Mattosuodattimesta puutarha

[7330]

Yleisön pyynnöstä aloitan oman ketjun mattosuodattimen kasvimaailmasta. Vaikka DIY-osion aiheet ovat yleensä teknisempiä, totesin tämän sopivan kuitenkin parhaiten tänne eikä kasvit ja sisustus -osioon.

Pinnan yläpuolelle ulottuvasta mattosuodattimesta saa upean rantapenkereen, jossa vesikasvit ja maakasvit sulautuvat toisiinsa. 520-litraisen altaani mattosuodattimesta on vähitellen kasvanut aivan oma, villiintynyt maailmansa. Totta puhuen se on mielenkiintoisimpia ilmiöitä, joita akvaarioharrastukseni aikana on kohdalle osunut.

Akvaariossa on siis metrin levyinen päätymattosuodatin, joka allasta perustaessa vajaa vuosi sitten oli täysin kasviton. Suodattimen takana on kaksi kiertovesipumppua, joille on kaiverrettu kolot tilan säästämiseksi. Viherniilinhaukiakin livahti kuvaan peräti kaksi.

mattosuodatin alussa.jpg (214.16 KiB) Katsottu 11885 kertaa

Nyt tilanne on tällainen:

kuva 3 (2) pieni.jpg (132.61 KiB) Katsottu 11885 kertaa

Itse suodatin on nyt jokseenkin täysin näkymättömissä, vaikka se nousee 3-4 cm vedenpinnan yläpuolelle. Olen istuttanut oikeaan laitaan perhoskämmekän ja Tillandsia xerographica -ananaskasvin. Jos pelkkää kasvin asettamista paikalleen nyt voi istuttamiseksi kutsua. Kämmekkä on kasvattanut sittemmin kukkavarren ja avannut kukkansa, joten ilmeisesti se ei tykännyt muutoksesta kyttyrää, vaikka onkin hoito-ohjeiden vastaisesti jatkuvassa kosteudessa. Tuossa kasvaessaan se saa vapaasti päättää, kasvattaako juurensa veteen, ilmaan vai mattosuodattimen kosteisiin sisuksiin. Näköjään kaikki vaihtoehdot miellyttävät, koska juuria sojottaa näköjään täysin satunnaisiin suuntiin. Lisäksi olen tökkinyt kultaköynnös-, herttaköynnösvehka- ja vesifiikuspistokkaita mattosuodattimen taakse tai suodattimeen leikattuihin viiltoihin.

itiötaimet ja sammalet.jpg (306.7 KiB) Katsottu 11885 kertaa

Kaikki muut kasvit ovat saapuneet paikalle omia aikojaan. Maakasveista ruukussa oleva hiussaniainen on varistellut itiöitä mattosuodattimen päälle, ja sieltä kohoaa nyt ainakin puolenkymmentä pientä saniaisenalkua. Alun perin vesikasveiksi tarkoitetuista kasveista etenkin vesisaniainen ja liuskavesisaniainen ovat innostuneet juurtumaan kiinni suodatinmattoon juuri vedenpinnan alapuolelle ja kasvattamaan lehtensä ylös valoon. Myös konnanputki ja vedensuosikki kiipeilevät ajoittain ylös. Jaavansammal ja etenkin riccia ovat keksineet maalla kasvamisen ilot, ja peittävät loputkin mahdollisesti näkyville jäävästä suodatimatosta paksuna kerroksena.

Mattosuodattimeen sopivia huonekasvilajeja on paljon muitakin aina valtavaan peikonlehteen asti. Etenkin herkät ja vaativat huonekasvit arvostavat mattosuodattimen tasaista kosteutta ja heti alapuolella olevan vesimassan nostamaa ilmankosteutta. Toisaalta vedestä ylös kasvavat mielellään hyvinkin monet akvaariokasvit, joten kokeiluvara ei varmasti lopu kesken. Etuna on silkan ulkonäön lisäksi se, että maakasvit hotkivat vedestä tehokkaasti ravinteita: etenkin, jos korkea nitraatti tuottaa ongelmia, maakasvit ratkaisevat ongelman takuulla. Joskus niinkin tehokkaasti, että vesikasvien kasvu kärsii ravinteiden puutteesta.

Tällainen viritys tietenkin vaatii monimetallin tai muun akvaarion yläpuolelle ripustetun valaisimen. Tai ei välttämättä. Tämä kultaköynnöksen ja herttaköynnösvehkan sotku on loisteputkin valaistun 74-litraisen altaan mattosuodattimen päältä.

allasköynnökset pieni.jpg (244.66 KiB) Katsottu 11885 kertaa

Ainoa ero on, että mattosuodatin on jätetty viitisentoista senttiä vedenpinnan alapuolelle. Kyseessä on siis päätymattosuodatin, joka on yksinkertaisesti jätetty reilusti akvaarion korkeutta matalammaksi, ja leikattu sen päälle suodatinmatosta sopivankokoinen "hattu". Loisteputkilamppua on vielä nostettu hieman akvaarion kehyksen yläpuolelle parilla puulistan pätkällä. Lamppuun kurkottavat lehdet tuppaavat palamaan, mutta akvaariosta ulos kiemurteleva köynnös voi erinomaisesti. Sitä luikertelee arviolta 15 metriä pitkin olohuonetta.

Plussaa
- Ulkonäkö.
- Villiintyminen. Mattosuodatin kasvaa itsekseen sellaiseksi kuin se haluaa, eikä ole akvaristin suurennuslasi kourassa suunnittelema. Pidän siitä, että voin olla vain tarkkailija.
- Poistaa ravinteita vedestä.
- Tarjoaa kaloille suojaa.
Miinusta
- Yleensä mattosuodatin ei tukkeudu, mutta jos niin sattuukin käymään, se on kasvimassansa kera hyvin vaikea puhdistaa. Usko pois.
- Roskien keruuteho ei ole kummoinen, joten voi vaatia kaverikseen toisen suodattimen, tai useammankin.
- Kasvit voivat imeä ravinteita niin tehokkaasti, että varsinaiset akvaariokasvit kärsivät

Ideoita kaipaisin kasvilajien valikoiman kasvattamiseen. Kultaköynnöstä ja onnenbambuja on kaikilla, mutta mitkä vähän epätavallisemmat kasvit muilla ovat tulleet toimeen mattosuodattimen päällä? Entä miten voisi estää mattosuodattimen tukkeutumista akvaariossa, jonka kalasto on lievästi sanoen sotkuinen?

[paul]

Kiitoskia tästä.
Sain paljon hyviä ideoita lisää.

[Amos]

Käytätkö sisäsuodattimia? Voisi ajatella, että ne estäisivät tukkeutumista. Vesitila maton takana on varmaankin myös liian pieni. Josko koittaisit suurentaa sitä. Muovinen sähköputki on kuulemma hyvää, jos porailee siihen reikiä. Työntäisit sitä sopivasti maton taakse. Onko muuten tukkeutumaa eniten sammalten alueella?

[7330]

Käytätkö sisäsuodattimia? Voisi ajatella, että ne estäisivät tukkeutumista. Vesitila maton takana on varmaankin myös liian pieni. Josko koittaisit suurentaa sitä. Muovinen sähköputki on kuulemma hyvää, jos porailee siihen reikiä. Työntäisit sitä sopivasti maton taakse. Onko muuten tukkeutumaa eniten sammalten alueella?

Sammalia on vain aivan vedenpinnan tuntumassa ja sen yläpuolella: alempana on kasvien juurten ja kantoröykkiön siimeksessä liian pimeää. Ne eivät siis ainakaan tässä tapauksessa ole ongelma.

Sisäsuodattimen lisäys tekisi varmasti ihmeitä. Maton lisäksi altaassa on nyt vain hieman alimitoitettu ulkosuodatin ja kiertovesipumppu. Kauppasin vain jossakin oudossa mielenhäiriössä viimeisen ehjän ison sisäsuodattimen vanhan akvaarion mukana pois, kun kuvittelin tämän kokoonpanon riittävän. Pitäisi etsiskellä käytetty sen tilalle, uusien hinnat kun tuppaavat opiskelijaa irvistyttämään.

Kiitos vinkistä kirkasvesitilan suhteen. Voi tosiaan olla, että se imeytyy paikoin lasiin kiinni. Virittelenpä jotain sitä estämään, ja katson riittäisikö se näin alkuun.

[Sisso]

Toi on niin hieno!!!

Meillä on alkanut kasvaa yhden maton päällä jotain omituista vihreää "verkkoa", jota veikkaisin jaavansanisen alkeisvarsikoksi. Mielenkiinnolla olen jo kuukausia seurannut sen hidasta mutta määrätietoista kasvua ja näyttäisi että jotain lehdentapaista olisi tulossa jolloin lajikin paljastuu. Lisäksi sinne on ottanut kiinni yhtä ja toista muutakin, kuten samaisen saniaisen tyttäriä. Jaavaa voi muuten kasvattaa myös ilmakasvatuksessa, joten se olisi oiva vaihtoehto maton (myös) vedenyläpuoliseen osaan.

P2220033.JPG (137.73 KiB) Katsottu 11743 kertaa

[rain-]

Sisson kuvassa on pienen saniaisvauvan lisäksi paljon kelluhankasammalta.

Ja sitten itse alkuperäiseen aiheeseen. Tosi nätti!

Tuossa pärjää kyllä melkein mikä tahansa kasvi, joten oikeastaan taivas vain rajana. Minä tökkäisin tuonne lisää erilaisia pienehköjä orkideoita (Suomen Orkideayhdistyksellä on tosi kattava kirjasto ja kiva lehti, siellä järkätään nyt myös taas yhteistilausta, johon saa mennä mukaan jos maksaa jäsenmaksun 5.3. mennessä, http://www.suomenorkideayhdistys.fi/ind ... ilaus-2012), lisää Tillandsioita ja värikkäitä pieniä ananaskasveja (esmes Neoregelia) (niitä vain ei meinaa peruskasviliikkeistä löytyä, enemmän sitten terraarioharrastussuunnasta ja erikoisliikkeistä (eli ulkomailta, http://www.terrarientechnik.de/Terrariu ... 6_127.html)).

Tuosta suodatusosasta en osaa sanoa sen kummemmin, sillä en omia suodatinmattosademetsäseiniäni käyttänyt olleskaan suodattamiseen kun totesin niiden olevan turhan hankalasti huollettavissa siinä vaiheessa kun olin ne tunkenut kasveja täyteen. Pistin vain sitten imuroiden pinnan alapuolista osaa vettä vaihtaessa ja olin ylpeä passiivimatosta.

[7330]

Tuosta suodatusosasta en osaa sanoa sen kummemmin, sillä en omia suodatinmattosademetsäseiniäni käyttänyt olleskaan suodattamiseen kun totesin niiden olevan turhan hankalasti huollettavissa siinä vaiheessa kun olin ne tunkenut kasveja täyteen.

Näin kyllä on.
Eilen pyysin kaverin avuksi, ja naisvoimin kiskoimme metrin leveän mattosuodattimen ylös akvaariosta kahden huoneen päähän pestäväksi. Läpinäkymätöntä mustaa liejua oli kylppärin lattialla nilkkaan asti, vaikka mukamas vain pintapuolisesti vähän huuhdoimme sitä. Pienenä urotyönä saimme kuin saimmekin maton takaisin paikoilleen ilman, että edes kämmekän kukkavarsi pääsi katkeamaan.

Kovin montaa tällaista käsittelyähän matto ei kestä ilman, että se menettää ryhtinsä. Täytyy hankkia se sisäsuodatin.

Tuossa pärjää kyllä melkein mikä tahansa kasvi, joten oikeastaan taivas vain rajana. Minä tökkäisin tuonne lisää erilaisia pienehköjä orkideoita (Suomen Orkideayhdistyksellä on tosi kattava kirjasto ja kiva lehti, siellä järkätään nyt myös taas yhteistilausta, johon saa mennä mukaan jos maksaa jäsenmaksun 5.3. mennessä, http://www.suomenorkideayhdistys.fi/ind ... ilaus-2012), lisää Tillandsioita ja värikkäitä pieniä ananaskasveja (esmes Neoregelia) (niitä vain ei meinaa peruskasviliikkeistä löytyä, enemmän sitten terraarioharrastussuunnasta ja erikoisliikkeistä (eli ulkomailta, http://www.terrarientechnik.de/Terrariu ... 6_127.html)).

Orkideoihin en ole oikein perehtynyt, mutta olisihan tuonne kivaa saada laji tai pari muitakin kuin perinteinen perhoskämmekkä. Osaatko kertoa, mitkä suhteellisen helposti kaupoista saatavilla olevista lajeista viihtyisivät näissä oloissa? Osahan käsittääkseni vaatii lepokausia, viileitä talvia tai mitä nyt mikäkin. Matossa olijan pitäisi sietää trooppista lämpöä ja kosteutta ympäri vuoden.

Muutama joutilas ananaskasvi kämpässä pyöriikin. Vriesea "Astrid" voisi tullakin tässä toimeen, mutta kirjohuisku kasvanee liian isoksi ja painavaksi, ja pienille tillandsioille (T. ionantha ja T. fuchsii, uskoisin) olot lienevät pysyvästi kostella alustalla turhankin märät.

Ja sitten on vielä tämä, mutta mikähän tämä edes mahtaa olla?

ananas pieni.jpg (297.67 KiB) Katsottu 11716 kertaa

Upeita nuo Terrarientechnikin bromeliat. Ja siellä on trooppisia liekoja! Vau.

[rain-]

Onnittelut hienosta urotyöstä, ette videoineet sitä kuitenkaan jälkipolvien ihasteltavaksi? Kuulosti sen arvoiselta. En uskalla sanoa mitään tuosta ananaskasvista. Tai siis, ananaskasvi sp. se on. Ja juu, kirjohuiskut ja muut isommat varmaan uiskentelisivat kalojen kanssa aika nopsaan jos niitä pistäisi siihen maton päälle, harmi että niitä pieniä löytää niin huonosti mistään kotomaasta.

Pitää vähän kaivella muistini syövereitä noiden orkideoiden suhteen, nyt ei tietenkään saa pulautettua yhtäkään nimeä esiin. Olen niitä tuommoisiin systeemeihin sopivia aina välillä vilkuillut, kun olen tuonne nuolimyrkkyterraarioon miettinyt uusia kasveja ja lajivaihtoehtoja kyllä on kivasti olemassa. Ja jos kotomaista keskustelua orkideoista haluaa lueskella, niin klorofylli.comissa on ihan oma orkidea-alueensa, jossa on iso kasa noita orkideayhdistystyyppejä ja valtavasti asiantuntemusta.

Itsellä tuommoinen ionanthan näköinen pärjäsi parhaiten vähän samantyylisessä ympäristössä, jossa se ei ollut kosketuksissa veteen, vaan se oli jokusen sentin päässä. Pitkän tähtäimen selviytymisestä en pysty kyllä sanomaan, sillä onnistuin tappamaan sen ja kaverinsa kun siirsin ne "turvaan" kylppärirempan ajaksi ja unohdin ne kuvun alle liian kosteaan paikkaan.

Itsekin niitä liekoja katselin haaveillen. Tiedä jos tulisivat jopa ehjinä perille, vaikka voisi ajatella niiden ottavan suht. herkästi osumaa kuljetuksessa, hinta vain vähän turhan korkea siihen testaamiseen. Tuo paikka on muistaakseni aina pakannut kaikki kasvit hyvin (pari kertaa olen tilannut terraariokamoja ja samalla kasveja).

[Riveriana]

Komea on! Ihania nuo kukat. Melkein tekee mieli kokeilla tuota kanssa

Oma mattosuodatin kasvaa kanssa kaikkea, mutta lähinnä pinnan alla. Omat ovat kotelomallisia ja kyljellään päädyissä. Ovat täynnä jaavansaniaista, anubiasta ja ties mitä. Jopa süsswassertang tuntuu juurtuvan tuohon, vaikka normaalistihan sussari ei juuri mihinkään tartu.

[floora1]

Mites teillä joilla on mattosuodatin ollut useamman vuoden käytössä ja esim jaavansaniaista kasvanut täyteen.. Kuinka suodatus teho/kapasiteetti on vähentynyt.?
Itselläni on alusta asti ollut vain ja ainoastaan päätymallinen suodatin 50*50*3 cm medium 8v ja siinä kasvoi jonkinverran joitain kasveja siellätäällä. Nyt 6kk sitten vaihdoin 5cm medium maton 3cm maton tilalle ja haaveilisin sammalseinästä akvassa vaikkapa mattosuodattimeen istutettuna.. Tukkeutuuko matto nopsammin? ja onko täyteen istutettu matto hirveän paljon huonmpi kuin ns kalju matto?
Mattosuodatin on ainut suodatin akvaariossa ja vedenvaihtopäivinä käytän joskus pientä sisäsuodatinta roskankerääjänä kun oikein pöllytän akvaariota.

[Koff]

MInulla kasvaa mattosuodattimen päällä metrin korkea puska Japaninruohoa ja ilmeisesti jotain Pileaa. Matto on 60cm korkea, 3cm paksu ja pisaramallinen. Japaninruoho kasvatti vuodessa juuret, jotka täyttivät koko maton ihan pohjaan saakka tukkien maton ja pumpun täysin. Pientä loroa jaksoi enää Eheim Compact 1000 vetää läpi. Oli karmea repiminen juurissa, mutta on niin hyvän näköinen, että siinä se edelleen kasvaa. Jos nyt vaikka puolen vuoden välein alkaisi repimään juuria irti niin ei tarvitsisi enää montaa tuntia ähertää juuria nyppien

[tiiasu]

Minulla on pieni, noin 50-60 litrainen, "kokeiluallas", johon tein aikanaan päädyn kokoisen mattosuodattimen. Akvaarion paikka on mahdollisimman epäedullinen ja valona yksi tavallinen loisteputki kenollaan akvaarion päällä. Kokeilun vuoksi istutin mattosuodattimeen kuitenkin kultaköynnöstä ja rönsyliljaa. Molemmat viihtyvät hyvin. Rönsylilja viihtyy vähän turhankin hyvin.

Isoon akvaarioon en tyhmyyttäni ja malttamattomuuttani rakennellut aikanaan mattosuodatinta, mutta olen tehnyt suodatinmatosta ja korkkitammenkaarnasta ripustettavat "kasvimatot" akvaarion reunoille. Yksinkertaisuudessaan siis n.15x30cm kaistale mattoa halkaistuna, siihen päälle ladottu pistokkaat/taimet, toinen puolikas päälle ja siimalla kiinni toisiinsa. Koko hökötys vielä siimalla kiinni kaarnaan, minkä jälkeen koko viritelmä asetellaan akvaarion reunalle joko siimalla roikkumaan seinässä oleviin koukkuihin tai kiilataan sopivaan kulmaan pyhän hengen varaan ja tuetaan pohjasta tulevalla kannolla. Molemmat tyylit käytössä ja toimivat yhtä hyvin tai huonosti

Päällikasveina isossa akvaariossa on rönsyliljaa, kultaköynnöstä, viirivehkaa, jotain muoria, jotain maijaa, jotain saniaista, joku anthurium, vesifiikus ja kaiken kaaoksen päälle taidokkaasti aseteltuna vielä pari perhoskämmekkää. Rönsylilja viihtyy ihan törkeän hyvin, kasvaa isoksi ja on akvaarion päällä suhteellisen näyttävä. Sitä ladoin mattoihin ikään kuin täytteeksi vähän joka väliin. Kultaköynnös viihtyy ja muodostaa sekalaista, seinää peittävää viidakkoa akvaarion vieressä olevasta ruukusta tulevien varsien kanssa.

Viirivehka ja maija (tod.näk. isomaija) viihtyivät hyvin, mutta keväällä leikkasin ruukkuja vaihtaessa kasveista liian pienet ja varovaiset (ihan minimaaliset) kokeilupistokkaat, jotka olen itse onnistunut katkomaan tai muuten tärväämään nostaessani "lauttoja" pois siivouksen tieltä. Muoria on tökitty vähän joka väliin, ei kuole, mutta ei ole onnistunut juurikaan kasvamaan muiden villiintyneiden kasvien lomasta esiin. Flamingonkukan kanssa sama juttu. Tosin sitä oli myös aivan liian pieni pistokas.

Vesifiikuksen onnistuin jotenkin tappamaan ruukussa ja pelastin viimeiset, säälittävät parin sentin latvapätkät akvaarioon keväällä. Nyt se paitsi menee iloisesti seinälle kultaköynnöksen kanssa, on lisäksi kasvattanut jonkun tukijuuriston akvaarioon lähes pintaan ylettävän kannon nokkaan. Kaikki saniaiset olen tähän mennessä onnistunut tappamaan ruukussa. Olen kokeillut altakastelusta saviruukkuun ja kaikkia mahdollisia paikkoja, eri ikkunoita, suihkutellut, pitänyt akvaarion läheisyydessä, ihan kaikkea. Matossa tällä hetkellä kasvava saniainen on viimeinen, känttyinen, huonekasvina kuolemaa tehnyt sulkasaniainen(?). Se penteles on villiintynyt ihan täysin. On kasvanut isoksi kuin tauti, peittää neljäsosan akvaarion pinnasta, eikä näytä välittävän mistään kohtelusta mitään (kasvaa juurikin tässä, kulmaan kiilatussa, pyhän hegen varassa kelluvassa matossa, jota joutuu siirtelemään siivotessa. Sisäsuodatin on sen alla. En olettanut ko matossa olevien kasvien selviävän). Se on kasvattanut ties mitä hörsöjä ja versoja joka suuntaan ja on elämänsä kunnossa. Välillä keikauttaa itsensä puoliksi veden alle, mutta ei välitä edes siitä .

Perhoskämmekät ovat mummun ikkunalta. Ikää varmaan viitisentoista vuotta vähintään. Hoidotta olivat ollet viimeiset vuodet, tekivät kuolemaan, ei mitään juuriakaan jäljellä enää. Akvaariossa kelluessaan näyttäisivät viihtyvän. Molemmat ovat hiljalleen kasvattaneet juuria ja toinen itsemurhakandidaatti on kasvattanut varren, jossa on kaksi keikiä!!!

Nyt suunnitelmissa on keksiä parempi viritys toiselle puolen akvaariota ja istuttaa perhoskämmeköitä täyteen. Vesikasvit kyllä jonkun verran ovat ottaneet nokkiinsa "pintakasveista", mutta itse tykkään niistä ehkä jopa enemän kuin pinnan alla kasvavista.

[floora1]

Itselläni oli mattosuodatin matto seinät paludaariossani.. nyt pohdin kuitenkin että meneekö jaavasammalleesta matto tukkeeseen ajan myötä.. sitähän on kyllä helppo parturoida tarvittaessa.

[Sammakkoprinsessa]

Kiitos tästä ketjusta Tää siis niin avasi silmät: tällaisen puutarhan tahdon vielä jonain päivänä, vaikka en kyl ees oikein tajua mikä on mattosuodatin. Avaa aivan uusia näkökulmia kasviharrastukseen... Toimiiko toi ns. passiivimatto altaan reunassa ihan yhtä h yvin kun suodatinkin? Olisi kiva saada kuva siitä kaarnavirityksestäkin.
Ja siis minkä päällä noi ruukut on?

[tiiasu]

http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?t=42827

Tälläinen vanha topikki piti vielä tulla linkittämään, koska on mielestäni todella upea allas. Idea on sama, mutta tuossa ei ole käytetty mattosuodatinta kasvualustana.

[tiiasu]

Tässä pari kuvaa omasta virityksestäni

yleisnäkymä
http://aijaa.com/DZMEy8

lähempää
http://aijaa.com/ZohkMb

takareunan kaarnaviritys
http://aijaa.com/dVBiJw

pikkuakvaario mattosuodatin
http://aijaa.com/4wvQrp

Laatu ei ole kummoinen (kuvien tai virityksienkään sen puoleen:)), mutta idea tulnee selväksi.

[Sammakkoprinsessa]

Kiitos näistä kuvista, oon käynyt monta kertaa kattomassa näitä ja inspiroitumassa Onko tuo mattosuodatin siis koko takaseinän levyinen? Tuo plantagen-verkkoviritys tuossa linkkaamassasi ketjussa olisi myös kiehtova, tosi yksinkertainen mutta toimii.

[Sammakkoprinsessa]

Ja vielä mietin tuota kaarnaviritystä: Kuinka syvälle tuo matto ulottuu altaassa ja mitä tuo kaarna on? Männynkyljestäkö vaiko ostotavaraa? Nimim. kysyvä ei tieltä eksy.

[tiiasu]

Minulla on varsinainen mattosuodatin vain tuossa pikkuakvaariossa. Se on koko kapean päädyn kokoinen. Maattosuodatin kuuluu ylttää pohjasta pintaan ja olla sivuilta tiivis, jotta vesi kiertää maton läpi. Maton taakse laitetaan pumppu. Mattosuodattimen tekoon löytyy täältäkin ohjeita. Sekä seikkaperäiset ohjeet niiltä J.Järven akvaariosivuilta. Sivusto ei valitettavasti enää toimi, eikä itselläni ole tallessa sitä linkkiä, minkä kautta sivuja pääsee vielä selamaan. Laittaisiko joku ystävällinen sen tänne?

Isossa akvaariossa olen käyttänyt mattosuodatin mattoa (eli siis sellaista sienilevyä) vain alustana kasveille. Se ei siis varsinaisesti suodata mitään. Levyt vain kelluvat pinnassa ja matto tarjoaa kasvien juurille alusta, mihin tunkeutua. Osa kasveista on kasvattanut juurensa myös maton läpi ja ali. Esim rönsyliljoilla on todella tuuhea juuriviidakko vapaassa vedessä.

Kaarna on korkkitammen kaarnaa http://www.akvaterra.eu/verkkokauppa/pu ... 9_159.html. Tarkoitettu terraarioon tai epifyyteille alustaksi. Ei siis ole tarkoitettu veden alle, enkä neuvo ketään laittamaan kaarnaa akvaarioon. Itse en tosin ole mitään haitallista havainnut. Kaarna on periaatteessa vain esteettinen elementti. Yhtä hyvin olisin voinut ripustaa pelkät matot reunalle. Kaarna oli kuitenkin kivemman näköinen kuin siniset levyt. Kasvit ovat kasvattaneet juuriaan myös kaarnaan. Levyt ovat vajaan 10cm veden alla ja saman verran veden päällä. Riippuen pinnan korkeudesta.
Yksi perhoskämmekkä on pelkässä verkkopussissa kellumassa ja toinen kulmassa sisäsuodattimen päälle aseteltuna. Ei siis varsinaisesti kiinni missään.

Mulla on kasveja vain akvaarion toisen puolikkaan päällä. Toiselle puolelle tulee perhoskämmeköitä joskus, kun keksin jonkun järkevämmän tavan niiden kiinnittämiseen. Kuvissa näkyy siis puolikas akvaariosta. Toisessa kuvassa näkyy (huonosti) vasemmalla alhaalla aikuinen, melko iso lehtikalauros, joka tarjoaa jonkun verran mittakaavaa. Kala on kirjava ja "naama" kameraan päin. Yritin ottaa kauempaa kuvia koko akvaariosta, mutta niissä näkyy kaikissa jostain syystä vain cockerspanieli...

[tiiasu]

Hei, Maija!
Miten mattosuodatin on kiinni akvaariossasi? Onko se siis koko leveän sivun kokoinen ja kiilattu paikoilleen päätylasien väliin, vai onko sitä kiinnitetty akvaarioon jollain?

Itselläni on haaveissa ja varovasti oikean suunnittelunkin asteella vähintään 2m pitkä allas, jonka takalaitaan tulen ehdottomasti laittamaan mattosuodattimen. Jos ei muuten, niin ainakin huonekasveille. En vaan tiedä, pitäisikö sen olla koko takareunan kokoinen (Eikä niin isoa mattoa taida edes löytyä) vai vaan osan... Ja millä se kiinnitetään, jos on esim vain metrin mittainen.

Ainoa mieleen tuleva keino lienee teettää pari pitkää ja kapeaa lasilistaa ja silikoonata ne pitkiltä sivuiltaan yhteen, L:n malliin. Ja sen jälkeen silikoonata L:ät kiinni takalasiin matonpidikkeiksi...

[Riveriana]

Mattosuodattimen voi kyllä tehdä myös pisaran muotoon, tai mihin muotoon vaan. Tärkeintä on se, että se kirkasvesitila missä pumppu on, on erotettuna muusta altaasta. Itsellä viidessä altaassa viisi vähän erilaista putkeloa.

http://riveriananakvaario.blogspot.fi/s ... tosuodatin

Tuonne joskus kirjoittelin aiheesta perusjuttuja. Linkki toiselle sivustolle ei enää toimi, mutta muuten kaiken pitäisi olla edelleen täysin toimivaa tietoa.

[tiiasu]

Siis hetkinen. Miten tuo toimii? Meneekö pumppu kokonaan pötkelön sisälle ja "kansi" molempiin päihin, vai vaan toiseen? Vaikka pötkylä olisi kyljellään? Eikö pumppu tarvitse silti joskun putsata? Saatko sen helposti pois, vaikka matto on "upotettu" sisustukseen?

Tuo ei tosin silloin toimi, jos haluaa mahdollisimman paljon istutuspinta-alaa altaan päälle tuleville huonekasveille:)

[tiiasu]

Toimiskohan tämä näin


Jos ei niin tässä:
http://aijaa.com/gfKSUr
ja tässä
http://aijaa.com/h7OQdq

Lähinnä itselleni vertailutilanne 2 kk takaiseen.

Aika paljon ovat kasvit kasvaneet pimeimpään mahdolliseen vuoden aikaan. Tosin eiväthän ne sitä itse tiedä, kun monimetallit pitävät vuodenajan aina samana niille. Vedenvaihtoletkukin kauniisti päässyt kuvaan.

[Riveriana]

Joo, siinä on kansi molemmissa päissä. Noita voi tehdä pyöreiksi, neliöiksi, litteiksi, ihan millaisiksi vaan. Toisen kannen neulon siimalla kasaan, toisen laitan vaan tiukasti paikalleen. Voi laittaa pystyyn, kyljelleen, ihan miten vaan. Ei sitä kovin usein tarvi putsailla, kerran vuodessa ehkä? Kiertovesipumppu ei paljon mitään itseensä kerää. En ole noita muutenkaan pessyt ennen kuin on ollut oikeasti tarvetta. Joskus menee vuosi, joskus kaksi. Riippuu kalastosta ja altaan muusta puhdistuksesta. Imuroin lapolla noiden pintaa joka kerta. Lietteeseen ei pidä kajota, se on se tärkeä osa.

Muuten, sivuhuomautus. Jos teen tuommoisen neliön, niin en laita sitä lasiin kiinni, vaan jätän sentin tai pari väliä, että vesi pääsee kiertämään joka puolelta. Tai sitten se pitää olla muuten otettu koossa huomioon.

Pystyssä ja pintaan ylttyvänä suodattimeen voi laittaa sekä vesi- että huonekasveja. Muuten olen käyttänyt kasvialustana ihan noille tavis vesikasveille. Siihen on joskus kasvanut jopa süswassertang kasvanut kiinni, tosin se taisi olla enemmän vahinko.

[Sisso]

Mulla on ollut kasveja kasvamassa akvaariossa hydrossa lecasorassa (toimi samalla suodattimena), mattosuodattimessa ja kannoissa veden päällä. Kokemuksen suomana vinkkinä heitän, että kannattaa miettiä akvaarion hoitoa huolella, koska iso osa kasvaista kasvaa noissa olosuhteissa, siis kosteassa ja lämpimässä, ihan järjetöntä vauhtia. Ongelmaksi muodostuvat lähinnä juuret, jotka kasvaa joka paikkaan ja lopulta tukkivat kaiken sekä ne kasvit, jotka leviävät voimakkaasti, yleensä ei mene montaa viikkoa kun ne tahtovat peittää alleen kaiken ja kasvista riippuen karsiminen voi olla melkoisen haastavaa.

Itse koin helpoimmaksi laittaa isoja, ei-leviäviä yksittäiskasveja (tosin näiden juuristo voi olla silti hankala) ja niiden juurelle jokin leviävä kasvi esim kääpiököynnösviikuna (=vesifikus), jonka karsiminen on suht helppoa eikä tuhoa kaikkea irti lähtiessään. Kultaköynnöstä.... ei enää ikinä!