Akvaarion muutto

[Kevis]

Eiköhän tuo onnistu pelkällä saavilla (voi olla aika vaikea siirreltävä jos on piripintaan täynnä ). Itse meinaan kipata jo 30l vedet päälleni parin metrin matkalla. Mutta kuulostaisi ihan ok:lle, ellei sulla ole monnisia ja/tai jotain nuoliaisia. En muista oliko vaikka päikkyäsi seuraan. Monnisethan erittää stressaantuneena jotain stressiainetta ja käsittääkseni nuoliaiset samantapaista tai jostain mahdollisesta vauriokohdasta jonkinlaista "kauhuainetta", jolla päätyvät murhaamaan itsensä ja muut. (Fiksummat korjatkoot/tarkentakoot.) Eli jos monnisia tai levänuoliaisia tms. löytyy, niin ne erikseen ja tietenkin mieluiten yksilöpakattuina ettei yhden ahdistus koidu monen tuhoksi.

[7330]

uskaltaako kalaset vetää johonkin 150-litraiseen muovisaaviin, vettä täyteen vaan ja kasvit perään ja sillä hyvä? Vai pitääkö alkaa pusseihin pakkaamaan...

Kymmenen litran sanko riittää hyvin, jos joukossa ei tosiaan ole niitä monnisia. Vettä ei tarvitse muuttaa, ja jos matkassa ei päiväkausia mene, niin kalat pärjäävät mainiosti pienemmässäkin säilytysastiassa.

Meillä on edessä astetta mielenkiintoisempi urakka: koko omaisuus pitäisi muuttaa yhdellä kertaa 260 kilometrin matkan. Jännittäviä ulottuvuuksia projektiin tuo 520-litrainen ja sen isot kalat (eikä se ole toki ainoa muutettava akvaario. Ja lisäksi on ~50 huonekasvia). Siitä tulee pitkä päivä.

[laars]

Kalat on pakattava lajeittain. Omassa parvessa ilman muita lajeja kalalla on kaikkein turvallisin olo. Esimerkiksi ihan kiltti partamonni voi repiä evillään rikki toisia kaloja säikähtäessään. Monniset erittävät stressaantuessaan hermomyrkkyä. Se muu "kauhuaine" on joillain parvikaloilla olevaa ainetta, joka käynnistää vaaran uhatessa parven muissakin kaloissa pakoreaktion, muttei sinänsä ole myrkyllistä.

Nämä asiat olen lukenut Markku Varjon kirjasta, tarkistanut Akvaariokeskuksesta, ja omakohtaisesti kantapään kautta oppinut. Meillä oli muutossa keltabarbeja kardinaalien kanssa samassa tilassa, ja kardinaaleista melkoinen joukko oli hyvin heikossa hapessa muuton jälkeen. Kolme jouduttiin lopettamaan. Akvaariokeskuksesta kuitenkin myös sanottiin, että ei kannata liian nopeasti päätyä armomurhailemaan kalojaan muuton jälkeen, koska herkät kalat (kuten kardinaalit) saattavat vaatia hetken toipuakseen muuton aiheuttamasta stressistä. Meilläkin pari kardinaalia näytti olevan aivan henkitoreissaan, makoilivat pohjalla ja kyljellään. Lepäilivät yön yli, seuraavana päivänä toinen alkoivat uiskennella varovasti pohjakasvien seassa ja parin päivän päästä kiitivät jo molemmat parven mukana.

Tässä muutossa matkaa oli ajallisesti pari tuntia ja kalat siirrettiin valmiiksi perustettuun akvaan.

[Debugger]

Elämä kuljettaa, perheen tiivistäminen kuljetti toiselle paikkakunnalle ja akvat ajettiin alas ja tietysti ylös. Tosin muutto ei ollut kun vajaa 40 kilsaa, mutta projekti sitäkin mittavampi, nimittäin iso allas ja miksei pienikin piti kuljettaman ensin ykkösestä alas autoon ja sitten autosta kuudenteen kerrokseen. Onneksi allas kesti pystykuljetuksen hississä kaksikerroin käännetyn solumuovin päällä.

Pikkualtaasta muutama tetra kuoli, isosta vanha Lehtikala. Muuten projekti oli myöteinen, koska altaiden ja laitteiden puhdistaminen oli välttämätöntä koska katkos oli sen verran pitkä, kostea hiekka takasi bakteerien riittävyyden uuteen käynnistykseen ilman sen suurempia manoovereitä. Arvot normaalit ja kaikki pyörii.

[Jokutyyppi]

Kestääkö 60l kehysakvaario muuton jos jättää hiekat ja vähän vettä pohjalle?

[Ryusuzaku]

Se ois 4 akvaarion muutto 4-kerrokseen 3 päivän aikana. 30 senttisiä kirjoahvenia tästä tulee kivaa. Ei se mitään ekana yks allas tyhjäks ja vähän tilanjakajaa toiseen altaaseen ja kaikki kalat humpsis muutamaksi tunniksi sinne. Sitten operaatio kalojen siirto kun on eka iso allas toisessa kämpässä.

Vähän jännittää kyllä. Kiveäkin altaissa varmaan 200 kiloa Altaat painaa 150 ja 100 kiloa tyhjillään niin sillä mennään.

[kalastajantytar]

Miten uuden akvaarion saa parhaiten puhtaaksi? Ollu ongelmia jonkin taudin kanssa ja pitäs saada jynssättyä kunnolla.

[Fisutar10]

Miten uuden akvaarion saa parhaiten puhtaaksi? Ollu ongelmia jonkin taudin kanssa ja pitäs saada jynssättyä kunnolla.

Jos kippo on nyt kuiva, niin ensin imuroisin kuivana, jos on hiekkajämää. Jos ei ja olisi paljon hiekkaa, siis niin, että naarmuuttaa kipon, muttei ämpärikaupalla (ne viedään pois ensin...), niin kuivana imuroisin.

Itse huuhtelisin lämpimällä vedellä. Sitten taikasieni tai ruokakaupastakin saatava pesuainevaa sieni, jossa karkea pinta. Puunalisin sillä ja vedellä niin, ettei naarmudu.

Virkon S on huipputuote. Kun kippo on ensin huudeltu ja puunailtu, niin tekisin puolen litran virkon s- liuoksen puhtaaseen kasvisumutuspulloon ja suihkuttelisin seinät ja pohjan. Huuhtelisin sitten hyvin. Kuitenkin Virkon S on melko ns. vaaraton, ettei hippunen tapa kaloja, mutta varmuudeksi tietysti hyvä huuhtelu ja lopuksi akvaarion kuivaus vaikka talouspaperilla yms. Kuitenkin ei mitään, mistä liukenee pesuaineita tai pesuainejämiä (vaate). Virkon S kirkastaa lasit hyvin (perustunee hapetukseen). Oikeasti akvaarion seinät näyttävät hyvin puhtaille Virkonin jälkeen.

Kun kippo on hyvin kuiva ja ollut kuivilla esim. pari vuorokautta, niin valkopilkkutautikin keikistyy. Valkopilkulle on "myrkkyä" kuivaminen.

Mikä tahaansa märkätuote akvaarion kanssa tekemisissä voi aiheuttaa baku-virus-loisongelmaa. Virkon S tapaa bakut ja virukset ja tuo kuivatus myös valkopilkun (alkueliö).

Muista myös ongelma kamojen kanssa, joita ollut kyseisessä akvassa....

Virkon S saa hyvin varustetusta apteekista (usein kyllä tilaustuote). Melko tyyris, mutta riittoisa ja voit käyttää sitä muidenkin kotieläinhommien desinfioinnissa. Myös K-rauta ja maajussiliike voi myydä....

[toukopouko]

Ai kauhia sentään, tuli otsikosta mieleen meidän muutto tänne, missä nyt asutaan. Akvoja oli 7 kpl ja kaloja monta ämpärillistä, marraskuu joten lämmintä piti pidellä kun joukossa plekoja ja kiekkoja. Suurin oli 600 litraa, sitten lisäksi, 350l, 250l, 180l, 80l ja kaksi 40l. Meidän muuttoapurit ilmoitti tuon jälkeen, että te ette sitten muuta enään kertaakaan ja jos muutto tulee, niin he ovat tasan sillä hetkellä ulkomaan lomalla . Aivan hirveä homma.

[tanjuk]

Meille tuli "kodinvaihtaja-akvaario" tuossa muutama päivä sitten.
Akvaariossa oli ohut kerros soraa, vanha suodatin ja kaksi kasvinhuiteloa.
Säästimme likaisen pohjasoran jossa sen verran vettä että pysyi märkänä ja vanhan suodattimen (märkänä pussissa) sekä kasvit ja tiilenpalat sellaisenaan. Mukana tuli vettä sen verran mitä kasvi+kala-ämpäriin mahtui.

Allas on 120l ja siellä on altaaseen täysin sopimaton kalakanta eli yksi lehtikala, monneja ja yksi punapääbarbi.

Nyt haluaisinkin kysellä seuraavaa:
1. Nitraattia altaassa näyttäisi olevan (laitoimme bactozymiä ja safestarttiakin), voiko silti tulla nitriittipiikki muuton seurauksena? Olen nyt mitannut arvot aamuin illoin. Ph6.8, No2 0, No3 20, Gh >4, Cl20,5.

2. Milloin uskallan pestä vanhan suodattimen ja pohjasorat, ovat tosi likaiset?

3. Milloin uskallan lisätä kasveja ja lisää soraa? Tällähetkellä kaloille ei ole juuri suojaa, siksi haluaisin mahdollisimman pian kasveja lisää.

4. Miten olisi järkevintä toimia kalakannan kanssa? (120l altaassa siis lehtikala, monneja ja yksi barbi)
Odotanko että tuo allas tasapainottuu ja kalat toipuvat muuttostressistä tuossa altaassa vai onko järkevämpää etsiä uudet sopivammat altaat heille heti?

Kiitos kovasti jos joku viitsii vastailla!

[Norhie]

Mielipiteeni lienee:

1. Akvaario todennäköisesti käy läpi minisyklin, kun osa bakteereista kuolee ja akva hakee uuden tasapainon
2. En laittaisi vanhaa pohjasoraa altaaseen takaisin huuhtelematta soraa. Suurin osa on todennäköisesti levää ja pohjamujua. Huuhtelemalla et kuitenkaan kaikkia bakuja saa pois.
3. Puristaisin myös suodatinmatosta pahimmat möhnät vedenparannusaineella käsitellyssä vedessä ja sitten loput puristaisin akvaarioon niin, että vesi hieman samenee. Tämä toimii ihan sopivana ymppinä ja suodatin puhdistaa veden vuorokaudessa. Vesi ja pohjamatsku tietenkin sisällä tässä vaiheessa. Olettaen siis että suodatinmateriaali on vaahtomuovisieni eikä esim. biopalleroita.
4. Kasvit heti sisään kun mahdollista. Käyttävät nitraattia ja ammoniakkia pois. Muista ruokkia kasveja mikroravinteilla, että ne eivät ala sulamaan ja vain lisää kuormaa. Tosin jos hommaat uusia kasveja, niin varmista että ne on vedessä kasvatettuja. Muuten lehdet sulavat ja lisäävät vain kuormaa.
5. "Monneja" tarkottaa mitä monneja ja kuinka monta? Lehtikala ja punapääbarbi tuskin tuottaa kovinkaan paljon kakkaa yksinään että heitä suoraan sisään jahka vesi on sopivaa. Saman tekisin monneille, eli turhaa niitä kaloja on pitkään purkista pois pitää.

Muoks: jaa sinulla onkin jo vesi sisällä. Ei kai bakustartit on akvassa ilman suodatinta? Niistä mitään hyötyä ilman ole. Eli huuhtele vaan se sora ja heitä suodatin sisään massoineen. Bakuympit kannattaa tällaiseen akvaan heittää vasta sen jälkeen kun olet sorat huuhdellut ja tehnyt tuon wanhan suodatinmassan puristuksen veteen. Nyt osa menee pesuveden mukana jos akvassa siis on tällä hetkellä vielä kaikki wanha tavara sisällä.

[Norhie]

Muoks: CL2 0,5 mg/l on aika korkea arvo. Ei taida olla CL 20,5. Meinaan, että 0,5mg/l luulisi jo tappavan kaloja ja 20,5 mg/l tappaa ihan kaiken. Myös akvaristin.

[johannav81]

Ostimme juuri akvaarion mitoiltaan 70*35. Akvaario on ollut vanhassa kodissa käytössä ja siellä on vielä kasvit ja hiekat. Kannattaako tyhjästä kokonaan vedestä ennen meille muuttoa vai tyhjäämekö vain puolilleen. Mitenkäs kypsyttää?
Kiitos paljon kaikille!!!

[Norhie]

Riippuu tietenkin hiekan määrästä, mutta aika raskas siirtää jos meinaat kaikkinesi siirtää paikasta toiseen. Akvaarion bakteerikanta tuskin kuolee jostain muutaman tunnin muutosta. Jos tyhjennät akvan hiekasta ensin, niin pidä hiekka kosteana. Huuhtastakin kannattaa, kun kerran tilaisuus sattuu kohdille.

[Fisutar10]

Ostimme juuri akvaarion mitoiltaan 70*35. Akvaario on ollut vanhassa kodissa käytössä ja siellä on vielä kasvit ja hiekat. Kannattaako tyhjästä kokonaan vedestä ennen meille muuttoa vai tyhjäämekö vain puolilleen. Mitenkäs kypsyttää?
Kiitos paljon kaikille!!!

Ehdottomasti tyhjäksi, ettet riko sitä ja perehdy muutenkin asioihin, ettei nitriittipiikki iske. Kypsytysohjeita on ihan osio täällä.Ja suunnittele muutto hyvin, että bakteeritoiminta lähtee käyntiin. Usein helpoin ostaa uudet hiekast (saa K-raudasta halvalla), mutta sitten bakukanta menee. Usein kakkaiset hiekat vain ovat tautilähde uusille kaloille. Toki kasvit sieltä tulee, oten loisvapaa se ei ole, jos olisi tarve....pitkä juttu, en tässä ala sepustaa. Mutta perehdy asioihin etukäteen ja kypsytys on tärkeä ja maltti valttia. Hanki myös tippatestit, joilla mittaat kypsyyden.

[Starlia777]

Meillä homma meni näin:

- 100l akvaario käynnissä kaloineen, kasveineen, rojuineen
- 240l tuli taloon tyhjänä (käytetty). Hommasin sille hiekat ja suodattimen
- Täytin uuden akvaarion uudella hiekalla, pari kasvia ja kaikenlaista vanhasta akvaariosta. Uusi suodatin käymään ja pikkuakvan sisältöä puristelin uuden vierellä
- Yhden yön annoin olla näin
- Seuraavana päivänä kaikki loput roinat vanhasta akvaariosta uuteen ja lopuksi kalat
- Vanhan akvaarion suodattimen laitoin myös pulputtamaan uuteen

Kaikki meni siis aika nappiin.

[Suomuurain]

Hei,

siirrän akvaarion (200l) eläimet ja kasvit uuteen (n. 340 l). Lueskelin tämän ketjun vinkkejä. Oma akvaarioni on ollut asuttuna vasta reilun puoli vuotta, ja asukkaita melko vähän: 13 pientä kuparimonnista, 17 leväsukarapua, kotiloita (kierteissarvia paljon). Paljon kasveja, nämä kaikki mukaan uuteen.

Mietin
olisiko hiekkani vielä niin puhdasta, että tuolla pikku huuhtomisella ok siirtää uuteen osa tästä vanhasta. Asukkaita ei tosiaan missään vaiheessa ole ollut tämän enempää.

Miltä tällainen suunnitelma kuulostaa:
Ensin uuden pohjalle uusi hiekka ja pohjalannoitetta.
Vettä vanhasta akvaariosta, n. puolet sen vedestä.
Kasvit ja niiden mukana vanhaa hiekkaa.
Uutta vettä ja bakteeriymppiä (?) , vedenparannusainetta. Tai tuota aiemmin neuvottua vanhan suodattimen (se on Eheim Experience 350 -ulkosuodatin) "huuhdontalientä"?
Tämän voisi jättää vuorokaudeksi näin, vai onko tästä hyötyä / mieluumminko heti koko siirto ?
Sitten vanhasta akvaariosta kalat ja ravut. Suodatin. Jos on jotain vinkkejä näiden kiinnisaamiseen, niin kiitos! Lisää vettä vanhasta akvaariosta?
Lämmitin.
Sammutettava valot (kuinka pitkäksi aikaa), jotta kaloilla vähemmän stressaavaa.
Valot sytytettyä hiilidioksidilevitin.
Jättäisinkö mieluummin aluksi uuden akvaarion vähän vajaaksi ja lisäisin uutta vettä loput parissa pienemmässä erässä, vedenparannusaineella / tai lisäksi bakteeriympillä? Olisiko hyödyksi kypsymisen kannalta näin?
Nitriitin mittaaminen joka päivä aluksi?
Kaloja on vähän. Kauanko itse antaisitte uuden akvaarion olla ennen uusien kalojen tuomista?

[kr70]

Tuleeko 200-litraisen suodatin uuteen 340-litraiseen? Jos tulee, niin et tarvitse muuta kypsytystä, koska suodatin on jo "kypsä": senkun vaihdat sen uuteen akvaarioon. Jos ei tule uuteen vaan tuo vanha suodatin jää 200-litraiseen, johon tulee uusia kaloja, niin suosittelen ottamaan vanhasta suodattimesta puolet suodatinmassasta uuteen. Se on sillä tarpeeksi kypsä. Toki nitriittiarvoja kannattaa hiukan seurailla mutta et tarvitse kaupallista bakteeriymppiä. Tärkeätä on vain, ettei suodatinmassa pääse kuivumaan ja ettei suodatin ole veden alla poissa päältä yli tuntia, jolloin sieltä sisältä loppuu happi. Lisäksi tärkeätä on, ettet jätä uutta akvaariota suodattimineen "kypsymään" ilman kaloja, koska silloin bakteerikanta sopeutuu alhaisempaan kuormitukseen, eli suomeksi osa bakteereista kuolee "nälkään". Jos jostain syystä et voi vaihtaa suodatinmassaa uuteen, voit toki puristaa lietettä.

Jos vanha akvaario jää toimintaan, et tarvitse välttämättä ottaa siitä vettä uuteen. Bakteerit ovat suodattimessa. Jos vanha ei jää toimintaan, voit toki vaihtaa vaikka koko veden uuteen akvaarioon ihan vedenkulutuksen minimoimiseksi. Hiekkaa voit vaihtaa uuteen halutessasi mutta kuten veden kanssa, ei välttämättä tarpeellista.

Valot voi jättää ekaksi päiväksi pois päältä, niin kalat ehkä stressaavat vähemmän.

Ei tarpeen jättää akvaariota aluksi vajaaksi.

Parin viikon päästä uusia kaloja.

Yksityiskohtainen työjärjestys riippuu vähän siitä, mitä teet vanhan akvaarion kanssa.

Miten sulla muuten onnistuu monnisten ruokinta. Mulla on ollut jonkin aikaa yhdessä akvaariossa monnisia ja (isoja) leväsukarapuja. Tablettiruokinta on mahdotonta: ravut varastavat tabletit välittömästi ja menevät syömään niitä jonkun karahkan päälle. Sieltä osa tabletista murenee vähitellen mutta muut kalat nappaavat murut.

[Suomuurain]

Hei kiitos, tästä on paljon apua!

Siirrän tosiaan vanhan suodattimen uuteen akvaarion, vanhan akvaarion tyhjennän kokonaan ja myyn pois.

Kyllä vaan, ruokinnassa rapujen käytös pääsi vähän yllättämään aloittelijan. Murennan tabletit hienoksi niin, että rapujen palasensa napattuakin ehtii monninenkin mahdollisimman hyvin mukaan, kun ruoka nopeasti leviää pieninä hippusina pohjaan asti. On alkanut kuitenkin huolestuttaa monnisten ruuansaanti ja tullut vähän kasvatettua annoksia. Siirryin antamaan välillä kolme kertaa päivässä aiemman kahden sijaan.

Tuntuu kyllä kuin ravut jaksaisivat syödä kerrallaankin vaikka miten paljon.

Ravut tulivat ensin ja kalat vasta myöhemmin. Aluksi söivät lähinnä levää...

Kalanruoka on tosiaan niiden ykkössuosikki. "Raputikkuja" ei juurikaan ottaneet, kurkkua ja erikseen levynä ostamaani "herkkulevää" silloin kun ei ole kalojen ruoka-aika.

Toisaalta mietin myös noita rapujen poikasia/toukkia, jotka syntyvät kuollakseen saman tien: syövätköhän monnisetkin mahdollisesti myös niitä? Ei pysty oikein havaitsemaan tällaista.

Ei siis ihan täydellinen ratkaisu ollut tämä rapujen ja monnisten yhdistelmä. Lisäksi vielä miettimistä uuden akvaarion seuraavassa lajissa: mitä voisi ottaa huoletta ilman, että saattaisivat syödä ravut tai niitä jahdata. Olisi kiva löytää jotain vähän "isompia pieniä kaloja" vrt. ihan pienten kalojen parvi, mutta katsotaan mitä keksisi. Myös ruoan suhteen - laji, joka sitten suosisi hiutaleruokaa pinnan tuntumassa?

[kr70]

Sitten ehdotan seuraavanlaista järjestelyä. Tekstin olen kopioinut ylhäältä ja muunnellut tarvittaessa.

Ensin uuden pohjalle uusi hiekka ja pohjalannoitetta.
Vettä vanhasta akvaariosta, n. puolet sen vedestä. Lisäksi 140 litraa tuoretta vettä sekä vedenparannusainetta.
Lämmitin päälle ja odotat, että vesi on melkein yhtä lämmintä kuin vanhassa akvaariossa.
Kasvit ja niiden mukana vanhaa hiekkaa. Myös mahdolliset kivet, juurakot ja muut somisteet saman tien.
Suodattimen siirto uuteen akvaarioon pesemättömänä. Suodatin heti pyörimään, jos vain onnistuu alemman vedenpinnan tason vuoksi.
Kalojen ja rapujen siirto uuteen akvaarioon. Pitäisi onnistua helpommin, kun ei ole kasveja eikä somisteita.
Loput vedet vanhasta akvaariosta uuteen.

Ruokinnasta. Ruoan määrän kasvattaminen auttaa toki monnien ruoansaantiin mutta vaarana on liikaruokinta ja veden kuormittuminen. Kuten levänsyöjäkalatkin, ravut tuntuvat syövän mieluiten lihaa. Levänsyöjille se ei kuitenkaan ole terveellistä vaan ne rasvoittuvat vähitellen. Luonnossa nekin syövät pieniä määriä eläinruokaa ja pienet määrät eläinproteiinia on tod.näk. niille tärkeätä. Sitten vankeudessa jos niille antaa liikaa eläinruokaa, ne rasvoittuvat. Sama juttu kuin ihminen ja sokeri: Luolamiesvaiheessa sokeria ei juuri ollut saatavilla ja ilmeisesti ihmisen makuaisti on kehittynyt siten, että kaikki saatavilla oleva sokeri syötiin herkkuna. Nyt kun sitä on kaupat pullollaan, on liika sokerin saanti suuri kansanterveydellinen ongelma.

Minäkin olen miettinyt sitä, miten ravuntoukkien kanssa käy. Todennäköistä on, että monnit saavat siitä voimaruokaa, mutta onko sitä tarpeeksi...

[Suomuurain]

Hei kiitos taas kr 70 hyvistä neuvoista!
Näillä varmastikin ryhdyn toimeen, uusi akvaario on saapunut.
Ruoka-asiassa on miettimistä tulevaisuudessakin, ehkä kuitenkin vielä etsin jotain menetelmiä niin, että yhteiselo voisi jatkua. Muuton yhteydessä olisi toisaalta helpoin aika etsiä ravuille uusi koti.

[kr70]

Itse olen siirtynyt ruokkimaan noita hienolla granulaatilla. Kuten todettiin, tabletti toimii huonosti, koska ravut varastaa ne pohjalta, minusta vaikka paloittelisi tabletit pienemmiksi. Mutta pientä granulaattia kun laittaa, niin ne eivät voi kaikkia viedä, ja monnisille jää tarpeeksi. Esim. JBL:n uusi ProNovo Danio toimii hyvin.
https://www.jbl.de/?mod=products&func=d ... en#3115100

Sama juttu pakastettujen surviaistoukkien kanssa tai grindal-matojen. Niitä tulee pohjalle sen verran paljon, että monnisille jää.

[Amanita]

Hei.
Ostin tässä käytetyn, käynnissä olevan akvaarion (ilman kaloja, joita olikin altaassa enää ollut joku partamonni). Ideana oli saada siirto hoidettua nopeasti, vanhat hiekat mömmöineen ja kierteisineen altaaseen, ja suodattimet nopsaan takaisin päälle, että olisi säilynyt bakteerikanta mahdollisimman hyvin.

No, se ei mennyt ihan kuin Strömsössä, vaan kesti pari päivää saada allas sisälle ja paikoilleen. Hiekka kierteisineen ja kasvit odottelivat saavissa sen aikaa, ja oletan, että siinä on selvinnyt bakteerikantaa mukana, toisin kuin varmaan valitettavasti suodattimissa, jotka olivat pois päältä. Laitoin kuitenkin safe starttia lisäksi vielä.

Paikallisesta liikkeestä ei saanut kuin liuskatestejä, niin oon paremman puutteessa testaillut niillä nyt. Nitriittiä ei oo näkynyt yhtään, nitraattia just sen hennoimman verran.

Pohdin tässä nyt siis sitä, että onkohan tuossa bakteerikanta ihan toiminnassa jo (tai tarpeeksi toiminnassa) . Jos on, niin pysyykö se ihan noilla kierteisillä käynnissä, vaikka siellä ei oo vielä kaloja.
Liikkeessä arveltiin, että vois ottaa kalojakin jo, mutta en uskaltais ilman varmuutta siitä, ettei mitään nitriittipiikkiä ois enää tulossa. Kokoa altaalla on 375 l, että hirveetä kuormitusta sinne ei toki muutamasta kalasta vielä tule.

Tää on siis ensimmäinen akvaario parinkymmenen vuoden tauon jälkeen, niin olo on suht epävarma kaikesta vielä.

[kr70]

Varmasti siellä jonkinlainen bakteerikanta on, mutta mahdotonta tietää, kuinka ison kalamäärän se pystyisi heti hoitelemaan. Ota vaan pieni määrä kaloja jo. Kasvatat sitä hiljalleen, testailet säännöllisesti vettä ja olet valmiina puuttumaan peliin, jos nitriittipitoisuus nousee. Olisi kyllä hyvä, jos jostain saisit JBL:n nitriittitippatestin. Tilaa netistä, jos ei paikallisessa kaupassa ole.

[Amanita]

Varmasti siellä jonkinlainen bakteerikanta on, mutta mahdotonta tietää, kuinka ison kalamäärän se pystyisi heti hoitelemaan. Ota vaan pieni määrä kaloja jo. Kasvatat sitä hiljalleen, testailet säännöllisesti vettä ja olet valmiina puuttumaan peliin, jos nitriittipitoisuus nousee. Olisi kyllä hyvä, jos jostain saisit JBL:n nitriittitippatestin. Tilaa netistä, jos ei paikallisessa kaupassa ole.

Minäpä laitan sen JBL:n tippatestisalkun pian tilaukseen, jos niihin tuloksiin uskaltaa enemmän luottaa.

Kalastosta oon muutenkin päättänyt vasta partamonnin ja kolme haarniskamonnia (nää tulis aika pieninä kaupasta, ei mitään täysikasvuisia), kun en tiedä vielä millaisiksi nuo vesiarvot asettuu (keskikovaa vettä jokatapauksessa, ja ph näyttäis ainakin noilla liuskoilla nyt olevan yli 7).

Josko sen parin sentin partiksen sitten uskaltaisi vaikka tuoda tuohon ekaksi. Munkin järkeilyn mukaan siellä on pakko olla jonkinverran toimivaa bakteerikantaa, ja jokunen pieni kala ei vielä hirveetä kuormitusta luo tuohon vesimäärään. Silti jännittää ihan hirveästi ensimmäisen kalan tuominen, että pärjääkö se varmasti.