Akvaarion perustamiseen kaivataan virtuaalisuunnittelijoita

[inkku03]

Kiitos kommentista, Pisarat2. On tuossakin pointtinsa, jota itsekin olen miettinyt. Tietysti kun tällaisella aikuisella työssäkäyvällä ihmisellä talous on ihan ok-kuosissa, niin pari sataa hintaeroa käytetyn (jos/kun käyttö selvästi näkyy)/takuuttoman ja uuden välillä herkästi kallistaa uuden ostamiseen. Varsinkin kun tosiaan minua kiinnostaa myös se, miltä akvaario oikeasti näyttää myös tässä asunnossa (ja myönnän, ettei into ja taitokaan riitä itse tekemiseen niin, että siinä sekä säästäisi että tulos oikeasti silmää miellyttäisi). Ja kun en tosiaan ymmärrä hirveästi noiden silikonien sun muiden päällekään, ja ajatus vesivahingosta ei hirveästi houkuta , ja ja ja... Alkupumssina se investointi toki mietityttää, kun pelkään kai edelleen että olen tuomittu siihen ikuiseen levätaistoon ja hermostun akvaariooni puolen vuoden sisällä. Se minua tuossa naurattikin, että itse katselin jo netistä leväraappoja, ja vieläpä mietin onko väliä onko raappa hifi vai halpis, ja sitten Pilvinen sanoo, ettei ole tarvinnut koko raappaa. Niillä muistoilla ja muistikuvilla joita minulla vielä mielessä on, niin eipä käynyt tuo vaihtoehto edes mielessä. Tosiaan olisi selvästikin aika antaa harrastukselle uusi mahdollisuus.

Ai niin, altaita olenkin jo paikallisilta kysellyt, netistä ei kovin moni paikka niitä taida toimittaa Suomesta (ulkomailta en akvaariota uskalla tilata jo takuuhommienkin takia). Uskaltaako kysyä, mistä Pisarat2 ostit akvaariosi?

Jos jotakuta (ehkä nuorempaa) kiinnostaa tietää miten siihen aikaan "hoidettiin" akvaarioita, niin itsellähän oli 100l:n allas kuumassa huoneessa auringonvalossa, pumppu joku luultavasti aika umpisurkea pieni sisäpumppu, akvaariossa monta kultakalaa yms, yliruokintaa ihan varmasti, vesiä vaihdettiin kerralla niin paljon kuin ikinä voi, pumppu pestiin samalla, ja pohjasorakin suunnilleen pestiin... Vedenparannusainetta käytin jo silloin (meilläpäin vesi kloorattiin silloin niin oli pakkokin), mutta esim kasveille ei todellakaan lannoitteita edes mietitty, ja akvaariovalo paloi tietenkin miten sattuu jne. Kalat tuotiin suoraan "kypsyttämättä" uimaan altaaseen jne. Voin kertoa, että leväraappa todellakin oli vakiotarvike.

[inkku03]

Kaipaisin pientä gallupia: Kumman värisen Juwel Rio 240l:n altaan tilaan, valkoisen vai tumman puun värisen? Ks. ensimmäinen kuva (olohuoneessa samalla seinällä tuo tumma kirjahylly on, ja muutenkin tummia huonekaluja, mutta myös valkoinen takka jne). Onko kellään kokemusta, likaantuuko valkoinen herkästi tms? En osaa päättää, päättäkää te.

[Quu007]

Mä laittaisin valkoisen..koska valkoinen on suht helppo yhdistää muihin väreihin, mutta ajattelin että tuleeko liian "synkkää" jos kaikki on tummaa, eli se valkoinen "keventäisi" hiukan.
Mutta tämä on mun mielipide.. ..ja jos sulla ei ole koiria tai lapsia niin mihin se valkoinen likaantuisi...

[inkku03]

Kiitos Quu007! Minä itse vähän valkoisesta haaveilin (mutta tummakin on kiva), mies taas ehkä tummaan enemmän kallellaan. Ja lapsiahan meillä on kolme, 1v, 3v, ja 5v. Ja koira, terrieri. No joo, mutta kyllä ne muutkin valkoiset kohtuullisen puhtaana sormenjälkien puolesta pysyy, lähinnä mietin onko noissa kalatropeissa kovinkin värjääviä juttuja (pitää olla ainakin huolellinen lutraamisen kanssa ). Itsekin miellän tumman turhan raskaaksi, ja siksi valkoinen olisi enemmän mun makuuni, ja sitten se, että jos vaikka joskus päättääkin vaihtaa akvan toiseen huoneeseen, niin ei tumma kyllä sitten muualle käy.

[Pilvinen]

Molemmat varmasti hyviä valintoja. Käytännönläheisenä ihmisenä kuitenkin valitsisin tumman. Rapatessa roiskuu ja meillä varsinkin niin pelkäisin, että valkoisessa näkyisi. Jos olisin ostanut uuden niin olisin juurikin ottanut sen tumman mutta kun mulla on käytetty niin se on nyt sitten pyökki. Tosin pinta on sellaista materiaalia, että varmaan rätillä ja miedolla pesuaineella sotkut hyvin lähtevät valkoisestakin.

Siitä ulkosuodattimesta. Kannattaa mallailla etukäteen suodattimet miten menevät parhaiten etenkin jos meinaat silikoonata sisäsuodattimen kiinni. Mulla ei oo edes kiinni suodatin vaan olen hiekalla ja liuskekivillä viritellyt sen sopivalle korkeudelle mutta ulkosuodatin tuli juuri kun mulla oli käsi leikattu. Halusin asentaa jo sen kuitenkin niin ekaluokkalaisen avulla yhdellä kädellä sen sain laitettua mutta koska en pystynyt "uimaan" niin en käynyt siirtelemään sisäsuodatinta. Tämän takia mulla jää nyt takasiiveke kulmasta auki ulkosuodattimen imuletkun takia. Kunhan käsi on kunnossa niin siirrän sisäpömpeliä sen verran, että imuletku sopii siitä aukosta pihalle mikä takakulmassa on.

Levänsyöjätyypeistä vielä: Jossain kehuttiin myös katinkultamonneja. Itselläni ei ole näistä kokemusta, mutta noin ylipäätään kannattaa hommata akvaaarioon levää syöviä kaloja. Kaikki plekotkaan eivät ole kovia syömään leviä, mutta onneksi meidän ovat. Oikeita kesäkurpitsahirmuja myös, täytyy muistaa laittaa kesäkurpitsaakasvamaan kasvimaalle että saavat herkutella oikein oman pihan tuotteilla . Jos googletit jo otot niin varmaan selvisi jo mitä ovat. Meidän ovat tosi touhukkaita menijöitä ja ilmeisen tehokkaita. Meidän ekaluokkalainen siivosi pikkuakvaarion avullani ja huomasimme, että soran ja etulasin väliin oli tullut ruskeaa levää. Otimme soraa sen verran lasin reunasta, että otot pääsevät putsaamaan, tänään levää ei enää ollut.

[inkku03]

Kiitos Pilvinen kommentista taas! Ajattelin ensin kokeilla miten toimii pelkällä sisäsuodattimella, ja sitten hommata tuon ulkosuodattimen myöhemmin jos tarvitsee.

Jonkun hyvän levänsyöjän tosiaan haluaisin, otot googletin, mutta taitavat viihtyä aika viileässä vedessä niin en tiedä onko meidän akva sitten liian lämpöinen. Vaikuttivat kyllä muuten juuri passelin puuhakkaille. Nythän tässä voisikin jo avata keskustelua kalastosta, varsinkin jos tuon akvaarion kypsyttämisen suorittaa noilla valmiilla bakteereilla. Ehdottakaa siis 240l:n akvassa sopuisasti eleleviä "talonmieskaloja", pohjana on hiekka ja vähän haaveilen parista suht kiltistä kääpiökirjoahvenesta (tai lehtikalasta tms sen sukulaisesta) "pääkalaksi". Vesitestejä pitää tilata heti kun saan akvaarionkin tilattua, niin näen millaista vettä hanasta tulee, mutta veikkaan kyllä että pehmeää vesi on ainakin.

Kävin muuten äsken kaivelemassa perennapenkkiä lumen alta ja otin pari kourallista suikeroalpia sieltä sisälle (joku kymmenkunta neliötä sitä tuolla ulkona on, kun melkein kaikkien pensaiden alla kasvaa jne ), katsotaan alkaisiko kasvamaan niin saisin jo siitäkin vähän lisäkasveja alun nitriittipiikkiä tasoittelemaan.

[Heska]

Partamonni hyvä talonmies ja sopeutuu lähes kaikkiin vesiolosuhteisiin ja lämpötiloihin ja pitävät hyvin kivetkin puhtaina, kasveihin voi joskus reikiä tehdä mutta jos antaa kasviksiä riittävästi niin yleensä jättää kasvit rauhaan.

[inkku03]

Heska: Partis onkin minulla ykkösvaihtoehtona (no, en hirveästi muista tiedäkään...). Vaikuttaisi olevan sopiva aloittelijalle ja ahkera. Pitäisi muihinkin monneihin perehtyä, esim nuo "otot" olivat ihan uusi tuttavuus, harmi vaan että taitaa n. 24-25 asteen vesi (joka varmaankin on jo ilman lämmitintä tuossa kohden taloa) olla heille turhan lämmin. Nuoliaiset taitavat kaikki vaatia (liian) ison altaan, ja muita mulle ei äkkiseltään mieleen tulekaan. Mieluusti sellaisia saa ehdotella, jotka eivät olisi aivan hulluina kasveihin...

P.S. Tilasin altaan.

[GTX]

esim nuo "otot" olivat ihan uusi tuttavuus, harmi vaan että taitaa n. 24-25 asteen vesi (joka varmaankin on jo ilman lämmitintä tuossa kohden taloa) olla heille turhan lämmin.

Mulla on ottoja 26 asteisessa vedessä. Kaikki viime kesänä hankitut 14 kpl edelleen hengissä. Touhuavat aktiivisesti ja syövät levää mahat pyöreinä. Laji on luullakseni kaksoisnuolimonni (Otocinclus macrospilus). Mainioita talonmiehiä, suosittelen.

Lämpötilaa tärkeämpi asia otoille taitaa olla veden hyvä happipitoisuus. Reilu pintavedenkierto ja virtausten suuntaus niin, että vesi kiertää myös pohjalla. Harkitse vaan ihan vakavissasi sitä ulkosuodattimen hankintaa. Kunnollinen suodatus ja hieman kovempi virtaus antaa monta hyötyä, muutenkin kuin pelkästään ottoja ajatellen.

[7Pete]

esim nuo "otot" olivat ihan uusi tuttavuus, harmi vaan että taitaa n. 24-25 asteen vesi (joka varmaankin on jo ilman lämmitintä tuossa kohden taloa) olla heille turhan lämmin.

Mulla on ottoja 26 asteisessa vedessä. Kaikki viime kesänä hankitut 14 kpl edelleen hengissä. Touhuavat aktiivisesti ja syövät levää mahat pyöreinä. Laji on luullakseni kaksoisnuolimonni (Otocinclus macrospilus). Mainioita talonmiehiä, suosittelen.

Lämpötilaa tärkeämpi asia otoille taitaa olla veden hyvä happipitoisuus. Reilu pintavedenkierto ja virtausten suuntaus niin, että vesi kiertää myös pohjalla. Harkitse vaan ihan vakavissasi sitä ulkosuodattimen hankintaa. Kunnollinen suodatus ja hieman kovempi virtaus antaa monta hyötyä, muutenkin kuin pelkästään ottoja ajatellen.

Näin on. Mullakin altaassa tällä hetkellä lämpöä 29 ja tuolla ne ui silmin nähden tyytyväisenä. Puhuria onkin sitten ainakin valmistajien mukaan yht. 14000 l/h 450 litraisessa altaassa.

[inkku03]

Huippua, GTX ja 7Pete! Pitää vielä selvittää, kuuluvatko nuo kirjoahventen ruokalistalle. Ja onkos se partiskin hyvä olla olemassa noiden ohella, jos noihin päädyn, vai onko jo samalla reviirillä sitten liikaakin väkeä?

No niin, megalomaaninen tilaus aquaristic.netiin tehty. Enää puuttuu kai hiekat, kalat, kasvit ja se ulkoinen pumppu, josta kai ei siis haittaakaan olisi? Rahan menoa ei voi estää, mutta jospa näillä nyt pärjättäisiin jonkun aikaa.

Nyt on takki tyhjä intensiivisestä nettisurffauksesta, kasvi- ja kalavalintoja alan miettimään joku toinen päivä...

[TiinaM]

Eihän partis mikään pakollinen ole Jos levänsyöjää nimenomaan kaipaa niin nokkamonni. Huomattavasti tehokkaampi kuin partis ja todella hauskoja "tikkuja". Voisin epäillä että lapsetkin tykkäisi hyppivistä tikuista Partikset taitaa usein iän myötä laiskistua levänsyönnissä. Tosin nokkamonnin lämpötilasuositus taitaa olla minimi 24 eli sun allas ois aika alarajalla. Lämmitin olisi hyvä olla jo ihan sen takia ettei esim. öisin lämpötila laske, kun valot ei lämmitä. Tosin sun allas ei oo ihan pieni eli ei ihan heti reagoi.

[Sisso]

Ulkosuodattimen voi hyvin "korvata" runsaalla määrällä sisustuselementtejä, etenkin kun muistaa pitää kiinni vedenvaihtorutiineistaan eikä ahda pyttyä kalaa täyteen, kuten kantoja ja kiviä (esim laavakivi on huokoisena loistava tähän tarkoitukseen!), joissa sitten bakuja elätellään. Nämä ovat siitä mukava vaihtoehto, että ovat huoltovapaita. Sillon jos aikoo laittaa kaloja paljon tai ne ovat isoja eli orgaaninen kuormitus tulee olemaan kova, on ulkkari hyvä lisä, mutta ei sekään poista vedenvaihtojen tarvetta, koska akvasta ei mikään muu poista kaloille haitallisia aineita kuin vedenvaihto ja kasvit. Ulkkari, jossa on tukkeutunut virtaus sinne kertyneen ryönän takia, on kaloille riski eikä hoida hommaansa kunnolla. Ikävä kyllä monet harrastajat luulevat, että sinne on nimeomaan tarkoitus kerätä roskat ja jaska, mikä ei voisi olla kauempana todellisuudesta. Sinne halutaan vain happea, ammoniumia ja nitriittiä eikä mitään muuta. Siinä mielessä tällainen akvan "sisäinen" suodatus eli bakujen lelliminen akvan sisustuksessa saattaa olla toiminnaltaan optimaalisempi ja kuten todettua, myös toimintavarmempi (myös silloin kun on reissussa) ja helppohoitoisempi, tälle kun ei tarvitse, eikä saakkaan, tehdä yhtään mitään.

En lukenut ketjua kovin huolella, joten voi olla että tämäkin on jo jossain mainittu, mutta mattosuodatin on myös hyvä ja halpa vaihtoehto, joka on lähes huoltovapaa (hyvällä tsägällä ikuisesti) eikä vettä tuoda lainkaan akvan ulkopuolelle. Meillä 250-litrasessa matto, mutta sitten otin sen kokeeksi pois ja mentiin pelkällä sisäsuodattimella, jonka huuhtaisin kahden viikon välein. En huomannut kalojen (kaiketi keskivertokalasto) voinissa tai vesiarvoissa mitään muutoksia. Se oli siis ollut ihan tyhjän panttina.

[GTX]

Ulkosuodattimen voi hyvin "korvata" runsaalla määrällä sisustuselementtejä, ..., kuten kantoja ja kiviä (esim laavakivi on huokoisena loistava tähän tarkoitukseen!), joissa sitten bakuja elätellään.

Verrataanpa toisiinsa kantojen ja suodatinmassan tärkeintä eroa, nimittäin pinta-alaa, eli bakteerien kasvualustaa. Yksi litra huokoista suodatinmassaa antaa satoja kertoja enemmän pinta-alaa bakuille kuin vastaava litran kokoinen kanto. Käytännössä et saa akvaarioon mahtumaan niin paljon kantoja, että niiden pinta-alalla voisi korvata muutaman litran suodatinmassaa. Teoriassa kannot voisi pilkkoa sentin paloiksi pinta-alan lisäämiseksi, mutta huokoisuudessa hävittäisiin edelleen suodatinmassalle.

Voihan suodatinmassoja toki laittaa sisäsuodattimeen, mutta melkoisen pömpelin joutuu laittamaan akvaarion sisäpuolelle, että se vastaa tilavuudeltaan ulkosuodatinta.

Ulkkari, jossa on tukkeutunut virtaus sinne kertyneen ryönän takia, on kaloille riski eikä hoida hommaansa kunnolla.

Olen huomannut, että ulkosuodattimet eivät ole sinun suosikkeja. Mutta eihän hoitamaton ulkosuodatin ole mikään peruste ulkosuodattimia vastaan. Jos ei jaksa puhdistaa ulkosuodatinta paria kertaa vuodessa, niin tuskin sisäsuodattimen puhdistus, vedenvaihdot ja muu hoito sujuu yhtään paremmin.

Ikävä kyllä monet harrastajat luulevat, että sinne on nimeomaan tarkoitus kerätä roskat ja jaska, mikä ei voisi olla kauempana todellisuudesta.

Perustuu mihin? Tätä kyselin jo toisessa ketjussa: http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=41&t=223356

Siinä mielessä tällainen akvan "sisäinen" suodatus eli bakujen lelliminen akvan sisustuksessa saattaa olla toiminnaltaan optimaalisempi ja kuten todettua, myös toimintavarmempi (myös silloin kun on reissussa) ja helppohoitoisempi, tälle kun ei tarvitse, eikä saakkaan, tehdä yhtään mitään.

Saattaa olla, mutta osittain myös mielipidekysymys. Ulkosuodatin kuitenkin toimii kuukausia ilman hoitoa, joten ehtiihän siinä tekemään reissuja, kunhan joku ruokkii kalat ja vaihtaa vedet.

[Heska]

Ja ruokinta-automaatti hoitaa ruokinnankin reissun ajan ja kyllähän jotkut on automatisoineet vedenvaihdotkin

[Sisso]

No niin, asia kerrallaan...

Verrataanpa toisiinsa kantojen ja suodatinmassan tärkeintä eroa, nimittäin pinta-alaa, eli bakteerien kasvualustaa.

Käytännässä yksikään akvaristi ei tiedä mikä pinta-ala tarvitaan bakujen elättämiseen joten vertailut eri pintojen kesken on aika mahdottomia. Sen sijaan esim Walstad-tyyliset ym low-tech-tankit, joissa on hyvinkin runsaasti kaloja (tarkoituksella), toimivat oikein hyvin täysin ilman minkäänlaista suodatinta. Näitä tankkeja on pikkuista valtaviin, joten homma ei voi olla edes akvan koosta kiinni. Mihin tämä perustuu? Kasveihin ja muilla pinnoilla elävään bakukantaan, joihin kosketaan vähän tai ei ikinä.

Olen huomannut, että ulkosuodattimet eivät ole sinun suosikkeja. Mutta eihän hoitamaton ulkosuodatin ole mikään peruste ulkosuodattimia vastaan. Jos ei jaksa puhdistaa ulkosuodatinta paria kertaa vuodessa, niin tuskin sisäsuodattimen puhdistus, vedenvaihdot ja muu hoito sujuu yhtään paremmin.

Totta turiset. Mutta jotkut ei halua edes sitä kaksi kertaa vuodessa tapahtuvaa huoltoa kun ilmankin pärjää.

Ikävä kyllä monet harrastajat luulevat, että sinne on nimeomaan tarkoitus kerätä roskat ja jaska, mikä ei voisi olla kauempana todellisuudesta.

Perustuu mihin? Tätä kyselin jo toisessa ketjussa: http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=41&t=223356

Juuri siihen että virtauksen heiketessä aletaan menemään anaerobisen toiminnan puolelle ja siinä on riskinsä. Anaerobinen on sinällään OK osana akvaarrion toimintaa, eikä siitä päästä koskaan kokonaan eroon (eikä ole tarvettakaan) mutta kun puhutaan suodattimista, anaerobisella pelaaminen on venäläistä rulettia. Mistä tiedät ettei aerobinen ala jäämään alakynteen ja äkkiä huomaatkin akvan olevan täynnä rikkikaasuja? Mistä tiedät että alakynteen jääneet aerobiset bakut jaksaa enää riittävästi nitrifioida ammoniumia ja nitrittiä muuksi eika akva ala muutumaan ammonium- tai nitriittikeitoksi? Koska anaerobisesta toiminnasta ei ole akvaariossa oikein mitään hyötyä, pitäytyisin aina ja niin hyvin kuin mahdollista aerobisessa toiminnassa ja se varmistetaan pitämällä biologinen suodatin niin puhtaana kuin mahdollista. Anaerobinen toiminta poistaa typpikaasuja siten poistuu myös nitraattia, mutta kun nitraatti EI ole mikään ongelma. Mun kaaliini ei mene miksi pitäisi pyrkiä anerobiseen (tahattomasti tai tahallisesti) koska siinä ON riskinsä vain nitraatin pelossa? Mitä hyötyä bakuille on hapesta: http://plecoplanet.com/?page_id=829

Ei mulla henk koht ole mitään missioita hävittää ulkkarit, mutta usein tekniikelle annetaan ihmeitä tekeviä ominaisuuksia, joita niillä ei ole tai niiden uskotaan hoitavan homman aina ja ikuisesti, jopa ilman huoltoa, mikä ei pidä paikkaansa. Täälläkin näkee miten ihmiset ovat joutuneet "ulkkarikierteeseen" kun yksi pömpeli ei riitä, hankitaan toinen paikkaammaan ekan, joka olisi vallan riittävä jos se hoidettaisiin oikein, puutteita. Ja sitten onkin kolmas vuorossa. Pointtini on kiinnittää huomio oikeaan ja asialliseen käyttöön. Edelleen monet harrastajat kuvittelevat ulkosuodattimen korvaavan vedenvaihdon, osin tai kokonaan.

Saattaa olla, mutta osittain myös mielipidekysymys. Ulkosuodatin kuitenkin toimii kuukausia ilman hoitoa, joten ehtiihän siinä tekemään reissuja, kunhan joku ruokkii kalat ja vaihtaa vedet.

Mites sähkökatkot? Ainakin täällä valitettavan tuttu vieras. Äärimmäisenä esimerkkinä, vaikka näitäkin löytyy mualimalta pilvin pimein, mainitsen akvan joka pyörii luonnonvalolla ja täysin ilman mitään sähköostä vempelettä. Tästä "nollapisteestä" kun lähdetään liikkeelle rakentamaan akvaa, joka on mahdollisimman vähän sähkön varassa, ei haittaa pienet ongelmat jakeluverkossa, ei edes reissun aikana.

[GTX]

Käytännässä yksikään akvaristi ei tiedä mikä pinta-ala tarvitaan bakujen elättämiseen joten vertailut eri pintojen kesken on aika mahdottomia.

Eri materiaaleja voi ja pitääkin verrata pinta-alan sekä huokoisuuden perusteella. Eihän tuossa kanto vs. suodatinmassa vertailussa ole mitään sen ihmeellisempää kuin hieno hiekka vs. karkea hiekka vs. sora vertailussa bakteerien elinalustana.

Sen sijaan esim Walstad-tyyliset ym low-tech-tankit ...

Ei taida liittyä "inkku03" akvaariopohdintoihin.

virtauksen heiketessä aletaan menemään anaerobisen toiminnan puolelle ja siinä on riskinsä...
Mistä tiedät ettei aerobinen ala jäämään alakynteen ja äkkiä huomaatkin akvan olevan täynnä rikkikaasuja? ...
Mun kaaliini ei mene miksi pitäisi pyrkiä anerobiseen (tahattomasti tai tahallisesti) koska siinä ON riskinsä ...

Anaerobinen tila ulkosuodattimessa taitaisi käytännössä vaatia vedenkierron pysähtymistä kokonaan pidemmäksi aikaa. Enkä nyt tarkoita muutaman tunnin huoltotaukoja. En vieläkään ymmärrä miten esittämäsi kauhuskenaariot olisivat mahdollisia asiallisesti hoidetussa ja toimivassa ulkosuodattimessa. Jos ainoa peruste on väärin käytetty tai rikkoutunut laite, niin ei riitä minulle. Voihan sitä lämmittimelläkin keittää kalat hengiltä. Silti mulla on lämmitin.

Mites sähkökatkot? Ainakin täällä valitettavan tuttu vieras.

Muutama sähkökatko on ollut vuosittain. Ei yhtään niin pitkää, että olisi jotain haittaa akvaariolle.

Äärimmäisenä esimerkkinä, vaikka näitäkin löytyy mualimalta pilvin pimein, mainitsen akvan joka pyörii luonnonvalolla ja täysin ilman mitään sähköostä vempelettä.

Joo, mutta Suomessa ei varmasti ole yhtään trooppista akvaariota kasveineen ja kaloineen ilman sähkövempeleitä. Pienoinen virne suupielessä voisin sanoa, että ei taida edes EI-taulukot pelastaa pelkkään luonnonvaloon luottavaa kasviakvaristia Suomen yöttömältä yöltä ja kaamokselta.

[Sisso]

Tämän ketjun tarkoitus ei kaiketi ollut vääntää tästä asiasta enkä siksi lähde siihen tämän enempää, jatketaan asiasta vaikka oikealla osastolla mun puolesta. Tässä nyt kuitenkin puhutaan vain riskistä, joka on helposti vältettävissä, ei sen kummemmasta. Ihmetyttää vaan kun kyselit perusteluitani siihen miksi akvaariossa ei välttämättä tarvita ulkosuodatinta, ja kun annoin ne (ja olen antanut ne jo aiemmin, viitaten linkkiisi) sekä kerroin minkä ehtojen pitää tällöin täyttyä, ei kelpaa sekään! Inkkuhan tuolla ylempänä nimenomaan pohti vaihtoehtoa mennä pelkällä sisäsuodattimella, siksi otin asian puheeksi. Maailma on pullollaan akvoja, joissa ei ole sähkösuodatinta lainkaan tai vain sisä- (kuten meillä kaikki viisi 20-litrasesta 6-sataseen), johonkin niidenkin toiminta perustuu. Inkulle pahoittelut, että tikusta tuli tällainen asia. Kaikkiin suodatintyyppeihin liittyy aina omat negatiiviset, positiivisten ohella, puolensa, jotka mielestäni on hyvä tiedostaa ja huomioida, ulkkarissa yksi on mahdollinen tukkeutuminen vesivahinkovaaran (meillä todeksi koettu) lisäksi. Loppuosan tekstistäsi, GTX, pistän räkytyksen piikkiin.

[GTX]

Ihmetyttää vaan kun kyselit perusteluitani siihen miksi akvaariossa ei välttämättä tarvita ulkosuodatinta, ja kun annoin ne (ja olen antanut ne jo aiemmin, viitaten linkkiisi) sekä kerroin minkä ehtojen pitää tällöin täyttyä, ei kelpaa sekään!

En ole esittänyt ainuttakaan kysymystä ulkosuodattimen tarpeellisuudesta. Sen voit todeta ihan itse lukemalla viestini. Sinulla taitaa nyt mennä kysyjät, kysymykset ja vastaukset sekaisin.

[Karim]

Tapani-myrskyn aiheuttama n. 1 vrk:n sähkökatko ei aiheuttanut meidän ulkkarille mitään. hyrähti vain käyntii eikä edes "tussauttanut savuva" Kalastona oli muistaakseni timanttitonkijoita ja ne pakolliset parvet. Kalakantaan ei tullut muutoksia. Suodattimen anaerobisesta tilasta en osaa sanoa mitään, en avannut sitä

[GTX]

Tapani-myrskyn aiheuttama n. 1 vrk:n sähkökatko ei aiheuttanut meidän ulkkarille mitään. hyrähti vain käyntii eikä edes "tussauttanut savuva" Kalastona oli muistaakseni timanttitonkijoita ja ne pakolliset parvet. Kalakantaan ei tullut muutoksia. Suodattimen anaerobisesta tilasta en osaa sanoa mitään, en avannut sitä

Niinpä, en ymmärrä millä mekanismilla anaerobiset bakteerit lisääntyisivät niin nopeasti, että suodatin muuttuisi päivässä rikkikaasuja sylkeväksi Vesuviukseksi. Hyviä aerobisia bakuja saattaa kuolla hapenpuutteeseen, mutta toisaalta luulisi bakujen hapenkulutuksen samalla vähentyvän, kun vedenkierron pysähdyttyä niille ei tule akvasta uutta ammoa ja nitriittia pureskeltavaksi. Useamman päivän sähkökatkon jälkeen on varmaan ihan hyvä huuhtaista moskat pois suodattimesta ennen uudelleenkäynnistystä.

[inkku03]

Kivan vilkasta keskustelua, ei haittaa minua yhtään. Yritin kovasti tutustua tuohon mattosuodattimeen, mutta kärähti käpy kun kaikissa teksteissä viitattiin sivustoihin, jotka ovat aikapäiviä sitten kadonneet jonnekin. Pläh. Spekulaatiota hyvyydestä ja huonoudesta löytyi paljon, mutta ei oikein mitään konkreettista "näin rakennetaan mattosuodatin" -tyyppistä ihmiselle, joka ei tuosta tajua yhtään mitään. No, onhan mulla tuo sisäsuodatin tuossa jo olemassa "roskanpoistajana", ja aika vahvasti kaverit ovat sen ulkopumpun puolesta puhuneet... Kävin ostamassa mangrovekannon koristeeksi, ja laavakivitilannetta kartoittamassa, käyn ensi viikolla hakemassa pari murikkaa kotiin. Ne oli ihanan kevyitäkin!
Meillä muuten sähkökatkot ovat siinä määrin tavallisia, että ollaan hommattu jo aggregaattikin niitä ajatellen.

Jos muuten jollakulla tätä lukevalla (3pools?) on Kuopion seudulla terveistä altaista kasveja ylimääräisenä, niin olen kiinnostunut moisia ostamaan.

Ja tuo nokkamonni! IHANA!!

Nyt kun saisi ne vesiasiat selville, niin voisi alkaa miettimään kalastoa. Edelleen se kiltti kirjoahven olisi toiveissa, ja sitten jotain ahkeria talkkareita, tykkään noista nokkamonneista, otoista, monnisista...

[Sisso]

Sanat "kiltti" ja "ahven" ei aina sovi samaan lauseeseen, pytystä puhumattakaan, koska etenkin kutuaikana ne pruukaa olla lajitovereilleen, ja joskus jopa akvan muille lajeillekin, pahapäisiä. Lisäksi monet kasvaa aika isoiksi, mikä tarkoittaa sitä, ettei akvaan saa kuin yhden ahvenparin. Osa pistelee kasvit poskeensa tai kaivaa jatkuvasti. Itse luen "kilteiksi" tonkijat (varauksella), joiden sukuun ja huoneeseen kuuluu mm vähän pienempäänkin pyttyyn porukalla (tähänkin varaus, koska me puhutaan nyt ahvenista, jotka on aina yksilöitä) menevät perhoskirjot, rusokääpiöt sekä sironeito- ja neitotonkijat, jotka ovat vallan viehättäviä kaloja. Kahdessa jälkimmäisessä on se vähän mälsä puoli, ettei niitä käytännössä saa akvassa lisääntymään eli näkemättä jää kalojen yksi mielenkiintoinen käyttäytymispiirre, kosiomenot ja poikasten hoito. Ja sittenhän olikin jo hiukan puhetta eri Apistogramma-suvun ahvenista, joita taiten valitessaan ja hyvällä stagällä voi laittaa akvaan useampaa eri lajia haaremit. Lajien pitää kuitenkin olla eri sektioista (saman sektion lajit ovat enemmän tai vähemmän sukua toisilleen ja muistuttavat toisiaan ulkonäöltään) eli käytännössä mahdollisimman erinäköisiä. Esimerkiksi kelta- ja rubiinikääpiön yhdistäminen tapaa loppua keltsin murhaan. Kun katsoo näiden kuvia, ymmärtää että niiden täytyy olla jotain sukua toisilleen, samaa näköä löytyy nimittäin. Mutta esim kelta- ja töyhtökääpiöhaaremit saattavat hyvinkin mennä yhdessä, etenkin jos huolehtii näkösuojaa pyttyyn. Keltakääpiöitä pidetään usein samassa pytyssä useampikin haaremi, jolloin (vähäinen) agressiivisuus jakaantuu useamman ukon ja akan kesken eikä ketään lennätetä jatkuvasti. Kaikki nämä mainitut ahvenet jättää yleensä akvan muut asukkaat, niin monniset kuin parvikalat kuten tetrat, rauhaan, mitä nyt kudulta ja poikasilta annetaan lähdöt.

Monet ahvenista pruukkaa viettää isoimman osan elämästään pohjan tuntumassa, joten keskiveteen voi valita jotain muuta vielä. Jos akvalla on kokoa riittävästi, lehtikalat sopii vaikka kääpiöahventen kanssa, mutta ne eivät ole aina kovin kilttejä, etenkään kutiessaan. Ja ainakin musta ne on aika tylsiä, joko ne kutee tai sitten roikkuu leipälävellä ruokaa odottamassa. Paljon mieluummin seurailen kääpiöahventen tai tonkijoiden touhuja tai tetrojen kisailua keskenään. Ei niin ettei nekin kerjäisi, mutta ne sentään tekee muutakin....

Jos löydät nokkamonneja, hanki ihmeessä. Se tosiaan on hyvä levänsyöjä ja meilläkin lasten suosikki, "tikku-ukko". Kuteekin helposti.

[pisarat2]

Juwelilla oma suodatin jakaa mielipiteitä. Kannattaa esimerkiksi etsi foorumilta ketju, jossa Juwel altaiden omistajat keskustelevat keskenään (tästä ja monesta muusta aiheesta).

Itse olen sitä mieltä, että ilman tuota isoa ja alitehoista kapistusta olisi parempi. Älytön puhdistaa, puhallusta mahdotonta säätää, eikä tosiaan teho ole mielestäni kummoinen.
Meillä on moinen (vielä) käytössä. Sen lisäksi altaassa porskuttaa Eheimin ulkosuodatin. Pelkällä ulkkarillakin pärjäisi.

Mattosuodatin oli edellisessä altaassa. Itse pidin kirkkaasta vedestä, jonka sai selvästi aikaan. Rakentaminen vaatii vähän vaivaa, kokeiluja ja säätöjä. Kaunis ei ollut, mutta mukava kokeilu. Jos joskus vielä hankin pienen altaan, rakennan sinne vielä sammalin peitellyn mattosuodattimen.

Tuo mattosuodattimen täystietosivuston sulkeutuminen on todella sääli. Sieltä kun tosiaan löytyi kaikki tieto aiheesta. Mutta lukemalla tiedon murusia varmasti rakentuu edes karkea kuva aiheesta.

[inkku03]

Kiitos taas Sisso ja Pisarat3! Pumpusta: Tilasin nyt sen ulkoisen pumpun, mutta jätän tuo vakiopumpunkin käyttöön. Jos siihen hermostun niin vaihdan toisen siromman roskankerääjäksi. En tuomitse ennen kuin näen, mutta ei sen teho yksin oikein vakuuta, kun akvaarioliikkeetkin suosittavat toista pumppua "pääpumpuksi"... Mitäköhän tuommoiset kosteustutkat (siis ne jotka katkaisevat sähköt jos tulee vettä) kustantavat, joita ihmisillä on, hemmetin google ei taaskaan vastannut. Onko teillä ulkoisen pumpun suosijoilla se kotitekoinen reikäpatentti ottoletkun yläosassa, vai luotatteko vakuutukseen? Vähän kieltämättä jänskättää tuo ulkoinen suodatin.

Ai niin, onko Juwelisteilla kokemusta, tartteeko tammiparketin päälle laittaa jotain kovaa levyä, jonka päälle taso tulee. Mietin että ei kai se uppoa tuohon kuin veitsi voihin...

HAHAA! Kasviasia edistyy! Jotain saan hankittua täkäläiseltä akvaristilta (tunnustakoon itsensä jos haluaa ), ja tilasin kokeeksi jonkun "sattumaerän" aquaristic.netistä, saa nähdä mitä sieltä tulee ja selviääkö hengissä, mutta pistinpähän tilaukseen mukaan huvikseni. Elän vaarallisesti.

Nyt kun kasviasia edes vähän edistyy, niin olen vakavasti alkanut miettimään kalastoa. Toivon kommentteja!
Yhteenvetona aiemmasta: allas 240l, pisin sivu 120cm. Hiekkapohja, yksi mangrovejuurakon pala hommattuna, laavakiveä tulossa myös. Kasveja toki. Pikkupojat haluavat kuulema kuplamasiinan, joka pitää laittaa leukojaan aukovan krokotiilin suuhun. Piiloja sun muita toki voi vielä kehitellä. Vesi on varmastikin pehmeää (olen joskus sen tutkinut pesukoneen mukana tulleen tikun avulla), mutta tarkemmin en tiedä vielä, tippatestit tullee ensi viikolla). Lämpötila on varmastikin jo ilman lämppäriä (joka kuuluu akvaariopakettiin) 22-24C, ja lamppukin lämpöä nostaa joten mitään ihan kylmän veden kaloja ei voi ajatella.
Seuraavia olen miettinyt: levänsyöjiksi joko ottoja (väh 3?) tai nokkamonneja (väh 2?) riippuen saatavuudesta ja lopullisista vesioloista.
Kannattaisiko pohjalle ottaa vielä jotain monnisia siivoilemaan ja puuhailemaan? Ne on minusta symppiksiä, ja ehkä niistä hyötyäkin olisi, mutta ei siis mitenkään "pakko saada". Tuleeko sitten liikaa väkeä pohjalle?
Kirjoahvenia pariskunta tai pieni parvi, suosikkilajeina mielessä rusokirjoahven ja avainkirjoahven. Toiveena olisi joskus niitä pesähommiakin päästä näkemään.
Akvaarion ylätila on vielä sitten ihan kansoittamatta, sinne ajattelin jotain värikkäämpää parvea vaikka. Kolmeveen toive oli "sinisiä kaloja".

Tältä pohjalta saa varmaan jo käsitystä mieltymyksistäni, millaisia ajatuksia herättää? Entä määrät, millaisia määriä ottaisitte mitäkin kalaa?