Oscar?

[Zawadi]

Onko Oscar helppo hoitoinen ja sopiiko aloittelialle?

[hippikala]

Eikös riikinkukkoahven ole ihan helppo? Tarvitaan vain tuhannen litran tankki ja hillittömät määrät ruokaa. Tai no 500 litraa taitaa olla minimisuositus, en tosin käsitä miten 40 sentin mittainen kala semmoiseenkaan mahtuu. Ainakaan jos ajattelee, että kalalla pitäisi olla uintitilaa altaan pitkällä sivulla kymmenen kertaa oman ruumiinmittansa verran. Mutta siis jos on tilaa riittävästi niin mikäs siinä sitten, fiksujahan nuo ovat ja sen takia varsin kiinnostavia elättejä.

[jpuu]

Ihan vaan Oskari kotimaisittain. Ei ole ihan paras vaihtoehto aloittelijalle eikä sovellu seura-akvaarioon. Vaatii paljon tilaa kokonsa vuoksi.

[JyrkiS]

Kokemuksieni mukaan minimissään n. 150 cm pitkä allas, mutta vielä tärkeämpi on altaan leveys ( mitta etulasista takalasiin), 70 cm:ä leveässä altaassa Oskarin kaikki kielteiset ominaisuudet katoavat. Suuria seuralaisia kavereiksi, ei mielellään räväköitä ahvenia, koska Oskari ei kykene pitämään puoliaan niitä vastaan. Korkeista kannoista reviirin rajat altaaseen. Voimakas suodatus ja vedenkierto: altaan vesi määrä minimissään 5x tunnissa pumppujen läpi ja reilut veden vaihdot, niin hyvä tulee.

Oikeissä olosuhteissa Oskari on huomattavan paljon mainettaan parempi epeli. Yksi helppoimmista suurista kirjoahvenista sävyisän lunteensa vuoksi.

[Bluefrog]

Kokemuksieni mukaan minimissään n. 150 cm pitkä allas, mutta vielä tärkeämpi on altaan leveys ( mitta etulasista takalasiin), 70 cm:ä leveässä altaassa Oskarin kaikki kielteiset ominaisuudet katoavat. Suuria seuralaisia kavereiksi, ei mielellään räväköitä ahvenia, koska Oskari ei kykene pitämään puoliaan niitä vastaan. Korkeista kannoista reviirin rajat altaaseen. Voimakas suodatus ja vedenkierto: altaan vesi määrä minimissään 5x tunnissa pumppujen läpi ja reilut veden vaihdot, niin hyvä tulee.

Oikeissä olosuhteissa Oskari on huomattavan paljon mainettaan parempi epeli. Yksi helppoimmista suurista kirjoahvenista sävyisän lunteensa vuoksi.

Veit ikään kuin lauseet näppikseltäni. Ylipäätänsä jos ahvenia ajatellaan niin Oskari helpommasta päästä kunhan tilaa riittää. Omana näkemyksenäni monet muuta lajit ovat paljon ikävämpiä ahven seurassa. Esimerkiksi mainittakoon vaikka amerikkalaisten Jack Dempseyksi nimittämä ahven, tuppaavat tekemään sukukypsinä muistakin ahvenista selvää jollei tilaa ole todella paljon.

[JyrkiS]

Oskarit on vuosikymmenten saatossa ammuttu seulaksi . Lopetetann nyt ihmeessä kalaparkojen dissaaminen. Vika ei ole Oskareissa, vaan akvaristeissa.

[Bluefrog]

Oskarit on vuosikymmenten saatossa ammuttu seulaksi . Lopetetann nyt ihmeessä kalaparkojen dissaaminen. Vika ei ole Oskareissa, vaan akvaristeissa.

Mikä sinänsä mieleenkiintoista kun tiedetään että moni harrastaja pitää täysin ongelmitta huomattavasti Oscaria hankalampia ahvenia. Tämä on varmaan jonkin sortin ahvenrasismia.

[JyrkiS]

Oskarit on vuosikymmenten saatossa ammuttu seulaksi . Lopetetann nyt ihmeessä kalaparkojen dissaaminen. Vika ei ole Oskareissa, vaan akvaristeissa.

Mikä sinänsä mieleenkiintoista kun tiedetään että moni harrastaja pitää täysin ongelmitta huomattavasti Oscaria hankalampia ahvenia. Tämä on varmaan jonkin sortin ahvenrasismia.

Juuri näin. Räväkämpiä ahvenia ei yleensä yritetä hoitaa pienten tetrojen kanssa, mikä taas Oskarien kanssa tapahtuu helposti. Ne kun näyttävät poikasina niin lutuisilta, että pääätyvät vääriin altaisiin helposti ja saavat vielä syyt niskoilleen aivan kuin se olis niiden vika.

Oskarien miksei muidenkin suurten kalojen kanssa, akvaarion minimilitroista kirjoittaminen/puhuminen on vähän ongelmallista. Loppupeleissä kyse on vain ja ainoastaan seuralasista ja huolellisesta hoidosta. Suuret litramäärät eivät takaa mitään, mikäli hoitoa ei hallita tai siitä laistetetaan. Toisaalta ei Oskarien hoito mitään rakettitiedettä ole. Pähkinänkuoritiivistys: Veden pitää liikkua ja vettä pitää vaihtaa oli Joulu tai kesäloma. Tästä selviää myös aloittelija, jos vain haluaa. Aloittelija on ja pysyy aloittelijana, mikäli ei kykene ottamaan seuraavaa askelta kehittyäkseen harrastajana. Se seuraava askel saattaisi olla vaikkapa juuri Oskariakvaario. Voihan se olla, että alkumetreillä tulee kompuroitua jopa kalakuolemia, mutta tekemällä oppii myös tässä touhussa. Lopulta homma käy.

Kun ajattelemme kaloja, jotka tulevat Amazon joelta, joka on vähintään 12x Suomen mittainen, niin mikä olisi vähimmäispituus vaikkapa kardinaalitetra akvaariolle ? Puhummeko metreistä vai kilometreistä ? Tässä on myös Oskariakvaarion minimiilitra dilemma. Noh, ei nyt kuitenkaan tehdä siitä estettä, vaan pidetään asiat yksinkertaisina: Oskaria ei kannata edes yrittää hoitaa 100cm x 40cm x 40 cm:n akvaariossa eikä seuralaisten kanssa, jotka jäävät alle 15cm:n mittaisiksi. Ei sen kummempaa.

Oikeissa olosuhteissa akvaristi pääsee seuramaan yhden persoonallisimman ja älykkäimmän akvaarioepelin edesottamuksia. Ruoan toivossa Oskut oppivat mitä kummallisimpia temppuja, mitkä tuovat mieleen enemminkin koiranpennun kuin kalan.

[Bluefrog]

Voi pitää paikkansa, jostakin syystä tiikerikirjoahvenen tai miksei helmikirjoahvenenkin ulkonäkö kertoo jo ettei sen neontetran tai muun kalan pistäminen samaan purkkiin ole järkevä ajatus. Sama pätee myös isompiin monneihin, kaipa nekin ovat sen verran pedon näköisiä. Englannin kielinen nimitys catfish on myös kuvaava.

Mietiskelin tuolla toisessa ketjussa ajatusta kaivaa erillinen lammikko kesäksi isompaa lämpöä tarvitseville kaloille. Mahtaisikohan Oskari pärjätä lammikossa pienellä lisälämmityksellä kesä-heinä-elokuussa? Voi olla että itse kokeilen ideaa jossakin vaiheessa turkoosikirjoahvenilla säistä riippuen.

[Kaituli]

Kun akvaarioharrastus ei vielä ollut pipettitiedettä, kuten nykyään, niin omat Oskut (3-4kpl) elivät mukavasti oikein askeettisissa oloissa. Altaan pituus oli 2 metriä ja muistaakseni korkeus oli 60m ja syvyys 40cm (etulasi+takalasi). Vettä ei juuri vaihdettu, ainoastaan lisättiin se mitä haihtui. Ruokana annettiin normi kalanruokapapanoiden lisäksi lähes kaikkea samaa mitä koirakin söi. Ruoantähteiden, elävien kastematojen, särjenpoikasten, sammakoiden ja hyönteisten lisäksi Oskut vetelivät siis innoissaan jopa koiran keksejä. Söipä yksi Osku 10cm hauenkin jota kasvatin 3kk ja lopuksi tuumasin, että oliskohan se jo tarpeeksi iso affenien seuraan -> 10sec ja ei ollu
Siihen aikaan (15-v sitten) kun akvaario pestiin niin se oikeasti pestiin! Koko allas tyhjäksi hiekkoja myöten ja sitten jynssättiin koko päivä ja lopuksi heitettiin putipuhtaat kamat takaisin, hanavettä ja kalat perään. Kun isällä oli painepesuri niin jopa ulkosuodattimen keraamiset papanat posotettiin sillä yhtä kiiltäviksi kuin ne oli uutena. No problemo, ei koskaan mitään kalakuolemia.
Oskut jopa kutivat jatkuvasti, enkä koskaan ollut näkemässä kun en ole aamuvirkku. Oskujen poikasia ei kukaan halunnu edes ilmaiseksi koska Osku oli silloin(kin) muka ongelmakala. En oikeastaan muista, että Oskut olisivat koskaan olleet agressiivisia tai tapelleet kuten Jack Dempseyt tai Teksasinkirjoahvenet mitä minulla myös oli samoihin aikoihin. Jopa Jack Dempsey antoi väisti kiltisti Oskuja eikä mitään rähinöitä ollut.

Sopiiko aloittelijalle:
Omasta kokemuksesta Oskua kestävämpää ja mukavampaa kalaa en tiedä. Miinuksena Osku ei osaa säätää kokoaan altaan mukaan vaan kasvaa kunnes omistaja tai allas antaa periksi. Tuo 2m pitkä akva kyllä ehdoton minimi jos haluaa, että Oskut viihtyy myös aikuisena.
Upea, persoonallinen ja kestävä kala, saattaa mun kiekot vaihtua Oskuihin

[JyrkiS]

Itselläni on samantapaisia kokemuksia Oskareiden ruokatottumuksista, ne nimittäin söivät myös koirannappuloita ja tulivat lasin viereen kerjäämään niitä, kun helisytin huoneen toisessa päässä muovipurkkia, jossa nappuloita säilytin. Ensin en edes uskonut, että ne voivat yhdistää äänen ja ruokailun toisiinsa, joten piti kokeilla useaan kertaan. Uskottava vaan oli.

Ensimmäinen Oskarisarjani eli 12 vuotta ja koki akvaariossa niin luonnollisen lopun kuin kuvitella saattaa, mutta se on kokonaan toinen juttu ja kohtalaisen pitkä...

[Bluefrog]

Meillä oli joskus 15 vuotta takaperin punakirjoahvenia, jotka käyttäytyivät samoin. Oskuun verrattuna punakirjo on mielestäni paljon äksympi kala..suurin ongelma ahvenien kanssa on varmaankin se ettei samaan tankkiin voi laittaa ''sitä sun tätä''. Ahvenet ovat kuitenkin moneen muuhun verrattuna persoonallisia kaloja.

[Debugger]

Onko Oscar helppo hoitoinen ja sopiiko aloittelialle?

Jos on ihan alkuvaiheessa, eli tarkennetaan vaikka, ettei ole ollut aikaisemmin minkäänlaista kokemusta akvaarioista niin melko selvää on ettei sovi. Ensinnäkin valtava allas ja sen vaatima tekniikka on oma infransa, eli pienemmällä on helpompi harjoitella. Tämä ei siis tarkoita mitään 40-70L akvaariota vaan vaikka 300L ja pari ulkosuodatinta sekä pienempiä ahvenia.

Territoriaaliset ahvenet ovat ihan oma maailmansa ja jos elättelee toiveita kasvirikkaasta ja näyttävästä altaasta saa kylmän kalkkunan isojen ahventen kanssa, koska allas näyttää Golgatalta seuraavana päivänä.

Joku arvosteli Helmareita, Jack Dempsey ja jokapaikan portsaria. Ihan hellyttäviä nekin osaa olla ja se nyt on selvä, että jos on sellainen kala joka ei niitä pysty vastustamaan, se saa turpaansa tai syödään. Kannattaa otta selvää mikä sopii ja mikä ei. Se taitaa olla ihan perus-settiä.

Kirjallisuudesta on suurta apua jos aloittelee ihan alusta ja etenkin ahvenista.

[Bluefrog]

Onko Oscar helppo hoitoinen ja sopiiko aloittelialle?

Jos on ihan alkuvaiheessa, eli tarkennetaan vaikka, ettei ole ollut aikaisemmin minkäänlaista kokemusta akvaarioista niin melko selvää on ettei sovi. Ensinnäkin valtava allas ja sen vaatima tekniikka on oma infransa, eli pienemmällä on helpompi harjoitella. Tämä ei siis tarkoita mitään 40-70L akvaariota vaan vaikka 300L ja pari ulkosuodatinta sekä pienempiä ahvenia.

Territoriaaliset ahvenet ovat ihan oma maailmansa ja jos elättelee toiveita kasvirikkaasta ja näyttävästä altaasta saa kylmän kalkkunan isojen ahventen kanssa, koska allas näyttää Golgatalta seuraavana päivänä.

Joku arvosteli Helmareita, Jack Dempsey ja jokapaikan portsaria. Ihan hellyttäviä nekin osaa olla ja se nyt on selvä, että jos on sellainen kala joka ei niitä pysty vastustamaan, se saa turpaansa tai syödään. Kannattaa otta selvää mikä sopii ja mikä ei. Se taitaa olla ihan perus-settiä.

Kirjallisuudesta on suurta apua jos aloittelee ihan alusta ja etenkin ahvenista.

No, mutta onhan ne symppiksiä. Elävät vuosikausia ja niillä on ihan oma elekielensä, monet myös pariutuvat iäksi. Samalla välttyy ongelmalta mitä kasveja hankkisin tankkiin, eikä muihin kaloihinkaan mene ylimääristä rahaa. Plussana se, että ko. kalat ovat täyskasvuisina hyvin näyttäviä, sinällään sääli että näitä pidetään kuitenkin suhteellisen vähän. Tekniikka on oma lukunsa ja lajiin pitää perehtyä kunnolla. Toisaalta ei isojen monnienkaan kanssa voi oikein pitää muuta kuin sitä isoa monnia.

[Debugger]

Itse olen ihastunut juuri ahveniin niiden luonteen vuoksi, Oskarit ovat tosiaan symppiksiä ja eritoten näyttäviä sekä pitkäikäisiä kavereita joihin syntyy ihan oikea hoitaja/kala suhde. Sama pätee muihinkin +20cm ahveniin, pääkopan koosta voi päätellä aivojen koon ja siitä sen mitä siellä liikkuu. Tämä ei tarkoita sitä etteikö pieninkään kala olisi ajatteleva ja elävä olento ja että väheksyisin pieniä kaloja. Pienten kalojen kohdalla todentuu parviajattelu ja isot kalat osaavat jotenkin ehkä enemmän päätellä asioita ihan yksikseenkin.

Korostan kuitenkin sitä, että mitä isompi allas ja mitä vaativimpia kaloja, kannattaa perehtyä kunnolla. Kaikki olemme varmasti sitä mieltä ettei Oskarit ole ihan huolettomia veikkoja.

[Bluefrog]

Itsellä ei tällä hetkellä ole kuin pieniä ahvenia, mutta yleisesti ottaen koko kalojen valinta on perustunut käytökseen ja ''älylliseen'' kapasiteettiin. Laiton lainausmerkkeihin sillä tarkoitan älyllä lajien kehityksen mukaista älyä. Norsukalalla lienee suhteessa suurimmat aivot verrattuna ruumiin kokoon, niistä tiedetään vain valitettavan vähän ja Suomeen kaiketi tuodaan vain yhtä lajia.

Oskari, Jack Dempsey tai Texasin kirjoahven (omasta mieletäni yksi kauneimmista), niistä mikään ei taida olla ''aloittelijan'' kala. Paitsi jos aloittelija on valmis suhtautumaan niihin enemmän yksilöinä ja lemmikkeinä -kuin akvaarioharrastuksena. Näissähän on huomattavia luonne-eroja, jotka korostuvat kalan iän myötä.

[Debugger]

Oskari, Jack Dempsey tai Texasin kirjoahven .

Tähän listaan pätee se sääntö, että kaikki mikä suuhun mahtuu syödään! Texasista ei ole kokemusta mutta se on tietojeni mukaan Jackin kanssa samaa kaliberia kokonsa ja luonteensa vuoksi. Isompien ahventen kanssa ehdoton sääntö on se ettei niistä mikään mahdu toisensa kitaan, muuten tulee noutaja, sille pienemmälle.

Suupaini ja vesiroiskeet ovat näiden kalojen kanssa arkea, kansilasit ovat vaarallisia, ne romahtavat kalojen niskaan kun oikein riehutaan ja lasi menee rikki.

[Bluefrog]

Edellinen kirjoittaja unohti mainita, että ilman kansilasia laattalattia on suositeltava materiaali. Samaten kaikki tarvikkeet esim. lämmittimet, sisäsuodatin ym. pitää kiinnittää tiiviisti akvaarioon paikalleen. Kaikki mikä on kalavoimin siirrettävissä nimittäin siirtyy. Mitään pientä esinettä, esim lämpömittaria ei pidä altaaseen laittaa.

[JyrkiS]

Tässä hyviä Oskarin hoito-ohjeita:

http://www.amazon.com/Oscars-New-Ed-Nea ... 086622212X

[Onia]

Mitä luulette, mahtaisivatko smaragdikirjoahvenet ja oskarit pärjätä keskenään samassa akvaariossa? Smaragdithan ovat hurjan kilttejä, eli niitä ei saisi liikoja höykyttää. Toisaalta ne eivät ainakaan jyräisi oskareita...

Mulla on nyt nuori smaragdipari ja haaveilen vuoden, parin sisään päivittäväni tankin vähintään 600 litraan. Samalla taloon pitäisi ehdottomasti saada oskareita. Mahtaisivatko smaragdit ja oskarit istua samaan tankkiin ja ehdottomasti niin, ete kumpikaan osapuoli siitä kärsi?

Entä syökö oskari aikuisen haarniskamonnin?

[JyrkiS]

Mitä luulette, mahtaisivatko smaragdikirjoahvenet ja oskarit pärjätä keskenään samassa akvaariossa? Smaragdithan ovat hurjan kilttejä, eli niitä ei saisi liikoja höykyttää. Toisaalta ne eivät ainakaan jyräisi oskareita...

Mulla on nyt nuori smaragdipari ja haaveilen vuoden, parin sisään päivittäväni tankin vähintään 600 litraan. Samalla taloon pitäisi ehdottomasti saada oskareita. Mahtaisivatko smaragdit ja oskarit istua samaan tankkiin ja ehdottomasti niin, ete kumpikaan osapuoli siitä kärsi?

Entä syökö oskari aikuisen haarniskamonnin?

Periaatteessa onnistuu, mutta suurten ahventen kanssa on aina kyse kokonaisuudesta ja monesta muuttuvasta tekijästä. Ihanne tilanne olisi, kun kaikki mainitsemasi kalat voisi hankkia yhdellä kertaa ja kasvattaa yhdessä, jolloin ne hakisivat paikkansa akvaariossa.

Mikäli smaragdikirjoahvenet ovat täysikokoisia, joudut kasvattamaan oskarit ja haarniskamonnit omassa akvaariossaan sopivan kokoisiksi ja siirtämään ne vasta sitten suurempaan akvaarioon. Uuteen akvaarioon kannattaa järjestää paljon piilopaikkoja ja selkeät reviirin rajat suurten juurakoiden avulla.

Jos vain huusholliin mahtuu, niin mieti hankitko saman tien 840 litran akvaarion, mikä toteutuu esim seuraavilla mitoilla 200x70x60 cm (pituus x leveys x korkeus ) ja vältyt turhilta harmeilta. Varsinkin tuo leveys ( mitta etulasista takalasiin) on tärkeä. Jo 10 cm:n lisäys altaan leveyteen rauhoittaa ahventen reviirikäyttäytymistä ja käytännöstä kitkee oskareista kaikki ne piirteet, josta ne ovat huonon maineensa saaneet.

Itselläni on pelkästään hyviä kokemuksia oskareiden ja haarniskamonnien hoidosta samassa akvaariossa; ne elivät yhdessä yli 10 vuotta.

[Onia]

Kiitos vastauksesta! Tulevan akvaarion koko on tosiaan vielä ihan auki, ja totta kai mahdollisimman suuri houkuttaisi. Noilla mainitsemillasi mitoilla oleva pytty voisi olla aivan erinomainen vaihtoehto! Smaragdipari ja kuusi haarniskamonnia on jo, joten täytyy varmasti katsoa, uskaltaako oskarivauvoja laittaa suoraan mukaan soppaan... Nyt smaragditkin ovat vielä pieniä, vähän alle kämmenen kokoisia, ja ovat toistaiseksi jättäneet pienet tetratkin rauhaan.

Jos nyt teoreettisesti ajatellaan, niin mitäs muita ahvenia oskarien seuraksi voisi miettiä? Sen tiedän, että oskareita ehdottomasti haluan, mutta en kuitenkaan haluaisi varata yhtä suurensuurta akvaariota vain niitä varten, vaan pitää myös muita lajeja siinä sivussa. Ovatko keskiamerikkalaiset kirjoahvenet automaattisesti poissa laskuista ärhäkämmän käytöksensä vuoksi? Erityisesti hiilikirjoahven (Vieja maculicauda) kiinnostaisi...

[JyrkiS]

Suuret, mutta rauhalliset ahvenet, kuten tonkijat, kiilakirjoahven ja vannekirjoahven ovat sopivaa seuraa. Niitä räväkimpiä lajeja kannattaa välttää, koska oskari ei kykene pitämään puoliaan niitä vastaan. Oskarit tulee myös kasvattaa saman kokoisiksi kuin altaan "alkuasukkaat."

Kannattaa kuitenkin pohtia myös sitä, että se suurikin allas täyttyy varsin nopeasti täysikasvuisista ahvenista, joten on ehkä fiksumpaa keskittyä muutamaan lajiin kuin yrittää hoitaa kaikkia mahdollisia. Joudut kuitenkin hankkimaan 3-6 kpl oskareita ja jos ne kaikki kasvavat aikuisiksi on sitten ihan kokonaan toinen juttu raaskitko luopua ylimääräisistä

[Paalu22]

Eli tilanne on tämä;
200x60x60/720L allas, virtausta ja roskankeräystä hoitaa eheim powerline, kaksi isoa eheim ulkopönttöä hoitaa suodatuksen.
Altaassa 3 kappaletta 15-20cm oskareita, 10cm turkoosikirjoahven pariskunta, sulkaripsimonni, ruskosilmäpleko ja isohko isopurjepleko.
Tuttavalla puolestaan 200L altaassa pariskunta 20cm helmikirjoahvenia.
Niille metrinen allas käy auttamatta pieneksi, joten vaihtoehtona olisi siirtää ne minulle väljempiin oloihin JOS siitä ei seuraa hurjaa tappelua ja fileitä pohjalle.
Mitä mieltä kokeneemmat harrastajat ? Helmikirjoahvenista liikkuu paljon juttua, jonka mukaan ne repii raastaa ja tappelee hullunlailla.
Kuulostaako mahdottomalta kotiuttaa helmikirjoahvenet omien nykyisten kalojeni seuraan ?

[JyrkiS]

Eli tilanne on tämä;
200x60x60/720L allas, virtausta ja roskankeräystä hoitaa eheim powerline, kaksi isoa eheim ulkopönttöä hoitaa suodatuksen.
Altaassa 3 kappaletta 15-20cm oskareita, 10cm turkoosikirjoahven pariskunta, sulkaripsimonni, ruskosilmäpleko ja isohko isopurjepleko.
Tuttavalla puolestaan 200L altaassa pariskunta 20cm helmikirjoahvenia.
Niille metrinen allas käy auttamatta pieneksi, joten vaihtoehtona olisi siirtää ne minulle väljempiin oloihin JOS siitä ei seuraa hurjaa tappelua ja fileitä pohjalle.
Mitä mieltä kokeneemmat harrastajat ? Helmikirjoahvenista liikkuu paljon juttua, jonka mukaan ne repii raastaa ja tappelee hullunlailla.
Kuulostaako mahdottomalta kotiuttaa helmikirjoahvenet omien nykyisten kalojeni seuraan ?

Suurten ahventen kotiuttaminen toisten suurten ahventen joukkoon on aina haasteellista olivatpa ne mitä tahansa. Vanhat asukkaat pitävät
akvaariota omana reviirinään ja tekevät sen selväksi tulokkaille, mikäli tulokkaat - kuten omassa tapauksessasi-ovat räväköitä, ne puolustautuvat ja vanhat asukkaat eivät anna omalla reviirillään mitään ilmaiseksi. Tästä seuraa hankaluuksia yleensä. Tilannetta voi toki yrittää helpottaa järjestelemällä altaan sisustuksen uusiksi ja rakentamalla selkeät reviirin rajat pintaa asti ulottuvilla juurakoilla. Uudessa sisutuksessa ahvenet kuitenkin lähtevät hakemaan uutta reviiriä ja tästä seuraa kahnauksia. Sitä kovempia, mitä tempperamentikkapia ahvenet ovat.

Joten: Hyvällä onnella homma voi onnistua, mutta kannattaa varautua siihen ettei onnistu.