Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

[nicholaus82]

Aika homma kun tarkoitus kuitenkin laittaa paljon kasveja tuohon systeemiin itse mitä youtubesta katsellut kun jenkeissä tekevät tuota niin ei sieltä mitään leviä veteen kun laittelevat kasveja. No itsekin kyllä miettinyt että meneekö vesi sitten likaiseksi mutta täytyy nyt katsoa kuin käy kun projekti alkaa

[oijoih]

Tämmönen lowtech akvaario kuulostaa aika jännältä, akvaario joka toimii melkein itsestään Lueskelin tämän topicin vasta ja aloin jo miettimään että pitäisikö kokeilla tuollaista vähän niinkuin nanokoossa. Eli jos faunaboxin ostaisi ja siihen tuollaisen rakentelisi (kestääkö nuo isommat faunaboxit akvaariona oloa?). Onnistuisikohan se pienessä koossa, mitä mieltä olette? Vai olisiko sittenkin fiksumpi veto kokeilla 40 litraiseen. Ehkä siihen voisi kuvitella jonkun onnettoman suodattinen/pumpun kierrättämään vettä.
Sellaistakin mietin että mitähän jos mullan sekaan laittaisi turvetta, pystyisikö sen avulla luomaan vedestä sellaista humuspitoista ja toimisiko akvaario oikealla tavalla kaikkea jännää sitä juolahtaa nyt mieleen.

[Kalaa kalaa]

Mahtava hanke !

Tuota on aivan pakko myös päästä kokeilemaan jahka ennättää...

Jotenkin mitä luonnonmukasempi, sen kauniimpi, nuo lukuiset pumput ja johdot on oikea riesa ja vaikeat piiilottaakkin.

Mulla yksi akvaario on todella rehevä ja siinä ei ole sisäsuodatinta ollut koko aikana,pieni ulkosuodatin tosin on mutta senki siivilä senverran kasvinlehtien tukkima, että ei siitä mahdu mahdu sisälle roskaa, kierrättää vain vettä.
Ja siellä on niin hyvät vesiarvot ja tasapaino pysynyt koko ajan, vaikken ole muuta kun lisännyt haihtuvan tilalle vettä, en ole rohjennu ruveta isompaan vedenvaihtoon kun akvaario on niin hyvinvoiva,vesi kirkasta, ei ole levää mutta kasvit sensijaan puskee melkein ulos akvasta , koko ajan saa karsia vaikken lannota mitenkään...ja hohtomillikset sekä sukaravut asuttavat sitä poikasineen oikein hyvin viihtyen,uusia pikkurapujakin notkuu vaan rivissä kasvinlehdillä.

Olen syytänyt niille ruokaa runsaasti ja silti ei mitää ongelmaa nitraatinkaan kanssa,kasvit kuluttaa kaiken ylimääräsen ruuan ja ravut siivoo vielä pohjan.

Eli uskon kyllä täysin siihen että minimaalisella tekniikalla voi onnistua saavuttamaan luonnollisen balanssin akvaarioon.Sehän toimii sitten vain kuten lammikot luonnossa.

Kiinnostavaa olis kokeilla miten isomassa toimii, tuo on mulla 100 l pytty.

[tipiti]

Minä laitoin yhden akvaarioistani nyt edellä kerrotulla tavalla. On kahdelta sivultaan ikkunan vieressä, joten valoa pitäisi sitten tulla ihan kivasti. Luin, että akvaarion pitäisi olla melko pieni, jotta tuota voisi ajatella. Minun on ehkä vähän turhan suuri, 170 litraa, mutta ei nyt ollut muutakaan allasta vapaana testiin. Toistaiseksi ainakin kaikki kunnossa, mutta täytyy katsoa miten homma lähtee pyörimään "omalla painollaan".
Nyt ovat "HiTech" ja "LowTech" altaat vierekkäin. Hauskasta katsoa onko akvaarion hoito sujuvampaa hiilari-monimetalli -hässäkällä vai kukkamulta-purkilla helpompaa.

[Josefina]

Huh, että oli mielenkiintoista luettavaa. Kiitos!

Onko näitä low tech-altaita vielä käytössä? Onko tullut vuosien varrella ongelmia taikka hienoja ahaa-elämyksiä? Olisi kiva kuulla, millainen tilanne on, kun akvaario on ollut toiminnassa tällä systeemillä vuosia.

[hippikala]

Jep lisää raporttia näistä! Hassua kyllä, vaikka itse fanitankin tätä low-tech ajattelua niin oma akvaarionpito on sortumassa koko ajan enempi tekniskemiallisen kikkailun puolelle...

[Lightforce]

Mä perustin ihan kokeeksi tällaisen virityksen tyhjänä olleeseen 15 litraiseen mutterialtaaseen muutama kuukausi sitten. Aluksi näytti että levä valtaa laarin, mutta nyt allas on tämän näköinen:

(Klikkaa kuva isommaksi)

Tuota ohutlehtistä matalaa kasvia en muista nimeltä mutta se on viihtynyt nähtävästi vallan mainiosti. Valaistuksena altaassa on ollut vain ikkunasta tuleva vähäinen luonnonvalo. Asukkaina on ainoastaan taistelukalakoiras.

[Ojanpohja]

Tällainen maa-akvaario on pyörinyt mielessä jo pidemmän aikaa. Tavanomaisen akvaarion pidon lopetin kokonaan pari vuotta sitten, mutta jotenkin se kalahulluus vain nostaa päätään aika ajoin. Suodattimen ääni ja sähkölasku vaan eivät tunnu enää houkuttelevilta.

Oikeastaanhan koko hanke lähtee liikkeelle astiasta, pyöreästä laakeasta saviruukusta, jolla on tilavuutta 40 litraa. Se on lasitettu tummahkon siniseksi, ja haluaisin oikein kovasti siihen vettä, lumpeita ja muita kasveja, ja mielellään vaikka kahdeksan kardinaalikalaa uiskentelemaan. Tässä olisi nyt esteettisyys etusijalla, ja maa-akvaariona näkisin sen toimivan parhaiten. Kaardinaalikalan valitsin koon ja viileän vuoksi, vanhassa rintamamiestalossa ei ole talvella lämmintä, joten en voi laittaa sitä yhtä punaista taistelukalaa sinne. Paikka olisi eteläikkunalla, eikä siis mitään tekniikkaa käytettäisi. Suosisin kasveina tiikerilummetta, pintakasveja sekä pinnan yläpuolelle kasvavia kasveja. Miltä kuulostaa?

[eeemeli]

Nyt on ollut oma maa-akvaario pystyssä pari vuotta, ja edelleen toimii varsin hyvin. Hoitoa tuo vaatii tosiaan aika minimaalisesti, ehkä parin-neljän viikon välein lisään tuonne vettä ja karsin kasveja. Vedenvaihtoja (20-30%) olen alkun jälkeen tehnyt ehkä yhteensä viisi kertaa. Tekniikka on edelleen yhtä minimalistinen kuin ennen, eli on ajastetut valot, automaattinen ruokkija ja sisäsuodatin eikä mitään muuta. Alkuun tuo oli aikamoinen viidakko kun hankin sinne sekalaisesti vähän kaikkea, kala- ja kasvilajeja on tullut karsittua ja muokattua ajan kanssa jonkin verran niin että tilanne pysyy suht staattisena ja siten vähähoitoisena.

Kaloista piti karsia täplämonniset melkein heti alkuun kun tonkivat multaa liikaa ja tuppasivat lisääntymään, töyhtökääpiöahvenet lähti myös kun en jaksanut niiden jälkikasvua enään pyydystää. Kaloja siellä on nyt muutaman kymmenen yksilön parvet kirsikkabarbeja ja keltabarbeja, joku määrä nuolimonneja (varmaan noin 20) ja muutama partamonni. Kotiloita ja sukarapuja tietenkin myös; jostain syystä osa jälkimmäisistä on ihan sinisiä, joka ei liene ihan tavallista.

Kasveista on nyt lähtenyt pois melkein kaikki nopeammin kasvavat, eli ainakin Hygrophila difformis (liuskavesitähdikki), Ludwigia palustris x repens (rusolehti), Limnophila aromatica (tuoksuvedensuosikki), Ceratophyllum demersum (karvalehti), Vallisneria americana (jättiläisvallisneria), Vallisneria spiralis 'Tiger' (tiikerivallisneria), Eichhornia diversifolia (suippovesihyasintti), Hygrophila polysperma (intianvesitähdikki) ja Microsorum pteropus (jaavansaniainen). Blyxa japonica piti karsia pois kun keltabarbit kaivoi niitä jatkuvasti irti pohjasta, taisivat yrittää syödä sukarapuja jotka tykkäsivät siellä lisääntyä.

Jäljellä on muutamia eri anubiaita ja melalehtiä, jokin lumme joka tuuppaa peittämään puolet pinnasta jos antaa yhdenkään lehden löytää pintaa (sen kukat on valkoisia), isohko puska jotain ruohoa jonka nimeä en koskaan muista ja pohjaa peittää aika kattavasti kääpiömiekkakasvi (Echinodorus tenellus). En noiden kaikkien nimiä tiedä kun ei ole ollut erityistä syytä selvittää. Vielä vähän väliä sieltä jostain raosta pukkaa edelleen esiin tiikerivallisneriaa ja suippovesihyasinttia, vaikka kuinka luulee että on kaikki saanut kerättyä.

Työpaikalle tuli suunnilleen samoihin aikoihin perustettua pienempi maa-akvaario, noin 120-litrainen. Toimii oikeastaan ihan yhtä hyvin kuin kotiakvaariokin kun systeemit on lähestulkoon täsmälleen samat. Sielläkin on kasvi- ja kalakantaa vähän väliä tullut karsittua, kaloista nykyään on kääpiöseepranuoliaisten ja nuolimonnien valtakuntaa; töyhtökääpiöahvenia yritän tuolta juuri siirtää pois kun tankki on niille jatkuvasti joko liian pieni tai juuri sopiva paritteluun. Kasvikuntaa ei ole muuta kuin jaavansammalta, jotain rusolehteä ja kotiakvaariosta pelastettua blyxa japonicaa.

[minikala]

Tähän ketjuun ei ole tullut viestejä hetkeen? Jokatapuksessa, itse ajattelin aloitella jälleen akvaarioharrastusta ja ko. aihe kiinnostaa kovasti. Muutama vuosi sitten minulla oli n. 120-litrainen valmis akvaariopaketti, jossa oli suodattimet, lämmittimet ja kaikki vehkeet. Tuon akvaarion annoin pois kiinnostuksen puutteen vuoksi ja nyt ajattelin, josko kokeilisi tällaista maa-akvaariota. Omistan nykyään 60-litraisen (tyhjillään olevan) akvaarion ja siihen luultavasti pistän systeemit pystyyn.

Tulisikohan joku maa-akvaarion omistaja kertomaan omia kokemuksiaan ja miten perustus ja ylläpito sujuu?

[Nniina+++]

Mulla on 100l, tavis kukkamultaa 3cm, sen päällä korallisora ja sit maxit-hiekkaa joku 3cm, ehkä vähän enempikin. Alussa imuroin lietettä pohjalta silloin kun sitä oli omaan silmään liikaa, ehkä 2kk välein, johtui osittain siitä että kasvit oli tullessaan osittain aika leväisiä ja kuollut levä lahosi pohjalle. Nyt yli vuoden jälkeen vettä ei tarvi vaihtaa juuri ollenkaan, kk sitten imuroin pohjan, vaihdan vettä siis max 20l kerralla, ja edelleen ihan siisti. Ei levää, kalastona miljoonakaloja ja yksi pieni partis. Millikset viihtyy (lue lisääntyy ja kasvaa nopeammin) kun 350litrasessani jossa normisuodatus. Vesi on kirkas, kovuus on aika korkea ja ph 8, johtunee korallisorasta. Kasvit kasvaa niin että karsia saa välilllä reilusti että kalat mahtuu uimaan. Suosittelen, varsin kovanvedenkaloille sopiva, tarkoituksena muuttaa tuo 350litranen myös npt-altaaksi keväällä kun olemme muuttamassa toiseen kämppään.

[Piia85]

Paljonko laitatte kananmunankuoria? Voiko pohjalle laittaa mullan lisäksi esim. substraattia (fluval tms), ja niiden päälle kananmunankuoria ja englanninjokisoraa?

[Nniina+++]

Jokisora on niin isorakeista että multa yms. pääsee varmasti leviimään veteen. Tai sit soraa pitäs olla joku 10cm ja se kai vie vähän idean koko akvasta. Jopa toi maxit on minulla ollut aavistuksen liian "rakeista", kasvit ei meinaa pysyä kunnolla paikallaan ja pinnanmuotoja ei voi tehdä kun tasoittuu itsestään. Munankuorista on joillakin ollut negatiivisia kokemuksia, itse olen kokeillu vain korallisoraa, kuten millialtaan ulkkarissakin, ja ollut siihen tyytyväinen. Vaikka hintavaa niin kestää vuositolkulla liukenematta olemattomiin.

[kerttu]

Tyhjensin nanon, joka oli viimeisen puoli vuotta toiminut lapsen robottikalan altaana. Ajattelin tuohon 20-litraiseen nyt sitten perustaa tekniikattoman altaan. Alkuun testaan mitä allas on mieltä ilman eliöitä, noin pienessä kun on niin vähän mahdollisia asukkeja. Maatiaissukaravut voisivat tulla lukuun, mutta koska altaan lämmöt tipahtaa talvella tosi alas niin toisaalta jokin ihan minimaalinen kotimainen ötö saattaisi toimia myös - en vain tiedä onko sellaista. No, kuitenkin haluan testata miten tuollaisella pohjalla toimiva allas lähtee rakentumaan. Jos ei muuten, niin vaikka platynpoikasille (syy miksi ensi alkuun nanon hankinkin).

Onko kananmunankuorista syytä poistaa tosi tarkasti se kelmu? Pitääkö kuoret keittää?

Entä se multaosio, käykö savinen multamaa vai pitääkö olla sellaista kunnollista pussimultaa?

Ja vielä hiekastakin olisi kysymys: Raekokoa 3-5mm olen kuullut pidettävän miniminä, mutta silti jotkut puhuvat hiekasta ja siitä että esim. englannin jokisora olisi liiankin suurta. Mulla on sekä 0,5-1,2 mm hiekkaa että arviolta 1-2 mm hiekkaa. Nää on kenties siis poissa laskuista, vaan entäs pihalta seulottu hiekka joka ei ole raekooltaan tasaista, onko haittaa jos siellä on seassa tuota pienempääkin raetta?

[mukkonen]

Tämä on tosi mielenkiintoinen aihe! Muutamia kysymyksiä tuli mieleen:
-Olen lukenut että osa pitää tämmöisessä kierteiskotiloita. Jos hieno hiekka ei tähän käy niin mitenkäs kierteiset sitten viihtyy kun eivät pääse kaivautumaan?
-Jos akvaariossa on kaloja, onko lämmittimestä haittaa talvisin vai sotkeeko se jotain tällaisessa altaassa? Meillä laskee talon lämpötila niin alas talvisin kun on vanha talo ja vain puulämmitys(aamuisin saattaa lämpöä olla vain 14 astetta ja seinien vieressä vieläkin vähemmän). Kaloille voisi kai olla terveelisempää kun ei lämpö heittele ihan kauheasti?
-Onko jollakin kääpiöpallokaloja tällaisessa akvaariossa? Semmoisia on minulla suunnitelmissa ja nyt mietin pitäiskö ajatus tavallisesta akvaariosta laitteineen hylätä.
-Jos kasvit ovat näissä altaisssa se pääjuttu, millainen valon pitäisi olla? Pitääkö se olla kuten muissakin akvaarioissa vai mieluummin kasvilamppu?
-Mietin myös että jos päädynkin tavanomaiseen akvaarioon noille kääpiöpallokaloille niin laittaisin toiseen ihan pieneen muutaman litran purkkiin tämän systeemin. Millainen lamppu silloin on hyvä? Pieneen purkkiin ei kuitenkaan putkea tule vaan varmaan ennemmin joku kierrekantainen. Mutta mikä? Halogeenilamppu, kasvilamppu, energiansäästölamppu... ?

[AuSu]

Minäkin heitän tänne pari kysymystä, josko joku teistä "konkareista" vastaisi. Olen lukenut ketjua läpi muutamaan kertaan ja ruotsiksikin jotain, mutta: onko piikkisilmä liian pohjaa tonkiva laji maa-akvaarioon? Tuleeko sukaravuista paljoakaan jätöksiä, joku selvästi kakkiva kalaparvi on varmasti oleellinen? Mun olisi tarkoitus kokeilla tuommoiseen n. satalitraiseen ja ajattelin sinne laittaa pikkualtaiden kalat ja sukikset. Kunnon parvea ei niissä tällä hetkellä ole, vanhoina kaloina kolme piikkisilmää, partamonni, neljä vanhaa vanhaa musta-aavetetraa (niitä en halua lisää) ja sitten leväsukarapuja 8 kpl ja maatiaissukarapuja varmaan 50-100. Jos siis vanhat kalat eivät ole ihan sopimattomia tällaiseen kokeiluun! Kananmunankuoria on jo reilusti ja multaa ajattelin ottaa kasvihuoneesta kun kesän kasvattelut loppuu. Onkohan se jo sopivan ravinteetonta? Kasveja pitäisi kahden altaan kasvit yhdistämällä löytyä jo reilusti, nopeampia ja hitaampia (olen tarkoituksella antanut rehottaa...). Olikohan jotain muuta mitä piti varmistella...no, kysyn lisää jos muistan!

[Pirinne]

Tää olikin erityisen mielenkiintoinen aihe kun mietin mutterin uudelleen käyttöön ottoa... haluaisin tehdä 48 l mutterista sellaisen missä puoleen väliin vettä ja maa-osuus (voisi kasvattaa kasveja hieman moniulotteisemmin). Mietin sitten kuinka hoitaa suodatus kun vettä on niin matalasti... tämä low-tech ratkaisisi ongelman (ehkä?). Olen vähän pihalla tosin systeemin kokoon laittamisesta tai ennen kaikkea sen toimivuudesta, koska laitetaan kalat yms. Lainasin hölmönä tämän ehdotetun kirjankin vaikka en osaa sanaakaan englantia

[kerttu]

Jos sinne ei tule kaloja, niin varmaan pärjäät ihan hyvin ilman suodatinta. Ehkä ilmastin voisi olla ihan hyvä, helppo piilottaa jne? Toisaalta mulla oli maa-akvaariona täysin vailla tekniikkaa 20-litrainen, jossa argentiinanvesirutto sen kun porskutti kaikki ne kuukaudet mitä allasta pidin (yli puoli vuotta). Muiden kasvien kohtalokin taisi olla ihan vaan kylmyys, sillä purkki oli tilassa joka talvella viileni alle 15 asteen. Valo tuli ikkunasta. Ai niin olihan siellä rasvalehteäkin yllärinä sitten kun purin setin, ne oli vaan siellä vesiruton peittäminä mutta hyvävointisina. Rihmalevää tosin oli myös jonkin verran.

[Sania]

Kiinnostaa kyllä tämä tämmöinen akvaarion pito. Alkoi vaan mietityttämään. Jos ymmärsin oikein, multa on se, missä tapahtuu kaikki hajotustoiminta. Osallistuuko nämä sorakerrokset siihen jotenkin vai mikä funktio niillä ylipäätään tässä kaikessa on?

[tili]

Tämä vaikuttaa niin kiinnostavalta, että pakko on testata. Mulla on nyt kolmen litran lasipurkissa multaa vettymässä. Teen pienen kasvialtaan testimielessä. Mullan päälle laitan Bilteman puhallushiekkaa akvaariosta. Voi olla ettei hiekka toimi, mutta soraakaan ei nyt tähän hätään löydy. Kasveiksi laitan kierteisvallisneriaa ja punamelalehteä.

[Mizuumi]

Mä pääsen ensi viikolla pistämään low techin pystyyn, kunhan malja saapuu. Eilen hankin jo korallimurskan välikerrosta varten, kun en uskaltanut munankuorien kanssa lähteä leikkimään. Ensi viikolla pitää vain hakea sorat ja muutama kasvi sekä vaihtaa pöytälamppuun valkeampi lamppu. Tosiaan olen käsittänyt lukemieni perusteella, että ensin mahdollisimman ravinteetonta multaa pohjalle, sen päälle kerros korallimurskaa ja päällimmäiseksi soraa. Sorankin koko pitäisi olla juuri oikea, sillä liian pieni saa pohjan tukkoon ja liian suuren väleistä valuu kaikki lika ja ruokaravinteet alempiin kerroksiin. Saas nähdä miten onnistuu ensimmäinen yritys tämän kanssa

[joutsen]

Oon tätä ketjua nyt lueskellut, ja vaikuttaa tosi jännältä! Tekis niiiin mieli pistää purkki pystyyn, mutta tila loppuu kesken.

Käsittääkseni tämä ei ole paras vaihtoehto monnisaltaaksi, ja oma kalastoni muotoutuu hitaasri mutta varmasti yhä monnispainotteisemmaksi. Mutta hamassa tulevaisuudessa on haave suklaarihmakalojen ja piikkisilmien yhteiselostä, niin ehkä tämä soveltuisi suuhen. Tai sitten keittiön akvaario (joka muutossa saa uuden sijainnin olohuoneesta), jossa tulee olemaan vain sukiksia, erilaisia kotiloita (isoja ja pieniä) ja puna-aavetetroja, muuttuu tällaiseksi. Kukaan noista ei pahasti myllää pohjaa eikä tarvitse paljon virtausta. Ja kakkaa tulee. Kunhan asiat on järjestyksessä ja saan pandamonniset toiseen altaaseen.

Pää pursuaa ajatuksia ja ideoita!

[LKA]

Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen ajattelin perustaa reilun 300 litran maa-akvaarion, toivottavasti täällä vielä pyörii alan harrastajia vastailemassa ja lukemassa

Pari kysymystä:
Miten tämä akvaarion perustustapa vaikuttaa käytännössä vesiarvoihin? Paikallinen vesijohtovesi on kovaa ja pH lähempänä 8. Kannattaako pohjamateriaaliin enää lisätä korallimurskaa tai muutakaan kalkkipitoista? Kalastona olisi keisaritetroja, neontetroja, avainkirjoahvenia, partamonni ja pari haarniskamonnia eli toiveena olisi pehmeähkö vesi ja pH noin 7. Onko täysi mahdottomuus vai pitääkö pH:ta säätää jollain pH-miinuksella sopivaksi?

Jostain englanninkieliseltä sivulta löysin maininnan, ettei akvaarion pituus saisi ylittää tiettyä tuumamäärää (olisiko ollut 60 cm tjsp.) valaistuksen vuoksi. Oma altaani olisi 130 cm pitkä ja noin 50 cm korkea, mukana on kahden putken valaisin. En keksi mitään järkevää syytä, miksi altaan koko rajoittaisi tuon ekosysteemin toimivuutta. Pitääkö paikkansa?

Voiko kalat oikeasti siirtää akvaarioon saman tien kun allas on perustettu? Itselläni on 180-litrainen akvaario toiminnassa, siitä siirtyisi ainakin aluksi ulko- ja sisäsuodatin uuteen altaaseen kunnes näen, että vesiarvot on ok. Samoin hiekan ja kannot siirrän uuteen altaaseen, eli toimiva bakteerikanta pitäisi ainakin periaatteessa siirtyä siinä samalla. Ehkä varmuuden vuoksi voisin lotrata myös Tetra SafeStartia ettei tule mitään ammoniakkipiikkejä.

Kiva jos joku osaa vastata, muutenkin haluaisin lukea lisää kokemuksia tästä allastyypistä ja kuulumisia, jos jollakulla vielä on toiminnassa kyseinen systeemi.

[Pintuliini]

Hei,
ehkä uskallan tähän jotain vastailla, vaikka en asiantuntija olekaan. Olen lukenut Walstadin kirjan pari kertaa ja pitänyt kokeeksi pikkutankkia maapohjalla muutaman kuukauden, ja aion vielä joskus uudestaankin.

Walstadin laskelmien mukaan korallimurskaa ei tarvita pohjalle mikäli hanavesi on kovaa. Tuskin siitä haittaakaan on, muutoin kuin ehkä pH ja kovuus voi hitusen nousta. Korallimurskan tarkoitus on tarjota kasveille mm. kalsiumia ja magnesiumia, jos niitä ei saada hanavedestä. Omassa akvassani pH pysyi hiukan seitsämän yläpuolella (hanasta pehmeää vettä, pH8).

Oletko varma, ettei tuumamäärä minkä löysit, tarkoittanut akvaarion korkeutta? Korkeudesta Walstad mainitsee, ettei saisi olla liian korkea. Tässä akvaariotyypissä käytetään kuitenkin melko matalaa valaistusta, joten valo ei kenties yllä pohjaan liian korkeissa tankeissa.

Itse laitoin kalat akvaarioon saman tien. Ongelmia ei tullut. Nitriittien kanssa ei periaatteessa pitäisi tulla ongelmaa, koska a) multa sisältää näitä bakteereja valmiiksi, b) Walstad-tankissa on ajatuksena, että kasvit saisivat ottaa typen heti ammoniakkina ennen nitraatiksi muuttumista, koska tämä tapa on niille helpoin / mieluisin.
Kuitenkin, tilannetta kannattaa seurata alussa. Tuore multa voi vapauttaa liikaa typpeä. Jos multa sisältää liikaa orgaanista ainesta, bakteerit alkavat pilkkoa tätä kiivaasti, jolloin kaloille voi seurata hapenpuute. Itse vältin nämä ongelmat mullan esikäsittelyllä. Huuhtelin mullan ensin pari kertaa. Sitten levitin sen muutamaksi viikoksi varaston lattialle alustan päälle ohueksi kerrokseksi. Kastelin sen ja annoin kuivua. Kastelin ja annoin kuivua. Ja uudestaan muutamia kierroksia. Mikäli mullan laittaa suoriltaan akvaarioon, tasoittuminen kestää n.8vkoa.

Mutta kerro lisää, minkälaista multaa käytät, minkälainen valaistus, vedenkierrätys jne. Kiinnostava projekti!

[LKA]

Kiitos vastauksesta, Pintuliini! Tuli taas vähän varmempi olo tuon projektin suhteen, ihan hakoteillä en ollut Ja näin yön yli nukkuneena uusin aivoin kun ajattelee, niin kyllähän se akvaarion maksimi tarkoitti sitä korkeutta, oli vain ulkomaisella foorumilla vähän huonosti ilmaistu. Ajattelin itsekin ratkaista tuon multaongelman sillä, että liotan ylimääräiset ravinteet pois kaupan mullasta. APC:n foorumilla kehuttiin myös turvetta "stabiilina" aineena, eli että se ei siitä enää lahoaisi ja näin ollen vapauttaisi typpiyhdisteitä. Turvesuositusta en ole kuitenkaan muistaakseni muualla nähnyt, tosin liittyyköhän mahdolliseen pH:n happamoittamiseen. Suunnittelin ravinneköyhän kaktusmullan, käytetyn kukkamullan sekä liotetun halpismarkettimullan (ja ehkä turpeen) sekoittamista parin sentin kerroksena altaan pohjalle. Siihen päälle nykyisestä 180 litran altaasta vanha substraatti-Bilteman hiekka-seos noin sentin-parin paksuudelta ja uutta hieman tummempaa hiekkaa muutaman millin raekoossa pari senttiä. Hanaveden kovuuden tarkistan vielä tippatestillä, mietin sitten sitä korallimurskan lisäämistä. Ja juu, kalat menköön saman tien tiiviin seurannan saattelemana. Tämä alkaa jo kuulostaa suunnitelmalta! Valaistus menee varmaankin parilla loisteputkella koko akvaarion pituudelta, suodattimena altaaseen mitoitettu Fluvalin ulkosuodatin. Pitää päivittää tänne lisää kunhan projekti etenee, aiheesta ei ole juurikaan suomenkielistä keskustelua muualla.