Sairas rusokiilakylki

[Verna]

Neuvoja olisin vailla.

Ostin 10 kpl rusokiilakylkiä ja karanteenasin niitä muutaman viikon. Hyvältä näytti. Tarkastin vielä erikseen jokaisen kalan ennen akvaarioon päästämistä, että evät, kidukset ja iho olivat ehjät. Toista viikkoa sitten siis laskin ne pääakvaan. Yksi ihan päällisin puolin terveennäköinen kala vajosi pohjahiekalle ja piiloutui kasvitiheikköön, mutta tokeni siitä noin vartissa muiden mukaan. Arvelin sen vain säikähtäneen perusteellisesti, vaikka pieni epäilys jäi.

Tapauksen jälkeen olen seuraillut kaloja tarkasti, yksi on ollut vähäsen laiskempi liittymään muiden mukana parveen. Kaikki kalat ovat kumminkin syöneet.

Tähän samaan kalojen stressaussaumaan osui vielä akvaarion vaihto suuremmaksi, eli toissapäivänä kalat on haavittu kahdesti, ensin saaviin neljäksi tunniksi ja sitten altaaseen.

Tänään se yksinäinen (oletan, että se on koko ajan sama kala, vaikeahan noita on erottaa toisistaan) oli laiska tulemaan ruoalle ja vaikutti vähän omituiselta. Haavin sen erilleen tarkasteltavaksi ja kyllä sillä ihan selkeästi vaivaa on.


-Toispuoleisuutta. Toinen puoli kalasta on pulleampi kuin toinen, vaikka aika laiha se joka tapauksessa on. Ehkä se on ennemminkin vähän kuopalla toiselta puolelta, siitä kohdasta, missä vatsa alkaa vaihtua pyrstöksi)

-Vinoutta uinnissa. Ui ihan aavistuksen verran kallellaan, kun oikein tarkasti katsoo)

-Ihossa on vikaa selkäpuolella, pyrstöevän lähellä. Ihan kuin pieni lovi, ja siinä on mahdollisesti joku bakteeri tai home pinnassa, en tosin ole aivan varma. Verestävältä se ei kuitenkaan näytä, pinta on vaalea eikä punainen.

Muut kalat katselin tarkasti, enkä näe toistaiseksi mitään ihmeellistä.

Mitäs minä nyt teen? Ajattelin, pitäisikö etsiä jostain tai kysellä täältä mikroskopointiohjeet. Mikroskoopinrämä löytyy, kokemusta ei. Karanteeniinkaan en tätä viitsisi tuikata, kun se allas on tällä hetkellä asuttu. Tai no, saisi sille saaviin omankin paikan, mutta onko siinä järkeä..?

Olisiko vinkkiä, mitä vaivaa voisin epäillä ja millä kokeilisin hoitaa, tai mitä osia minä tuosta kiilakyljestä laittaisin mikroskoopin alle? Ajattelin lähinnä siksi, että jos tältä saisi nyt jotain diagnosoitua, niin osaisin varautua, ja hoitaa kaloja oikein heti, jos joku muu osoittaa jotain oireita jatkossa.

Huomenna olisi mahdollisuus ajaa ostamaan lääkettä, ja periaatteessahan kalan voisi ottaa mukaan, mutta kun en luota siihen, että se on elävä vielä huomenna. Ja siinä ei sitten enää auta asiantuntevakaan mikroskoopinkäyttäjä, jos se heittää henkensä liian aikaisin.

Mitäs tehdään?

Niin, allas vaihtui 170-litraisesta n. 240 -litraiseen. Kalastona kymmenkunta piikkisilmää, saman verran kardinaalitetroja, rusokiiloja ja ottoja.

Vedenvaihdot kolmanneksen viikossa, ruokinta vähäistä. Nitriitti 0, nitraatti alle 10, pH vähän alle 7. Lämpötila n. 25 astetta, pehmeä vesi. Sisäsuodattimilla menty tähän asti.

Minun mielestä vesiarvoissa ja rutiineissa ei pitäisi olla mitään ihmeemmin pielessä. Mutta stressiä on tosiaan ollut riittämiin noille rusoille juuri nyt.

[Fisutar10]

Minusta olet toiminut erinomaisesti kaikin puolin.

Jos mikroskooppi löytyy, niin uhraisin tuon sairaan kiilakyljen, sillä noiden pikkusinttien hoito usein tuottaa vain vaivaa ja tulokset ovat melko heikot. Myös tieto muiden kannalta on tärkeä, ettei tule hurjaa lääkerumbaa tai ongelmia.

Jos mikroskooppi löytyy, ei se kovin kummoinen tarvitse olla kun kidus- ja sisämadot löytyvät. Bakuja tuskin pystyt määrittelemään, sehän on selvä, mutta kalan pinnasta voi katsoa, josko hometta vai bakuja....

Koska fisu on pieni ja vähän tutkittavaa, varo, ettei hajoa käsiin.

Tutkisin kalan pinnan. Vaaleat kohdat iholta, josko baku vai haituvainen home. Noiden erottaminen toisistaan jo jotain.

Ja tärkeä katsoa kidukset. Kiduskaaret mikroskoopin alle ja pienin suurennus valomikroskoopista jo pitäisi näyttää kidusloiset. Pitää olla kärsivällinen. Joskus näkyy selvää sinustä vaurioitunutta kuoliokohtaa eikä örkkiä näy. Lopulta järsijä löytyy. Eri syvyydet ja kohdat kannattaa katsoa aika tarkkaan ja maltilla. Liike paljastaa jo örkin.

Varo, ettei näyte kuivu ja kuumene. Eli on kostea vesiympäristö örkille liikkua. Näin Dactylogyrus ja Gyrodactylus näkyy. Googlen kuva- ja videohaulla löytyy niistä fotoja tarvittaessa.

Silmät voit katsoa, mutta harvemmin niistä hullua hurskaammaksi tulee, jos ei näy samentumaa yms. erikoista.

Ja sisäloiset. Katso pienimmällä suurennoksella, josko jokin liikkuu. Suolen sisällä voi olla liikettä. Myös vatsaontelo.

Kantsii katsoa myös maksa, josko tulehduspesäkkeitä. Ja katso toki kalan pinta silmämääräisestikin, ettei mitään näkyvää loista.

Alkueliötkin mahdollisia. Mutta ennen kaikkea poissulkikisin kidus- ja sisäloismadot. Bakuja tulee ja menee ja muutosstressiä voi olla. En yhdestä pikku kalasta huolestuisi. Enkä alkaisi isoa lääkerumbaa. Varuiksi hyvä toki olla lääkkeitä.

Ja tärkein. Valomikrkoskoopilla pitää olla suht ohut näyte, että näkyy. Preparointimikroskoopilla, jolla ikään kuin iso suurennuslasi, näkee mahdollisesti kidusloiset ja sisämadot, joten ne itseasiassa ihan hyvät välineet noihin isompiin kohteisiin. Myös kalan pintaa voi katsella.

Eli katsoisin erityisesti "madot". Jos ei niitä, en pahemmin huolestuisi. Tyyliin Myxazin on hyvä apu, jos tulisi useammalle fisulle muutosstressiä ja hiven bakutulehduksen alkua. Mutta itse en sitä edes käytä kuin korkean kynnyksen tapauksessa. Tapauksessasi, jos matoja ei löydy, en pahemmin tekisi muuta kuin tarkkailisin. Myxazin hyvä olla jemmassa aina. Ja itse lääkitsen 90%:sti aina karanteenissa:). Mutta enpä panikoisi, jos ei matoja löytyisi.

https://www.youtube.com/watch?v=vuhtfPSAmLE
Kidusloinen

[Verna]

Kiitos neuvoista!

Mietin tosiaan, että fiksumpaa voi olla uhrata yksi kala nyt, ja siten ehkä säästää noita muita. Yrityksessä säästää yksi kala saattaa tulla isompaa vahinkoa.

Taidan mennä kaivelemaan välineistöä esiin ja tsekkaan tuon kalan tilanteen.

[Fisutar10]

Juu, suosittelen kalan tutkimista huolella:). Pelastaa muita kaloja ja poissulkee ainakin nuo helposti nähtävät örkit ja vähentää huolta.

[Verna]

No niin.

Kidusmadon löysin. Yhden, mutta sehän nyt on selvää, että niitä on enemmänkin. Suolistosta en löytänyt mitään elävää. Eihän se mitään takaa, mutta luulisi, että jos sisäloisia olisi runsaasti, niin edes yhden näkisi. Nauhakakkaa tms. en ole kenelläkään toistaiseksi nähnyt.

Ihovauriokohdasta raaputetussa näytteessä ei ollut oikeastaan muuta varsinaista nähtävää kuin jokunen suomu. Homeen kai pitäisi olla sellaista pumpulimaista? Nukkaa en kalassa nähnyt, en paljaalla silmällä enkä suurennuslasilla. Vauriokohta oli vaaleahko pinnaltaan ja muodoltaan vähän kuin kalasta olisi haukattu pieni palanen. Ihan reunassa näkyi pikkuisen verestävää.

Vaurion alkuperäistä syytä en osaa arvata, mutta bakteeriksi minä väittäisin sitä pintaväriä.

Kidusloislääkitys lienee syytä tehdä koko altaaseen. Tremazolia voisin kokeilla, kun se kai jättää kierteiset henkiin. Muutakin saa vinkata vaihtoehdoksi. Kuinkas kiire asialla on, huristelenko heti huomenna hakemaan lääkkeen vai ehtiikö sen tilata postitse?

Lisäksi mietin, että kun tuli tuo allas tosiaan vaihdettua juuri (samat hiekat lappasin lennossa sisään, pintahiekat päällimmäiseksi, eli typpibakuja pitäisi kyllä olla), niin pitäisikö luottaa, että akvaario kestää kuurin tuollaisenaan, vai varaanko esim. Biodigestiä tarvikelaatikkoon, syystä tai toisesta?

[Fisutar10]

Hienoa, että mikroskooppi ja taitoja sopivasti tähän hommaan. Oikea ratkaisu oli tutkia fisu:).

Joo, nuo kidusloiset ovat yleisiä. Luultavasti joka akvaristin kiposta niitä löytyy, jos ei madottele:). Muutosstressi puhkaisee ongelman pintaan.

Tremazol on kyllä tuohon paras lääke. Se tehoaa myös nopeasti. Itse vaihdan aina ennen ja jälkeen kuurin vedet. Vedenparannusaineen väitetään sitovan lääkkeitä - ainakin FMM. Mutta luultavasti kuparia, mutta tuossa lääkkeessä sitä ei ole. Itse odottelen tunnin Aqua-safen jälkeen ja uskon lääkkeen tehoon. Muista todella hyvä ilmastus ja vahdi hiven aluksi fisujen reaktioita. Ei ole ollut ongelmia sukiksille eikä kotiloille. Vaihdan itse kahdessa erässä yhteensä 80 % vedestä, enemmänkin. Kerralla melkoinen vaihto.

Mitä nopeammin kalat ovat hoidossa sen parempi. Örkin elinkierto on veden lämmöistä riippuen vain jopa 3 päivää 28 asteessa, viileämmässä jopa viikko. Mutta lisääntymistahti on nopea. Muista tehdä myös uusintalääkitys. Yleensä suositellaan viikon väliä, vaikka itseasiassa 25 asteessa se on viikon verran, 28 asteessa 3 päivää. Mutta tee kuten ohje neuvoo:).

Sisäloiset olisit nähnyt. Tosin pieni on fisu. Tuo trema hoitaa heisimadot (kuten lapamato), mutta ei yleisiä Nematodeja.

Nematol siihen hyvä (pyöreisiin sisäloisiin). Mutta monnit ja nuoliaiset vaarassa. Camacelliä itse siihen käytän. Vain haarniskamonnit oireilevat Camacellistä, joten ei niille, muille ei ongelmia .

Bakutulehdus usein sekundääri kidusloisissa. Moni suosittelee esim. MYxazinia jos kala ehtisi kärsiä kidusvaurioista. Hyvä toki olla jemmassa, mutten laittaisi kuin tarpeen tullen Treman jälkeen. Mutta tokkopa sitä tarvitset kun hoidat fisut pian.

Biodigestin startterit hyvä olla aina jemmassa. Hyvä katsoa kun vaihdat akvan, nitriitit ja laittaa tarpeen tullen.

Mutta minusta Tremazol hyvä hoito. Tarkkale myös fisujen ulosteita. Jos alkaa ohutta luirua näkyä, sitten voi olla sisäloisiakin. Muttei se aina niin oireile. Joskus oireetonkin tai tulee muita ongelmia helposti ja tietysti laihtumista tai suolitukos.

Eli mieluusti parin päivän sisällä hoito, mieluusti huomenna. Akvaarioon.fi:stä parissa päivässä tulee paketti, jos on tuotteita. Mutta saattavat ruuhkan takia lähettää tiistainakin tai pyhät välissä sotkee kulkua.

Seran tuotteita ei joka lafka myy, joten kannatta hieman vaikka soitella ja kysyä etukäteen. Ja joskus tarjoavat muita lääkkeitä. Osa varmaan hyviä, osa ei. Puhelinkeskustelun jälkeen ehdit tovin miettiä ja googletella:).

Itse kyllä teen sisäloishäädönkin toisinaan fisuille, vaikka siitä voidaan olla toki montaa mieltä, kuten joka asiassa:). Mutta tosiaan selkärangattomat kuolee, kuten hoidon tarkoitus on tehdäkin.

[Teemu Salonen]

Nyt kannattaisi olla ihan ensimmäisenä yhteydessä kalat myyneeseen liikkeeseen. Kannattaa kysellä, miten kalat siellä jaksaa. Jos siellä on kaloja sairastunut/kuollut kannattaa lähteä selvittämään syytä tarkemmin. Olen nimittäin melko varma, että kidusloisdiagnoosi ei ole oikea. Kyllä sieltä kiduksista tai mistä tahansa limakalvoilta elämää löytyy, kun tarpeeksi kauan skooppailee. Elämä ei vaan välttämättä ole sitä mitä luullaan. Lisäksi kalasi ovat kokeneet jo monta stressiä. Lääkitseminen olisi vaan yksi stressitekijä lisää.

Suosittelen seuraamaan nyt kaloja jonkun aikaa ja saamaan olosuhteet mahdollisimman hyväksi.

Kalojen merkittävät sairaudet ovat melkoisen harvinaisia tänä päivänä. Muistan vielä, kun aloitin urani akvaariokaupassa 80-luvun alussa, lääkkeitä tilattiin lisää myymälään viikottain. Kun lopetin 2000-luvun puolella, oltiin tilanteessa että lääkkeitä heitettiin roskiin vanhenemisen takia.

[Fisutar10]

Kannattaa varmasti uskoa itseensä ja käyttää järkeä. Kaikilla kaloilla ei välttämättä ole edes kidusloisia ja osa liikkeen kaloista jo lähtenyt maailmalle.

Jos kidusloisen näkee mikroskoopilla järsivän huonokuntoisen ja kuolleen kalan kiduksia, lienee melko varma todiste kidusloisista.

Mihin perustuu ajatus, että kalojen loiset olisivat vähentyneet? Tai kalasairaudet? Ja ovat harvinaisia?

Jos lääkepurkit vain eivät mene kaupaksi kyseisestä liikkeestä siksi, että kauppa ei käy ja lääkkeet ostetaan esim. Saksasta tai muualta.

Kun akvaliikkeisiin soittelee lääkkeistä, niin nopeasti paljastuu monen liikkeen tietämystaso....sitä ei todella ole kalasairauksien suhteen. Tämä ei toki koske kaikkia liikkeitä, mutta väittäisin että suurta osaa - jos mukaan luetaan yleislemmikkiliikkeet. Myös lääkevalikoima on suht onneton monessa liikkeessä....

[Teemu Salonen]

Olet aivan oikeassa siinä, että lääkevalikoima monessa liikkeessä on onneton. Se johtuu ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että niitä ei tarvita. Samoin olet oikeassa siinä, että joissakin liikkeissä tietämys kalataudeista on vähäistä. Se johtuu ihan yksinkertaisesti siitä syystä ettei niiden kanssa tarvitse olla tekemisissä enää samalla tavoin kuin takavuosina.

Kalojen laatu on parantunut ihan tolkuttomasti koska viljelijätkin ovat huomanneet että on parempi satsata määrän sijaan laatuun.

Kuten aikaisemmassa viestissäni sanoin, kun kalaa tarpeeksi kauan skooppaa, sieltä löytyy ihan varmasti jotain sinne kuulumatonta elämää. Kyse onkin siitä, onko sitä elämää järkevää lähteä lääkkeillä hoitamaan. Suurin osa sairauksista paranee itsekseen.

[Fisutar10]

Viime keikalla kävin Faunattaressa katselemassa fisuja. Perhoskirjoahvenkipossa kalat olivat huonokuntoisia ja muutamalla oli valkopilkkutauti selkeästi. Myös muutamalla muulla taustalla saattoi olla huonoon kuntoon se, että valkopilkkutauti oli kiduksissa eikä näkynyt. Siellä fisut olivat kipossa eikä päällä lappua - karanteeni....Väittäisin, ettei kovin harvinaista....

Ja kidusloiset eivät häviä vitamiineilla. Niiden kanssa voi eleskellä hyvässä kunnossa tovin, mutta pienenkin stressin tullen tulee oneglmia ja pahasti. Myös akva on yleensä melko tieheästi kansoitettu ja tarttumisvaara on ilmeinen....parempi toimia yleensä ennen katastrofia....

Mieti itseäsi esim. kihomadoissa....eleskellä voit tovin, mutta olo käy melko tukalaksi jossain vaiheessa -erityisesti yöaikaan. Myös petikaverisi voi olla vaarassa. Myös sekundäärioireita voi pikku hiljaa ilmetä....Pelkkä vitamiinipilleri aamuin illoin ja lenkkeily koiran kanssa ei pelasta ongelmaa.

Tai lapamatotartunta....Multitabsit ja terveelliset elämäntavat tuskin auttavat.

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/l ... edia=26706

[Teemu Salonen]

Tottakai silloin lääkitään kun lääkitsemisen tarve on. Sehän on selvää jo ihan maalaisjärjellä.

Kysymys onkin edelleen siitä, pitääkö nimeenomaan tässä yksittäisen rusokiilakyljen tapauksessa lääkitä. Mielestäni ei. Näillä tiedoilla riskit ovat huomattavasti paljon mahdollisesti saatua hyötyä suuremmat.

[Fisutar10]

Mitäs hirveitä riskejä tässä nyt tulee? Oletko käyttänyt Tremazolia huonoin tuloksin ja riskein? Riski on koko elämä ja jokainen hetki....Tokkopa sen suurempi riski kalalle saada Tremat kitusiin oikeaoppisesti kuin akvaristin tupakointi ja joulutissuttelu.

Ja loisia lienee useampi kuin se yksi, kuten kysyjä arveli. Loisten lisääntymisteho on usein valtaisa.

Ja onko Sinulla koira? Ja onko madotettu koskaan?

[Teemu Salonen]

Ensimmäisenä tulee mieleen koko akvaarion elämän tuhoutuminen joko suoraan tai välillisesti esim ketjureaktion kautta.

Akvaariokäytössä olevien lääkkeiden tutkimus perustuu lähinnä valmistajien omiin tutkimuksiin. Varsinainen tieteellinen tutkimus on olematonta. Toki jotain lääkkeen ainesosaa ollaan voitu tutkia hyvinkin tarkkaan mutta lopullista tuotetta, jota meille kuluttajille myydään ei ole tutkittu ollenkaan. Kaikilla lääkeaineilla ja lääkkeillä on myös sivuvaikutuksensa. Siksi niitä ei tule koskaan käyttää harkitsemattomasti.

Tremazolia en muista käyttäneeni koskaan. Itseasiassa kun nyt mietin tarkemmin, en muista että olisi 25 vuoden aikana kertaakaan tarvinnut kotiakvaarioihin lisätä mitään lääkkeitä. Töissä lääkkeitä joutui joskus käyttämään mutta sielläkin tosi harvoin. Yleensä kävi niin, että kun omaan käyttöön kirjattua lääkepurkkia seuraavan kerran tarvitsi, oli siitä kerjennyt jo päiväys menemään ja piti napata hyllystä uusi.

[Fisutar10]

Toki harkintakyky ja myös mahdollinen immuniteettivaara, jos röpöttelee joka paikkaan lääkkeitä holtittomasti. Ehkä koko akvaarion eliöstön tuhoutuminen liioiteltua Treman tapauksessa.

Toki myös meriakvaariot oma juttunsa ja nopeasti tuhoutuu koko purkin eliöstö kun laittaa lääkettä, joka sinne ei sovi ja muutenkin herkempi kuin makean veden kippo keskimäärin.

Mutta lääke voi myös auttaa oikein käytettynä.

No, kysyjä itse päättää ja tietää parhaiten mitä tehdä:).

[Verna]

Joskus 90-luvun alkupuolella muistan paikallisen akvaarioliikkeen (silloin sellainen sentään oli) kaupanneen ihan automaattisesti lääkettä asiakkaille, samalla kun hankkivat akvaarion aloitustarvikkeita. "Tällainen yleislääke on hyvä olla." Ja kyllä sitä moneen altaaseen kaadettiinkin, kun oli niitä 80-litraisia, joissa oli kultakaloja, platyja, kiilakylkiä ja ties mitä sekaisin. Ja hoitorutiinit muotoa "täyspesu kerran kuussa." Lääkkeet (varsinkaan yleissellaiset) eivät niissä oloissa kyllä auttaneet mihinkään.

Minulla on käynyt tuuri, vuosien varrella on ollut useampi allas, eikä ole toistaiseksi tarvinnut turvautua lääkkeisiin. Nyt kumminkin tuon yhden kalan huono yleiskunto herätti huomion. Muilla on tänään väritkin tallella, eilen koko sakki oli vielä vähän hailakkana sen altaanvaihdon jäljiltä.

Liittyvätkö muuten pienet tummat pisteet kiduksissa noihin loisiin? Sellaisia oli siellä täällä. Vai lienevätkö jotain kalaa leikellessä tullutta vauriota?

Teemu, mikä sinusta voisi olla merkki siitä, että loislääkeelle olisi oikeasti tarvetta? Ihan mielenkiinnosta kysyn. Kun onneksi lääkkeiden kanssa puljaaminen ei ole minulle ihan tuttua puuhaa.

[Verna]

Nostan vanhaa ketjua, kyseessä tosin eri kala. Tällä kertaa mahdollinen silmävamma, ja kiinnostaa tietää, pitääkö varautua jotenkin.

Yksi rusokiila herätti tänään huomioni. Ekana sen takia, että se on tosi upeissa väreissä, hienompi kuin muut. Jonkin ajan päästä huomasin, että tämä kala viipyi edelleen tasan samassa paikassa kuin aiemmin, ja kun äsken taas kävin akvan luona, se pysytteli yhä kasvipuskassa aivan aloillaan. Kummastutti, että se käyttäytyy noin, kun kaikki muut uivat parvessa pitkin allasta.

Ainoa fyysinen oire, jonka havaitsin, löytyy sen oikeanpuoleisesta silmästä. Senkin näin vasta, kun ripotin pinnalle vähän ruokaa ja se lähti (onneksi) lopulta myös ruoanhaulle. Silmä näyttää hiukan ulkonevalta, lähinnä takareunastaan. Sen havaitsee vain, jos kala tulee suoraan koti tai ui poispäin, sivusuunnasta sitä ei oikeastaan erota. Takaapäin näyttää vähän siltä, kuin silmän päältä olisi irtoamassa jokin kalvo. Harmahtava ja mustuaisen kohdalta kuplamaisesti koholla. Seuralin kalan ruokailua ja näyttää mahdolliselle, että vahingoittunut silmä on sokea tai näössä on muuten vikaa.

Kala on niin hyvännäköinen muuten, ei ole turvonnut, ei ole laihtunut, värit ovat tosiaan loistavat, että ekana tulee mieleen, että sille on "vain" sattunut joku tapaturma. Se ei toistaiseksi näytä yleiskunnoltaan millään tavalla huonolta. Yksin ja paikallaanhan se on, mutta ehkä se vain yrittää toipua saamastaan vammasta. Aion toistaiseksi pitää sen akvassa ja veden puhtaana (eilen olikin vedenvaihtopäivä), mutta onkohan kalojen silmävammatapauksissa jotain tyypillisiä seurauksia, joihin pitäisi varautua?

[Teemu Salonen]

Ja onko Sinulla koira? Ja onko madotettu koskaan?

Vastaus vanhaan kysymykseen: On koira. Viimeksi madotettu reilu kaks vuotta sitte kun se suomeen tuli. Sen jälkeen madotustarve on selvitetty eläinlääkäriltä. Ulostenäytteiden ottaminen ja säilöminen vie toki aikaa ja vaivaa ja muutaman kympin maksaakin, mutta mielummin niin kuin summissa madottamaan. Varsinkaan kun ei tiedä, mitä madottaa.

[Maji]

Itse olen vain seuraillut, yleensä pienet kolhut menee ohi itsestään.
Hyvä vedenlaatu on tärkeää, ja jos sinulla on kaapissa esim. Vooglea tai laadukasta vedenparannusainetta, niitä voisi lurauttaa hieman altaaseen.

Itselläni ei ole kenellekään tullut mitään sen vakavampia seuraamuksia pienistä vammoista. Toivotaan, että ei sinullakaan

[Kalakaverit]

Ehdottomasti suosittelen lääkityksen aloittamista jos kalasta on löydetty kidusmatoja. Vaikka vain yksi mato, koska se odottaa juuri sitä hetke' kun kalan yleisvointi heikkenee ja sitten se lisääntyy. Se tekee sen nopeasti, laajasti ja erittäin tuhoisasti jos ongelmaa ei lääkkeillä hoida pois.
Joihinkin sairauksiin toimii vitamiinit, suolakylvyt jne.. mutta mitään kiduksissa elävää ei kuulu hoitaa hellästi. Se on kuin keuhkokuume ihmisellä.

Kalataudeista ja niiden yleisyydestä noin muuten. Kyllä niitä vain löytyy, kun tarpeeksi tutkii.

[Verna]

Vedenparannusaineena on tällä hetkellä Seachem Prime, pari kertaa vasta käytetty.

Kalassa ei ole tapahtunut toistaiseksi isompia muutoksia. Herättyään se ui parkkiin eiliseen paikkaansa, ja hehkuu väreissä edelleen. Pääsin näkemään sen yläpuolelta, ja silmässä on tosiaan jotain kummaa. Johonkin se on sen satuttanut, eivät kai nuo kalat tuolla toisiaan nypi..? Ainoa mahdollinen nyppijä voisi olla tuo ärhäkämpi perhoskirjoahven, mutta en ole ikinä nähnyt sen kiinnostuvan muista kuin lajitoveristaan.

[Teemu Salonen]

Silmän kohdalla veikkaan kyllä kaikkein eniten ihan perusloukkaantumista. Loukkaantuneen paikan päälle kasvaa valkoista kasvustoa, vähän sama ku ihmisella haavan päälle rupi. Eipä sille oikein oo tarvetta tehdä yhtään mitään jos asian laita on näin.