Akvaarioharrastajana olen ehtinyt luovia kolmisen vuotta, kalasairauksia on tullut vastaan, myös leväongelmia, mutta kaikesta ed. on onneksi selvitty. Nyt olen ulalla kasvien huonovointisuuden kanssa, mulla ei ole kokemusta loisista (paitsi leväkasvustosta) jotka hyödyntävät kasveja
Hermot meni illalla kun katselin akvaarion olosuhteita ja huomasin, että se joku jostakin oli onnistunut kellistämään uuden kasvin, Vesisulan ja vaal.punaisen intianvesitähdikin jäänteet. Heitin myös pois kokonaan punanuottaruohon, jonka epäilen olleen se joka salakuljetti ölliäisiä akvaariokasvieni turmaksi. Ongelmat alkoivat nuotan tulosta taloon. Mulla on tapana aina pestä kunnolla ostamani uudet kasvit, että mahdolliset ongelmat valuisivat lavuaarista alas, mutta nyt olen epäonnistunut.
Kasvien lehdillä on jotakin kovaa, pienen kiven kokoista, ja jos saan irrotettua kyseisen kovan, kasvin lehti on reikiintynyt. Pahiten juuri Intianvesitähdikki on kärsinyt jatkuvasta reikiintymisestä, ja lehdet ovat alkaneet tummua, ikään kuin saada marmorointikuviota. Punanuottaruoho, joka tänäiltana joutui kasvien taivaaseen, oli kituva koko ajan, reikiä senkin lehdissä. Leväbarbit eivät ole olleet innostuneita putsaamaan kasveja, johtuisiko se näistä kutsumattomista vieraista.
Ja jos teillä on suositella jotakin hyväksi kokemaanne juurilannoitetta kasveille, otan suosituksia mielelläni vastaan. Olen viimeksi käyttänyt TetraInitialSticksejä, mutta en ole vakuuttunut niiden tehosta. Muuten kasvini saavat säännöllisesti Easy-Life ProFito nestem.lannoitetta, Easy-Life EasyCarboa sekä Easy-Life Ferroa (Fe).
Mistä on siis kysymys? Minkälaisiin toimiin mun täytyy ryhtyä pelastaakseni akvaariokasvustoni? Auttakaa !
Tv levoton MustaTetratar ja fisut
Akvaario 112 l: asukkaina kuusi mustatetraa, punapäätetraa ja sitruunatetraa, maatiaispartamonni ja äkäinen leväbarbi (joka annetaan hyvään rakastavaan kotiin, jossa olisi tilaa ja kavereita)
Akvaariokasveilla ei ole koskaan riesanaan loisia eikä tauteja joskin jotkin kotilot (tai kalat jos sikseen tulee) voivat tuhota kasveja. Se, että nuottaruoho otti ja kupsahti, johtuu olosuhteista, se on nimittäin melkoisen vaativa kasvi eikä kukoista ilman hiilidioksidilisäystä ja senkin pitää olla sille suht reipasta. Marmorointikuvio lehdissä, josta kerrot, johtuu ravinnepuutoksesta. Ongelmien ja nuottaruohon (saapumisen tahi kupsahtamisen) välillä ei ole yhteyttä vaan ongelmat selittää joku muu seikka. Kasvien peseminen ainakaan pelkällä vedellä on yhtä tyhjän kanssa, sillä ei estetä tautien eikä loisten siirtymistä, joten sen suhteet voit lopettaa itsesi soimaamisen. Suosittelen perehtymään nyt kasvien lannoitukseen yleisemmin, tällä hetkellä lisäät niille vain mikroravinteita, joita nimensä mukaisesti tarvitaan vain hyvin mikrosti, kun kasvisi saattavat hyvinkin kärvistellä parhaillaan makro- eli pääravinneputoksissa. Etenkin silloin kun lisää hiiltä (kuten EasyCarboa) kasvaa pääravinteiden tarve. Kannattaa mitata nitraatti (kasviakvassa mieluusti 10mg/l->), ottaa tarvittaessa lisä käyttöön sekä samalla varmistaa kaliumin saanti lisällä, sitä kuluu vähintään yhtä paljon kuin nitraattia. Hiililisällisissä akvoissa voi tulla pula myös fosfaatista, etenkin jos kasvu on rajua paljosta valosta johtuen. Maltillisella kasvulla fosfaattia tulee yleensä riittävästi kalanruoan mukana joten ilman lisää voi hyvinkin pärjätä tällöin. Vaan eipä senkään lisästä haittaa ole, korkeintaan menee rahat hukkaan, mutta fosfaattia lisätään muutenkin tosi vähän nitraattiin ja kaliumin verrattuna, joita kuluu "tonneittain".
Kaikki akvaariokäyttöön tarkoitetu pohjatabut on vain mikroravinnelisiä, niillä ei ratkaista ongelmaa silloin kuin ongelmana on pääravinteiden puutos/tarve. Tetran Sticksit on ihan yhtä päteviä kuin muut vastaavat. Jättäisin nämä valmisteet suosiolla kauppaan ja ostaisin (kuten ostankin) Biolanin luonnonravinnepuikkoja, joskin riittävällä veteen lannoituksella korvaa hyvin pohjalannoituksen kokonaan. Käytännössä parhaat tulokset saa yhdistelmällä. Kasvien pitää saada ruokansa säännöllisesti ja sitä pitää olla riittävästi, jatkuvat olosuhdemuutokset rassaa niitä koska niillä menee aina tovi sopeutua fysiologisella tasolla uusiin olouhteisiin. Monasti ravinteita lisätään kun muistetaan (lue epäsäännöllisesti) ja täysin mielivaltaisia määriä ja kun kasvit ei sitten vastaakaan hellään hoitoon toivotulla tavalla, ajatellaan että vika on ravinteissa! Jos kasvit ei kasva kunnolla syystä X (X on yleensä jokin ravinnepuutos jos voi olla myös väärä lämpötila tai lajille väärät vesiarvot jne), levät kyllä käyttävät ravinteet ja tästä tehdään se päätelmä, että ravinteet lisää leviä. Noh...joo... lisäähän ne, mutta vain siksi että kasveista ei huolehdita asianmukaisesti. Kasvit on paaaljon nuukempia ravinteiden suhteen kuin levät! Kannattaa muistaa sekin, että vaikka lisää jotain, se ei tarkoita että lisää riittävästi. Hiililisä missä hyvänsä muodossa kasvattaa myös raudan kulutusta selvästi.
Seuraavaksi kolostaan ryömii se rölli, joka sanoo että nestehiili ei ole sun kasveillesi hyväksi. On se, kasvit saavat siitä hiiltä, jota suurin osa niiden kuiva-aineestakin on, rakennusaineekseen, mutta tarvitsee ne paljon muutakin. Ei ihminenkään kasva pelkällä kalsiumilla. Me voitaisiin tässä ruotia läpi akvaariosi vesiarvot, valaistukset, kasvilajisto, pohjamatsku, kalasto jne ja varmasti sieltä löytyisi yhtä ja toista mielenkiintoista, mutta se on oikeastaan melkoisen turhaa koska niistä riippumatta vasta kun kasvisi kasvavat kunnolla, nätisti ja nätin värisinä, tiedät että ne saavat kaiken tarvitsemansa juuri niissä olosuhteissa, jotka sun pytyssäsi vallitsee. 95% kasvi/leväongelmista juontaa juurensa valosta ja sitä kautta ravinnepuutoksista. Puutoksista yleisin ja harhaanjohtavin hiililisällisissä akvoissa on....kyllä, hiilidioksidi ja sen riittävyys. Seuraavaksi yleisin syy hiililisällisissä pytyissä huonolle kasvulle on huono vedenkierto. Hiililisätyissä pytyissä pelataan eri säännöillä kuin ei-lisätyissä ihan jo siksikin että tällöin kasvien fysiologiset toiminnot mm kuonanpoiston suhteen on erillaiset. Nestehiilessä on potkua, tätä nykyä akva, johon lisätään päivittäin vähintään ohje-annoksella nestehiiltä, lasketaan kasvien tarpeiden osalta ns high-tech-akvaksi eli melko vaativaksi!
Popularity of an idea can never imply validity. Truth is never democratic.-Clive Ei muita YV-viestejä kuin myynti- ja ostoilmoituksiin liittyvät, kiitos
Kiitos Sisso pitkästä vastauksestasi, ja moneen asiaan en voi kuin yhtä kanssasi ja muutaman asian kanssa pitäydyn olemaan eri linjoilla. Tänään otin tällaisen ongelmakasvin ylös ja tutkin suurennuslasin kanssa, ja kyllä vain, joku ölliäinen siellä kasvoi sisarusten ja veljiensä kanssa. Ajattelin ensin niiden olevan Varjon esilleottamia hyppyhäntäisiä, mutta nämä mun kaverit viihtyvät veden pinnan alla rouskuttaen isompia lehtiä rikki.
Näillä tunkeilijoilla on ikään kuin tarttumapihdit, ensin katsoin että ne olisivat olleet siivet (?), kuori joka mokomaa suojaa on hyvin kova ja ne tarttumapihdit jokseenkin vaaleanvihreät. Kun sain yhdeltä kasviparalta kolme näistä irti, osa oli pienempiä toiset suurempia, kuori musta, mutta sitä hieman hankaamalla enemmänkin vaaleanvihertävä. Kuulostaako tällaiset tuhohyönteiset kenellekään tutulta? Vedensuosikkiin tämä monsteri ei ole vaivautunut menemään vaan viihtyy erityisesti isommissa lehdissä. Kalat eivät viihdy sillä puolella nyt ollenkaan missä ongelmakasvit asuvat. Eilen heitin kiukuspäissäni pois punanuottaruohon, joka oli aivan syöty.
Ideani alunperin oli saada mahdollisimman paljon hyvin menestyviä, nopeakasvuisia kasveja auttamaan hapen tuottoa ja käyttämään hyödyksi nitraatteja. Suodatin on alkanut mennä tukkoon tuon tuostakin, joten virtaus on aikaajoin ollut ihan liian huono, mutta pesen sen aina jos veto näyttää kehnolta, kalat lähettävät savumerkkejä. Nyt jos jonkin kanssa on ollut ongelmia mitä tulee vesiarvoihin niin on nitraatti. Sitä varten olen yrittänyt haalia paljon kasveja, mutta nyt kun kasvit kuolevat, muut ongelmat kasaantuvat. Osavedenvaihdon teen kahden viikon välein, joudun lisäämään veteen aina kalkkia, koska sitä ei ole täälläpäin tarpeeksi. Se on auttanut ph:n, KH:n ja GH:n pysymistä tasapainossa.
Mulla ei akvaariossa ole kovinkaanmoinen hulina - vielä - partamonni, 2 leväbarbia, 4 Musta Tetraa (yksi kuoli hiljattain), 5 punapäätetraa (6 kuoli kun meni ruoan perässä tunkeutumaan aukkoon mistä ei päässyt enää pois) ja 6 Sitruunatetraa (7 kuoli tapaturmaisesti kuten ed. punapääparka).Uusia kavereita en hanki ennen kuin tämä kasvi/"lois"eläjä ongelma on lopullisesti poistettu ja olen saanut rakennettua kasvien avulla fisuille piilopaikkoja. Pohjamateriaalina on hiekka, yksi iso juurakko joka vaikuttaa olevan monnin ja barbien suosikkipaikka. Haaveissa suurempi akvaario tai vaihtoehtoisesti lyön hanskat tiskiin.
Terveisin NTetratar, fisut ja "ölliäiset"
Akvaario 112 l: asukkaina kuusi mustatetraa, punapäätetraa ja sitruunatetraa, maatiaispartamonni ja äkäinen leväbarbi (joka annetaan hyvään rakastavaan kotiin, jossa olisi tilaa ja kavereita)
Mielenkiintoista, joskin harmi tietysti saada moisia öttiäisiä riesakseen, mutta toivottavasti saamme selville mitä ne ovat. Saisitko niistä kuvaa? Voi olla hankalaa? Tai voisitko yrittää kuvailla ne mahdollisimman tarkasti niin voin tehdä vähän kyselyjä viisaammilta mitä nämä riesat voisivat olla. Kuvailusi perustella sulla tosiaan on riesana jokin ötökkä mutta osa kertomistasi ongelmista saattaa juontaa juurensa muista syistä ellei sitten nämä pikku pirulaiset herkuttele kasvisi elävältä. Imentä vioittaa herkästi koko lehteä ja sitä kautta koko kasvia, reijät on usein paikallinen ongelma paitsi sitten kun reijät alkaa olemaan isoja... Marmorikuviointi saattaa olla merkki imentävaurioista. Ethän ole tuonut mitään kasveja luonnosta? Itse olen kyllä kantanut sammalia metsästä meidän puolivesiakvaan kantojen päälle ja siellä elää nyt melkoinen kolonna kaikenmaailman vipeltäjää ja silti kasvit niin vedessä kuin sen päälläkin saa olla ihan rauhassa.
Popularity of an idea can never imply validity. Truth is never democratic.-Clive Ei muita YV-viestejä kuin myynti- ja ostoilmoituksiin liittyvät, kiitos
pisarat2 kirjoitti:Mites noi hoitorutiinit? Kuinka usein vaihdat vettä ja kuinka paljon?
Mikä tekniikka? Mietin, mikä saa tuon suodattimen tukkoon?
Moikka sinulle Pisarat2! Hoitorutiineinani on parin viikon välein tapahtuva osa vedenvaihto - jos vesi tai pohja vaikuttaa erityisen moskaiselta, poistan n. 40 - 50 l vanhaa vettä ja lisään tilalle pari tuntia rauhassa hapettunutta vettä tilalle. Käytän kyllä vedenparannusainetta, levänestoainetta, kaloille vitamiinia Tetra Vital muodossa, Denitrolia joka on pitänyt nitriitin poissa, lisäksi kalkkia tasaamaan vesiarvot sekä tietysti kasviravinteita. Pienemmässä sotkussa vaihdan vain sen 30 litraa.
Mulla on aika uusi Fluval U3 suodatin, joka on toiminut pitkään moitteettomasti. Vaihdoin soran hienorakeiseen hiekkaan tämän vuoden syyskuussa, josta osa imeytyy suodattimeen, myös surviaisen toukat tukkivat sitä ja siihen tietenkin parhaiten toimisi suodattimen sulkeminen ennen tarjoilua - aluksi sen muistinkin, mutta tässä olisi parantamisen varaa. Kolmantena ovat ajoittain heikkolaatuiset kasvit, kuten nyt - lehtiä irtoaa ja imeytyy parhaansa mukaan suodattimeen. Luin myös Fluval U3 käyttöohjeista, että he suosittelevat moottorin/rootterin vaihtoa kerran vuodessa koska sen pyörityskyky heikkenee. En tiedä onko näin ja ymmärsinkö ohjeet oikein, mun silmiini ei ole osunut akvaarioliikkeessä erillisiä osia suodattimeen mitä tulee tekniikkaan. Suodatin alkaa olla sen vuoden vanha. Muuten olen ollut siihen hyvin tyytyväinen kun se toimi vielä täydellä teholla, oli kaloillekin turvallisempi kuin aikasempi Eheim mikä multa löytyi.
Huomiot ovat tervetulleita, yksin kun touhuaa ja yrittää ratkoa ongelmia, saattaa katsantokanta olla varsin kapea. Olen muutenkin itseni ihan aloittelijaksi tunteva, tiedän jotakin, mutta en kuitenkaan paljon mitään.
Akvaario 112 l: asukkaina kuusi mustatetraa, punapäätetraa ja sitruunatetraa, maatiaispartamonni ja äkäinen leväbarbi (joka annetaan hyvään rakastavaan kotiin, jossa olisi tilaa ja kavereita)
Sisso kirjoitti:Mielenkiintoista, joskin harmi tietysti saada moisia öttiäisiä riesakseen, mutta toivottavasti saamme selville mitä ne ovat. Saisitko niistä kuvaa? Voi olla hankalaa? Tai voisitko yrittää kuvailla ne mahdollisimman tarkasti niin voin tehdä vähän kyselyjä viisaammilta mitä nämä riesat voisivat olla. Kuvailusi perustella sulla tosiaan on riesana jokin ötökkä mutta osa kertomistasi ongelmista saattaa juontaa juurensa muista syistä ellei sitten nämä pikku pirulaiset herkuttele kasvisi elävältä. Imentä vioittaa herkästi koko lehteä ja sitä kautta koko kasvia, reijät on usein paikallinen ongelma paitsi sitten kun reijät alkaa olemaan isoja... Marmorikuviointi saattaa olla merkki imentävaurioista. Ethän ole tuonut mitään kasveja luonnosta? Itse olen kyllä kantanut sammalia metsästä meidän puolivesiakvaan kantojen päälle ja siellä elää nyt melkoinen kolonna kaikenmaailman vipeltäjää ja silti kasvit niin vedessä kuin sen päälläkin saa olla ihan rauhassa.
Kiitos sinulle Sisso viestistäsi ! En ole luonnosta uskaltanut tuoda mitään akvaarioon. Kasvien lehdet ovat tosiaan reikäisiä ja helposti hajoavia. Tuntuu, että pesiytyjät ovat vedenalaisia kirvoja, jotka tuhoavat kasvit täysin. Kuvia en usko oikein saavani, kiusankappaleet ovat niin pieniä että niiden rakenteen näkee kunnolla vasta suurennuslasilla.
Sain tuossa tuskaillessani "neronleimauksen": luin jostakin, että kotiloita voi häätää nostamalla akvaarion lämpötilan 32 asteeseen, mutta silloin kalat ja kasvit pitäisi siirtää turvaan. Teen toisinpäin: huuhtelen ongelmakasvit hyvin lämpimällä vedellä ja jätän ne likoamaan sen jälkeen lämpimään veteen. Tein näin muutaman kerran. Seuraava vaihe on ottaa hiekkaa ongelmallisimmista paikoista jonkin verran pois ja desifioida hiekka kuumalla vedellä muutaman kolme kertaa. Tämän lisäksi vielä imuroin pohjan ja teen osavedenvaihdon.
Jos edelliset toimet eivät tehoa, kokeilen lääkettä kotiloita vastaan. Lääkkeisiin toivon mukaan ei tarvitse turvautua, se on melkoisen rankkaa koko akvaariolle. Miltä tällainen suunnitelma vaikuttaisi? Akvaariossa kaksi leväbarbia ovat niin eriparia kuin vain voi olla ja nyt kun kasvien antama suoja on hävinnyt, se isompi barbeista, jonka nimesin "Bullieksi", on taas aggressiivinen kaveriaan kohtaan . Nyt kun viikonlopuksi kuvittelemani korttikurssi siirtyikin ensi viikkoon, voin rauhallisemmalla mielellä paneutua tähän ölliäisarmeija ongelmaan. Tuntui vaan että pää hajoaa stressistä, kun on vain kaksi kättä ja yksi pää eikä aikaa repeytyä joka puolelle.
Tv lievästi stressaantunut NTetratar ja minuakin stressaantuneemmat fisut
Akvaario 112 l: asukkaina kuusi mustatetraa, punapäätetraa ja sitruunatetraa, maatiaispartamonni ja äkäinen leväbarbi (joka annetaan hyvään rakastavaan kotiin, jossa olisi tilaa ja kavereita)
Olen vähän kysellyt josko joku vesikasveihin enemmän perehtynyt keksisi mikä vieraan vallan eliö on teille muuttanut, mutta toistaiseksi vesiperä. Joskus voi käydä niin, että kun maalla elävien öttiäisten (kosteiden) olosuhteet käyvät liian kuiviksi jostain syystä, niin ne voivat muuttaa veteen ja hyödyntää ravinnokseen myös vesikasveja. Yleensä ottaen akvaariokasveilla ei ole omia loisia tai tuholaisia, siis sillä tavalla kuin maakasveilla esim kirvat tai luteet. Vesikasveilla toki on, mutta yleensä niitä ei siis löydy akvaarioista. Löysin tällaisen sivuston http://www.planetinverts.com/what_is_th ... arium.html, natsaisiko mikään? Ei vissiin kun ei noista oikein mikään sovi kuvailuusi. Käänsin nettiä tovin ympäriämpäri eri hakusanoilla englanniksi, mutta mikään akvaario/lammikkokasveihin liittyvä ei tärpännyt joten ehkä ne on jotain, mikä on muuttanut teille riesaksi akvan ulkopuolelta opportunistina.
Ehkäpä relevantimpi kysymys kuuluukin nyt, että millä ja miten päästä eroon ötököistä ilman että vahingoittaa kaloja. Itse lähtisin liikkeelle ihan vaan alunapesulla, mutta voi olla että oikeampi troppi olisi jopa jokin kalojen loislääke riippuen ihan siitä mihin kategoriaan ötökät saisi sijoitettua. On mahdollista että ötökät on munineet pyttyysi ja siellä voi olla kehitysvaiheita, joita ei näe silmin, vedessä, hiekassa, kasveissa, suodattimissa. Voi olla että joudut vielä pesemään tai vaihtamaan akvasta kaiken, mutta ei mennä asioiden edelle. Itse aloittaisin pesemällä kaikki kasvit alunassa käyttöohjeen mukaan ja jos sen jälkeen löytyy öttiäisiä, uusi pesu (jos vaikuttaa että pesusta oli jotain hyötyä ylipäätään) tai sitten rajumpi suunnitelma B, joita jo mietitkin.
Tsemppiä taistoon ja pidä meidät ajan tasalla!
Popularity of an idea can never imply validity. Truth is never democratic.-Clive Ei muita YV-viestejä kuin myynti- ja ostoilmoituksiin liittyvät, kiitos
Kiitos sinulle Sisso, että olet jaksanut kiinnostua meikäläisen ölliäisongelmasta Pesin pytingin lauantaina, kävin jokaisen kasvin huolella läpi suurennuslasin kera joka itseasiassa tuntuu huvittavalta itseästäni(kin), ajattelin että katsotaan ja puunataan. Se oli epämiellyttävä yllätys, että ölliäisarmeija oli ehtinyt asettua asemiin jo kalojen suosimalle puolelle ja siellä yksi lyllersi (no, liikettä ei näkynyt mutta samaan porukkaan kuuluva) melalehden runkoa . Sieltä niitä löytyi sitten melkomoinen kolonna pienemmästä isompaan, kääpiökeihäslehden heitin suosiolla pois, se oli syöty ja runko kun on mitä on, siellä oli uusia tulossa maailmaan. Arvasin, että ongelma on levinnyt ja ettei sillä akvaariohiekan pesun tai desifioinnin määrällä ollut enää merkitystä siinä vaiheessa.
Kysynkin, millä tavalla tuollainen alunapesu toimii? Otanko kasvit käsittelyyn erilliseen pyttyyn? Ilmeisesti tuote on apteekista hankittava? Tänään löysin uusia kavereita tähtiruson lehdiltä, piilevä ei ollut vielä peittänyt väriä joten sen näin että selkeästi läpinäkyvä kuori tyypillä oli, kova kuin pienet sorakivet joiksi alun alkaen niiden ajattelin olevan kun löysin vain alimmilta lehdiltä (vihertävä alusta kun rutistin, kaksi pihtiä tai tuntoasarvea ilmestyi suurennuslasin näkyviin kuten aiemmin). Kun vaihdoin soran hiekkaan, se tuntuma joka hiekalla oli sormessa, on samanlainen kuin olisi kosketellut näitä olioita. Nyt tiedän, että olioitahan nuo. Ei siinä muuta harmia olisi, mutta kasvien lehdet ne tuhoavat ja toivon ettei se kuitenkaan tartu kaloihin, sitten on piru irti.
Mietin onko se joku kotilo loppuviimeksi koska liikettä ei ole silmissä näkyvissä?
Akvaario 112 l: asukkaina kuusi mustatetraa, punapäätetraa ja sitruunatetraa, maatiaispartamonni ja äkäinen leväbarbi (joka annetaan hyvään rakastavaan kotiin, jossa olisi tilaa ja kavereita)
Unohtui se että kävin tutkimassa linkkiäsi useamman kertaa, kiitos paljon sinulle siitä . En osaa sanoa... mahanalustaa ei ole selkeästi kuvattu ja tällaisen maallikon silmissä ainoa kuvaava olisi se jonkinlainen kotilo, mutta samaanaikaan on sellainen hyönteisen oloinen fiilis, mutta se johtunee enemmän kokemattomuudestani ja tietoni vähyydestä.
Akvaario 112 l: asukkaina kuusi mustatetraa, punapäätetraa ja sitruunatetraa, maatiaispartamonni ja äkäinen leväbarbi (joka annetaan hyvään rakastavaan kotiin, jossa olisi tilaa ja kavereita)
Jos ne kuitenkin olisi huppukotiloita? Tuo kuori sopisi niiden sukukuntaan. Näitähän on eri lajisia, joten voi olla että olet saanut riesaksesi jonkun vähän eksottisemman lajin kuin sen akvoissa tavallisimman, A lacustriksen. Spekulaatiota, spekulaatiota... Ei tää kyllä huppujen mellastamiselta ihan kuulosta. Alunan pitäisi tehota hyvin, jos ne ovat jonkinsortin kotiloita, mutta tarvittaessa löytyy rajumpaakin troppia akvatarvikeliikkeistä. Harmi homma on se, että huput lisääntyy varsin tehokkaasti eikä pelkkä kasvien pesu välttis riitä. Mietityttää tuo kasvien tuhoaminen, se ei yleensä kuulu huppujen tapoihin. Spekulaatiota tämäkin, mutta olisiko mahdollista että jos kasvisi ovat syystä X nyt heikossa hapessa, huput (tai mitä nää nyt sitten ikinä onkaan) hyödyntävät ravinnokseen niiden huonoja/pehmenneitä osia...? Enivei, harkitsisin sinuna kaikkien kalojen haavimista pois pytystä ja aluna pyttyyn, käsittely ohjeen mukaan ja kaikki vedet vaihtoon useamman kerran. Tai sitten kaiken akvamatskun käsittely erillisessä astiassa, mutta tässä on se riski, että joku vihulainen onnistuu jäämään akvaan ja jatkaa lisimistä. Karsi kasvit rajusti käsittelyn yhteydessä tai hävitä ne kokonaan, hanki uusia ja käytä na alunan kautta ennen akvaan laittoa. Huolehdi kasvit hyvään kuntoon niin veikkaan ettei ongelma toistu enää ikuna.
Joku tässä yhtälössä tekee siitä poikkeuksellisen tuhoisan koska tollasia noin rajusti akvakasveja tuhoavia öttiäisiä ei pitäisi olla. Ajattelisin, että öttiäinen on joku meille täysin tuttu mutta johtuen olosuhteista käyttäytyy niin kun nyt käyttäytyy, tai sitten meille on saapunut jokin vallan uusi tuttavuus. Liian pelottava ajatus, toivottavasti eka vaihtoehto...Ja luulisi että noin rajusti mellastava uusi tuttavuus olisi jo mellastanut jossain muuallakin, mutta ikuna ei ole tullut vastaan. Pistin vähän postia asiasta maailmallekin, mutta vesiperä.
Popularity of an idea can never imply validity. Truth is never democratic.-Clive Ei muita YV-viestejä kuin myynti- ja ostoilmoituksiin liittyvät, kiitos
Anteeksi etten ole ehtinyt vastaamaan, mutta viestinne olen käynyt lukemassa. Kävin apteekista kysymässä alunaa, mutta ei ole kuulemma enää paikallisessa saatavana tila-ahtauden vuoksi - ei ole tiloja pussittamiseen. Kävin myös paikallisessa Faunattaressa, jossa myyjälle koko aine oli tuntematon, joka näin itse tietämätöntä vasta-alkajaa on ärsyttänyt suunnattomasti, koska nimenomaan siellä kun kalojen kanssa ollaan päivittäin tekemisissä, odottaisi olevan joku näppituntuma. Sain jonkun varsinaisesti kalojen matolääkkeenä käytetyn Camacellin pari tabua akvaariooni, sen pitäisi toimia kotiloiden hävittämiseen. Ainakin nyt vaikuttaa vesiperältä, eilen kokeilin kasvien pintoja ja lehden alustoja, siellähän niitä kölli. Aloitin aktiivihiilisuodatuksen, en tiedä auttaisiko uusintakäsittely? Ja mitä tulee sitten kasveihin itseensä ja niiden ostoon tulevaisuudessa, toivon saavani käsiin sitä alunaa ettei enää vastaavaa tapahdu. Jos on vinkkejä mistä sitä viimeaikoina on ollut saatavilla (nettikauppa tai Keski-Uudenmaan/ruuhka Suomen alueella), olen kiitollinen avusta!
Yritän päästä kotiloista eroon (jos niitä ovat, suurimmin kuvaus sopi yksiin huppukotiloon) ja täytyy tarkastella uusiksi koko ekosysteemiä. Huomenna on pesupäivä. Isompi leväbareista sairastui johonkin pöhötystautiin, lakkasi syömästä ja turposi vain turpomistaan. En muista olisiko kakannut aikoihin. Sisu ei enää kalan avaamiseen riittänyt, teki jo koville hengiltä otto. Se oli pakko tehdä koska ei sitä kärsimystä voinut katsoa sivusta... Virtsarakko oli veressä, samoin kiduksen ympärys kun iho oli joutunut pingottumaan. Tässä kaverissa oli merkille pantavaa ruoan ahmiminen ja söi jopa kavereidensa kakat, etenkin mustatetra Pomon, joka selvästi on mustatetrojen pomo. Pienemmäksi jäänyt leväbarbi oli kovilla (laji)toverinsa kanssa, koska se hätyytteli sen aina ruokapaikoilta pois ja jos arempi oli köllimässä, se joutui antamaan aina paikan isommallleen. Tämä pienempi on sosiaalisempi, mutta on eksyksissä kun kaveria ei ole ja sille on jäänyt huono tapa ajaa muita kaloja takaa, epäilen että pelkästä stressistä eikä nyt tiedä että stressiä varsinaisesti aiheuttanut kaveri ei ole enää kiusaamassa. En tiedä kumpi on parempi, hankkia pienelle kaveri vai tarjota hyvään kotiin isompaan parveen?
Akvaario 112 l: asukkaina kuusi mustatetraa, punapäätetraa ja sitruunatetraa, maatiaispartamonni ja äkäinen leväbarbi (joka annetaan hyvään rakastavaan kotiin, jossa olisi tilaa ja kavereita)
Se unohtui, että multa puuttuu karanteeniakvaario mihin voisin kaverit siirtää mahdollisten kovien käsittelyjen ajaksi.
Akvaario 112 l: asukkaina kuusi mustatetraa, punapäätetraa ja sitruunatetraa, maatiaispartamonni ja äkäinen leväbarbi (joka annetaan hyvään rakastavaan kotiin, jossa olisi tilaa ja kavereita)
Vai myi ne mokomat sulle Camacellia? Ei maksa vaivaa laittaa uutta kuuria, se ei todellakaan tehoa kotiloihin, se on kalojen sisä-ja ulkoloislääke. Se on yleensä hyvin siedetty, mutta kaikkiin lääkityksiin liittyy aina riskejä ja ne ovat aina kaloille stressi.
Kyselyni petosi identifioimiseksi ei ole tuottanut kauheasti tulosta. Jotain kuitenkin: selvisi että ainoa mahdollinen öttiäinen eläviä kasveja syömään on Lymnea stagnalis, piippolimakotilo, mutta se ei taida natsata sun riesaasi. Yhtä kaikki, joka ikinen joka asiaa mitenkään kommentoi, oli sitä mieltä että ensisijainen ongelma on kasvien huono kunto. Kertomuksestasi löytyy selkeitä viittauksia siihen että kasvisi kärsivät ja sulavat käsiin. Samalla ne myös pilaavat akvan vettä, mikä on kuormitus myös kaloille, mätänevä aines mm kuluttaa happea vedestä. Kotilo, tai mikä ikinä sitten onkaan, osallistuu nyt luonnon suureen kiertokulkuun osaltaan vaikka muutoin ei koskisi (terveisiin) kasveihin lainkaan. Eli kotilojahdin sijaan kannattaa keskittää huomio kasvien kunnon parantamiseen, niin kotiloista ei ole muuta kuin kosmeettista haittaa. Jos et tee sille asialle mitään, sulla on todennäköisesti sama ongelma edessäsi viikojen-kuukausien kuluttua, vaikka ehkä ilman kotiloita. Ei kannata tehdä elämäänsä turhan hankalaksi ja pelätä uusien kasvien ostamista kotiloiden pelossa turhaan, vaan huolehtia kasvit nyt kuntoon. Sitten voit huoletta ostaa uusia kasveja eikä haittaa vaikket saisikaan jynssättyä niitä alunalla. Itse en ole koskaan käsitellyt kasveja millään, akvoista löytyy varmaan kaikki mahdolliset kotilot, mutta kasvit ne jättävät rauhaan. Kyllähän kotiloiden torjuntaan myydään tuotteita, varmaan kaikista nettikaupoista saapi jos oma liike myy ei-oota.
Toistan itseäni, mutta kerrot käyttäväsi EasyCarboa. Sen käyttö tekee akvasta ns Hi-tech-tankin jolloin kasvien vaatimukset kasvavat huimasti. Profito, joka on mikro(=hiven)ravinne, ei mitenkään riitä tyydyttämään niiden ravinnetarpeita. Me aloitettiin n kuukausi sitten yhteen akvaan EC-lisä puolen vuoden tauon jälkeen. Mikään muu ei muutunut akvassa, mutta ravinteiden tarve kolminkertaistui! Mistäkö tiedän? Siitä, että ilman tiettyä määrää ravinteita reippaasti kasvavan ärviän latvus menee parissa päivässä vaaleaksi. Käytettiin kuitenkin jo ennen EC-lisää kaikkia ravinteita, joten kovin puutoksessa kasvit eivät lisään lähteneet. Jos et halua lätätä ravinteiden kanssa, lopeta ECn käyttö (tai ainakin vähennä) ja vähennä valaistusta tarvittaessa, näillä keinoilla hallitset kasvua ja samalla ravinteiden kulutusta. Tsemppiä, kyllä se siitä vielä!
Popularity of an idea can never imply validity. Truth is never democratic.-Clive Ei muita YV-viestejä kuin myynti- ja ostoilmoituksiin liittyvät, kiitos
Kiitos kaikille keskusteluiden kautta mukana olleille neuvoista ja vinkeistä! Sain käsiini alunaa, jolla jouduin muutaman kerran pesemään ne jäljellä olevat kasvinraadot. Yritin puolittaa suositeltua annosta, että pesu ei olisi niin kova, mutta kyllä nuo moittivat käsittelyä. Se hyvä lopputulos kuitenkin on nyt saavutettu, että alunalla pestyt kasvit voivat nyt hyvin eikä kotiloista ole ollut sen jälkeen silmähavaintoa. Pesin pahimmista paikoista osan hiekkaa keitetyllä vedellä, liekö silläkin ollut auttava osa, en tiedä. Joka tapauksessa sain uusia kasveja fisujen iloksi ja akvaarion hyödyksi vasta nyt, joulun ja uudenvuoden alla ei ollut tarjolla uusia, joka toki oli ymmärrettävääkin. Mursin oikean ranteeni heti vuoden alkajaisiksi, joten äiti on saanut kunnian toimia virkaannimittämässäni akvaarionpesijän toimessa. Kasvit voivat nyt ihan hyvin, kalat polskuttelevat altaassaan, vielä kun saavat muutaman lisäkaverin kun vaan saan sitä ennen käteni kuntoon.
Sisso, olen vähentänyt CO2 antamista noin pariin kertaan viikossa. Niin, ja kasvit, jotka tarvitsevat juurilannoitetta, ovat sitä saaneet nyt eri merkkisenä ja vaikuttaa toimivalta ratkaisulta.
Akvaariossa siis tyven, uutta myrskyä odotellen hyvää uutta alkanutta vuotta 2014!
tv NT & fisut
Akvaario 112 l: asukkaina kuusi mustatetraa, punapäätetraa ja sitruunatetraa, maatiaispartamonni ja äkäinen leväbarbi (joka annetaan hyvään rakastavaan kotiin, jossa olisi tilaa ja kavereita)