Punatimanttiahvenen lisääntyminen + poikasten hoito
Valvoja: Moderaattorit
-
Akvaharrastaja
- Member

- Viestit: 465
- Liittynyt: 19:43, 28.07.2011
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Kouvola
Punatimanttiahvenen lisääntyminen + poikasten hoito
Eli, olen aloittelija kyseisen lajin hoidossa, tai oikeastaan sen lisääntymisestä ja poikasten kasvatuksesta.
Hankin noin puolitoista kuukautta sitten kaksi punatimanttikirjoahventa, jotka olivat n. 5-6 senttimetrin pituisia. Elivät kahdestaan partamonnin kanssa n. 112 litraisessa akvaariossa oikeissa oloissa. Kutivat varmaan kolme kertaa, mutta aina munat katosivat. Älysin partamonnin syöneen ne, koska eräänä aamuna herra nautiskeli viimepäiväisen kudun aikaansaannoksia. No, siirsin partamonnin äkkiä pois toiseen akvarioon (240l seurala, jossa ennestään oli jo yksi partamonniuros, mutta hyvin nuo näkyvät tulevan toimeen.) Seuraavana viikonloppuna vaihdon vettä n. 1/3 ja istutan pari uutta kasvia. Meni ehkä tunti vedenvaihdon jälkeen, ja ahvenet olivat taas kutupuuhissa. Nyt munia on n. 200-300 ja molemmat vanhemmat vahtivat munia innokaasti, tosin toisinaan jompi kumpi haahuilee n. 20cm päässä munista. Eli tässä aiheeseen liittyvät kysymykseni:
1. Milloin poikasten tulisi kuoriutua, jos munat ovat hedelmöittyneet ja kutu on tapahtunut tänään ?
2. Kuinka vanhoiksi asti vanhemmat huolehtivat poikasista, ennenkuin alkavat pitää niitä uhkana / ruokana ?
3. Milloin aloitan poikasten ruokinnan & mitä annan niille ensiravinnoksi ?
4. Siirtävätkö vanhemmat poikaset ns. kuoppaan muutaman päivän ikäisenä ?
5. Pitääkö isä / äiti siirtää jossain vaiheessa toiseen akvaarioon, ja toinen jää huolehtimaan niistä ? (vähän samalla tavalla kuin taistojen kudetuksessa.)
Kiitos vastauksistanne !
ps. onko punatimanttikirjoahven nyt hemichromis lifailili vai hemichromis bimaculatus ?
Hankin noin puolitoista kuukautta sitten kaksi punatimanttikirjoahventa, jotka olivat n. 5-6 senttimetrin pituisia. Elivät kahdestaan partamonnin kanssa n. 112 litraisessa akvaariossa oikeissa oloissa. Kutivat varmaan kolme kertaa, mutta aina munat katosivat. Älysin partamonnin syöneen ne, koska eräänä aamuna herra nautiskeli viimepäiväisen kudun aikaansaannoksia. No, siirsin partamonnin äkkiä pois toiseen akvarioon (240l seurala, jossa ennestään oli jo yksi partamonniuros, mutta hyvin nuo näkyvät tulevan toimeen.) Seuraavana viikonloppuna vaihdon vettä n. 1/3 ja istutan pari uutta kasvia. Meni ehkä tunti vedenvaihdon jälkeen, ja ahvenet olivat taas kutupuuhissa. Nyt munia on n. 200-300 ja molemmat vanhemmat vahtivat munia innokaasti, tosin toisinaan jompi kumpi haahuilee n. 20cm päässä munista. Eli tässä aiheeseen liittyvät kysymykseni:
1. Milloin poikasten tulisi kuoriutua, jos munat ovat hedelmöittyneet ja kutu on tapahtunut tänään ?
2. Kuinka vanhoiksi asti vanhemmat huolehtivat poikasista, ennenkuin alkavat pitää niitä uhkana / ruokana ?
3. Milloin aloitan poikasten ruokinnan & mitä annan niille ensiravinnoksi ?
4. Siirtävätkö vanhemmat poikaset ns. kuoppaan muutaman päivän ikäisenä ?
5. Pitääkö isä / äiti siirtää jossain vaiheessa toiseen akvaarioon, ja toinen jää huolehtimaan niistä ? (vähän samalla tavalla kuin taistojen kudetuksessa.)
Kiitos vastauksistanne !
ps. onko punatimanttikirjoahven nyt hemichromis lifailili vai hemichromis bimaculatus ?
-
nekkis
- Junior Member

- Viestit: 125
- Liittynyt: 17:30, 03.08.2003
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Punatimanttiahvenen lisääntyminen + poikasten hoito
Punatimanttiahven on hemichromis lifalili, mutta käytännössä nämä kaksi sekä vielä hemichromis guttatus on niin samannäköisiä, ettei niitä taida kokeneemmatkaan harrastajat erottaa toisistaan. Eli sinulla voi olla niistä mitä tahansa.
-
Ruma mies
- Senior Member

- Viestit: 746
- Liittynyt: 13:44, 23.02.2010
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Punatimanttiahvenen lisääntyminen + poikasten hoito
Jos kelpaa parinkymmenen vuoden takainen muistinvarainen tieto, vastaukset ovat nämä:
1. Riippuu lämpötilasta. Noin 26 asteessa niiden pitäisi alkaa sätkyttelemään viimeistään neljäntenä päivänä. Siis silloin ne ovat "mätimunan ja kalanpoikasen puolivälissä".
2. Jos ne saavat olla rauhassa omassa akvaariossaan, aika isoiksi. Punakirjoahven/punatimanttiahven/hemichromis bimaculatus/hemichromis lifailili/hemichromis guttatus on poikastenhoitajana perfektionisti. Ja kuten Nekkis sanoi, ei niitä juuri erota toisistaan. Itse joskus epäilen, onko oikeasti kyse samasta lajista.
3. Ne ovat niin isoja, että voivat heti syödä artemiaa tai kuorittuja artemian munia tai hienonnettua hiutaleruokaa. Tai vähän kovaksi keitettyä ja hienonnettua kananmunan keltuaista silloin tällöin.
4. Yleensä siirtävät.
5. Ei tarvitse.
Punakirjoahven (punatimanttiahven) on selviytyjä ja pärjääjä. Voi käydä niin, että poikasia tulee liikaa ja niistä voi olla vaikea päästä eroon. Muinoin kun itse niitä harrastin, en ottanut poikasia lainkaan pois vaan annoin niiden olla samassa akvaariossa vanhempiensa kanssa. Siitä huolimatta minulla oli jatkuvasti punakirjoahvenia myytäväksi tai lahjoitettavaksi ja joskus jouduin teurastamaankin niitä, kun en päässyt poikasista eroon.
1. Riippuu lämpötilasta. Noin 26 asteessa niiden pitäisi alkaa sätkyttelemään viimeistään neljäntenä päivänä. Siis silloin ne ovat "mätimunan ja kalanpoikasen puolivälissä".
2. Jos ne saavat olla rauhassa omassa akvaariossaan, aika isoiksi. Punakirjoahven/punatimanttiahven/hemichromis bimaculatus/hemichromis lifailili/hemichromis guttatus on poikastenhoitajana perfektionisti. Ja kuten Nekkis sanoi, ei niitä juuri erota toisistaan. Itse joskus epäilen, onko oikeasti kyse samasta lajista.
3. Ne ovat niin isoja, että voivat heti syödä artemiaa tai kuorittuja artemian munia tai hienonnettua hiutaleruokaa. Tai vähän kovaksi keitettyä ja hienonnettua kananmunan keltuaista silloin tällöin.
4. Yleensä siirtävät.
5. Ei tarvitse.
Punakirjoahven (punatimanttiahven) on selviytyjä ja pärjääjä. Voi käydä niin, että poikasia tulee liikaa ja niistä voi olla vaikea päästä eroon. Muinoin kun itse niitä harrastin, en ottanut poikasia lainkaan pois vaan annoin niiden olla samassa akvaariossa vanhempiensa kanssa. Siitä huolimatta minulla oli jatkuvasti punakirjoahvenia myytäväksi tai lahjoitettavaksi ja joskus jouduin teurastamaankin niitä, kun en päässyt poikasista eroon.
-
Akvaharrastaja
- Member

- Viestit: 465
- Liittynyt: 19:43, 28.07.2011
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Kouvola
Re: Punatimanttiahvenen lisääntyminen + poikasten hoito
Kiitos vastauksistanne.
Poikasten sijoitusongelmat ovat ohitse, koska pari tuttavaa on luvannut ottaa, sekä lähimmät akvaariokaupatkin ottavat mielellään, koska täällä keskellä korpea on vaikea hankkia terveitä kaloja kauppoihin.
Poikasten sijoitusongelmat ovat ohitse, koska pari tuttavaa on luvannut ottaa, sekä lähimmät akvaariokaupatkin ottavat mielellään, koska täällä keskellä korpea on vaikea hankkia terveitä kaloja kauppoihin.
54 litraa läträilyä
Re: Punatimanttiahvenen lisääntyminen + poikasten hoito
Minkäikäisinä poikaset uivat omillaan?
Kun jos kehitystahti suurinpiirteinkään sama kuin sinileuoilla, niin noi mun tänään havaitsemat punatimantin poikaset on jo ainakin 2pv sitten kuoriutunu - uivat topakasti itsekseen...
eli ne ois kudettu 6pv sitten.. eli viime viikon ke.. eli päivä sen jälkeen kun toin pariskunnan kaupasta kotiin...
Kun jos kehitystahti suurinpiirteinkään sama kuin sinileuoilla, niin noi mun tänään havaitsemat punatimantin poikaset on jo ainakin 2pv sitten kuoriutunu - uivat topakasti itsekseen...
eli ne ois kudettu 6pv sitten.. eli viime viikon ke.. eli päivä sen jälkeen kun toin pariskunnan kaupasta kotiin...
Hoidokkeja: Mies, 2/3 lapsista kotona, 2 kissaa, 180l, 660l. Paludaario kehitteillä.
Akvanisti jo yli 20v ajan.
Akvanisti jo yli 20v ajan.
Re: Punatimanttiahvenen lisääntyminen + poikasten hoito
Heippa!
Altaaseeni muutti viime viikolla kaksi tällaista tapausta. Toinen on paljon pienempi ja vaaleampi kuin toinen, isompi on alkanut selvästi punertaa ja hienoissa väreissä koreilee. Pienempi on vaatimattomampi. Isommalla on aivan selvä kyhmy otsassa, valaistuksesta riippuen näyttää välillä punaiselta, välillä siniseltä ja välillä liilalta.
Haluaisin tietää minkä kokoisina nämä ovat sukukypsiä, tämä isompi taitaa jo olla?
Tähän päivään saakka ovat käyttäytyneet todella sievästi, mutta heitin altaaseen äsken punaista survaria monnisten iloksi, niin tämä isompi alkoi kurmuuttamaan nyt tuota pienempää, ei mitään vakavaa mutta välillä ajetaan kauemmas. Ahneita nämä ovat, täytyy todella kantaa huolta että pohjakalat saavat syödäkseen, kun nämä kantavat pohjatabletit suussaan kauemmas eivätkä anna toisille yhtään.
Altaaseeni muutti viime viikolla kaksi tällaista tapausta. Toinen on paljon pienempi ja vaaleampi kuin toinen, isompi on alkanut selvästi punertaa ja hienoissa väreissä koreilee. Pienempi on vaatimattomampi. Isommalla on aivan selvä kyhmy otsassa, valaistuksesta riippuen näyttää välillä punaiselta, välillä siniseltä ja välillä liilalta.
Haluaisin tietää minkä kokoisina nämä ovat sukukypsiä, tämä isompi taitaa jo olla?
Tähän päivään saakka ovat käyttäytyneet todella sievästi, mutta heitin altaaseen äsken punaista survaria monnisten iloksi, niin tämä isompi alkoi kurmuuttamaan nyt tuota pienempää, ei mitään vakavaa mutta välillä ajetaan kauemmas. Ahneita nämä ovat, täytyy todella kantaa huolta että pohjakalat saavat syödäkseen, kun nämä kantavat pohjatabletit suussaan kauemmas eivätkä anna toisille yhtään.
- Liitteet
-
- Tärähtänyt kuva molemmista kotiutumispäivältä.
- 427.jpg (88.61 KiB) Katsottu 3909 kertaa
-
- Isompi viikonloppuna. Värit ovat tästäkin vielä voimistuneet.
- 423.jpg (97.05 KiB) Katsottu 3909 kertaa
-
Riippasaarni
- Senior Member

- Viestit: 991
- Liittynyt: 11:28, 23.07.2014
- Sukupuoli: Nainen
Re: Punatimanttiahvenen lisääntyminen + poikasten hoito
nekkis kirjoitti:Punatimanttiahven on hemichromis lifalili, mutta käytännössä nämä kaksi sekä vielä hemichromis guttatus on niin samannäköisiä, ettei niitä taida kokeneemmatkaan harrastajat erottaa toisistaan. Eli sinulla voi olla niistä mitä tahansa.
Punatimanttiahvenella on kaksi täplää ja pilkkutimanttiahvenella kolme. Näin, jos lukee Seriously fish nettisivustoa. Punatimantti jää 10 cm pituiseksi kun pilkkutimantille voi kertyä pituutta 15 cm. Guttatuksesta voisi joku kertoa tarkemmin, muistan nähneeni joskus punakirjoina myytyjä kaloja joiden pohjaväri oli selkeästi rusehtava, olisivatko olleet guttatuksia?
Ahvenia ja monneja.
Re: Punatimanttiahvenen lisääntyminen + poikasten hoito
Ohessa hieman lisäinfoa tässäkin ketjussa mainituista lajeista.
http://aqua-web.fi/2014/09/12/hemichrom ... ther-1862/
http://aqua-web.fi/2014/09/12/hemichrom ... ther-1862/
-
Ruma mies
- Senior Member

- Viestit: 746
- Liittynyt: 13:44, 23.02.2010
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Punatimanttiahvenen lisääntyminen + poikasten hoito
No kylläpä on hämmentävää sotkua tuon ^linkin^ takana oleva teksti. Punakirjoahvenen (tai punatimanttiahvenen, niin kuin sitä on myös haluttu kutsua) nimisotkua on siis joku halunnut lisätä keksimällä kokonaan uuden nimen ”rusotimanttiahven”.
Google-haku ”rusotimanttiahven” tuottaa 621 tulosta, joista Google näyttää vain viisitoista. Näytetyt artikkelit tarjoavat kyseisen kalan latinalaiseksi nimeksi seuraavia: ”Hemichromis lifalili” ja ”Hemichromis guttatus”. Fishbase (http://www.fishbase.us/) ei tunnista nimeä ”rusotimanttiahven” lainkaan.
Google-haku ”punatimanttiahven” tuottaa 719 tulosta, joista Google näyttää kahdeksan sivullista (siis suunnilleen kaikki). Näytetyt artikkelit tarjoavat latinalaisia nimiä ”Hemichromis lifalilii” ja ”Hemichromis bimaculatus”. Fishbase tunnistaa nimen ”punatimanttiahven” ja kertoo sen olevan latinalaiselta nimeltään ”Hemichromis lifalili”.
Google-haku ”punakirjoahven” tuottaa 1480 tulosta, joista Google näyttää kuusi sivullista. Näytetyt artikkelit tarjoavat latilaisia nimiä ”Hemichromis bimaculatus” ja ”Hemichromis lifalili”, suurin osa näyttää olevan bimaculatuksen kannalla. Fishbase tunnistaa nimen ”punakirjoahven” ja kertoo sen olevan latinalaiselta nimeltään ”Hemichromis bimaculatus”.
Pila85:n lähettämissä kuvissa olevat kalat laittaisin eväruotoja ja kidusten hammastuksia laskematta suoraan punakirjoahveneksi, Hemichromis bimaculatus (http://www.fishbase.us/Summary/SpeciesS ... kirjoahven). Punatimanttiahvenella, Hemichromis lifalili, eivät Fishbasen kuvassa (http://www.fishbase.us/Summary/SpeciesS ... anttiahven) mustat pilkut näy lainkaan samalla tavalla.
Johtopäätös tuntuu olevan seuraava:
- Punakirjoahven on Hemichromis bimaculatus, ja tässä ketjussa näytetyt kuvat ovat juuri niitä.
- Punatimanttiahven on Hemichromis lifalili.
- Rusotimanttiahventa ei ole olemassakaan.
Jos joku laskee kyseisten kalojen selkäevien ruodot ja kidushampaiden lukumäärät, olen kyllä ihan valmis hyväksymään uusia näkemyksiä. Käsitykseni perustuu maatiaiseen tapaan kuvien katsomiseen.
Hemichromis guttatukselle löytyy Fishbasesta seuraavat kansankieliset nimet: ”Rode accara”, ”Rode cichlidae” ja ”Jewel cichlid”. Kaksi ensimmäistä ovat ilmeisesti flaamia ja tarkoittavat arvaukseni mukaan punaista kirjoahventa. Kolmas on selvää englantia ja tarkoittaa timanttikirjoahventa.
Olisi mukava tietää, kuka tuon AW:n artikkelissa mainitun nimen ”rusotimanttiahven” on lanseerannut ja millaisilla perusteilla. Ja onko tarkoituksena oikeasti ollut sotkea nimiä ennestään, vaiko vain lätkiä peräkkäin sekalaista järjestämätöntä mututietoa.
Google-haku ”rusotimanttiahven” tuottaa 621 tulosta, joista Google näyttää vain viisitoista. Näytetyt artikkelit tarjoavat kyseisen kalan latinalaiseksi nimeksi seuraavia: ”Hemichromis lifalili” ja ”Hemichromis guttatus”. Fishbase (http://www.fishbase.us/) ei tunnista nimeä ”rusotimanttiahven” lainkaan.
Google-haku ”punatimanttiahven” tuottaa 719 tulosta, joista Google näyttää kahdeksan sivullista (siis suunnilleen kaikki). Näytetyt artikkelit tarjoavat latinalaisia nimiä ”Hemichromis lifalilii” ja ”Hemichromis bimaculatus”. Fishbase tunnistaa nimen ”punatimanttiahven” ja kertoo sen olevan latinalaiselta nimeltään ”Hemichromis lifalili”.
Google-haku ”punakirjoahven” tuottaa 1480 tulosta, joista Google näyttää kuusi sivullista. Näytetyt artikkelit tarjoavat latilaisia nimiä ”Hemichromis bimaculatus” ja ”Hemichromis lifalili”, suurin osa näyttää olevan bimaculatuksen kannalla. Fishbase tunnistaa nimen ”punakirjoahven” ja kertoo sen olevan latinalaiselta nimeltään ”Hemichromis bimaculatus”.
Pila85:n lähettämissä kuvissa olevat kalat laittaisin eväruotoja ja kidusten hammastuksia laskematta suoraan punakirjoahveneksi, Hemichromis bimaculatus (http://www.fishbase.us/Summary/SpeciesS ... kirjoahven). Punatimanttiahvenella, Hemichromis lifalili, eivät Fishbasen kuvassa (http://www.fishbase.us/Summary/SpeciesS ... anttiahven) mustat pilkut näy lainkaan samalla tavalla.
Johtopäätös tuntuu olevan seuraava:
- Punakirjoahven on Hemichromis bimaculatus, ja tässä ketjussa näytetyt kuvat ovat juuri niitä.
- Punatimanttiahven on Hemichromis lifalili.
- Rusotimanttiahventa ei ole olemassakaan.
Jos joku laskee kyseisten kalojen selkäevien ruodot ja kidushampaiden lukumäärät, olen kyllä ihan valmis hyväksymään uusia näkemyksiä. Käsitykseni perustuu maatiaiseen tapaan kuvien katsomiseen.
Hemichromis guttatukselle löytyy Fishbasesta seuraavat kansankieliset nimet: ”Rode accara”, ”Rode cichlidae” ja ”Jewel cichlid”. Kaksi ensimmäistä ovat ilmeisesti flaamia ja tarkoittavat arvaukseni mukaan punaista kirjoahventa. Kolmas on selvää englantia ja tarkoittaa timanttikirjoahventa.
Olisi mukava tietää, kuka tuon AW:n artikkelissa mainitun nimen ”rusotimanttiahven” on lanseerannut ja millaisilla perusteilla. Ja onko tarkoituksena oikeasti ollut sotkea nimiä ennestään, vaiko vain lätkiä peräkkäin sekalaista järjestämätöntä mututietoa.
Re: Punatimanttiahvenen lisääntyminen + poikasten hoito
Kiitokset kritiikistä, se on aina tervetullutta.
Olen itse em. artikkelin kääntänyt alkuperäistekstistä ja käyttänyt nimeä rusotimanttiahven viimeisimmän Markku Varjon Akvaariokalat-kirjan mukaisesti. Suomenkielinen nimi tässä on mielestäni toissijainen seikka vaan se että punaiset timanttiahvenet ovat suurimmalta osin lajia guttatus tai muiden lajien hybridejä.
En jaksa ruma mies kanssasi enää tästä samasta asiasta vääntää yhä uudelleen ja uudelleen, minulle tiedot tästä punaisten timanttiahventen lajisekamelskasta on tulleet suoraan tutkijoilta tai kirjoahveniin erikoistuneilta harrastajilta (esim. WAC-group), syitä sekaannuksille on myös kerrottu kääntämässäni artikkelissa. Lyhyesti, bimaculatusta ei ole harrastuksen piirissä ja lifalili on harrastuksen piirissä erittäin harvinainen, tämä siis myös Suomen rajojen ulkopuolella.
Olen itse em. artikkelin kääntänyt alkuperäistekstistä ja käyttänyt nimeä rusotimanttiahven viimeisimmän Markku Varjon Akvaariokalat-kirjan mukaisesti. Suomenkielinen nimi tässä on mielestäni toissijainen seikka vaan se että punaiset timanttiahvenet ovat suurimmalta osin lajia guttatus tai muiden lajien hybridejä.
En jaksa ruma mies kanssasi enää tästä samasta asiasta vääntää yhä uudelleen ja uudelleen, minulle tiedot tästä punaisten timanttiahventen lajisekamelskasta on tulleet suoraan tutkijoilta tai kirjoahveniin erikoistuneilta harrastajilta (esim. WAC-group), syitä sekaannuksille on myös kerrottu kääntämässäni artikkelissa. Lyhyesti, bimaculatusta ei ole harrastuksen piirissä ja lifalili on harrastuksen piirissä erittäin harvinainen, tämä siis myös Suomen rajojen ulkopuolella.
-
Riippasaarni
- Senior Member

- Viestit: 991
- Liittynyt: 11:28, 23.07.2014
- Sukupuoli: Nainen
Re: Punatimanttiahvenen lisääntyminen + poikasten hoito
Katselin nimen historiaa: http://www.gbif.org/species/126159050
''Misapplied'', tarkoittaako tuo nyt sitä ettei guttatusta ole oikeastaan olemasssa?
''Misapplied'', tarkoittaako tuo nyt sitä ettei guttatusta ole oikeastaan olemasssa?
Ahvenia ja monneja.
Re: Punatimanttiahvenen lisääntyminen + poikasten hoito
Monen monta listaa löytyy netistä ja päivityksiä lajeihin tulee jatkuvalla syötöllä. Kohta julkaistaan uusi revisio Afrikkalaisista palettikaloista ja se tulee taas muuttamaan niiden tieteellistä sijaintia. Samoin kävi suurimmalle osalle tilapioista viime vuonna.
Kyllä tuo guttatus on ihan validi laji, jos luet viestiketjun artikkelin niin siellä kerrotaan juuri näiden lajien sekaannuksesta. Eipä tulisi mieleen kääntää artikkelia lajista, jota ei ole edes olemassa. Tällä sivustolla on varmaan kirjoahvenista viimeisin tieto saatavilla, valitettavasti sivusto on maksullinen mutta lajinimet pääsee kuitenkin näkemään ja sen ovatko valideja vai eivät. http://www.cichlidae.com/species.php?id=409
Kyllä tuo guttatus on ihan validi laji, jos luet viestiketjun artikkelin niin siellä kerrotaan juuri näiden lajien sekaannuksesta. Eipä tulisi mieleen kääntää artikkelia lajista, jota ei ole edes olemassa. Tällä sivustolla on varmaan kirjoahvenista viimeisin tieto saatavilla, valitettavasti sivusto on maksullinen mutta lajinimet pääsee kuitenkin näkemään ja sen ovatko valideja vai eivät. http://www.cichlidae.com/species.php?id=409