Nitriitti ja nitraatti huipussa

[nipsunen]

Olen kypsyttämässä akvaariotani ja nyt olen 2 päivää peräkkäin vaihtanut yli puolet vedestä koska nitriitti ja nitraatti kohosivat niin paljon ettei niitä pystyny mittaamaan. Annoin olla korkeiden lukemien viikon verran ja mitään muutosta ei tapahtunut. Ruokin joka päivä vähän kalanruualla akvaariotani.

Nyt lukemat ovat
no2 2
no3 10-15 välillä
ph 7
kh 3

Eli odotanko vielä kunnes nitriitti lähtee laskemaan omatoimisesti?
Kaloja ja kasveja ei ole altaassa.

[R_R]

Älä vaihda vettä! Nitriitti ja nitraatti pitääkin kohota korkealle. Arvojen kohoaaminen on merkki kypsytyksen alkamisesta.

[Pullahiiri]

Jep, kuten R_R sanoikin. Mulla meni muistaakseni tota isointa kypsyttäessä nitriittipiikissä 2 viikkoa. Sitten kun se nitriitti tulee alas niin tulee vauhdilla.

[Koomikko]

Odota kunnes nitriitti on nolla. Vettä ei kannata vaihtaa kypsytyksen aikana. Mulla kypsytys kesti 4 viikkoa vaikka siirsin vanhasta altaasta ulkosuodattimen nopeuttamaan kypsytystä.

[nipsunen]

Olen jo vaihtanut vettä.Täytyykö nyt sitten aloittaa uudestaan koko homma vai miten tässä tilanteessa tulisi toimia?

[Aqualung]

Aloittaa uudestaan? Ihan itsekseen se siitä alkaa. Vaihdot nyt vaan ovat lykänneet valmistumista.

[Verna]

Ihan uteliaisuuttani kysyn, että miten vedenvaihto vaikuttaa kypsymiseen? Sen bakteeristonhan kuitenkin pitäisi olla pohjamateriaalissa ja suodattimessa. Veteen lisätty ammoniumhan tietysti menee sekin viemäriin, mutta voihan sitä laittaa altaaseen vedenvaihdon jälkeen lisää.

En ole vedenvaihtoaikeissa kypsyvän altaani kanssa, sillä on toistaiseksi kaikki hyvin, mutta olen silti utelias.

Jostain olin lukevinani, että hurjan korkea nitraattiarvo voisi hidastaa kypsymistä. Sen luulisi hoituvan vedenvaihdolla, mutta sitähän ei suositella tehtäväksi.

Mikä juju tässä on?

[Koomikko]

Akvaarion biologisella kypsytyksellä akvaarioon kasvatetaan hajottajabakteerikanta. Ensimmäinen bakteerikanta käyttää ravinnoksi ammoniakkia ja muuttaa sen nitriitiksi. Seuraava bakteerikanta käyttää ravinnoksi nitriittiä ja muuttaa sen nitraatiksi. Jos kesken kypsytyksen mennään vedenvaihdoilla poistamaan bakteerien käyttämät ravinnot ei bakteereja muodostu akvaarioon tai niiden muodostuminen hidastuu kun vedessä ei ole ravintoa bakteereille. Bakteerit ovat suodattimissa, hiekassa ja muilla pinnoilla mutta bakteerien käyttämä ravinto on vedessä. Korjatkaa viisaammat virheet jos meno väärin mutta noin minä olen asian ymmärtänyt.

[Verna]

Hm... Minusta tilanteen pitäisi edelleen korjautua vaikka hirvensarvensuolalla. Jaa no joo, meneehän siinä hetki, ennen kuin nitriittiä kertyy taas tarpeeksi. Se kai tämän idea sitten on?

[Anniquu_]

Verna: Voi olla minun kirjoitukseni kysessä, jos hiljattain luit korkean nitraatin aiheuttamasta kypsymisen hidastumisesta... Kun mä olen omaksunut sen näkemyksen, että yli 100 mg/litra nitraattia alkaa häiritä bakteerien eloa. Lähteeni on "edesmennyt" aquahoito.info klik

Suositus on vaihtaa vettä kypsytyksen aikana, jos nitraattipitoisuus nousee yli 100 mg/l. Tämä perustuu siihen että liiallinen nitraattipitoisuus alkaisi häiritä hapettumista eräänlaisen biologisen takaisinkytkennän seurauksena.

Tuo voi volla totta, tai olla olematta, mutta ainakin se hyöty tulee vedenvaihdosta, että saa nitriitin ja nitraatin sellaiselle tasolle, että sitä pystyy vesitestein seuraamaan, niin kypsytys on tavallaan mielekkäänpää kun näkee mahdolliset muutokset eikä vesitesti ole pelkästään kirkuvan punainen. Mä olen harrastanut tuota vedenvaihtoa osittain tuostakin syystä, jos nitraatti on ollut 100 ja nitriitti 5 mg/litra.

Mä olen käyttänyt multaymppiä ja ainakin minulla bakteerien kasvu on ollut aika hidasta, ja olen sitten kuitenkin ruokkinut sitä allasta joka päivä hirvensarvisuolalla, niin nitraatti on noussut sinne 100 mg/litra paikkeille... Hyvällä ympillähän voisi saada miltei heti niin vahvan bakteerikannan, että nitriittiä ei juuri näkyisikään vaan kaikki olisi "heti" nitraattina.

Bakteerit ovat suodattimissa, hiekassa ja muilla pinnoilla mutta bakteerien käyttämä ravinto on vedessä

Juurikin näin se menee mielestäni nykynäkemyksen mukaan. Ja sitä ravintoa on siten helppo antaa vedenvaihdonkin jälkeen vaikka hirvensarvisuolaa/kalanruokaa lisäämällä.

[Verna]

Tuo aquahoito.info oli silloin vielä toiminnassa, kun edellistä allastani joitakin vuosia sitten kypsyttelin. Nyt en ole sen ohjeita löytänytkään, vaikka olen kyllä etsinyt! Kiitos sinulle!

[Anniquu_]

Eipä kestä, kiva olla hyödyksi.

Tuo aquahoito keikkuu ikävä kyllä bittiavaruuden reunalla. Sen saa kaivettua esiin käyttämällä https://archive.org/ waybackmachinea, eli siihen syötetään osoite aquahoito.info, mutta välillä sekään ei toimi. Mä olenkin itselleni hyödyllisiä tietoja ottanut sieltä talteen, esim juuri kypsytysohjeita.

[Verna]

Kohta saamme tietää, miten altaan tyhjennys vedestä ihan kokonaan vaikuttaa kypsymiseen.

Altaan mukana tullut taso on alkanut vaikuttaa vähintäänkin epäluotettavalta, ja sitä piti päästä kiireesti vahvistamaan. Eilen oli ainoa järkevä tilaisuus aikoihin korjata jalusta, joten ei muuta kuin allasta tyhjentämään. Pääsinpä testaamaan tämänkin hölmöyden vaikutusta kypsyttämiseen. Akvaario oli siis ollut kaksi viikkoa kypsymässä ja nitriitti- ja nitraattiarvot huitelivat katossa.

Hiekka joutui olemaan ämpärissä n. tunnin verran, suodatin likosi toisessa ämpärissä parisen tuntia.

Lisäsin altaaseen taas kalanruokaa urakan päätteeksi, tänään nitriittiä ja nitraattia on kumpaakin taas häivähdys. Eli ainakin pöpöjä on hengissä. Mielenkiintoista odottaa, kauanko kypsymiseen vielä menee aikaa.

[Teemu Salonen]

Kypsyttääkö joku vielä aihan aikuisten oikeasti noinkin epävarmalla, hitaalla ja vanhanaikaisella menetelmällä allasta?

Prodibion ampullit on pommin varma systeemi ja allas heti kypsä.

[Hedelmiina]

Kypsyttääkö joku vielä aihan aikuisten oikeasti noinkin epävarmalla, hitaalla ja vanhanaikaisella menetelmällä allasta?

Prodibion ampullit on pommin varma systeemi ja allas heti kypsä.

samaa täälläkin oon miettinyt, mutten viitsi laittaa lusikkaani soppaan, niin en saa sanallisesti täällä turpiini

[Koomikko]

Onhan noista ampullikypsytys ongelmistakin saanut lukea täällä monet kerrat. En minäkään ota tähän aiheeseen kantaa. Täällähän toisen tapa on jonkun mielestä aina väärä tapa. Teet niin tai näin niin jonkun mielestä se on aina väärin.

[Hedelmiina]

Onhan noista ampullikypsytys ongelmistakin saanut lukea täällä monet kerrat. En minäkään ota tähän aiheeseen kantaa. Täällähän toisen tapa on jonkun mielestä aina väärä tapa. Teet niin tai näin niin jonkun mielestä se on aina väärin.

Veit jalat suustani

[Teemu Salonen]

Veikkaan, että yleisesti ongelmat kypsytyksessä, käytettiin sitten mitä metodia tahansa on se ettei tyydytä vain siihen yhteen vaan sekoitetaan joukkoon muutakin ja silloin tulee pissit housuun.

Varma tapa mokata ampullikypsytys on lähteä säätämään sinne hirvensarvisuolaa ja kalanruokaa ja herratiesmitämuutamömmöä joukkoon. Samoin vanha menetelmä hirvensarvisuolalla sössitään kun sinne lisätään teollisia bakteereita tai muulla tavoin sörkitään kesken kaiken.

Kypsytystapoja ei ole olemassa vain yhtä ainoaa oikeaa. On olemassa helppoja tapoja ja vaikeita tapoja ja ehkä jotain siltä väliltä. Tärkeintä on että kun se metodi, jolla allas kypsytetään on kerran valittu, tulee pitäytyä siinä yhdessä metodissa.

Eli siis jos päätetään kypsyttää ampulleilla, niin se rajoitettu asuminen sinne sisään 24h:n kuluessa eikä mitään muuta. Jos taas kypsytetään kukkamullalla tms. niin sen typpikierron kehittymistä on sitte odotettava hamaan maailman tappiin asti kunnes se on kehittynyt.

[R_R]

Onhan noista ampullikypsytys ongelmistakin saanut lukea täällä monet kerrat. En minäkään ota tähän aiheeseen kantaa. Täällähän toisen tapa on jonkun mielestä aina väärä tapa. Teet niin tai näin niin jonkun mielestä se on aina väärin.

Ampullien laatu on parantunut ja etenkin hinta on vain noin 15 euroa/360 litraan. Joillekkin sekin on rahaa, mutta harrastuksen kokonaishinnassa se on pientä. Jos on aikaa sen 3-4 viikkoa, niin sitten vain HSS kehiin. Pitää kuitenkin ottaa huomioon nitriitti-ja nitraattitestien kulut, koska niitäkin 4-viikon kypsytystarkkailussa kuluu. Pääasia kuitenkin on, että kalat tuodaan akvaarioon vasta, kun ollaan varmoja, että akvaario on kypsä.

[Sisso]

Veikkaan, että yleisesti ongelmat kypsytyksessä, käytettiin sitten mitä metodia tahansa on se ettei tyydytä vain siihen yhteen vaan sekoitetaan joukkoon muutakin ja silloin tulee pissit housuun.

Niin totta. Ja sitten kun pissit on housussa, iskee paniikki (koska jo sanan nitriitti kuuluu aiheuttaa paniikkia...) ja aletaan sähläämään. Ampullien kanssa voi tulla nitriittiä, määrä on yleensä kuitenkin vähäinen ja sen sijaan että yksinkertaisesti vaihdettaisiin kylmän rauhallisesti vettä sen poistamiseksi riittäviä määriä riittävän monta kertaa, aletaankin sähläämään muiden tuotteiden tai tapojen kanssa ristiinrastiin. Ei siinä kohtaa enää kukaan pysty auttamaan hommaa kerralla raiteilleen vaan homma pitkittyy täysin tarpeettomasti.

Multaympin käyttö on yleensäkin vähenemään päin koska on todettu että kun akvaan tuodaan riittävästi (lue:reilusti) kasveja toisesta akvaariosta (myyntiallaskin on OK), voidaan tuoda samaan aikaan muutama (pienehkö) kala, joita ruokitaan hintsusti ja akvaario kypsyy oikein nätisti näillä eväillä ilman sen kummenpia säätämisiä. Sen verran voi ehkä malttaa jos on epävarma kasvien kanssa, että varmistaa niiden lähtevän kunnolla kasvuun. Tarvittavia bakteereita on aina ja kaikkialla, meidän vain täytyy vähän hyysätä niitä jos tahdotaan kasvattaa niiden määriä, ei siihen mitään "ymppiä" mistään tarvita. Eikä tarvitse tuoda edes kaloja, voi "ruokkia kasveja" pienellä määrällä kalaruokaa aikansa ja jo sillä kasvatella bakukantaa hetken, sitten muutama kala sisään. Kasvit, ja nimenomaan nopeakasvuiset, ovat erittäin tehokkaita poistamaan vedestä ammoniumia ja nitriittiä. Ihmeen monimutkaiseksi ihmiset haluaa asiat tehdä. Tavasta riippumatta suurin ongelma on aina liian iso kuormitus liian pienessä ajassa. Toinen ongelma se, ettei kuormitusta kasvateta lainkaan/riittävästi, koska bakuja on tasan niin paljon kun on ruokaakin, ei nekään pyhällä hengellä elä.

[Icecube]

Voiko siis pieleen menneen ampulli kypsytyksen ongelma olla myöskin liian vähäinen kala määrä alussa? Yleensä kun näkee sitä että kuormitetaan liikaa alussa yhdellä kertaa. Itsellä meinaan meni ampulli kypsytys pieleen ja syytä en osaa tarkalleen sanoa.

[Sisso]

Voiko siis pieleen menneen ampulli kypsytyksen ongelma olla myöskin liian vähäinen kala määrä alussa?

Periaatteessa kyllä. Akvaario ilman minkäänlaista ulkoista kuormitusta jaksaa elättää x-määrän bakuja, mutta jostain bakteerien on saatava aina ruokaa. Vähäinen kuormitus=vähäinen bakukanta. Tarkoitan, että vaikka pitäisi vain kasvillista tankkia, ei sekään steriili ole, siellä asuu myös nitrifioivia bakuja lukuisten muiden lisäksi. Jos tahtoo lisätä niiden määrää, pitää niiden ruokamäärääkin lisätä, koska ilman riittävää ravintoa syntyvät kuolee nälkään. Iso kuormitus=isosti bakuja. Bakteerithan lisääntyvät hyvin nopeasti, tuplaavan määränsä vuorokaudessa, joten hallittuna ja sopivissa oloissa niiden määrän lisääminen pitäisi olla helppoa ja nopeaa. Toisaalta myös vesiarvot ja happitilanne vaikuttavat niiden toiminnan ja lisääntymisen tehokkuuteen, mutta raamit on onneksi aika leveät ja merkittäviä ongelmia alkaa syntymään vasta melko ääriolosuhteissa. Jos yhtäkkiä kuormitus akvaariossa laskee rajusti, seurauksena on bakteerien massanälkäkuolema, joka osaltaan pilaa vettä samalla happea kuluttaen. Tällainenkin voi vaurioittaa kaloja, joskin merkit voivat tulla esille vasta viikkojen-kuukausien kuluttua. Siksi aina, jos suht tuoreessa tai vähän isommin rempatussa akvaariossa esiintyy ongelmia, voi epäillä että jotain on voinut mennä pieleen jopa kuukausia aikaisemmin. Eräät valistuneet tahot (ammattinaan mm ympäristönsuojelu ja kemia) ovat esittänneet sinällään mielenkiintoisia pointteja, joiden mukaan miltei kaikki kalojen sairastelut ja kuolemat olisi suoraan tai epäsuorasti osoitettavissa (huonosta, jopa hetkellisestä esim yöllä) happitilanteesta johtuviksi. Bakteerien hyvinvoinnilla on iso merkitys kalojen hyvinvoinnille mikä korostuu suljetussa systeemissä. Mitä paremmin me pidetään huolta bakuista ja ne saa tehdä työnsä rauhassa, sen paremmin voi myös kalat. Vähän sama kuin puutarhassa: kun hoidetaan maata hyvin, voivat kasvitkin hyvin. Ja maassahan hoidetaan nimenomaan sen mikrobistoa ja pieneliöstöä.

Vaikka me pruukataan puhua kypsytyksen yhteydessä vain nitrifikaatioon osallistuvista bakteereista, akvaariossa asuu sen biologisiin toimintoihin osallistuvia bakteereita muitakin ja paljon! Kaikille on paikkansa ja tehtävänsä ja kaikki nämä yhdessä vasta muodostavat toimivan kokonaisuuden. Bakteerit käyttävät ravinnokseen myös toisten bakteerien aineenvaihduntajätteitä sekä kuolevia bakuja. Ja toisiaan. Samalla tavalla kun esimerkiksi meidän iholla, suolistossa ja limakalvoilla elää valtavat hyvisten ja pahisten koloniat, jotka ovat enemän tai vähemmän riippuvuus- ja vaikutussuhteissa toisiinsa, on akvaarion laita. Siksi mitättömältä tuntuva akvarion räpeltäminen tai muutostyö, jonka ei ainakaan suoraan pitänyt vaikuttaa nitrifikaatioon, voikin sen epäsuorasti tehdä. Pohja on on aika herkkää aluetta, täälläkin saa usein lukea mitä kummallisimmista ilmiöistä sen jälkeen kun on koskettu pohjaan. Syynä lienee usein, tai ainakin joskus, juuri tällainen ketjureaktio bakteerien keskinäisissä riippuvuus- ja vaikutussuhteissa. Happi, tai sen puute, on aina mukana kun akvaariossa tapahtuu orgaanista toimintaa.

[Verna]

Eipä se vedenvaihto ainakaan minulla kypsytystä pilannut. Neljä päivää sitten jouduin tyhjentämään altaan jalustarempan takia, nitraatti ja nitriittihän olivat silloin tapissa. Tänään nitriitti näyttää nollaa. Eilen ja toissapäivänä sitä vielä oli, kalanruokaa olen siis edelleen laittanut päivittäin. Ihan vielä en kaloja uskaltaisi akvaarioon tuoda, mutta tänään saapuneet kierteiset pistin jo pohjaa tonkimaan.

[Anniquu_]

Mä palaan tähän vasta nyt, kun ei ole ollut sopivaa aikaa aiemmin...

Eipä se vedenvaihto ainakaan minulla kypsytystä pilannut. Neljä päivää sitten jouduin tyhjentämään altaan jalustarempan takia, nitraatti ja nitriittihän olivat silloin tapissa. Tänään nitriitti näyttää nollaa. Eilen ja toissapäivänä sitä vielä oli, kalanruokaa olen siis edelleen laittanut päivittäin. Ihan vielä en kaloja uskaltaisi akvaarioon tuoda, mutta tänään saapuneet kierteiset pistin jo pohjaa tonkimaan.

Hyvä hyvä. Ja eikös tässä tapauksessa se "hidas ja wanhanaikainen" kypsytystapa ollutkin vain etu, kun jos olisit tuonut bakteerikannan ampulleilla, niin sitten se vasta vaikeaksi olisi mennytkin, kun jalustaremppa olisi vaatinut kalojen ja kaiken poistamista altaasta ja nyt ei tarvinnut sieltä pyydystää kuin suodattimet pois.

Musta on tullut kalattoman typenkierrätyksen luonnin kannattaja tässä harrastusvuosien edetessä, sillä minun mielestäni pahin akvaariokalaa kohtaava uhka on nitriitti ((ja kupari)) ja kalattomasti akvaarioon on helppo luoda vahva bakteerikanta, jota ei esim pieni yliruokinta horjuta. Ja mä olen sen verran hämäläinen, että ei ole ollut kiire niiden kalojen hommaamisen kanssa ja yksi osa minun harrastamistani on vesitestien kanssa puljaaminen, viimeksi kun kypsytin, niin minulla oli käytössäni myös ammoniumtesti. Eli akvaario kypsyi ennenkuin minä kypsyin, sillä tykkään leikkiä kemistiä noiden aineiden kanssa. Ja vesitestitippojen menekkiä voi myös vähentää sillä, että tekee testit puolitetulla vesi- ja tippamäärällä, jos oikein saituus iskee.

Mutta tutuille, jotka ovat akvaariota perustaneet, olen suositellut juuri noita Prodibion ampulleja ja JBL:n nitriittitestiä, ja olen ensimmäisen akvaariori niillä startannutkin. Eli pidin kasviakvaariota vajaan kuukauden ja sitten ampullit sinne ja kalaostoksille. Nitriítti nousi tasolle 0,2 mg/l, jolloin vaihdoin puolet vedestä uuteen. Sen jälkeistä kalallista dataa nitriitin kehityksestä minulla ei olekaan, kun vedenparannusaine FFM ei sitonut kuparia ja kaikki kalat kuolivat vedenvaihtoon. Kalakatastrofin jälkeen jatkoin akvaarion ruokkimista kalanruoalla, ja nitriitti ei enää noussut noin korkeaksi vaan lähti heti vedenvaihdon jälkeen laskuun. Eli pidän noita ampulleja ihan hyvänä tuotteena nitriittitestillä täydennettynä.

Samoin vanha menetelmä hirvensarvisuolalla sössitään kun sinne lisätään teollisia bakteereita tai muulla tavoin sörkitään kesken kaiken.

Tätä minä en ihan allekirjoita, sillä esim Jukka Järvi -joka käsittääkseni ammoniakilla/hirvensarvisuolalla tehtävän kalattoman kypsytyksen Suomeen lanseerasi- käytti kypsytyskokeissaan Tetran SafeStarttia, ja hyvin bakteeritoiminta lähti käyntiin. Osa kalattoman kypsytyksen ideaa on se, että tilkalla bakteeritiivistettä voidaan luoda bakteerikanta isoonkin altaaseen, eli riittä minipuollo bakeerivalmitetta vaikka sitä pitäisi ohjeen mukaan käyttää "litroittain" silloin, jos kalat tuotaisiin suoraan vain pelkän pullosta kaadetun SafeStartin voimin.

Mutta on tuossa lausumassasi perääkin, kun käsittääkseni nimenomaan tuo Prodibion ampulli ei kestä niitä ammoniumpitoisuuksia, joita kalattomassa kypsytyksessä käytetään. Kun siis täällä "takavuosina" oli täällä AW:sssa ketjuja, joissa tuolla Prodibiolla ei meinattu millään saada bakreerikantaa luotua kalattomasti.

Multaympin käyttö on yleensäkin vähenemään päin koska on todettu että kun akvaan tuodaan riittävästi (lue:reilusti) kasveja toisesta akvaariosta (myyntiallaskin on OK), voidaan tuoda samaan aikaan muutama (pienehkö) kala, joita ruokitaan hintsusti ja akvaario kypsyy oikein nätisti näillä eväillä ilman sen kummenpia säätämisiä

Noinhan se sinänsä menee, kyllähän se kalallinen kypsytys ennenkin on toiminut, mutta kannattaako sitä ääneen lausua. Kun jos alkaa altaan bakteerikantaa rakentamaan kalojen kanssa, niin silloin todellakin pitää tietää miten sen tekee ja kuinka monta pikkufisua ja minkä lajisia sinne voi riskittömästi ottaa. Pitää todellakin ymmärtää, että nitriitti on kaloille myrkkyä ja että siitä pääsee eroon vedenvaihdolla. Minä koen bakteerikannan rakentamisen ennakolta turvallisempana ratkaisuna, varsinkin tämän (minullekin uuden) tiedon valossa, että hapenpuute olisi merkittävä kaloja sairastuttava tekijä, sillä nitriittimyrkytyshän on nimenomaan hapenpuutetta! Ja koholla oleva ei-tappava nitriittipitoisuuskin vaikuttaa kaloihin heikentävästi, (ainakin kalanviljelyssä).

Monella systeemillä voi akvaarion perustaa, mutta jonkinlainen ymmärrys/kokonaiskuva pitäisi olla näistä nitriitti-nitraattisysteemeistä, ennen kuin kalat sinne asuttaa. Eli olisi hyvä oikeasti tiedostaa, että millä metodilla sen typenkierrätysjätehuollon akvaarioonsa järjestää. Monella tapaahan se on mahdollista tehdä kaloille turvallisesti, mutta siinä tosiaan olisi tärkeää, että ymmärtää edes jollain tasolla, että miksi se itse valittu tapa toimii. Sehän tämän harrastuksen ongelma ja innostavin asian on, että tästä voi tehdä rakettitiedettäkin monimutkaisempaa halutessaan... Vaikka ehkä se tieto riittäisi ainakin osittain, että nitriitistä pääsee eroon vedenvaihdolla, paitsi jos hanasta tuleekin vielä enemmän nitriittiä...

[R_R]

Olipa hyvää tekstiä. Ainoa asia joho otan kantaa on kupari. Yleensäkkin ennen kuin laskee vettä ensimmäistäkään litraa akvaarioon, tehdään raanavedestä testit ja haetaan netistä vesilaitoksen vesianalyysien tulokset. Nykyisin harvassa raanavedessä on kuparia ja hyvin harvassa vapaata kloori tai fluoria, nitriitistä puhumattakaan.
Tarkoitan tällä, että testeillä poistetaan epätietoisuus edellämainittujen olemassaolosta. Eikä sitten tarvitse lisätä kemikaaleja "varmuuden vuoksi".