Nitraattia ja valkoinen kalvo pinnassa

[Poro91]

Eli mulla on 250l allas ollut kohta puolen vuotta toiminnassa ja tässä muutama viikko sitten lähdettiin 2 viikoksi vähän matkan päähän äitini taloa vahtimaan ja laitoin pohjalle ensin onko ne tetran vaiko minkä viikonloppuruokia ne punertavat pötköt. käytiin välissä kotona katsomassa ja laitoin lopuksi JBL:n viikonloppuruokaa sellasen valkosen neliskanttisen lätyskän ja tämän jälkeen kun muutaman päivän jälkeen tultiin kotiin oli veden pinnassa valkoinen kalvo. paikallisessa liikkeessä kerrottiin että se johtuu liikaruokinnasta ja nauretiin ja huudettiin siivousrutiineistani kerran viikossa kun mietin etten ollut välissä siivonnut ja allas siis 2 viikkoa putsaamatta. Kalvoa olen poistanut ja poistanut ja poistanut sanomalehdellä mutta aina se tulee takasin. pintavedenkiertoakin lisäsin. Mistä tämä johtuu ja miten sen saan pois? nyt ensimmäistä kertaa tällainen ongelma

Toinen ongelma mikä huomattiin on nitraatti. sitä on liuskatestin mukaan 50mg/l. Nitriittiä liikkeen tippatestin mukaan 0. Tätä nitraatin määrän syytäkin kyselin mutta ukko ei ymmärtänyt ongelmaa tässä ollenkaan ja tähän puljuun en muutenkaan enää mene asioimaan. Tulipas muuten mieleen että siellä mitattiin myös ph 8,5 ja kotitestilläkin (jbl) pääsen johonkin 8 tuntumaan mutta testi itsessään tuntuu kovin hankalalta lukea. auttaako tuohon nitraattiin nestemäinen hiili vaiko millä sitä saa kuriin. paha tupsuleväongelmakin on johtuen ilmeisesti juurikin tästä nitraatista. Altaan muut arvot liuskatestillä mitattuna Gh 7-14 (suuri haarukka mutta kun ei tosta testistä ota selvää kun vähän värjäytyy kolmaskin ruutu..) Kh 6-10. (oon tosi surkee lukee noita liuskoja..) 2 tiikeribarbiakin muuten haukkoo tuolla juurakoiden juurella ja pyörii paikallaan ja kidukset punottaa vähän kaikilla

Ja altaan muuta tietoa eli litroja 250 jossa asuu 9 tiikeribarbia, 19 mustaneontetraa, 4 leväbarbia, isopurjepleko (ens kuussa tulee väh. 500 litran allas jahka saadaan lomarahat ) ja alkujaan 3 partamonnia mutta nepä tässä nyt sitten näissä arvoissa lisääntyivät eli parin sentin mittasia kavereita siellä epätietoinen määrä. Suodattimina Fluval 4 plus ja aquael 3 sisäsuodattimet.

Eli mistä suunnasta lähtisin ongelmia purkamaan? epätoivo kohta iskee..

[Angara]

Vanha, hyvä vedenvaihto auttaa nopeasti. Veden pH on oudoissa lukemissa. Yritä saada esim. 3 - 5 päivän kuluessa täydellinen vedenvaihto ja mittaa sitten nitraatit uudestaan. Jos sinulla on paikka, missä voit seisottaa suurempia määriä vettä, niin vedenvaihdon voit tehdä nopeamminkin.

Nitriittiä ei ole, koska akvaarion typpisykli toiminee. Tosin pH on sellaisissa lukemissa, että pienikin häiriö typpisyklin alkupäässä voi nostaa ammoniumpitoisuudet tappavaksi.

Tilanne on nyt sellainen, että sinulla saattaa seuraavaksi räjähtää nopeastikin leväkukinta, ellet vaihda vettä nopesti. Mieti muita toimia vasta, kun olet tehnyt vedenvaihdon.

[Poro91]

saan seisotettua 60litraa tällä hetkellä kerralla. Onko siihen joku ohje kuinka kauan vettä kuuluu seisottaa ennen vaihtoa? olen nyt seisottanut 1-2vrk. ja tähän seisovaan veteen olen laittanut biotopol vedenparannusaineen. Eli tuo täydellinen vedenvaihto tarkoittanee että jahka oon sen 60l vaihtanu niin heti uudet vedet seisomaan ja vaihdan niin usein kun mahdollista kunnes tulee 100% täyteen. Tosiaan paikallisessa liikkeessä sanottiin että kaikki tämä johtuu mun viikottaisista vedenvaihdoista, liikaruokinnasta (nyt on ollut paastopäiviäkin) ja bilteman vaaleasta pohjahiekasta. kakkaakaan ei kuulemma saa lapota pohjasta minkä minä oon tehny senkin joka viikko.

[Angara]

Minä seisotan Helsingin vettä huoneenlämmössä 8 - 12 tuntia. Lasken vettä sankoon ja lisään siihen kiehuvaa vettä, jos on kiire, lämpötilan nostamiseksi. Seisottamisessa on se hyöty, että kaasuista ylikylläinen vesijohtovesi luovuttaa ylimääräisen typen ja hapen kupliin. Nämä kuplat ovat akvaariossa vain haitaksi ja saattavat aiheuttaa ilmaemboliaa kaloille. Samoin pidän huolen siitä, että akvaarioon kaadettava puhdas vesi on oikean lämpöistä.

Tämä rutiini toimii minulla Helsingissä ilman vedenparannusaineita, ja aika aggressiivisetkin vedenvaihdot (30% - 50% päivässä säännöllisesti) ovat menneet hyvin näin. Toisilla paikoilla vedenparannusaine voi olla välttämätön, ja sitä kannattaa käyttää isojen vedenvaihtojen yhteydessä muutenkin. Ei siistä haittaa ole.

Luulen, että voit tällä keinolla vaihtaa 120 litraa vuorokaudessa ilman ongelmia. Voit panna illalla 60 litran astian täyteen kylmää hanavettä ja lämmittää sitä kiehuvalla vedellä tai lämmittimellä. Aamulla lasket 120 litraa akvaariosta ja lisäät 60 litraa. Toistat taas seisotuksen ja lisäät illalla 60 litraa.

Toiset laskevat suoraan vesijohdosta akvaarioon, mutta jos kalat voivat jo nyt huonosti, en ottaisi sitä riskiä.

[Poro91]

Vedet nyt seisomassa. illalla vaihto. Ollaan kaverin kanssa lähdössä oikeen suureen sitiin turkuun huomenna akvaariokauppaan niin ajattelin että auttaako jatkossa se nestemäinen hiili tohon mun leväongelmaan? tällä hetkellä käytössä EasyLife ProFito peruslannoite niin voinko ottaa tohon rinnalle vaikka saman EasyLifen sen EasyCarbon? vaiko pelkästään sitä hiiltä ilman normilannoitetta? kasvit kyllä kasvaa tosi surkeesti tällä hetkellä

[Angara]

Easycarbo on hyvä aine, mutta ei se pysty ihmeisiin. Kun valmistaja ei ole ilmoittanut, mitä se sisältää eikä ole paljastanut, mikä sen eliminaation kemiallinen sykli on, joudun turvautumaan oletuksiin. Nämä oletukset kuitenkin vastaavat käytännön kokemustani sen aineen kanssa. Sen vaikuttava aine on glutaarialdehydi, joka on levämyrkky. Glutaarialdehydi hydrolysoituu vedessä osittain hiilidioksidiksi, ja lisää näin veden hiilidioksidipitoisuutta.

Aineen mutta tulee siitä, että glutaarialdehydi on myrkyllistä myös kaloille ja kasveille. Se on luokiteltu ympäristömyrkyksi. Oikein annosteltuna se on turvallinen käyttää. Se toimii suositeltuina annoksina jonkinlaisena leväkasvun rajoittana, mutta ei turvallisina annoksina pysty estämään epätoivottua leväkasvua kokonaan.

Sen epäsuora leviä torjuva vaikutus syntyy hiilidioksidin lisääntymisen kautta. Jos akvaariossa on riittävästi nopeakasvuisia kasveja, ne saavat Easycarbosta hydrolysaation ja bakteeritoiminnan kautta tarvitsemaansa hiiltä. Koska hiilidioksidi on yleensä vesiekosysteemeissä vesikasvien kasvua rajoittava tekijä, hiilidioksidilisä auttaa nopeakasvuisia kasveja kilpailemaan ravinteista ja valosta levien kanssa.

Jos akvaariossasi on Egeria densan, Hygrophila polysperman tms. kaltaisia nopeakasvuisia kasveja, Easycarbo on niille hyväksi. Mutta jos sinulla on vain Anubias barteria ja Microsorum pteropusta, kuten minulla yhdessä tankissa, Easycarbo ei auta paljon. Sen ominaisuuksia levämyrkkynä ei voi käyttää tehokkaasti vaarantamatta kaloja.

Minun aseeni näissä hidaskasvuisissa tankeissa on Salvinia. Salvinia kasvaa erittäin hyvin ravainteikkaassa ympäristössä, ja pintakasvina se vie sekä ravinteet että valon leviltä. Tällaisessa hidaskasvuisten kasvien akvaariossa Salvinian vähentäminen lisää minulla heti leviä ja huonontaa veden laatua.

[Poro91]

Ostin nyt sen easycarbon ennen kun ehdin edellistä viestiä lukea. ja kyllä, anubiasta on melko paljon mutta nyt uuden altaan myötä karsin sitä jonkun verran pois ja kaverilta nyppäsin alut uusista nopeakasvuisista kasveista kun kaupoilla tänään käytiin. Vallisneriaa lisäksi kierteismallia ja suoraa ja ilmeisesti tuo yksi kasvi on tähtipatsulia tai jotain vastaavaa huiskakasvia Tuota salviaa on pinnalla pari lehteä kun tuli toisen kaverin tankista ja annoin olla mutta ei tunnu leviävän ollenkaan. Mutta kokeilen maltilla tuota ainetta ja katson kuinka käy. jos muut kasvit vaikka rehahtaisi niin pistän vaikka anubiaat pois kun ne on kasveista ainoat tupsuleväongelmaiset. Yhdessä koristeessa ja takalasissa on myös. Vettä otin pois liki puolet ja sen 60 litraa valutin tilalle. uudet 60 litraa odottaa aamua.

Mutta mites se kalvo pinnalla? otin sen taas pois sanomalehdellä mutta arvaan että aamulla tai viimeistään huomenillalla se on taas ilmaantunut.

[Kris]

Tämä rutiini toimii minulla Helsingissä ilman vedenparannusaineita, ja aika aggressiivisetkin vedenvaihdot (30% - 50% päivässä säännöllisesti) ovat menneet hyvin näin. Toisilla paikoilla vedenparannusaine voi olla välttämätön, ja sitä kannattaa käyttää isojen vedenvaihtojen yhteydessä muutenkin. Ei siistä haittaa ole.

Kaloillasi on ollut tuuria Helsingin vedessä on nimittäin selvästi myrkyllinen määrä klooriamiinia, kokonaiskloori jopa 0.4 mg/l. Arvoja voi katsella tästä http://www.hsy.fi/vesi/juomavesi/vedenl ... lukko.aspx
Tuo pitäisi ehdottomasti poistaa sopivalla vedenparannusaineella. Näillä pitoisuuksilla kalat ovat jatkuvassa häkämyrkytyksen kaltaisessa tilassa jossa enemmän tai vähemmän veren hemoglobiinista on klooriamiinin sitomana ja siis poissa hapenkuljetuksesta. Lisätietoa http://koti.mbnet.fi/betta/vesi/klooriamiini.html
Kannattaa tarkistaa myös Forssan veden tilanne vapaan kloorin ja klooriamiinin osalta.

[Angara]

Kaloillasi on ollut tuuria Helsingin vedessä on nimittäin selvästi myrkyllinen määrä klooriamiinia, kokonaiskloori jopa 0.4 mg/l. Arvoja voi katsella tästä http://www.hsy.fi/vesi/juomavesi/vedenl ... lukko.aspx
Tuo pitäisi ehdottomasti poistaa sopivalla vedenparannusaineella. Näillä pitoisuuksilla kalat ovat jatkuvassa häkämyrkytyksen kaltaisessa tilassa jossa enemmän tai vähemmän veren hemoglobiinista on klooriamiinin sitomana ja siis poissa hapenkuljetuksesta. Lisätietoa http://koti.mbnet.fi/betta/vesi/klooriamiini.html
Kannattaa tarkistaa myös Forssan veden tilanne vapaan kloorin ja klooriamiinin osalta.

Kun tuota tuuria on jatkunut parikymmentä vuotta, en usko että se ihen kohta loppuu. Tuo linkki kloramiinista ei ole myöskään toksikologisesti uskottava, koska se ei ota huomioon kloramiinin hydrolyysia vedessä.

[Angara]

Mutta mites se kalvo pinnalla? otin sen taas pois sanomalehdellä mutta arvaan että aamulla tai viimeistään huomenillalla se on taas ilmaantunut.

Todennäköisesti kalvo häviää, kun veden ravinnepitoisuus laskee. Todennäköisesti sen aiheuttavat yksisoluiset, bakteerit, levät ja alkueläimet, joille hapekas pintavesi yhdessä korkean ravinnepitoisuuden kanssa tarjoaa näille ihanteelliset olosuhteet. Olisi mukava katsoa mikroskoopilla sitä pintakalvoa. Todennäköisesti näkisimme pienen, mikrobiologisen ekosysteemin, joka tosin ei ilmen mikroskooppia ole kovin esteettinen.

[Poro91]

Vaihdoin sen puolet vedestä ja tänään nyt mittailin, tosin liuskatestillä, mutta nitraatin määrä huomattavasti pienempi. n.25. Se kalvo oli heti aamulla taas odottamassa mutta ehkä se sitten joskus poistuu. Vesikin on nyt vetänyt vähän sameaksi mutta johtuneeko eilisestä kasvien myllästyksestä kun taas vähän siirtelin kun tuli uusia alkuja ja kurpitsaa laitoin yöksi joten sen rämmäleitä ainakin leijailee jokapuolella taas. Ph:ta koitin tuossa tutkailla mutta nyt on pakko sanoa että rahat meni hukkaan ton testin kanssa. Vika voi tosin olla käyttäjässäkin. Mistä suunnasta sitä kuuluu katsoa sitä näytettä? 7,5 tai 8 näyttää mielestäni. mulla siis se JBL 3-10 tippatesti

[Angara]

Tuo 25 on edelleen paljon nitraattia, mutta linjassa aikaisemman lukeman ja vedenvaihdon kanssa. Vedenvaihtoja jatkamalla saat ravinnepitoisuuden laskettua sellaiseksi, että mikrobiologinen toiminta veden pintakalvossa rauhoittuu.

JBL:n pH-testistä on minullakin huonoja kokemuksia. Jos lasket vesijohdosta puhdasta vettä hyvin puhdistettuun lasiin ja annat sen seistä 12 - 24 tuntia huoneenlämmössä, sen pH:n tulisi olla suurin piirtein 7. Tähän arvoon vesijohtolaitokset ainakin pyrkivät, ja todennäköisesti pääsevät. Voit katsoa tippatestillä sitten, minkä sävyn tuo n. ph 7:n vesi antaa ja verrata sitten akvaarion veteen. Saat sillä tavalla tulkituksi ehkä hieman paremmin JBL:n värimaailmaa, ja näet ainakin, kuinka pahasti akvaariosi vesi vetää alkaalisen puolelle. Toivottavasti ei kovin paljon.

Samennus voi olla merkki piilevien invaasiosta. Vetääkö sävy vihreeään päin? Nopea ensiapu piileväinvaasioon on panna suodattimeen viikoksi tavallista pumpulia, johon piilevä tarttuu. Se alkaa kuitenkin mädäntyä nopeasti, joten viikkoa pitempään ei samaa pumpulia kannata - eikä usein tarvitsekaan - käyttää.

[Kris]

Kaloillasi on ollut tuuria Helsingin vedessä on nimittäin selvästi myrkyllinen määrä klooriamiinia, kokonaiskloori jopa 0.4 mg/l. Arvoja voi katsella tästä http://www.hsy.fi/vesi/juomavesi/vedenl ... lukko.aspx
Tuo pitäisi ehdottomasti poistaa sopivalla vedenparannusaineella. Näillä pitoisuuksilla kalat ovat jatkuvassa häkämyrkytyksen kaltaisessa tilassa jossa enemmän tai vähemmän veren hemoglobiinista on klooriamiinin sitomana ja siis poissa hapenkuljetuksesta. Lisätietoa http://koti.mbnet.fi/betta/vesi/klooriamiini.html
Kannattaa tarkistaa myös Forssan veden tilanne vapaan kloorin ja klooriamiinin osalta.

Kun tuota tuuria on jatkunut parikymmentä vuotta, en usko että se ihen kohta loppuu. Tuo linkki kloramiinista ei ole myöskään toksikologisesti uskottava, koska se ei ota huomioon kloramiinin hydrolyysia vedessä.

Eri lajit ovat eri tavalla herkkiä hapenpuutteelle ja toki klooriamiinin pitoisuus riippuu verkoston kohdasta. Et ilmeisesti tunne klooriamiinien käyttäytymistä vesiympäristöissä kovin hyvin kun kritisoit "toksigologista uskottavuutta" ja puhut klooriamiinin hydrolyysistä. Juuri siksihän klooriamiinia lisätään veteen että se säilyy vedessä pitkään! Siinä missä vapaa kloori haihtuu vettä seisottamalla 1-2 päivässä, kloorimiini poistuu itsestään päivien-viikkojen aikana. Jos itse vaihdat tuolla tahdilla vettä, akvaariossasi on todennäköisesti hanaveden määrä klooriamiinia tai lähellä sitä. Helsingissä myrkkypitoisuus
useimmille lajeille.

Jos et minua usko, usko edes Yhdysvaltojen ympäristöviranomaisia jotka kirjoittavat selvästi:
"Chloramines, like chlorine, are toxic to fish and amphibians at levels used for drinking water. Unlike chlorine, chloramines do not rapidly dissipate on standing. Neither do they dissipate by boiling. Fish owners must neutralize or remove chloramines from water used in aquariums or ponds. "
http://www.epa.gov/region9/water/chloramine.html

Ketjun aloittajan kannattaa tarkistaa että siinä vedenparannusaineessa lukee myös klooriamiinin poisto. Biotopol taisi kuulua niihin jos muistan mutta en ole varma. Siis jos vedessä on klooriamiineja tai klooria. Sitten vain vedenvaihtotahti sopivaksi ettei nitraatti nouse kovin korkealle, mutta sen määrä on toisarvoinen jos kalat uivat klooriyhdisteissä...

[Angara]

Niinhän se Stalinkin kysyi, että toimiiko tämä myös teoriassa. Minä taas pidän in vivo-näyttöä teoretisointeja parempana.

Kysymys ei ole uskosta vaan farmakokinetiikasta. Jos tuo väite kloramiinin hemoglobiinivaikutuksesta pitäisi paikkansa, tiuhojen vedenvaihtojen pitäisi tuottaa joitain näkyviä ongelmia näinä vuosina olisi pitänyt olla. Mitään ei ole ollut. Käytäntö on teorian kriteeri, ei päinvastoin.

[Poro91]

Laitoin aamulla ensimmäistä kertaa sitä EasyCarboa. olisiko se voinut samentaa vettä. mielestäni ei ole vihertävää vaan enemmän valkoisen sameaa. Toinen suodatinkin oli yön pois päältä kun ei ylettynyt ropeli pinnan alle kun veden otin puoleen. Oisko siinä toinen vaihtoehto vaiko todennäköisempi syy sameudelle. Sähkökatkoja on usein eikä koskaan sen jälkeen ole tapahtunut mitään joten ajattelin voivani jättää toisen yöksi pois päältä ja veteen silti.

Tuota vesilasikikkaa tarvinnee kokeilla josko tuosta jotain selkoa alkaisi saamaan. luultavasti silmäkin oppii tuota vertailemaan jossain vaiheessa mutta nyt ainakin hankala.

Biotopol-purkin kyljestä löytyi ainakin nuo sanat kloori ja kloriamiini joten luultavasti muuntaa tai poistaa ne vedestä.

[nepis76]

Moikka!

Akvaariossa nitraattiarvoa pidetään mittarina sille, miten "likaista" vesi on. Nitraatin saa pidettyä kurissa säännöllisillä vedenvaihdoilla. Easy Carbo on vain kasveille lannoitetta eli nestemäistä hiiltä. Se ei siis muunna vedestä pois nitraattia. Nitraattiarvo pidetään alle 25 vain säännöllisillä vedenvaihdoilla. Toki kasvit käyttävät nitraattia lannoitteena, joten sitä on hyvä olla vedessä hiukan. Mitä enemmän on nitraattia, sitä enemmän ravinteita, joita kasvit eivät käytä. Näin ollen levät sitten villiintyvät ja käyttävät ylijäämät ravinteet omaan kasvuunsa.

Nuo loma- ja viikonloppuruuat on vähän semmosia, että ne tuppaavat nopeasti pilaamaan veden. Siksi mä en noita käytä ollenkaan. Jos olen viikonlopun reissussa, niin kalaset ovat sitten pari-kolme päivää ilman ruokaa. Kaloille voi hyvin pitää paastopäivän vaikkapa kerran viikossa.

Onko sulla vain tuo pH tippatestinä vai onko myös KH ja GH tippatesteinä? Katsoin tuosta ekasta viestistäsi, että KH 6-10 ja GH 7-14.

KH on veden karbonaattikovuus, joka tarkoittaa myös veden puskurointikykyä. Mitä korkeampi KH, sitä korkeampi pH. Jos taas KH on 0, niin silloin akvaariossa pääsee pH heittelehtimään, joka ei sekään ole kaloille hyväksi. KH 2 on passeli kaikille happaman ja pehmeän veden asukeille.

GH on veden kokonaiskovuus. Mitä suurempi arvo, sitä kovempaa vesi on. Veden kovuus tarkoittaa veteen liuenneiden mineraalien ja suolojen määrää. Yleensä GH on 2-4 välillä happaman ja pehmeän veden akvaariossa.

Eli näin ollen, mikäli nuo lukemat pitävät paikkansa (eli KH ja GH), veden muuttaminen pehmeän ja happaman veden kaloille on haasteellista, joita sulla tällä hetkellä on akvaariossa. Yks vaihtoehto on käyttää sadevettä tai sitten hankkia RO-laite (käänteisosmoosi).
Mutta tosiaan kannattaa nuo hankkia tippatesteinä, jotta saat tarkemmat arvot.

Suodattimissa elää hyvää bakteerikantaa, jotka tarvitsevat happea elääkseen. Happea ne saa virtaavasta vedestä, joka siis virtaa toimivan suodattimen sisällä. Näin ollen, kun suodatin lilluu vedessä ja se ei ole käynnissä, bakteerit eivät saa happea ja ne kuolevat. Lyhytkestoisia sähkökatkoja suodattmien bakteerikanta kestää, itsellänikin kaikki suodattimet pois päältä sen ajan, kun vaihdan vettä. Useiden tuntien katkoa ne eivät enää kestä hengissä. Harmahtava sameus johtuu yleensä bakteeritoiminnan häiriintymisestä eli kuolleet bakteerit pääsevät veteen. Mikäli haluaa pitää suodattimen pois päältä, niin se kannattaa pitää kosteana, muttei vedessä.

[Kris]

Niinhän se Stalinkin kysyi, että toimiiko tämä myös teoriassa. Minä taas pidän in vivo-näyttöä teoretisointeja parempana.
Kysymys ei ole uskosta vaan farmakokinetiikasta. Jos tuo väite kloramiinin hemoglobiinivaikutuksesta pitäisi paikkansa, tiuhojen vedenvaihtojen pitäisi tuottaa joitain näkyviä ongelmia näinä vuosina olisi pitänyt olla. Mitään ei ole ollut. Käytäntö on teorian kriteeri, ei päinvastoin.

Olen pahoillani mutta tässä ei ole kyseessä mitkään teoretisoinnit. Hienojen sanojen käyttö ei peitä sitä ettet selvästikään tunne aihepiiriä riittävästi. Klooriamiinien toksisuudesta kaloille on olemassa kohtalaisen paljon tieteellistä tutkimusta sillä se on kiinnostanut ympäristöalan ja kalatalouden ihmisiä. Akvaristit ovat heränneet aiheeseen vähän myöhemmin, mutta esim kiekkokalojen osalta aiheesta kirjoitetaan seuraavassa http://www.discusnews.com/article/cat-0 ... ines.shtml
Eläinlääkärien Wikissä taasen seuraavasti:
"Both chlorine and chloramine are highly toxic to all fish, and although toxicity depends on a variety of factors, any measurable amount is considered extremely harmful"
http://en.wikivet.net/Chlorine/Chloramine_Toxicity
Ja vielä lisää eläinlääkärien kirjasta: http://www.merckmanuals.com/vet/exotic_ ... _fish.html

Lähdekirjallisuutta siitä että klooriamiini sitoutuu hemoglobiiniin samaan tapaan kuin häkä ihmisellä on vaikka kuinka paljon, jos vain viitsii googlata. Stalin ei sitä varmaan uskoisi jos oma usko sanoisi muuta...
Miksi sinun kalasi eivät sitten ole kärsineet selvästi? Vaikea sanoa.. ehkä omat lajisi eivät ole niin herkkiä kuin muut, ehkä akvaariosi on muuten hyvässä kunnossa ja klooriamiini ei yksinään ole riittänyt kaloja tappamaan. Tai ehkä jostain syystä juuri sinun hanastasi tuleva klooriamiinin pitoisuus on pieni. Tai ehkä vain et ole huomannut että jonkun kalakuoleman syy olikin eri kuin epäilit. Joka tapauksessa kannattaa tutustua aiheeseen paremmin...

[Angara]

Laitoin aamulla ensimmäistä kertaa sitä EasyCarboa. olisiko se voinut samentaa vettä. mielestäni ei ole vihertävää vaan enemmän valkoisen sameaa.

Ei ole mahdotonta, että EasyCarbo samentaisi vettä, jos vedessä on ennestään alhainen karbonaattikovuus, suhteellisen korkea pH ja korkea kokonaiskovuus pääasiassa kalsiumsuoloista. Silloin hiilidioksidin lisääminen saattaa aiheuttaa vähän lumimaisen kalsiumkarbonaattisamentuman, joka on vettä raskaampaa. Tämä on mahdollista, mutta en sano sitä varmasti, kun en ole nähnyt akvaariotasi.

Ilmiöön ei kyllä usein törmää, ja minulle se on tullut elämässä vastaan vain kerran, kun käytin kalsiumpitoista kaivovettä. Silloin reaktio syntyi kalojen uloshengityksen hiilidioksidista. Jos se on kalsiumkarbonaattisamentumaa, se lähtee normaalioloissa pois muutamassa päivässä, kun veden pH laskee ja ja kalsiumkarbonaattisakka muuttuu liukoiseksi kalsiumvetykarbonaatiksi.

Samentumasta sinun tuskin kannattaa huolestua. Jatka vain vedenvaihtoja.

[Poro91]

Kh ja Gh on mitattu vain liuskatesteillä joten enimmäkseen ilmeisesti arvioita. Koitin viedä näytettä paikalliseen liikkeeseen mutta siellä ei testejä suostuttu tekemään. Liikkeen omistaja käski vaihtaa vettä kerran kuukaudessa, allas oli 2 viikkoa samoilla vesillä kunnes hermostuin ja jälleen vaihdoin ton puolet. Liikkeen omistajan mielestä myöskään nitraatissa ei ollut mitään ongelmaa vaan edellen vaihdan vettä liian usein (alkanee valjeta kunnen asioi kyseisessä putiikissa enää...) Tuota easycarboa ostin lähinnä tuota tupsulevää lievittämään ja leväbarbit myös aktiivisesti sitä koittaa kurissa pitää mutteivät kokonaan sitä silti pois saa. Kaverille on nyt tulossa postissa oikein labrasalkku missä 13 tippatestiä josko sillä saataisi itse tutkittua jotakin.

Jatkanko tuon kalvon poistamista kunnes sitä ei enää tule vai annanko olla. luin jostakin että se vaikutti johonkin muistaakseni hapen johonkin (nyt on sana hukassa mutta voiko sanoa liukenemiseen? ) vettä olen tähän asti vaihtanut täännöllisesti kerran viikossa joten ensimmäiset muutokset oli viime kuun alussa kun tosiaan oltiin se 2 viikkoa pois ja nyt edellisellä viikolla jätin vaihtamatta kun kerran huudot siitä liikkeessä sain. nyt kyllä jatkan viikottaisia puuhia altaassa. ja lomaruuat taitaa jäädä käyttämättä. viikonloppureissulle en ole laittanut muuta kun normaali ruokinta perjantaina ja sunnuntaina hiukan kun tullaan takaisin.

ja lisäys mikä unohtui eli tällä hetkellä vain Ph on tippatestinä ja nuo muut tosiaan liuskalla. nyt mitä uudelleen olen tutkaillut niin Gh lähempänä tuota 7 ja Kh mielestäni enemmän 6 kuin 10. tosin liuska on aina liuska mutta nitraattiarvo liuskassa ainakin vaaleni sen puolikkaan vedenvaihdon jälkeen

[Koomikko]

Jos nitraatti on 25 niin eihän se mikään ongelma olekkaan. Sulla siis on kasveja akvaariossa mutta kasvavat huonosti. Kasvaako ne niin huonosti etteivät kuluta nitraattia ja lisäämiäsi ravinteita ProFito ja EasyCarboa. Millainen valo akvaariossa on. Kiertääkö pintavesi varmasti kunnolla. Kuva kertoisi kasvien tilanteesta ja määrästä paljon.

Tällä muuten lähtee pinnalta kaikki ylimääräinen.
http://www.akvaarioon.fi/EHEIM-Skim-350

[Pilvinen]

Tosta valkoisesta kalvosta. Ei se varmaankaan ole toivottava, mutta mulla on samoilla akvaarionhoitorutiineilla ollut toisessa akvaariossa aina hieman"pölyinen"kalvo veden pinnalla ja toisessa taas ei koskaan. Isossa akvaariossa kalvoa ei ole. Siellä on tosin kaksi suodatintakin, mutta isoja, sotkevia kaloja ja nitraatti on aina vähintään 5 ennen veden vaihtoa(kerran viikossa). Pikkuakvaariossa on vain sisäsuodatin mutta kalat ovat ihan pieniä sinttejä, neontetroja, ottoja ja pieniä monnisia eikä nitraattia juurikaan ole ollut edes ennen veden vaihtoa. Pikkuakvaariossa on sorapohja, isossa hiekka. Voihan se olla, että pieniä kaloja tulee helposti ruokittua liikaa kun ovat niin pieniä vaikka on asiaan koitettu kiinnittää huomiota. Toisaalta eikö liikaruokinta nostaisi myös nitraattia? En varmaankaan ymmärrä kaikkia lainalaisuuksia. Tuntuu, ettei kalvo kaloja vaivaa juurikaan, monnisetkin alkoivat kutea. Olen kyllä kiinnittänyt huomiota, että suodatin on "täysillä" ja melko usein putsaan että toimii tehokkaasti ja kierrättää vettä kunnolla kun olen ollut siitä hapesta hiukan huolissani.

Itse mietin että sun tapauksessa kalvo ehkä johtuu niistä lomaruuista?

[Kris]

Minäkin epäilisin lomaruokaa kalvon syyksi. Kuulostaa siltä että siellä taitaa olla aika kova kalakuormitus kun niitä partispoikasia on "epälukuinen määrä". Siis kymmeniäkö? Eihän tuo nitraatti missään hirmulukemissa ole mutta indikoi varmasti sitä että tähänastisissa vedenvaihtorutiineissa vähän tarvetta kiihdyttää ja voi olo käydä tukalaksi kaloille. Mutta en silti menisi äärimmäisyyksiin noissa vaihdoissakaan. Kalakaupan neuvo vaihdosta kerran kuussa ei kuulosta hyvältä, varsinkin kun kalakuormaa on noinkin paljon.

Tuo tikrujen kidusten punoitus on huolestuttava oire. Sieltä pitäisi nyt saada nitraatti, nitriitti ja ammoniumarvot jos ei rauhoitu nopeasti vedenvaihdon avulla. Hyvä jos kaveri saa testit. Typpiyhdisteiden lisäksi ongelmana voisi olla kloori tai sidottu kloori (klooriamiini), mutta ne tuskin ongelma jos olet biotopolia ohjeiden mukaan käyttänyt.

[Poro91]

Siis nitraatti oli 50 kunnes vaihdoin puolet vedestä jolloin laski selkeästi n. 25 paikkeille. Profito lannoitetta olen käyttänyt vasta n.1,5 kk ja ton easycarbon olen laittanut nyt kahtena päivänä. Otan vaikka kuvan jahka ensin taas laitan noi 7 rehua kellumasta tuolta mitkä taas yön touhuissa on irronnut. Mutta ongelma kasveissa on lähinnä hidas kasvu: kierteisvallisneria leviää muttei kasva pituutta (tosin nyt katselin että lannoitteella saattaa olla jotain pientä vaikutusta, ihan kuin joku töyhtö olisi jo hieman pidempi), perusvallu ei leviä mutta kasvaa vähän pituutta. lehdet on läpinäkyviä ja irtoilee ja niissä on ihme reikiä. Tosin välissä ne oli liian syvällä istutettuna osa jollon veti ruskeeks ja napsahti poikki. Keihäslehdet menestyy mutta niissäkin on sitten tupsulevää, tosin niihin ilmestyy reikiä, liekö jollekkin kalalle maistunut kun joistain lehdistä puuttuu jopa puolet. tätä olen koittanut ehkäistä kesäkurpitsalla (se muuten syödään kuorineen päivineen. en tiedä kuuluisiko mutta mua se jotenkin huvittaa). Paikallisen liikkeen omistaja haukkui mut tästä kurpitsankin annosta.

Valoja altaan päällä on kaksi mutta nekin on niin hassusti tossa eli ton kotelon leveys on 120cm mutta putket vaan 90cm ja ne on keskeltä jonkun matkaa päällekkäin mutta ei riitä päästä päähän. toiseen ostin juur aqua-glo valon ja toisessa joku keltanen vanhempi lamppu jolle en tehnyt vielä mitään. Tämä vaihdettu lamppu oli niin himmee että ei ollut mitään vaikutusta oliko edes päällä. mutta nyt altaan toisessa päässä hiukan sinertävää ja toisessa keltaista. Harvinaisen huonosti selitetty muuten

Mielestäni kaloja on todella vähän altaan kokoon nähden. melko tyhjältä se ainakin näyttää eli ennemmin epäilen liikaruokintaa. koitan kovasti vähentää sitä tässä mutta saa nähdä kuolevatko kohta nälkään poikasia löydettiin muistaakseni n.10kpl. tosin pitääkö tämä luku paikkaansa on toinen asia. jossain kolossa kuitenkin piilossa niitä vielä..

[Angara]

Olet saanut jo aika monta ristiriitaista ohjetta. Se on valitettavan tavallista mutta sen kanssa on pakko tulla toimeen.

Siksi kannattaa miettiä hyvin, minkä hoitolinjan valitsee. Sinuna minä tekisin päivittäisiä 60 litran vedenvaihtoja kunnes tilanne paranee. Ajatus on viedä leviltä ja planktonkasvulta raviteet. Se on vanha ja toimiva konsti.

On toisenlaisia hoitolinjoja, jotka perustuvat kasvimassan lisäämiseen voimakkaan hiilidioksidi- ja muun lannoituksen lisäksi. Näin kasvit kilpailevat tehokkaasti levien kanssa. Se toimii, jos on paljon nopeakasvuisia kasveja. Voit mennä sille hoitolinjalle myöhemmin, kun akuutti ongelmatilanne on ratkaistu, jos niin päätät.

Kasvit eivät kuulosta hyvinvoivilta, ja niiden irtoilu pohjasta on huono merkki. Kuten täällä sanottiin, valaistus saattaa olla ongelma. Samoin voi olla, että kasveiltasi jää puuttumaan jotain hivenainetta. Se selittää hyvin myös sen, että nitraatteja ei kulu.

Vedessäsi on ainakin nitraattia enemmän kuin kasvit sitä käyttävät, samoin mahdollisesti fosfaatteja. Olisi parempi saada ne nyt hyvin alas, sillä se mikä jää käyttämättä kasveilta, menee leville ja planktontoimintaan. Molempaa on nyt akvaariossa enemmän kuin tarpeeksi ja ylimääräinen ravinnekuorma menee leville ja mikrobeille. On myös mahdollista, että akvaariossasi on liiallisen ravinnekuorman takia ammoniumin ja rikkivedyn tuotantoa. Jos pöyhit pohjaa, tuleeko mädän kananmunan hajua? Jos tulee, se on merkki proteiinien anaerobisesta hajoamisesta. Siitä syntyy usein myös paljon mustaa liejua. Jos pohjalla on anerobista toimintaa, myös kasvien juuret kuolevat ja ne irtautuvat.

[Koomikko]

Jos akvaariossa on nitraattia ja sinne lisätään ProFitoa ja EasyCarboa niin kyllä silloin pitää huolehtia että kasvit myös pystyvät niitä käyttämään. Tarjotaan siis kasveille muutkin aineet mitä ne tatvitsevat. ProFitoa ja EasyCarboa on vähän turha lisätä akvaarioon jos kasvit ei kykene niitä käyttämään. Ravinteet jää vain avittamaan levien kasvua. Itse en lähtisi 60l vedenvaihdoilla poistamaan ravinteita leviltä kun samaan aikaan poistetaan ravinteet myös kasveilta. Ei poisteta leviltä ja kasveilta ravinteita vaan pidetään huoli että kasvit saavat sen mitä tarvitsevat.

Ohjeita on monia eikä niistä välttämättä mikään ole väärä. Pitää vain osata valita itselle sopiva ohje. Valintaan vaikuttaa millaisen akvaarion ja hoitorutiinin itselle haluaa. Nitraatin määrästä ja testien luotettavuudesta on keskustelu ties kuinka monta kertaa ja keskustelua voi jatkaa loputtomiin. Monesti on tullut esille että toisille tietty nitraatin määrä on ongelma ja nitraatista halutaan eroon kun taas toisille alhainen nitraatti on ongelma ja nitraattia lisätään pullosta että päästään siihen nitraatti arvoon mikä toisille on ongelma. Jos kasvit ei kuluta nitraatia niin veden vaihdoillahan se sitten on poistettava. Jokainen valitsee itselle sopivan tavan.