Sammakkoprinsessan sateenkaari-allas ....

[Sammakkoprinsessa]

Hei, olen Sammakkoprinsessa. Susirajalla asuva nelikymppinen nainen, joka elvyttää eloon 20 vuoden taaksen jäänyttä akvaarioharrastusta. IHan tosissani en ollut akvaariota hankkimassa, pikemminkin leikittelin ajatuksella. Kunnes sitten törmäsin käytettynä mielestäni edulliseen ja hienoon Juweilin 240 litraiseen ... ja senpä ostaa paukautin ajattelematta enempiä

Allas on vielä tyhjillään ja sen kypsyttelyyn päästään, kun huoneessa valmistuu pieni remontti. Allas ollut tyhjillään myyjän mukaan nyt kuukauden.

Haaveissa ovat olleet sateenkaarikalat... kai tuohon ainakin neonsateenkaaria menisi, kenties muitakin? Pienen parven seuraksi voisi tulla ehkä joku kääpiökirjoahven (pari?) ja asiaankuuluvia pohjakaloja.
Huomenna jos ehtisi kirjastoon Markku Varjon teoksia etsimään.

Tässä vaiheessa mietityttävät
- Kalasto.
- Tekniikka. Altaassa on original, myyjän mukaan 8 vuotta vanha sisäsuodatin. Uusiako vai ei ja jos niin mitä tilalle...
Loisteputkissa on sellainen valkoista valoa tuottava ja sinipunervaa valoa tuottava. Ne ehkä voisi uusia ainakin.
-Entäs ne silikonit...
- Sisustus. Anakin tuo riutan kuva takalasista taitaa vaihtua Mukaan tuli pari puunpalasta jotka on akvassa ollleet, mitähän muuta keksisi. Kasvillisuus olisi akvaariossa tärkeässä roolissa.
Tästä se projekti lähtee. Ideoita ja kommentteja otetaan vastaan. Saa nähdä mitä tästä tulee

[Sammakkoprinsessa]

akvaariopieni.jpeg (24.98 KiB) Katsottu 7678 kertaa

Tässähän tämä alkutilanne on

[hippikala]

Oi onpa houkutteleva alkutilanne Tuonne mahtuu vaikka mitä!

[Sammakkoprinsessa]

Kiitos tervetulotoivotuksista, Hippikala On kyllä herkullista päästä aloittamaan puhtaalta pöydältä. Ilta on mennyt surffaillessa ja katsellessa teidän muiden akvaariokuvia, tavoiteltua kokonaisuutta hahmotellen. Miltähän näyttäisi tumma pohjahiekka, melkein musta? Suodatuskin pohdituttaa, pärjäiskö sitä kuitenkin hyvällä sisäsuodattimella. Yllättävän vähän on muuten kuvia sateenkaarialtaista.

[Teemu Salonen]

Pärjäät vallan mainiosti suunnittelemallasi kalastolla tuolla suodattimella. Juwelin oma suodatin on mielestäni markkinoiden paras sisäpuolinen suodatin.

Jos et tiedä, kauanko loisteputket on ollut käytössä, kannattaa ne suosiolla vaihtaa uuteen. Paikallinen akvaarioliike neuvoo mielellään oikeanlaiset. Varmista ennen ostosmatkaa onko valaisimessa uudenaikaisemmat T5-putket, sellaset sormen paksuiset vaiko vanhempaa sukupolvea olevat T8-putket jotka ovat selkeästi paksummat.

Silikoneille tuskin tarvitsee tehdä mitään. Jos siellä on ollut vedet sisällä vielä myyjällä niin ei ne saumat sen jälkeen ole miksikään menneet

[kalaton1]

Tervetuloa
Tuon kokoisella altaalla on jo kiva aloittaa, Googlen hakusanoiksi rainbowfish aquarium niin löytyy kivasti kuvia. Ja YouTubessa voi käydä katsomassa myös samoilla hakusanoilla.
Juwelin oma suodatin on ihan ok peli, voit ainakin huoletta sillä aloittaa ja katsoa tarpeen mukaan tarvitseeko esim. jonkun toisen sisäsuodattimen avuksi.
Kannattaa kirjastosta tosiaan hakea muutama kirja ja tutkia niitä, itselläänkin oli liki vuosikymmenien väli harrastuksessa ja siinä ajassa kaikki oli mennyt uusiksi

[Sammakkoprinsessa]

Kiitos vierailuista Kalaton ja Teemu
Akvaarioliike-visiitti takana.
Nykyisessä suodattimessa pysytään, suodattimen sisältö uusittu: karkeampaa ja hienompaa vaahtomuovia ja sitten niitä bioputkiloita (bioflow). Check.
Loisteputkista toinen, valkoista valoa loistava uusittu. Toinen uusitaan vähän ajan päästä. check.

Alustavaa kalastopohdintaa:

Sateenkaariksi kenties neonsattaria, kultapyrstöä tai hohtosateenkaarikalaa. Purppuroille taitaa allas olla vähän nafti. Parven koko mietityttää.... 6 ja 6? 8 ja 4? Kahta lajia olen ajatellut ottaa että ei mene liian sekavaksi.
Varsinkin neonsateenkaaret varmaan olisi näyttäviä vähän isommassa parvessa.
Ahvenasiat: punatimanttikirjoahven (rusotimanttikirjoahven oikeampi nimi Varjon mukaan? ), töyhtökääpiöahven, loistokääpiöahven vaihtoehtoina. nyt on ruvennut tosin arveluttamaan ahvenparin pitäminen monien lajien hanakan LISÄÄNTYMISEN takia --> Kalankavastus ei ole suunnitelmissa tässä vaiheessa. Voikohan näitä pitää yksin kun ehkäisyä ei taida olla tarjolla. Vai pitäisikö hommata joku poikasten syöjä altaaseen hoitamaan liikakansoitus
Ja eikös nuo neonsateenkaaretkin toisinaan altaassa kude...

Myös paratiisikalat kiinnostaisivat, niistäkin saisi vä riä ja persoonallisuutta altaaseen.

sateenkaarikaloista tosiaan löytyy maailmalta kuvia ja tietoa, kiitos vinkistä Mahtavia ideoita altaaseen. Pitää vielä tutkailla australialaisten sateenkaarien ympärille koottavan biotoopin mahdollisuutta, mutta voi olla että seura-akvaario tästä käytännössä on tulossa.

Kunpa puoliso saisi nyt sen seinän maalattua niin homma etenisi... kuukauden päästä on akvaarioliikkeeseen tulossa kalalähetys.

Pohjakalat, levänsyöjät: ASia vielä täysin auki. Vanhsta muistista muistan vain leväbarbin olleen erittäin hyödyllinen kala.

[JukkaV]

Useat sateenkaarikalat pitävät kovemmista ja emäksisemmistä vesistä kuin tavallinen vesijohtovesi.Neonsattarit ovat hyvä poikkeus tästä.

[Sammakkoprinsessa]

Kiitos vierailusta Jukka Kyllä ajatuksena on kovettaa hieman vettä sateenkaarille sopivaksi. Neonsateenkaarikalojen vaihtoehtona mietin myös hohtosateenkaarikaloja ja kokemukset tervetulleita. Kultapyrstöjä joka tapauksessa haluaisin.

Nyt pitäisi miettiä metodia vedenkovettamiseen. Pelittäisikö JBL Ph plus tarkoitukseen? Liitujauhostakin akvaarioliikkeessä mainittiin ja toki pohjamateriaalitkin voivat vaikuttaa. Riittääkö pelkkä hieman kovuutta tuova pohjamateriaali vai tarvitaanko muutakin? Se varmaan selviää testaamalla.

Akvaarioprojekti ei vieläkään etene kuin ajatuksen tasolla, koska remppa kesken. Tällä hetkellä mietinnässä on hiekan väri ja ylipäätään pohjamateriaaliasiat.

Vaihtoehtoina 1) "Tavallinen hiekka": esim. Kauniston soran: http://www.akvaariokauppa.fi/new/produc ... php?p=1790 Jos olen oikein ymmärtänyt tämä olisi vähän tummempi kuin esim. Bilteman hiekka ja sateenkaarikalat tykkäävätä kaiketi tummemmasta pohjasta.
2) Musta / harmaa hiekka kiehtoisi myös, riittääkö rohkeus kokeilla? Vai kyllästyttääkö tumma hiekka nopeasti? Kokemukset tervetulleita Kalliimpiahan nämä myös ovat.Mutta ilmeisesti JBL:n Sansibar black sopisi tarkoituksiini ja kalastooni lievästi kovuutta ja ph-arvoa nostavana: http://www.akvaariokauppa.fi/new/produc ... php?p=1615.

Paratiisikalat ovat alkaneet kiehtomaan kirjoahventen vaihtoehtona. Nekin taitaisivat näihin vähän kovempiin vesiin hyvin sopeutua.
Lapset mankuvat lehtikalaa, mutta luulenpa vilkkaiden sateenkaarien olevan niille vähän liikaa ja allaskin ehkä pienenpuoleinen.

[Sammakkoprinsessa]

Ja sitäkin mietin, ovatko mitkään rapulajit yhteensopivia sateenkaarien kanssa? Niitäkin lapsi tahtoisi

[Sammakkoprinsessa]

Linkissä brittiharrastajan (?) 240 litran allas JB Rio Black hiekalla. Kyllähän noiden värit pääsisi upeasti esiin tummalla pohjalla Uskaltaakohan kovemman veden kalojen akvoihin muuten laittaa kantoja, vaikuttaako ne vesiarvoihin?

https://youtu.be/CGvdIJxGbwQ

[JukkaV]

Oma kokemukseni rajoittuu vain 17 vuoden taakse, jolloin minulla oli tavallisia sateenkaarikaloja. Valitettavasti ne viihtyvät kovemmassa vedessä kuin omani on. Yleensä varoitetaan laittamasta eri sattareita samaan altaaseen juuri risteytymien vaaran vuoksi.

Oletko harkinnut miekkapyrstöjä? Ne voisivat sopia hyvin sattareiden joukoon.

[Sammakkoprinsessa]

Kiitos vierailusta Jukka MIekkapyrstöistä en taida nyt kuitenkaan innostua. Siksikin kun taitavat nekin olla turhan hanakoita lisääntymään akvaariossa...

Kultapyrstösateenkaarta ainakin tahtoisin, sen seuraksi kenties jotain muuta sattaria. Tai jos keksisi jonkun muun nätin parvikalan kultapyrstöjen kaveriksi, sekään ei ole poissuljettua.

POhjaosastolle mietin nyt tämän palstan vanhemman sattarikeskustelun innostamana raitanuoliaista. Pitäisiköhän se mahdollista poikastuotantoa kurissa? Lapset toivovat taistelukalaa, sekin kai saattaisi mennä, mutta hermostuuko vilkkaiden sattarien touhuista?

Altaassa on nyt hiekkaa (JBL SAnsibar Black) ja vettä. Suodatin saatu käyntiin. Laitoin ylimmäksi suodattimeen akvaarioliikkeen ohjeen mukaan Cirax-korin, sen alle "nitriitinpoistaja-vaahtomuovin" ja näiden alle karkeat akvaariosuodatin patruunat x 2. Nyt tosin akvan entinen omistaja oli sitä mieltä, että hienoin suodatin alimmas ja karkein ylimmäs???

Jestas miltä akva näyttää! Pesin hiekkaa monessa monessa vedessä vaikka pakkauksessa kerrottiin sen olevan esipesty ja tarvitsevan vain kevyen huuhtelun. Ajattelin sitten lopulta, kun höttöä vain irtosi kymmenien huuhtelujen jälkeen, että kai ne pienhiukkaset vajoaa pohjaan ja kippasin hiekan akvaan. Ja lopputulemana tämmöinen samennus . Tulikohan tehtyä virheliike vai selkiääkö tuo tuosta vielä? Kannattaisikohan pyörittää suodatinta vai antaa veden vain selkiintyä vähän aikaa? No seurailen nyt tilannetta...

Tänään oli tarkoitus lisätä bakteeriymppi ja aloittaa kypsytys, kaipa sen voi aloittaa vaikka vesi on vielä mustaa. Käytössä Tetran 6 in 1 -testi nitriitin ja nitraatin ym. ominaisuuksien mittailuun, jatkossa tippatesti lie parempi.

Tilasin hiekat sitten aquaristik-zentrumista Itävallasta. Paikallista olisi kiva suosia, mutta täkäläisessä akvaariokaupassa ei mustaa hiekkaa ollut ja kotimaisissa nettikaupoissa hinta korkeampi ja postikulut isommat kuin Itävallasta .... Voipi olla että tulee tilattua tuolta toistekin kun viikossa tulivat tuotteet.

Ensimmäinen virhehankintakin tuli sitten tehtyä. Nyt olisi litratolkulla JBL Aquabasis Plus -pohjalannoitetta. TAjusin sen sisältävän turvetta, joten ei liene hyvä idea laittaa akvaan, jossa tavoitellaan hieman kovempaa ja jopa lievästi emäksistä vettä. Kaipa näitä tuotteita jossain saisi kaupiteltua edukkaasti eteenpäin?

[Jimena]

Itsellä on 450-litraisessa sini- ja purppurasattareita, ja kyllä nyt parin vuoden kasvun jälkeen huomaan, että tämä allas tulee olemaan sattareille liian pieni. Siksi mietin, että kultapyrstö tulisi tuon kokoisessa liian isoksi, koska kasvaa myös aika jötikäksi. Ei sillä, voi viihtyäkin, mutta näyttää ahtaalta. Lisäksi muutaman kalan parvi on aika pieni, tulevat oikeuksiinsa isommissa parvissa. Miettisin pienempiä lajivaihtoehtoja jos mahdollista. Tai sit hankkii isomman altaan, kun sattarit kasvaa.
En tiedä mitä tuo JBL Ph Plus on. Itse nostan kovuuksia hieman ruokasoodalla ja mineraalilisällä.

[Sammakkoprinsessa]

Kiitos kommenteista Jimena
Harkitaan lajivalintaa... purppuran jätinkin jo pois laskuista litramäärän takia. Kirjallisuuden mukaan kultapyrstön pitäisi tämmöisessäkin mennä, toki ison parven saa unohtaa ja onhan sekin tosiaan isohko kala. Mulle tulisi varmaan pieni parvi näitä jonkun pienemmän lajin seuraksi.

Samentuma on hieman kirkastunut. Meinasin jo aloittaa homman alusta ja vaihtaa veden varovammin, mutta seurataan nyt vielä, jos se siitä lähtisi kirkastumaan.
Liuskatesti on surkean epätarkka (tänään pitäs koittaa laittaa tilaukseen, jotain pätevämpää....) Nitriittiä lie kuitenkin vielä 10 mg/ tai senkin alle. Ph:stakaan ei liuskasta oikein selvää ota, mutta lähinnä väriä vastaa lukema 6.4. eli hapantahan se taitaa olla.
Kokonaiskovuudestakaan ei ota selvää, mun mielestä väri vastaa lähinnä yli 16 dH:ta mutta ei tää nyt niin kovaa voi olla? !

Äh. Mikähän olisi hyvä testi. Mutta jospa tää kypsyttely tästä etenisi kuitenkin, tänään taas rippunen kalanruokaa typppibakujen iloksi : D

[Sammakkoprinsessa]

Kiitos myös veden kovettamisvinkeistä, niitä tarvitsen, samoin ph:n säätöön ideoita.

[Sammakkoprinsessa]

Kolmas päivä. Ei mainittavaa nitriittitason nousua. Lievästi nitriittiliuska sentään punertaa... about 10 mg/l? Nitraatti puhtaan valkoinen.

Kalavaarion ohjeen mukaan kypsytän: http://kalavaario.blogspot.fi/search/la ... yttämiseen

Kasvillisuutta pitäisi miettiä... Hiekkapohja näyttää vedessä tummanharmaalta. Liuskekiven palasia tulee pohjalle myös ja kai nuo kannotkin laitan.

Samentuma alkanut kirkastumaan.

[Sammakkoprinsessa]

Hiljaiseloa.... kypsytys käynnissä, nitriitti ei liikahdakaan. Mieleen on tullut sekin, että olisiko vain pitänyt ostaa jotain bakteeriymppiä kaupasta ja kipata kalat sisään seuraavana päivänä. Näinhän sitä kai nykypäivänä yleisesti toimintaan. Toisaalta vasta viikko alkaa olla täynnä aloituksesta. Pitää nyt ensi viikko katsoa toimiiko tämä kypsytys. Kaiken järjen mukaan kai pitäisi toimia?! Kärsivällisyys koetuksella.

Sisustusta olen miettinyt kovastikin. Yksinkertaista Nature Aquarium -tyylin inspiroimaa sisustusta tällä hetkellä mietin, kestävillä ja varmoilla kasveilla. Vallisneria"metsä", puunkarahkaa joihin kiinnittyneinä epifyyttejä, kuten jaavansaniaista kenties kääpiökeihäslehteä. Etualalle kenties jaavansammaleisia (tai joku muu sammal, mikä?) kiviä ja jotain sievää, siroa ... mitä? Tummaa hiekkaa ja liuskekivisoraikko tulee myös.

Jos joku sattuu lukemaan: missähän vaiheessa kasveja uskaltaa ostaa? meinaan jos akvaarion kypsytys on näinkin vaiheessa, elääkö kasvit odotusajan jos saapuvat esim. postitse ennen kuin akvaario on kypsä. Ja missä, ämpärissä?

Kalasto: tässä vaiheessa olen kallistunut siihen, että ainakin aluksi tulee vain neonsattareita. Ne ilmeisesti lisivät helposti seuraakvaariossa ja sitä kautta parvi voisi ehkä täydentyä. Ehkä myöhemmin jotain muutakin lajia. Lisäksi tulee paratiisikalahaaremi mahdollisesti. Lämpötila asettunee 24 c mikä kylläkin neonsattareiden haarukan alapäässä, toisaalta niiden lämpöhaarukka on varsin kapea.
VEdenparannusta mietin, vaikka neonsattari pärjää toki pehmeässäkin, olisiko kuitenkin hyvä aavistus lisätä jotain puskurointikykyä nostavaa. Mietin myös noita suunnittelemiani juurakoita, vaikuttavatko miten vesiarvoihin.

[Sammakkoprinsessa]

MIetintää: Pärjäisikö sukaravut sattarien seurassa, sammalmättäiden suojissa? Ja sitten pohjakalaosasto on aivan auki. Kenties ei vielä raitanuoliaista kuitenkaan. Pikkuleväbarbia haluaisin jos sitä saatavilla. No varsinainen pohjakalahan se ei ole mutta levän putsaaja.

[pirjoh]

Tällä tyylillä kypsytäminen vaatii sitä kärsivällisyyttä, viikossa ei tosiaankaan vielä isoja tapahdu. Toivottavasti sulla on hyvä ymppi jossa on niitä hajottaja bakuja olemassa. Itse otin aikanaan kompostista osan ja kukkapenkin reunasta osan, laitoin ne sukkahousun punttiin ja akvaan roikkumaan. Hippasen puristelin kun mullat olivat vettyneet..
Kyllä se siitä, sitten kun alkaa tapahtua, se käykin sitten aika nopeaan .
Mun mielestä ei niitä kasveja ole kiire ostella ennekun oot saanut sen akvan kypsymään. Ei ne kuitenkaan missään ämpärissä hyvää tykkää, ehtiihän ne sitten.
Noista juurakoista, ehkä ihan uudet juurakot vaikuttavat vesiarvoihin jonkun verran mutta ei niiden vaikutus mikään iso ole. Riippuen juurakon koosta varmaan. Muutenkin mitä vähemmällä vesiarvojen säädöllä pääset, sen helpompaa akvan hoito.

Sukaravut syödään ihan varmasti jos erehtyvät näkyville eikä niistä paljon iloa ole jos onnistuisivatkin jossain piilossa lymyämään..
Pohjalle vois olla joitain pienimpiä plekojakin jos käyvät noihin lämpöihin. Esim helmipallopleko, tässä eräältä sivulta poimittua: Helmipallopleko L-201 (Hypancistrus inspector)
Koko: 10-12cm
Lämpötila: 25-29 °C
pH: 6-7
Kovuus: pehmeä/keskikova vesi
Akvaarion minimikoko: 120 litraa
Seurallisuus: yksin tai tilavassa akvaariossa muutaman lajitoverin kanssa

[Jimena]

Minulla on kyllä paljon puuta (moora) sattarialtaassa, eikä ollut ongelmia pitää vesiarvoja hyvinä niille.
Jos tykkäät nuoliaisista, voin lämpimästi suositella kiilanuoliaista (Acanthocobitis botia). Pieni ja persoonallinen pohjan myllääjä
Niin ja en itse ole uskaltanut yhdistää sukarapuja sattareihin, koska sattarit syö mitä vaan, mm. kärpäsiä ja ampiaisia...muutenkin kannattaa huomioida kavereiksi jotain yhtä reippaita ja rohkeita, koska nynnyt jää alakynteen sattareiden kanssa eikä saa ruokaa.

[Sammakkoprinsessa]

Kiitos PIrjo ja Jimena vierailuista ja kannustavista kommenteista. Joo, kärsivällisyys ei ole vahvin lajini. No kattellaan ny vielä ennen kun marssin ostamaan mitään kypsytysaineita, jospä tää tästä luomumenetelmällä. Mulla ymppinä on kukkapenkin multaa. Kompostorikin kyllä olis, tosin myönnän että kompostin sotkeminen akvaarioon vasta hurjalta kuulostaa Mutta ilmeisesti toimi.

RApuasioihin en ole oikein perehtynyt. Niitä ei taidettu paljoa pitää, tai ainakaan en itse pitänyt, silloin kun olin akvaharrastuksen edellisellä kieroksela parikymmentä vuotta sitten. Pitääpä tutustua, olisiko sillä rintamalla jotain jämäkämpää tarjolla kun sukaravut.

POhjakalavinkeistä myös kiitos, tutustun noihin. Huomioonotettava seikkahan mulla on se, että pohja on varsin hienoa hiekkaa eli ei mielellään mielettömiä pöllyttäjiä jotka samentaa veden.

Ja vielä kysymys kypsyttäneille, jos joku lukee: Olen siis tähän mennessä laittanut tuon Kalavaarion ohjeen mukaan vasta yhden hirvensarviannoksen, eli vajaan yhden teelusikallisen ja hieman kalanruokaa päivittäin. (MUutama hiutale) Nyt vasta tajusin, että jotkut käyttää isompia annoksia ja lisäävät hirvensarvensuolaa jo ennen nitriittipiikkiä. Kokemuksia hyvästä annostuksesta otetaan vastaan ja myös mietin, paljonko sitä kalanruokaa pitäs laittaa... .

[pirjoh]

Jos nyt et sieltä kompostorista sitä palamatonta ruokajätettä ota vaan sitä jo valmista multaa pohjalta niin ei mitään ongelmia. Ja varmasti bakuja löytyy ..nimimerkillä kokemusta on .
Suosittelisin lueskelua tuolla "linkkikooste kypsyttäminen", sieltä löytyy vastaus myös tuohon hss määrään, jotakuinkin näin: Ammoniumin pitoisuudeksi veteen pitää saada noin 5 mg/l. Hirvensarvensuolaa laitetaan silloin 1,35 grammaa sataa litraa kohden eli noin 1/3 teelusikallista, ja sitä kalanruokaa neuvotaan laittamaan vain hippunen päivittäin, tosin en itse oikein käsitä miksi sitä edes pitää laittaa sillä tuleehan siitä hss,ssästä
se ammoniakki jota bakut ruuakseen käyttää..kalanruuan muuttuminen ammoksi kun kuitenkin kestää tovin.

[Sammakkoprinsessa]

Heippa Pirjo. Lisäsin tänään vielä ytyä ymppiä kasvimaalta varmuuden vuoksi. Kuulostankohan epätoivoiselta. Multa on maalta luomukasvimaaltani, jolla elää vaikka sun mitä lieroa. Eli luulisi bakua olevan. TAidan komprostorin jättää rauhaan, kun vasta ihan pohjalta löytys valmista tavaraa.

Olen kyllä lukenut noita linkkejä, tosin yksi sivusto johon usein viitataan ei harmittavasti aukea (www.aquahoito.info). Olen siis noudattanut mielestäni järkeenkäypää kalavaarion ohjetta. Mutta siinä siis neuvotaan lisäämään hirvensarvensuolaa tuo mainitsemasi määrä (minkä teinkin) ja hieman kalanruokaa päivittäin. Ja - jos oikein ymmärsin - toinen annos hirvensarvensuolaa vasta kun nitriittipitoisuus selkeästi nousussa. mutta jotkut ilmeisesti lisäävät ammoniumia tiettyinä päivinä jonkun ohjelman mukaan...?
hmm..

Tätä olen siis noudattanut: http://kalavaario.blogspot.fi/2008/03/a ... sytys.html

Pitääpä tutkia vielä linkkejä ja ehkä mennä tuonne ao. palstallekin kyselemään vielä kokemuksia... Jospa se siitä, eikö siellä altaassa kuitenkin periaatteessa ole bakuille ruokaa kun lisäsin hirvensarvensuolan x 1 ja joka päivä kalanruokaa?!
Illanjatkoa kaikille

[pirjoh]

Mahdottoman hyvä juttu olisi jos sulla olis NH3/NH4 ammoniakki-testi (tippasellainen), pystyisit mittaamaan nyt alkutilanteen ja sitä kuinka ja koska lähtee vähenemään. Silloin alkaa nitriittiä tulemaan.
Kyllä siellä akvassa on nyt jo tuleville bakuille ruokaa, laita toinen annos hss.sää sitten vasta kun on selvä nitriittipiikki tullut.