![Cool 8-)](./images/smilies/icon_cool.gif)
Minusta akvaarioelämään hyvin sopeutuvasta, kasvijätettä syövästä ja sitä möyhivästä harmittomasta otuksesta voisi hyvinkin kuvitella vaihtoehdon esimerkiksi monille sukaravuille.
Se on luonnossa tärkeä kasvijätteen hajottaja sekä useiden kalalajien luonnollista ruokaa. Mielenkiintoinen lisä akvaarioon tai vaikka kalojen ruoaksi!
Vesisiira ( Asellus aquaticus ) on Suomessakin elävä pieni niveljalkainen joka asuttaa makeita vesistöjä.
Siiran ruumis on yleensä litteä ja päältä katsottuna soikea tai pitkulainen. Pää on kilpimäinen, siinä on kaksi verkkosilmää, suurten urosten ollessa 20mm pitkiä ja naaraiden jäädessä maksimissaan noin 15mm pituiseksi.
Yleisväritykseltään vesisiira on vaalean rusehtava tai harmaa, joskus myös vihertävä.
Näiden siirojen tuntosarvet ovat yli puolet koko ruumiin pituudesta, selvästi pidemmät kun maalla elävien saunamaijojen ja muiden maasiirojen vastaavat. Kävelyraajat ovat pidemmät ruumiin takaosassa.
Vesisiira ei ui, vaan ryömii pohjaa ja pintoja pitkin etsien ruokaa. Se ei myöskään pure eikä pistä.
Puhtaampaa vettä vaativa, hyvin samanoloinen-ja näköinen Katka (Gammarus spp.) on ulkonäöltään sivulta litistynyt ja korkea, kun taas vesisiira on lättänä. Katka myös ui ja on vastaavasti myöskin erinomaista ruokaa kaloille.
Asellus aquaticus on yleinen Euroopassa lauhkealla ja kylmälläkin vyöhykkeellä, Venäjällä ja pohjois-Amerikassa. Se elää joissa, järvissä, puroissa, virtapaikoissa ja seisovissa vesissä erityisesti hiekkapohjalla ja kivisillä alueilla.
Se elää myös hyvin likaisissa vesistöissä ja tuntuu kestävän jonkin verran saasteitakin että vähähappisia olosuhteita. Vesisiira on makean veden laji, mutta koska se sietää jopa 1,5 ‰ suolaisuutta, pystyy se elämään Pohjanlahden ja itäisen Suomenlahden suojaisissa lahdissa noin 1–2 m syvyydessä.
Monissa lähteissä sanotaan sen olevan Omnivori, sekasyöjä, joka syö pääasiassa kasvijätettä. On myös mainintoja, että se saattaa syödä nälkäänsä myös tupsumaisia leviä jotka kansoittavat akvaarioiden kiinteitä somisteita ja hidaskasvuisia kasveja (Olen aikeissa testata tätä tupsulevällä). Vesisiira ei syö eläviä akvaariokasveja, se elää lahoavalla kasvijätteellä ja pilkkoo samalla akvaariossakin lahoavia kasvinosia pienemmäksi bakteerien hajotettavaksi, huomattavasti tehokkaammin ja nopeammin kuin Leväsukarapu Caridina japonica .
Se ei syö omia jälkeläisiään, eikä vahingoita kaloja eikä niiden mätiä. Sitä on pidetty onnistuneesti sukarapujen ja kalojen kanssa, jotka eivät katso sitä ruoakseen ( Siiraa näykkivät ja metsästävät kalat saavat sen viettämänä aikaansa enemmän piilossa ja lisääntyminen voi jopa lakata).
Vesisiiran lisääntymistä rajoittaa lähinnä veden alhainen lämpötila. Kehittyminen aikuiseksi ja sukukypsäksi kestää pohjoisissa kylmissä vesissä jopa 2 vuotta, kun taas lämpimissä vesistöissä 2-3kk. Siiran elinkaaren pituus vaihtelee vastaavasti, ja Suomen oloissa parittelu tapahtuu pääasiassa keväällä.
Uroksilla on tapana napata itselleen naaras jonka kanssa aikovat paritella ja jota ne pitelevät isomman vartalonsa alla, kanniskellen ympäriinsä. Ilmeisesti naaras ei laita tätä mitenkään pahakseen, pikemminkin etsiytyy sopivaksi katsomansa uroksen hoiviin.
Parittelu ei aina tapahdu saman tien vaan myöhemmin, usein vasta päivien kanniskelun päästä.
Kummatkin (uros ja naaras) jatkavat elämäänsä tässä asetelmassa aivan tavalliseen tapaansa, syöden itsenäisesti.
Naaraat kantavat munia ruumiinsa alla olevassa sikiöpussissa. Pikkuiset siirat ovat miniatyyriversioita aikuisista ja ne usein elelevät aikuisten seassa.
Huom!. Jos keräät vesisiiroja luonnosta, niiden on ehdottomasti tultava vesistä, joissa ei ole kaloja. Järvet, järvistä laskevat purot/ojat, isot joet, meri tai lammet joissa on kaloja täytyy sulkea pois, sillä kuten kaikista luonnonvesissä elävissä eliöissä, on siiroissakin mahdollinen kalatautiriski, joka voi levitä eliön mukana akvaariokaloihin.
Muut vedet ovat turvallisia, kuten ojat, pienlähteet, latvapurot jne.. (olen myös löytänyt näitä otuksia kyseisistä vesistöistä helpommin kuin vesistä, missä on kaloja tai siiroja syöviä hyönteisiä).
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/itameri/vesisiira
-----------------------------------------------------------------------------------
Keräsin itse tänään pienestä purosta Vesisiiroja (tarkistin ensin maanmittauslaitoksen kartastoista ettei kyseinen puro lähtenyt kalavesistä).
En ole vielä itse laittanut Akvaariooni siiroja, koska haluan ensin karaista niitä kestämään lämpöisempää vettä ja akvaariossa elämistä. Jos saan keräämäni yksilöt lisääntymään, voisi tämä "Generation 2" päästä elelemään kalojenkin kanssa. Tämä tarkkailuvaihe toiminee myös mahdollisena karanteenina, vaikka vähän hätävarjelulta vaikuttaakin
![Smile :)](./images/smilies/icon_smile.gif)
Hieman avaruusoliomaisesta olemuksestaan huolimatta siirat vaikuttavat todella sympaattisilta, jopa kesyiltä, sillä ne eivät pelkää kättäni. Ne myös liikkuvat aktiivisesti altaassansa valoisaankin aikaan syden lehtikariketta (tammen lehdet eivät näytä kelpaavan niin hyvin), Kurkkua, porkkanaraastetta ja erityisesti pehmenneitä kasvinosia, jättäen elävät kasvit rauhaan.