Tämä onkin hyvä aihe, kiitos avauksesta.

Ja teillä on kyllä hienot kasviakvat Hedelmiina ja Koomikko.
Mä esittelen erilaisen "konseptin", tämä on paljon vähemmällä valolla toteutettu matalan "teknologian systeemi".
Akvaarion koko on 250 litraa, siellä asustaa parikymmentä helmimonnista, 13 kardinaalitetraa, partamonni ja 2 selkäuimaria. Tämä on ollut minulla vähän reilun vuoden, se tuli minulle suoraan käytöstä. Tämä on hyvin pienitöinen, vedenvaihto, pintakasvien karsinta ja kalojen ruokinta on oikeastaan ainoa, mitä tälle teen säännöllisesti.
Paikkakunta; Kangasala, vesi omasta porakaivosta, hapanta ja todella pehmeää.
Vesiarvot altaassa: pH 6,5 lämpö 25, kokonais- ja karbonaattikovuus vaihtelevat vuodenajan mukaan, molemmat seilaavat välillä 1-4 astetta saksalaista kovuutta. Nitraatti oli viimeksi kun mittasin JBL:n testillä 5 mg/l, Tetran testillä näyttää nollaa. Motivaationi nitraatin seuraamisen on vähänen, kun sitä ei juuri ole. Akvaario alkuaikoina mittalin useammin ja varsinkin seurasin nitriittiä, että se ei ala nousemaan kun akvaario muutti tänne ja vaihdon pohjahiekan uuteen. Sähkönjohtavuus oli nyt pari päivää vedenvaihdon jälkeen 125 mikroSiemensiä/cm, eli nyt tulee tosi pehmeetä vettä hanasta.
Valaistus: 2 T8 putkea 30 wattia/putki, toinen on Philips 827 ja toinen saattaisi olla Philips 840, kylmempi se on sävyltään kuin tuo toinen. Tuossa on valokansi, joka on kamala rohjo, joten en alkanut sitä pyörittelemään selvittääkseni tuota toista putkea. "Sähköliikeputki" sekin on. Valaistus on päällä 12 tuntia vuorokaudessa, ei valotaukoja.
Vedenvaihto:Pyrkimyksenä on vaihtaa vettä joka viikko, mutta nyt vaihtoväliksi on venynyt noin 10 päivää, mutta tarkoitus on taas alkaa vaihtamaan joka viikko. Puolet tai 2/3 vaihdan pois. Joka vedenavaihdossa lisään ohjeen mukaisen määrän AquaSafea sitomaan putkistosta irtoavaa kuparia. Vedenvaihdon yhteydessä heitän pintakasveja biojätteeseen, että pinta ei mene ihan tukkoon kasveista.
Kasvit: Jotain vesimiekkoja, en ole varma lajista, tiikerilummetta, hammasvesiruttoa vapaasti pinnassa kasvavana, tavallista vesiruttoa vähän, liuskavesisaniaista pintakasvina, pikkulimaskaa ja susswassertangia tuolla on ainakin, mutta "pääkasvit" ovat nuo miekat.
Suodatus: ympyränmuotoinen mattosuodatin ja joku Powerline, josta on mallinumero kulunut pois, suodattimet puhaltavat niin, että veden pianta rikkoutuu.
Ravinteet, jos käyttää ja kuinka usein: Käytännössä en lannoita tuota, pari kertaa olen sinne tainnut tilkan PMDD:tä lurauttaa, mutta sitä ei lasketa... Nuo kasvit, joilla on juuret saavat kyllä ravinteita, sillä hiekan alla on JBL:n Aquabasis Plus ravinnepohja.
Pohja; Weberin hiekkapuhallushiekka 0,5-1,2 mm, alla tosiaan tuo ravinnepohja.
Mun "salaisuuteni" lienevät pintakasvit, monta kasvilajia samassa akvaariossa, niin aina jokin jaksaa kasvaa hyvin, ja olen alkanut epäilemään, että tuo porakaivoveteni on hyvää kasvien kasvatukselle. Minä pidän myös ravinnepohjaa yhtenä onnistumisen avaimenani, pohjasta kasvit saavat ravinteita vaikka niitä ei olisikaan vedessä juurikaan. Maltillinen sisustusinto voi olla myös yksi tekijä, kasvit saavat juurtua rauhassa, en ole koko ajan niitä siirtelemässä paikasta toiseen. Ja hienon näköisen saa yksinkertaisella sisustuksella, vähemmän kasvilajeja tekee harmonisemman tunnelman.

Mulla on toinenkin "kasviakvaario", ja siellä on ihan liikaa lajeja nyt, se on enemmän "kasvikokoelma" kuin edustava kasviakvaario...

Siitäkin jossain vaiheesssa täytyy kyllä naputella esittely.
Ja ajattelisin, että jokin hyöty on "pikkutalonmiehistä", eli sukaravuista, kierteisistä, roskakotiloista ja petokotiloista, kun ainakin ne ovat mahdollisia levänalkuja ronkkimassa ja niiiden kasvua häiritsemässä, ja ne syövät koko ajan "pikkukuonaa" pois.
Tämmönen systeemi tämä.

- monnisla.jpg (160.54 KiB) Katsottu 2614 kertaa