Käväisin tuolla keskisemmässä euroopassa muutaman vuoden maalaamassa, akvaarioni täällä päässä siis etähoidettuna vaimoni toimesta.
Vaikken itse ole harrastusta koskaan kovin hankalana pitänyt, ymmärsin hysterian
paljouden (ainakin näillä sivuilla..,) vasta kovan ja huonon talousveden alueilla.
Vedenparannusaineet on kehitetty kovan ja kemikaalilisännäisten talousvesien
maissa, silti juomavesi kelpoisen tavaran maassamme vaarallista/ epäkelpoa altaillemme..? Liekö syynä suorat suomennokset akv.kirjallisuudessa,
joissa ei talousvesien eroavaisuuksia ole huomioitu...
Myöskään pienessä akvaristi otannassa ei "pomppulinnoja" (akvan alle aseteltuja
styrokseja ym.) oikein ymmärretty, päin vastoin rohkeimmat suosittelivat foliosta tehtyä viikinkikypärää
Kulttuurieroja ihmetellessä..?
Valvoja: Moderaattorit
-
- Junior Member
- Viestit: 212
- Liittynyt: 11:05, 20.01.2013
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Kulttuurieroja ihmetellessä..?
Tekniikka osiossa kun ollaan , en malta olla kysymättä suodatin sodista; täällähän ei
muistaakseni 300 l. pystynyt sisäsuodattaa ilman mattoa kuin Sisso ,Maisu ja yllekirjoittanut. Sissokin taisi olla mattoon kääriintymässä..,
muistaakseni 300 l. pystynyt sisäsuodattaa ilman mattoa kuin Sisso ,Maisu ja yllekirjoittanut. Sissokin taisi olla mattoon kääriintymässä..,
Re: Kulttuurieroja ihmetellessä..?
Kyllä se muuten suomalainen vesijohtovesikin käsitellään kemiallisesti. Asiasta voi lukea vaikka wikipediasta, tai jos wikipediaan ei usko, niin voi tarkastaa paikallisen vesilaitoksen sivut. Sieltä yleensä näkee mitä vedelle tehdään.
Lisäksi veden laatuun vaikuttaa putkilinjaston pituus ja laatu. Käytännössä paikoissa joissa runkovesiputkisto on muovinen sieltä tuskin kovin paljon ylimääräistä irtoaa, mutta jos on vielä wanhoja kupariputkia, niin kyllä sieltä sitä lähtee. Etenkin lämpimän veden mukana. Harvemmin sitä tosin nykyisin enää näkee esim. punaista ja/tai metallin makuista vettä. Auttaa se, että ainakin meillä vesilaitokselta tulevat putket on nykyisin (muistaakseni) komposiittiputkia. Taloyhtiönkin runkoputket uusittu vuosi ennen tän kämpän ostoa. Silti käytän filter mediumia.
Mitä suodattimiin tulee, niin mie pidän kyllä aina akvassa yhden sisäsuodattimen oli siinä ulkosuodatin tai ei. Säilyy akva paljon siistimpänä. Eikä nyt puhuta edes mistään 300 litrasesta. Miulla on tuossa 180 litrasessa 350 litraselle tarkoitettu ulkosuodatin JA 100 litrasen sisäsuodatin. Eipähän lopu suodatusteho kesken.
Lisäksi veden laatuun vaikuttaa putkilinjaston pituus ja laatu. Käytännössä paikoissa joissa runkovesiputkisto on muovinen sieltä tuskin kovin paljon ylimääräistä irtoaa, mutta jos on vielä wanhoja kupariputkia, niin kyllä sieltä sitä lähtee. Etenkin lämpimän veden mukana. Harvemmin sitä tosin nykyisin enää näkee esim. punaista ja/tai metallin makuista vettä. Auttaa se, että ainakin meillä vesilaitokselta tulevat putket on nykyisin (muistaakseni) komposiittiputkia. Taloyhtiönkin runkoputket uusittu vuosi ennen tän kämpän ostoa. Silti käytän filter mediumia.
Mitä suodattimiin tulee, niin mie pidän kyllä aina akvassa yhden sisäsuodattimen oli siinä ulkosuodatin tai ei. Säilyy akva paljon siistimpänä. Eikä nyt puhuta edes mistään 300 litrasesta. Miulla on tuossa 180 litrasessa 350 litraselle tarkoitettu ulkosuodatin JA 100 litrasen sisäsuodatin. Eipähän lopu suodatusteho kesken.
2x 240-litraa (seurala), 1x 180-litraa (evakkoallas), 1x 140-litraa (monnila), 1x 110 litraa (karanteeni), 1x 60 litraa (mysteerikuutio), 1x 60-litraa (taistoevakkola) ja aivan liikaa sekalaisia muovikippoja poikasille. Lue akvaariopäiväkirjaani.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1693
- Liittynyt: 10:41, 31.12.2010
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Kuopio
Re: Kulttuurieroja ihmetellessä..?
Koulukuntia tuntuu olevan erilaisia niin maailmalla kuin kotimaassakin. "Sopiva" suodatuksen määrä tuntuu olevan yksi suurimmista kiistakapuloista. Itselläni on 525 litraisessa kongontetrojen ja leväbarbien jätöksistä huolehtimassa JBL Cristal Profi 1501, Eheim Classic 2217, Eheim Powerline XL 2252 (suihkuputkella kuristettuna) ja relikti aquaball, joka nyt tuskin tekee käytännössä mitään merkittävää. Kuvista päätellen maailmalla näyttäisi isot altaat isoilla kalastoilla toimivan (suhteellinen käsite) aika paljon vähemmällä suodatuksella. Mikä lie, että meikän kalat kakkii sen verran, että ilman Powerlinea vedessä leijui yhtä jos toista kikkaraa , ei tulisi mieleenkään kokeilla pitää vettä kirkkaana pienemmillä tehoilla. Kakkiiko kalat sitten maailmalla vähemmän, kun pienemmällä suodatuskapasiteetilla selviävät?
100, 235 ja 525 litraiset seuralat + 50 litrainen rasbora-allas.
-
- Junior Member
- Viestit: 212
- Liittynyt: 11:05, 20.01.2013
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Kulttuurieroja ihmetellessä..?
MOT, ehdottomasti tutkittava asia; kakkiiko kalat tuhdimmin elsessen alueella kuin esim. riihimäellä
-
- Advanced Member
- Viestit: 1693
- Liittynyt: 10:41, 31.12.2010
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Kuopio
Re: Kulttuurieroja ihmetellessä..?
akiholm kirjoitti:MOT, ehdottomasti tutkittava asia; kakkiiko kalat tuhdimmin elsessen alueella kuin esim. riihimäellä
100, 235 ja 525 litraiset seuralat + 50 litrainen rasbora-allas.
Re: Kulttuurieroja ihmetellessä..?
Ranskalainen akvaarioharrastajakaverini ruokki aikanaan (varmaan edelleenkin) kardinaalitetrojaan kuulemma vain pari kertaa kuussa ja oli aivan järkyttynyt kun kerroin, että meillä Suomessa kalat syötetään pääsääntöisesti joka päivä. Eli saattaa ne kalat kakkia vähemmän jos syövätkin vähemmän
Pitää kyllä myös mainita, että toisessa ranskalaisperheessä kalat saivat ruokaa joka päivä
Pitää kyllä myös mainita, että toisessa ranskalaisperheessä kalat saivat ruokaa joka päivä