Apua akvaarion perustamiseen aloittelijalle?

[Vickygirl]

Minulla on 300l akvaario, mitä kaloja ja kasveja sinne? Haluan ehdottomasti neontetroja. Käyvätkö seeprakalat neontetrojen kanssa? Entä hohtomiljoonakalat? Mustamollyt? Lasimonni? Kaloista löytyy teoreettista tietoa netistä mutta miten irl? Entä kirsikkasukasrapu? Mitä kaloja suosittelisitte pintakaloiksi? Kuinka ison parven neontetroja voin laittaa akvaariooni niin että sinne voi laittaa vielä muitakin kaloja?

[Svanttefisu]

Ota mielummin 2 iisoa keskiveden parvea kuin esim.6 pikkuparvea keskelle, silloin parvikäyttäytyminen tulee paremmin esille. Neot ja seeprat on hyviä, kunhan niitä on paljon. Pinnalle vaikka sini, kelta tai helmirihmakalaa. Pohjalle iiso parvi monnisia esim. 15 kuparimonnista ja 15 pandamonnista. Pääkalaksi 2 avainkirjoahventa.

Kalasto siis:

-30 neontetraa
-30 seeprakalaa
-30 monnista
-3 helmirihmakalaa
-2 avainkirjoahventa
-1 partis

[Akvaharrastaja]

Neontetroja ei suositella rihmakalojen kanssa, koska rihmakalat vaativat paljon lämpimämpää vettä kuin neontetrat. Jos neontetroista voi luopua, suosittelen parvikalaksi kardinaalitetraa, joka on hyvin samantapainen kuin neontetra, mutta (ainakin minunmielestäni) vähän näyttävämpi suuressa parvessa kuin neontetra.

Jos teet akvaariosta lämpimän veden akvaarion (jonne siis tulisi valitsemaasi rihmakalaa yksi haaremi tms. ja kardinaalitetroja) ja haluat ottaa monnisia, suosittelen helmimonnista. Se on yksi kauneimmista lämpimän veden monnisista, ja kunnon parvi oikeanlaatuisella pohjalla on upea!
Myös seeprakala on viileän veden kala, joten en suosittele hankkimaan myöskään niitä. Mieluummin 1-2 (itse ottaisin vain yhden parven) parvea, kuin muutamia hajanaisia parvia.

Lasimonnit menevät juuri ja juuri lämpötilan kanssa, mutta aloittelijalle ne eivät ole sopivia kaloja (?) vaikean hoitonsa vuoksi. Ainakin netissä lukee, että ovat erittäin herkkiä veden laadulle.

Olen saanut sellaisen käsityksen, että hohtomiljoonakalat ja mustamollit ovat kovan veden kaloja, eivätkä vesiarvojensa takia sovellu pehmeiden veden kalojen kanssa samaan akvaarioon. Toki miljoonakaloista ainakin on pehmeän veden jalostuksia, mutta se, kuinka kestäviä ja herkkiä kalat ovat, on vaakalaudalla. En suosittele haaskaamaan rahoja kankkulan kaivoon, jos kalat kuolevatkin.

Avainkirjoahvenesta en sano juuta enkä jaata, koska kyseinen laji ei ole minulle tuttu. Joku ahven voisi silti elää pohjalla monnisten kanssa. Toisaalla kaunis lisä monnisten kanssa ovat erilaiset plekot. Plekolla en nyt tarkoita tätä perus partamonnia, joka löytyy melkein jokaisesta akvaariosta. Jos hankit partamonneja, varmista että ne kaikki ovat samaa sukupuolta tai pian akvaariosi on täynnä partamonneja. Eikä niistä pääse eroon.

Jos minulla itselläni olisi 300l akvaario, lähtisin luomaan aasialaista biotooppia. Jos haluat kuulla mitä itse laittaisin biotooppiini, niin kerro

Kalasto sinulle:

50+ kardinaalitetraa
30+ helmimonnista
3-6 helmirihmakalaa (haaremi tai kaksi, jonka jakauma on 1+2, suosittelen alkuun kuitenkin vain yhtä haaremia, joka vaihtoehtoisesti 1+3)
joku ahven/pleko tms.
(1 partamonni)

[hippikala]

Lainaapas Markku Varjon Akvaarion perusopas, Akvaariokalat ja Akvaariokalat. Niiden lukemisen jälkeen homma helpottaa valtavasti. Mitä tarkoitat "irl tiedolla" akvaariosta? Akvaarion hoito, jos mikä, perustuu nimenomaan siihen, että ottaa ihan kunnolla selvää asioista ja perustaa altaan huolella ja hartaudella. Koko touhun pointtihan on rakentaa minikokoinen ekosysteemi, ne kalat ovat loppujen lopuksi vain piste iin päälle koko jutussa .

Mutta joka tapauksessa pointsit neontetroista! Niitä saa 300 litran altaaseen ihan kunnon parven... Mitkä ovat altaan mitat? Seeprakalat käyvät kyllä sinne sekaan, kuten myös hohtomiljoonakalat. Mustamollit kuuluvat taas kovan veden altaaseen, eli niitä näihin muihin. Lasimonni taas on aika vaativa erikoisuus, kannattaa perehtyä lajiin tarkasti ennen kuin hommaa. Kalojen valinnassa koon perusteella on kaksi näkökulmaa, ensinnäkin 1 sentti kalaa = 1 litra vettä. Alle viiden sentin kaloja menee enemmän kuin mitä tuo laskukaava antaa tulokseksi. Yli viiden sentin kaloja taas puolestaan vähemmän. Ja kalavalinnoissa pitää lisäksi huomioida taipumukset reviireihin eli pienellekin kirjoahvenelle tms kannattaa laskea reilusti 20 litraa vettä vaikka olisikin ihan pienimmästä päästä. Toinen kalavalintoihin vaikuttava sääntö on se, että kalan pitäisi pystyä uimaan vähintään 10 kertaa oman ruumiinmittansa verran altaan pitkällä sivustalla. Eli jos sinulla on metrin mittainen allas niin ei ole järkeä ottaa kaloja, jotka ovat kovin paljon 10 senttiä pidempiä. Varjon Akvaariokalat-kirjassa on varsin näppärät suositukset altaan mitoista ja vesiarvoista. Kannattaa hakea kirjastosta ja selata ihan ajatuksella läpi. Säästää rahaa, aikaa ja vaivaa huomattavasti .