Hiilidioksiidin käyttö

[artoseppolehti]

Hiilarikeskusteluun ehkä sivujuonteena se, että onko systeemi "pakollinen" esim. 540 litraisessa altaassa? Onko se ainoa vaihtoehto saada kasvit yms. viihtymään?

[Kana +-yksipantteri]

Hiilari tulee kyseesenn vasta, kun valoa on yli 0,5-0,6 W/l. Tätä heikommassa valaistuksessa hiilen ei pitäisi muodostua minimitekijäksi.

[artoseppolehti]

Niin, mietin vain sitä, että eikö kasvit kuitenkin tarvitse valoa kasvaakseen?Minullakin uusi 4 putkinen Odyssea valaisin.

[Sisso]

Niin, mietin vain sitä, että eikö kasvit kuitenkin tarvitse valoa kasvaakseen?Minullakin uusi 4 putkinen Odyssea valaisin.

Valo määrää kasvun vauhdin (ja kasvien värit jos sikseen tulee), ei mitään muuta. Kasvaakseen hyvin kasvit tarvitsevat ruokaa eli ravinteita. Kaikkia ravinteita riittävästi ja tasaisesti. Jos kasveilla ei ole ruokaa kasvuun, valo näivettää ne hengiltä ja levät, nuo kasvimaailman armottomat opportunistit, viimeistelevät tuhon.

Hiilari tulee kyseesenn vasta, kun valoa on yli 0,5-0,6 W/l. Tätä heikommassa valaistuksessa hiilen ei pitäisi muodostua minimitekijäksi.

Ei ole mitään W/l sääntöä minkä perusteella voitaisiin perustella hiilidioksidin tarve, joskin joitain karkeita suuntia voidaan heittää kun tiedetään mistä valaisintyypistä puhutaan. Tarkempi määrittely voidaan tehdä kun tiedetään em lisäksi akvan koko, korkeus ja valaisimen korkeus pohjasta.Toki laitteitakin löytyy, mutta niiden käyttö on ihan yhtä tyhjän kanssa koska meillä on...silmät. Perustan väitteeni sille, että eri valaisintyyppien tuottamat watit ei vastaa toisiaan eivätkä ole keskenään vertailukelposia, esim 150w valo samankokoisessa pytyssä on ihan eri asia onko se tuotettu T8- tai monimetallivalaisimella. Toisekseen jokainen akva on erilainen ja esim vesiarvot vaikuttavat hiilidioksidin käytettävyyteen ja liukenevuuteen veteen, ts tietyillä vesiarvoilla on mahdollista saada veteen liukenemaan enemmän hiilaria, joskin tämä on vähän nappikauppaa jonka vaikutus näkyy yleensä vasta äärialueilla ja/tai tiettyjen kasvilajien kohdalla. Myös akvan pintavirtaus vaikuttaa. Kolmanneksi, ja tämä on se tärkein syy lisätä hiilidioksidia tarkoituksella, on halu kasvattaa kasveja jotka eivät kasva kunnolla ilman sitä. Varmaankin lähes kaikki kansan keskuudessa valovaativina pidetyt kasvit on oikeasti hiilarin perään ja todistetusti kasvavat oikein nätisti yllättävän vähällä valolla kunhan niillä vain on kaikkia ravinteita, hiilidioksidi mukaan lukien, riittävästi. Runsaalla valolla kasveihin saadaan hyvät värit, esim punaiset ja oransst sävyt paremmin esille. Valon ja hiilarin korreloivuudesta on syntynyt väärinkäsitys (että ne olisivat sama asia paljon valoa=paljon hiilaria) koska hiilarin välttämättömyys ja ihmeitä tekevä voima huomattiin ensin nimenomaan akvoissa on paljon valoa ja koska runsasvaloisissa akvoissa hiilari jossain muodossa on välttämättömyys. Sittemmin tämä käsitys on kumottu ja todettu että ns valovaativat kasvit ovatkin vain hiilarivaativia. Jopa ne etualan matalat. Lopuksi täytyy lisätä että kun puhutaan valosta, ravinteista ja hiilareista, kasveista ja kasvusta, pitäisi tietää millaisesta akvasta ylipäätään puhutaan. Paljovaloisissa tankeissa pelataan eri säännöillä kun vähävaloisissa ja tällöin hyvän kasvun edellytykset on myös erillaiset ihan jo kasvien fysiologisten toimintojen erillaisuudesta johtuen ja tie onneen, tai epäonneen, ei käy aina samoja teitä.

Paljon valoa=nopea kasvu=paljon hiilaria=paljon ravinteita
Vähän valoa=hidas kasvu=vähän hiilaria=vähän ravinteita
Valo=kaasupoljin kasvulle->ravinteiden kulutukselle

Viime kädessä, ja ihan riippumatta siitä mitä mitkään testit näyttää, kasvien kunto ja kasvu kertoo totuuden valosta ja ravinteista. Huono (laadullisesta, ei niinkään määrällisesti) kasvu ja leväongelmat kertovat ongelmista...ihan riippumatta siitä mitkään testit näyttää. Kasvit ovat lahjomattomia ja sokea lukujen tuijottaminen johtaa vain ongelmiin. Luvut on ihan hyviä apureita ja ne kertovat meille akvasta paljonkin (tai sitten ei), mutta niitä pitää osata tulkita. Tärkein sääntö on kuitenkin luottaa aina ensisijaisesti omiin silmiinsä, mikä on meille tekniikkaan luottamaan tottuneille joskus tuskaisan vaikeaa. Etenkin markkinamiesten syytäessä meille omia totuuksiaan tekniikan, välineistön ja testien välttämättömyydestä.