Kaloja kuolee vähän väliä ja yllättäen

[Mollis]

Reilut 3,5v. mulla olleessa 160l akvaariossa ongelmat alkoi viime syksynä, kun ostin (pehmeään veteen tottuneiden) miekkapyrstöjen sekaan platyja ja molleja, joille sitten aloin varovasti ja vähitellen koventamaan vettä ensin ruokasoodalla ja sitten myös kipsillä. Parhaillaan liuskatesteillä Ph 7,5-8 (vaikea sanoa tarkkaan), KH n. 8, GH n. 6 , nitriitti 0 ja nitraatti <10, mutta useimmiten haalea vaal.pun väri liuskaan tulee.

Platyja kuoli ensin muutamia + pari mollia eväruton ilmenemisen jälkeen, ehkä kun en heti tajunnut tuota kipsiä. Nyt on alkuperäisistä vielä 4 hengissä ja lisääntyvätkin ja niiden jälkeen ostetuista muutamasta platysta 2. Mutta miksi vähän väliä joku kala kuolee?? Miekkiksiä oli 20-30kpl, nyt enää 4! Epäilen veden koventamista syyksi näiden kadolle, joskin ihmettelen, että ovat menneet vähitellen; välillä pariin kuukauteen ei poistumaa, mutta nyt taas 2kk:n sisällä useita. Jouduimme tosin siirtämään akvaarion remontin takia, jolloin vettä ehkä(??) tuli vaihdettua enemmän kuin olisi ollut hyväksi. Tämän jälkeen nimittäin n. 3,5-vuotias partamonnikin meni huonoon kuntoon; silmät turposi, meni ruokahalu ja makoili pohjassa ja lopulta kuoli. Mutta tänään kellui yksi mollien jo 2,5-3cm mittaiseksi kasvanut poikanen ihan yllättäen pinnassa ja alkuviikolla oletettavasti "raskaana ollut" platy (luulin sen alkavan pian synnyttää, koska oli paljon kasvien seassa ja itsekseen, mutta olikin eräänä aamuna kuollut) .

Taannoin myös kasvit alkoivat "kuihtua" lampun vaihdosta huolimatta, jolloin siivosin pohjan muutamassa erässä tosi hyvin (koska todella tummaa mönjää tuli aina imuroidessa ja vesi oli aina hieman sameaa sekä nitraattia oli liuskatestien mukaan hieman jopa siivousten jälkeen). Voiko tässä nyt olla vesi muuttunut liikaa vai mitä muut sanoisitte?? Alan olla epätoivoinen, kun tänään pirteän oloinen kala voikin huomenna olla kuolleena jossain päin allasta. Siis tuota aiemmin ilmennyttä eväruttoa tai muutakaan näkyvää ei ole, joskus saattaa joku kala olla hiukan vaisun oloinen ja sitten jo seuraavana päivänä kuollut... :/ Niin ja mikä tähän avuksi??

[Mollis]

Olisko jollakulla selitystä?

[Kris]

Ylikansoitus? Miten usein ja paljon vaihdat vettä ja käytätkö vedenparannusainetta? Miksi sekoitat "pehmeään veteen tottuneita" ja kovempaa vettä vaativia lajeja/kantoja? Mistä tiedät että ne vanhat miekkikset olivat tottuneet pehmeään veteen?

[pisarat2]

Ihan ensin, ennen kuin muut ehtivät, suosittelen lämpimästi kunnon vesitestien ostoa. Samoin säännöllisiä hoitorutiineja ja arvojen kirjaamista ylös sopii suositella.
Millä kovetat vettä? Kipsiä ja "kipsiä"' on monen laista. Toiset kipeinä myytävät ovat todellisuudessa askartelujauhetta, eikä puhdasta kipsiä.

Ps. Hammaskarpit ovat kovia sotkemaan. Itše lappoan pohjan kerran pari viikossa.

[Koomikko]

Reilut 3,5v. mulla olleessa 160l akvaariossa ongelmat alkoi viime syksynä, kun ostin (pehmeään veteen tottuneiden) miekkapyrstöjen sekaan platyja ja molleja, joille sitten aloin varovasti ja vähitellen koventamaan vettä ensin ruokasoodalla ja sitten myös kipsillä. Parhaillaan liuskatesteillä Ph 7,5-8 (vaikea sanoa tarkkaan), KH n. 8, GH n. 6 , nitriitti 0 ja nitraatti <10, mutta useimmiten haalea vaal.pun väri liuskaan tulee.

Eka virhe muutit pehmeään veteen tottuneiden miekkapyrstöjen asuinolot totaalisesti. Miekkapyrstöjen piti sopeutua lyhyessä ajassa pehmeästä vedestä kovaan veteen eli elinolot menivät aivan päälaelleen.
Toinen virhe laitoit kovanveden platyt ja mollit aivan toisenlaiseen veteen mihin ne olivat tottuneet. Pikkuhiljaa muutit veden niille sopivaksi kun se olisi pitänyt olla sopivaa heti kun kalat sinne siirrettiin. Sekoitit pehmeään ja kovaan veteen tottuneita kaloja keskenään ja muutoksista kärsi kaikki.

Mittailetko vesiarvoja säännölliseti ja pysyvätkö arvot tasaisena. Kuinka useasti suoritat vedenvaihdon. Minkälainen valaistus ja lannoitus kasveilla on.

[Mollis]

Ylikansoitus? Miten usein ja paljon vaihdat vettä ja käytätkö vedenparannusainetta? Miksi sekoitat "pehmeään veteen tottuneita" ja kovempaa vettä vaativia lajeja/kantoja? Mistä tiedät että ne vanhat miekkikset olivat tottuneet pehmeään veteen?

Kaloja ei ole enää kuin kymmenkunta + 5 poikasta, eli liikaa tuskin on väkeä. N. 2vkon välein vaihdan about 1/4 vedestä, käytän vedenparannusainetta. Seuraavaan kysymykseen (vaikka asiaa on myöhäistä enää perua ja spekuloida, varmasti toimisin toisin jos olisin tiennyt kaiken sen, minkä nyt...) vastauksena, että akvaarioliikkeessä näiden väitettiin sopivan keskenään ja uutena harrastajana vasta itse asiaa tutkailtuani pääsin selville siitä, että ostamani "sopivat kalat" tarvitsevat kovan veden, mistä johtuen aloin toimenpiteisiin. Tiedänpä henkilön tuntiessani, ettei edellinen omistaja laittanut veteen mitään muuta kuin vettä hanasta, joten melko pehmeää tuo on ollut. Varmasti nykyään myös merkittävästi puhtaampaa kuin aikoinaan.

Ymmärrän siis erittäin hyvin, että kaikilla kaloilla on ollut jossain vaiheessa vääränlainen vesi, mistä evärutto oli luonnollinen seuraus, mutta mikä ihme vielä vuoden jälkeen tökkii? Nyt veden pitäisi olla kaikille asukkaille sopivaa (okei, paitsi niille muutamalle alunperin pehmeämmässä eläneille miekkikselle) ja liuskatestien mukaan arvot ovat melko tasaiset. Noista "kunnon testeistä" täällä kovasti puhutaan. Mitä kaikkea siis menen liikkeestä pyytämään? Ja paljonko tuolla köyhdyn..?

Lannoitetabletteja olen kasvien juurelle laittanut, viimeksi kesällä.

[Koomikko]

Ymmärrän siis erittäin hyvin, että kaikilla kaloilla on ollut jossain vaiheessa vääränlainen vesi, mistä evärutto oli luonnollinen seuraus, mutta mikä ihme vielä vuoden jälkeen tökkii?

Vaihdat vettä vain 1/4 kahden viikon välein. Kuullostaa aika vähältä. Oletko mitannut että tuo riittää. Ongelma voi johtua vähästä vedenvaihdosta mutta varmuudella en osaa sanoa kun en tiedä miten olosuhteet muuttuvat kahden viikon aikan.

[Mollis]

Ps. Hammaskarpit ovat kovia sotkemaan. Itše lappoan pohjan kerran pari viikossa.

Totta, kaikkea moskaa leijailee, jos pohjaa vähän sorkkii. Ilmeisesti nitraattikin saattaa olla korkea juuri tuosta johtuen..?
Kipsi on askartelukipsiä, muta CaSO4 lukee päällä, eli pitäisi olla sitä itseään.

Kiitos myös Koomikolle vinkistä, ehkä tuo vaihtovesimäärä on sitten liian pieni. Tosin saattaa joskus mennä noin kolmanneskin vaihtoon. Olen ehkä ollut ainakin aluksi hieman varovainen tuon suhteen juuri siksi, että edeltäjä ei siivosta harrastanut kuin ehkä kerran kuussa... Ja pelkäsin, että menee vesikemia kerrasta uusiksi. Tosin taannoin tein sen tehopuhdistuksen ja sen jälkeen ei pohjasta ole ihan hirveästi moskaa tullut.

Meinaatteko muuten, että tässä kovassa vedessä syntyvät miekkisten poikaset (mikäli sellaisia nyt vielä tulisi, edelliset 4 jäivät ehkä nälkäisten ja isompien mollin poikasten "jalkoihin" poikashäkissä?? kun eivät selvinneet ) selviäisivät nyt tässä vedessä? Kun ymmärtääkseni miekkapyrstöt kuitenkin ovat melko kovan veden kaloja. Vai pitääkö vain ruveta mollien kasvattajaksi, kun ne parhaiten näyttävt viihtyvän...

[pisarat2]

Tästä "pehmeän veden kannasta" on paljon käyty keskustelu miljoonakalojen kohdalla. Niiden parissa saattaa tuollainen pehmeän veden kanta ollakin, itse en usko, että miekkapyrstöillä sellaista edes on. Mutta se nyt vain on mielipiteeni...

Kanta ei synny siitä, että joku kala pysyy hengissä sille väärissä olosuhteissa. Ja jos taas oletetaan, että miekkapyrstösi olisivat pehmeän veden kantaa, kanta ei yhdessä sukupolvessa miksikään muutu.

Itse lähtisin muuttaman noita puhdistusrutiineja niin, että vähintään kertaan viikossa menisi vaihtoon tuo 1/3 vettä. Eikä huono idea ole lainkaan, jos tähtäävät vaihtamaan vettä kaksi kertaa viikossa. Silloin yksi väliin jäänyt vaihto ei vielä haittaa.

Malleihin keskittyminen ei ole ollenkaan huono idea, jos ne kerran teillä viihtyvät.

[Mollis]

Tästä "pehmeän veden kannasta" on paljon käyty keskustelu miljoonakalojen kohdalla. Niiden parissa saattaa tuollainen pehmeän veden kanta ollakin, itse en usko, että miekkapyrstöillä sellaista edes on. Mutta se nyt vain on mielipiteeni...

Kanta ei synny siitä, että joku kala pysyy hengissä sille väärissä olosuhteissa. Ja jos taas oletetaan, että miekkapyrstösi olisivat pehmeän veden kantaa, kanta ei yhdessä sukupolvessa miksikään muutu.

Joo, tämä on kieltämättä aika "mielenkiintoinen" asia... Itsekin olen asiaa hieman tutkaillut ja jäänyt siihen käsitykseen, että miekkapyrstöt ovat kovan veden kaloja ja piste. Nämä omani taas on alunperin tuotu tuon edellisen omistajan tutuilta, joiden vedestä en ole tietoinen, mutta jotenkin oletan, että tämä edeltäjä olisi vettä kovettanut, jos olisi tiennyt kalojen lähtöpaikassakin niin tehtävän. Eli mun teoria/ arvaus on, että ehkä tosiaan jokunen kala on pysynyt hengissä, kuten sanoit, ja saanut poikasia, jotka ovat jossain määrin sopeutuneet ja taas saaneet poikasia, jotka ovat taas sopeutuneet jnejne. Mutta huomattava on, että näsitä omistanikin ne 4 on edelleen, reilun vuoden kovennetussa vedessä eläneinä, hengissä. Joten nyt elättelen toiveita uusista miekkis-vauvoista, jotka pidän poikashäkissä seuraavan kerran yksinään ja saavat sitten mahd. seuraavat mollit olla kasvien varassa, jotta saisin lisää miekkiksiäkin. (tästä on lisää toisessa eilisessä postauksessani)

Mutta niin, siis mitä kaikkia testejä nyt pitäisi ostaa? Ph-tippatesti mulla on (ja tuo on pysynyt 7,5 tietämissä yhtä kesän poikkeamaa lukuunottamatta, jolloin kh+:lla nousi hetkellisesti yli 8 , mutta sain laskettua sen aika pian)

[Mollis]

Nonniin. Eilen siivosin altaan, laitoin kipsit ja soodat ja parannusaineet ja heti illalla yksi platyuros näytti vaisulta, tänään myös mollikoiras. Nitraattia ei näyttäis olevan nyt yhtään , eli ei tuo ainakaan ole syynä. Liuskatesteillä KH saattoi olla aavistuksen matalampi kuin ennen, lisäsin siksi aamulla hiukan soodaa ja nyt seurailen.

Edelleen sama kysymys, jos joku voisi neuvoa (akvaarioliikkeestä kun en ole saanut liuskatestejä kummempaa vastausta): Mitä "parempia testejä" siis pitäisi ostaa? Kaikki KH + Gh + Nitraatti + Nitriittikö erikseen tippatesteinä vai kuinka??

[Kris]

Tuossa yllä tulikin jo sitä asiaa, jota itsekin ajattelin kirjoittaa. Eli se "kovan veden kanta" voi olla legendaa, ja on sellaista varmasti jos puhutaan vai siitä että kaloja on pidetty vääränlaisessa vedessä muutaman vuoden ajan.

Minusta nuo kaikki mainitsemasi + pH tippatesteinä olisi hyvä olla kun vesiarvoja joutuu keinotekoisesti säätämään.

Minä en ole koskaan harrastanut noita erittäin runsaita vedenvaihtoja ja kalani ovat pysyneet terveinä yleensä. Kerran viikossa pitäisi riittää ja ehkä se kolmannes. Jos paljon enemmän tarvitsee vaihtaa, ehkä akvaario on ylikansoitettu. Nitraattia mittaamalla voi saada karkean arvion siitä riittääkö tahti, mutta ei se tietty kaikkea kerro. Eli jos nitraatti on yläkantissa koko ajan, kannattaa vähentää kuormitusta tai lisätä vaihtoja.

Liian runsaiden vedenvaihtojen mukana voi sitten tulla muita ongelmia esim. klooriamiinien muodossa...

[Pappis]

Kipsi on askartelukipsiä, muta CaSO4 lukee päällä, eli pitäisi olla sitä itseään.

...

Nonniin. Eilen siivosin altaan, laitoin kipsit ja soodat ja parannusaineet ja heti illalla yksi platyuros näytti vaisulta, tänään myös mollikoiras.

Tähän huutaisin: Bingo! Oikeastaan "tiedät" syyn jo itsekin, mutta et vain näytä tiedostavan sitä vielä. Säntillisesti pidetyn oman altaan hoitopöytäkirjan avulla olisit jo hokannut sen itsekin...

Syyllinen on mielestäni tuo askartelukipsi.

Askartelukipsi = ei kelpaa elollisille ravinnoksi! Ok, ei sitä varmaan kukaan syö, mutta käytännössä kalasi kuitenkin "juovat" ja "hengittävät" sitä kipsivettä. Ja koska käyttämäsi kipsi on valmistettu vain askartelukäyttöön, sen puhtautta tai turvallisuutta elollisille ei ole mitenkään valvottu, kontrolloitu tai testattu. Selkosuomeksi: Askartelukipsi voi olla täynnä myrkkyjä, jotka tappavat kalojasi. Ja vaikka sen väitettäisiin olevan myrkytöntä ihmisille, sama ei päde kaloihin, ellei sitä ole erikseen testattu kaloilla.

Akvaarioissa ei saisi ikinä käyttää kuin puhtaita, elintarvikekäyttöön, elollisille tarkoitettuja, ja testatusti puhtaita ja turvallisia aineita.

[Koomikko]

Mielestäni askartelukipsi on ihan yleisesti käytössä akvaarioharrastajien keskuudessa. Itselläni tuon käytössä ei ole ollut mitään ongelmia. Veikkaan että akvaariokäyttöön ja askarteluun tarkoitetut kipsit tulee samasta paikasta ja ovat saa tavaraa. Itse olen molempia käyttänyt vuosia enkä ole huomannut niissä mitään muuta eroa kuin hinnan. Kun väittää että "Askartelukipsi voi olla täynnä myrkkyjä, jotka tappavat kalojasi" tuohon voisi voisi lisätä mihin perustaa väitteensä. Mistä löytyy faktaa että askartelukipsi sisältää myrkkyjä.

Kai Mollis tietää miten kipsi ja sooda vettä muuttavat. Ethän vaan arviosta niitä lisäile. Tärkeintä on tietää mitä ne vaikuttavat ja lisää niitä sen verran että vesi pysyy aina halutussa samassa arvossa. Vesiarvot ei saa heitellä.

[Pappis]

Puhuttaessa askartelukipsin mahdollisista myrkyistä on ensin määriteltävä, puhutaanko ihmisistä vai kaloista. Ihmisten ja kalojen painosuhde on suuruusluokkaa noin 1000 - 10 000, joten se määrä lisäaineita (per käyttäjän paino kiloissa) mikä on täysin turvallista ihmisille, voi silti olla tappavaa kaloille. Hyvä esimerkki tästä ihmisillä on nitriitti lihatuotteiden lisäaineena. Aikuisille se on normaalilla lihatuotteiden kulutuksella (alle 1 kg päivässä) turvallista, lapsille ei välttämättä enää (yksi nakki saattaa riittää ylittämään turvallisen päiväsaannin rajat).

Toiseksi, tuotteen nimi ("askartelujotain") paljastaa jo sen, että ainakaan sen tuottaja ei ole valmistanut sitä sisäiseen käyttöön elollisille. Lisäksi niitä kipsivalmistajia on varmasti lukuisia, joten mikä pätee yhden valmistajan yhteen tuote-erään, ei välttämättä päde muihin saman tuotteen toimituseriin ja muihin tuotteisiin. Laki yms. eivät aseta EU:ssa mitään turvallisuusvaatimuksia kipsin puhtaudelle, koska oletus on, että sitä ei käytetä sisäisesti elollisille.

Joten, olen edelleen samaa mieltä: Sellaisten tuotteiden käyttö akvaarioissa, joita ei ole joko suunniteltu käytettäväksi elollisille tai ole testattu elollisilla, on aina turvallisuusriski.

[Maisu]

Aika vastaavanlainen tapaus, jos pystyy ohittamaan tuon asenteellisuuden:
http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=32&t=146711

[Koomikko]

Tässä ketjussa voisi kysyä miten Mollis lisää kipsin akvaarioon. Eihän vaan suoraan jauheena eikä maitomaisena vetenä johon kipsi ei ole vielä liuennut. Kipsihän pitäisi liuottaa erillisessä astiassa veteen ja lisätä tämä vesi akvaarioon vasta sitten kun se on täysin kirkasta jolloin kipsi on liuennut täydellisesti. Se voi ja varmasti tekeekin kaloille huonoa jos ne saavat sisuksiinsa liukenematonta kipsiä.

Itse liuotan kipsin erillisessä kanisterissa jossa kiertovesipumppu sekoittaa sitä muutamasta päivästä viikkoon. Kun lisään tämän sitten akvaarioon se on täysin kirkasta. Ei sitä nyt viikkoa tarvitse sekoittaa mutta vedenvaihto päivänä tulee tehtyä seuraavan viikon satsi pönttöön sekoittumaan.

[Mollis]

Kiitos kommenteista.

Tiedän soodan ja kipsin eron ja vaikutukset. Lisään reilun teelusikallisen kipsijauhetta ämpärilliseen vettä, sekoitan hyvin ja kaadan hetken päästä akvaarioon. Arvot mittaan aina sen jälkeen ja lisään tarvittaessa. No okei, liuskatestit eivät ole kovin tarkat, mutta jos samansävyisen värin aina pyrin saamaan aikaan, eikö sen luulisi riittävän..? Muussa tapauksessa tämä menee sellaiseksi kemiaksi, ettei meikäläisen kapasiteetti (eikä aika) riitä.

Sen verran olen joutunut asiaan tässä perehtymään ja tullut sihen tulokseen, että tuota askartelukipsiä monet käyttää ilman ongelmia.

Tuo siivous-/vedenvaihtotiheys on myös kiintoisa asia... Liika siivouskin tuntuu olevan pahasta ja - tiedän että saan nyt varmasti mielipideryöpyn niskaani - mutta mitä enemmän/ useammin olen siivonnut, sitä enemmän on aina seurannut ongelmia. Suodatinta olen muuten varmaankin putsannut liian usein, n. kerran kuukaudessa huuhtonut hanaveden alla. Onkohan bakteerit nyt sitten hävinneet... Tosin bakteeriampulleja olen akvaliikkeen neuvosta viime kuukausina 15vrk välein sinne laittanut.

[Pappis]

Minä putsaan suodattimen aina seuraavasti, en koskaan hanan (vesijohtoveden) alla:
- otan akvaariosta pois ämpärillisen vettä
- putsaan suodattimen osat harjalla tässä vedessä
- puristelen suodattimen tyynyt tässä samassa vedessä
- vasta sitten tämä likavesi pois

Näin pyrin minimoimaan suodattimen kypsytyksen katoamisen riskin puhdistuksen yhteydessä. Jos kraanavedessäsi on klooria, se tappaa suodattimen kypsytyksen joka kerta, kun puhdistat sen hanaveden kanssa!