Imukalat suurien suurisuomuisten kalojen kanssa?

[Ikkala]

Terve!
Elikkäs mulla reilu kilonen ahven akvaariossa, ollu nyt kevätjäiltä asti. Tosi rento kaveri, ei pelkää mitään, syö käestä ja hyökkii kaiken kämppäänsä kuulumattoman kimppuu.
Ainot ongelma on levien kasvu Köntsän altaassa. Oon aikasemmin puolikilosten ahventen kanssa pitäny purjeplekoa talkkarina huonoin seurauksin. Imukalat kun tuntuu olevan persoja ahventen ja mm. Isojen kultakalojen suomupeitteelle ja sen limalle. Mikä siis olis sopiva talkkari yli kilon painosen pedon kaveriksi, siten, ettei kumpikaa yritä tappaa kämppistään?

[Tuhi]

Olen ehkä tietämätön ja kysyn tyhmiä, mutta onko sinulla ihan kotimainen järviahven siellä altaassasi? Jos on, niin oletko aivan tavallinen harrastaja ja kuinka isossa akvaariossa se sinulla on? Murtovesihän täytyy kai tuolla ahvenella olla? Ja altaan olla ISO. Leväputsaria en osaa sinulle suositella, kunhan ihmettelen tätä asiaa

[suomunaama]

Leväbarbipartio? Levänuoliaista en ainakaan suosittelisi, sillä myös taipumus imeskellä kylkiä.

[Ikkala]

Joo siis ihan pilkillä Keski-Suomesta saatu kotimainen ahvena kyseessä. Suomalaisia makeanveden kaloja oon harrastanu jo yli kymmenen vuotta ja ehottomasti paras laji on ahven. Ne kesyyntyy, on sitkeitä ja aktiivisia väliveden kaloja. Tällä hetkellä olosuhteiden pakosta allas on vajaa 600 litrane. Mieli tekis paritonnine laittaa!

Sillä kirjotin tänne alkeet puolelle, että saa jengi hyviä vinkkejä Suomalaisten sisävesiakvaarioiden suhtee.

[Ikkala]

Köntsä on 43cm pitkä ja 1142g ku viimeks punnasin, nii talkkarin pitää olla ISO. Leväbarbi on hyvä välipala tälle kaverille

[Ikkala]

Vielä suuntaa annan sen verra, että pari viikkoa sitte Köntsä söi 150 grammasen hauen...

[suomunaama]

Mato-ongella en ookkaan ikinä noin isoa ahvenaa saanu. Entäs kotilot, syökö affenet niitä?

[Ikkala]

Kotiloita oon koittanu, mutta nui isossa altaassa pitäs olla niitä ihan rutosti ku ovat nii laiskoja. Kuolleisuutta tulee ja niitä joutus kokoaja olee ostelee lisää. Kaikenpiäälle mulla aika vahva petokotilokanta altaassa...
Pieni ahven saattas kotiloita napsiakki, mutta isot ei jaksa kiinnostua niistä.

[Siltsu]

Levänsyöjäkaverista noin ison ja viileän veden kaverille ei ole mitään aavistusta, mutta kerrankin mun mies havahtui kuuntelemaan ja oikein kuvia kyselemään . Ei sitä normisti mun fisujutut heilauta metriäkään KUVIA?

[Ikkala]

Nii siis ahven tulee hyvin toimeen jopa yli 20 asteisessa veessä. Pitää vaa olla runsas hapetus ja antaa paljolti ruokaa.
Nyt näyttää mittari +23

[Ikkala]

Ei löytyny galleriasta kelvollista kuvaa altaasta, mut täsä jottai...

[Ikkala]

Huomena lisää kuvia ja toivottavasti joku sensei löytää tän keskustelun ja tietää sopivan talkkarin!

[Karim]

Onneksi olkoon saajalle. Noita ei siiman päähän ihan joka päivä tartu Meillä oli aikoinaan töissä 500 l. pytyssa normi pilkkiahvenen kokoisia otuksia. Söivät ja kasvoivatkin. Noin iso kaveri syö ja myös *#skoo aigaas paljon. Itse laittaisin sen parempaan käyttöön ja hommaisin pienempiä tilalle Mutta jos kaverista ei luovuta oletko harkinnut hiekka- tai leijupetisuodatinta? Laitappa kuvia körmyniskasta omassa yksiössään.

[Ikkala]

Joo kalasta en luovu, on sen verran hyvin kesyyntyny ahmatti. Pienemmät mitä aikanaan mulla ollu, nii säikkyvät iha typeriä asioita.

Karim. Olisko veden suodatus oikeilla menetelmillä avain levättömään altaasee? Ja kuinka paljon huoltoa tarvittavat vehkeet vaatii?
Täsä oon ite vasta muutama vuos sitte löytäny oman kalalajini ja päässy perille sen sielunelämästä, nii onha se jo aika alkaa perehtyy tarkemmin toho suodatuksee. Tällä hetkellä pärisee kaks Eheim Professionel 2 ulkosuodatinta. Olisko niihi helppo asentaa lisälaitteita levistä eroon pääsemiseks?

[Tuhi]

Ei tuo minusta kovin pahasti levääntyneeltä tuo sinun allas näytä. Hieno näky! Minun junioria, 10 v., kiinnostaa kovasti tuo sinun lemmikkisi. Poikani on kova kalamies ollut pienestä lähtien ja on monesti tiedustellut, voisiko noita saaliskaloja laittaa meidän akvaarioon. Mutta on saanut pettyä joka kerta. Nyt hän näki nuo molemmat kuvat sinun Köntsästäsi ja ihastui!

[Ikkala]

Kiitoskiitos!

Täsä kun oon parikytä vuotta lotrannu akvaarioiden kanssa, nii haluisin altaani täysin levättömäks. Ongelmana lasien levittyminen ja vallisnerian latvoihin kasvava partalevä, joka haurastuttaa lehdet. Käytän säännöllisesti proFitoo ja EasyCarboa ja putsaan altaan huolellisesti aina tarpeen vaatiessa, mutta ei siitä meinaa täydellistä saaha millää!

Tuhi, ei muuta ku alatte perehtyy suomalaisiin kaloihin! Tärkeintä huolehtia veden riittävästä kovuudesta ja ph arvon tasasuudesta nii säästyy suuremmilta ongelmilta. Eikä järvestä kannata kantaa mitään muuta ku kalat. Kasvien, kivien ja hiekan mukana tulee yleensä ei toivottuja vieraita.

[Tuhi]

Ei ole valitettavasti rahkeita eikä tällä äidillä isompaa kiinnostusta ko. kaloihin. Juniori voisi olla eri mieltä

Minä olen etsinyt poikasakvaariooni talkkaria, joka ei poikasia pistäisi suuhunsa ja sain vinkkiä noista erilaisista kotiloista. Niitä on isompiakin, jotka hyvin pitävät lasit levättöminä. Minun akvaariooni ne eivät vain sovi, kun minulla on pehmeän veden kaloja nuo rihmakalat. Sinä voisit saada niistä kuitenkin apua.

Vallisnerioita on aika vaikeaa saada täysin levättömiksi, ainakin minun kokemuksellani. Minulla on sitä akvaariossani runsaasti, ja olen huomannut, että vanhimpien lehtien kärkeen sitä levää tuppaa tulemaan. Uudemmat lehdet ovat yleensä ihan vihreitä ja levättömiä.

Täydellisyys on asia, joka taitaa olla ihmisen tavoittamattomissa. Se on vain haave, jota kohti kuljetaan, mutta tuskin koskaan saavutetaan. Lähelle voi päästä ja minusta tuo sinun ahvenallas on jo aika upea!

[Ikkala]

Ootko Tuhi koittanu juovanuolimonnia, eli "Ottoa" poikasten kanssa? Pieni ja ahkera leväbarbia muistuttava talkkari. Eikä kasva isoks.

[Bluefrog]

Joo kalasta en luovu, on sen verran hyvin kesyyntyny ahmatti. Pienemmät mitä aikanaan mulla ollu, nii säikkyvät iha typeriä asioita.

Karim. Olisko veden suodatus oikeilla menetelmillä avain levättömään altaasee? Ja kuinka paljon huoltoa tarvittavat vehkeet vaatii?
Täsä oon ite vasta muutama vuos sitte löytäny oman kalalajini ja päässy perille sen sielunelämästä, nii onha se jo aika alkaa perehtyy tarkemmin toho suodatuksee. Tällä hetkellä pärisee kaks Eheim Professionel 2 ulkosuodatinta. Olisko niihi helppo asentaa lisälaitteita levistä eroon pääsemiseks?

Hitsi miten komea. Mun vakio kysymykseni levä jutuissa -oletko kokeillut pistiaa pinnalle? Se imee leville tarkoitettuja ravinteita ja estää kultakala altaassa vihersamennuksen.

[Ikkala]

Ajaako pikkulimaska saman asian ku pistia? Ja jos ei pikkulimaskasta oo mitää hyötyy, nii heittäkääs vinkki miten pääsen siitä eroo.
Ostan kyllä pistiaa heti ku tulee jkl käytyy!

[Bluefrog]

Ajaako pikkulimaska saman asian ku pistia? Ja jos ei pikkulimaskasta oo mitää hyötyy, nii heittäkääs vinkki miten pääsen siitä eroo.
Ostan kyllä pistiaa heti ku tulee jkl käytyy!

En osaa sanoa. Ite olen todennyt Pistian kasvavan mukavasti 20 litraisissa purkeissa aurinkoisella ikkunalaudalla -ilman kaloja siis. Kasvatan ihan tarkoituksella, olen todennut että sen ''kylväminen'' kultakalojen ulkolammikkoon kirkastee senkin veden, vaikkei kasvi ulko-oloissa kauaa eläkään. Periaatteessa saman vaikutuksen voisi saada aikaan osin kuorituilla pajuilla (siitä on juttua vihersamennus osioissa), idea on yksinkertainen -imetään vedessä lilluvat irtoravinteet jolloin leville ei ole ravintoa.

[KimmoP]

Onko mulla vanhentunutta tietoa tässä asiassa, kun olen aina ollut siinä luulossa, että Suomessa on lainvastaista ottaa villieläin luonnosta alijuksi? Ainaki se on ennen ollu kiellettyä, vai eikö kala ole tässä mukana?

[7Pete]

Auttaisko UV-suodatin leviin? Tai sitten merivesialtaissa olen joskus nähnyt kuvia ala-altaassa olevasta "leväsuotimesta", joka on kalteva pinta/ritilä, jota pitkin vesi huilaa ja siihen on sijoitettu kirkas lamppu, jossa levä kasvaa. Tällöin sitä ei kasva niin paljoa pääaltaassa. En nyt äkkiseltään löytänyt googlella kuvia, kun en vekottimen nimeä muista, mutta joku sen varmasti täällä tietää.

[Karim]

Hiekka ja leijupetisuodattimia ei käytännössä huolleta koskaan. No, ehkä liioittelua mutta antaa osvittaa Mielestäni AW:ssa on keskusteltu aiheesta. uima-allas- ja lammikkohommissa hiekkasuodatin on vakiotavaraa. Näiden huonopuoli on, että ne tarvitsisivat oman tekniikkahuoneen Juutuupistakin löytyy tietoa. Sitten on vielä erilaiset kasvisuodattimet ja niihin löytyy tältä palstalta asiantuntijoita. Meillä on kasviton allas ja vaihdan vettä puolet viikossa. Lasit eivät pahasti leväänny mutta kyllä skrabaa pitää näyttää.

[Anniquu_]

Terve!
Iso partamonni saattaisi olla se, joka voisi toimia.... Tosin tuo kalasi on luonnonpeto, niin onko sillä saalistusvaisto niin kova, että isokin partamonni näyttää välipalalta... Kun iso partis on ainoa, joka tulee mieleen jos on huonoja kokemuksia näistä muista isoita imusuista...

Nyt menee ihkä aavistus ot, ja korkealentoiseksi jaaritteluksi, mutta... Mä pidän tuollaista oikein ison kalan allasta ja levättömyyttä aika vaikeana (tai jopa mahdottomana tehtävänä). Kun siis jos olen oikein ymmärtänyt, niin ammonium innostaa leviä ja tuollaisen kalan ruokkiminen tietää aina aikamoista vedenkuormitusta, niin yhtälö on vaikea täysin levättömyyteen. Kun jos noita oikein "superhyperhifisteltyjä" kasviakvaariota katsoo, niin niissähän kalamäärä on ihan mitätön, jotta sinne ei synny sitä ammoniumkuormitusta. Syökö tuo muuten tuoreruokaa vai kelpaako teollinen sapuska? Kun teoriassa laadukas kuivamuona voisi olla yksi avain vähäleväisyyteen.

Mun silmiini tuo allas on kyllä todella vähäleväinen, toki se voi livenä näyttää erilaiselta. Se tuli mieleen, että onko tuon kasvillisuuden pakko olla vallisneriaa? Kun jos siellä olisi vaikka liuskavesisaniasita tai jotain muuta oikein nopakasvuista köynnöstävää, niin niitä voisi joutua karsimaan aina ennenkuin levä ehtii näkyväksi. Ja pikkulimaska on oikein hyvä pintakasvi, varjostaa ja syö ravinteita. Vaikka sitten taas toisaalta ne ravinteet eivät ole ongelma, jos ajatellaan jotain estimated index -lannoitesysteemiä...

Minkälainen on vedenvaihtorytmi ja määrä ja kuinka korkeaksi nousee nitraatti vedenvaihdon välillä? Kun puhdas vesi myös on hyväksi levättömyyttä tavoitellessa

tämmöisiä hajatelmia...