n. 100(/120) l pikkuriutta, suunnitteluvaiheessa

[Verna]

Pyörittelen mielessäni muutamia suolaisia suunnitelmia, vaikka toteutusaikataulu tulee olemaan luultavasti hyvin pitkä. Ensin ajattelin n. satalitraista pikkuallasta, mutta kun siitä vähentää tekniikan viemän tilan, siitä tulee varmaan aivan liian ahdas. Eli jos hankkisikin sellaisen n. 120-litraisen altaan ja rajaisin siitä osan tekniikkatilaksi, niin että itse riutalle jäisi sitten se satakunta litraa tilaa..? Tuo oma 100-l miljoonakala-altaanikaan ei nimittäin ole missään tapauksessa iso. Tuosta en raaskisi lohkaista minkäänlaista siivua erikseen.

En halua ala-allassysteemejä, ihan siksi, että minulla on levollisempi olo, jos kaikki vesi on samassa altaassa. Ei läpivientejä ja putkituksia, eikä siis niin montaa mahdollisuutta vuodoille. Ja sittenkin lasilistat tms. silikonisaumojen suojaksi. En nimittäin halua saumoihin porautuvia matojakaan.

Varsinaiseen asiaan, eli onko suunnitelmissa jotain ilmeistä vikaa:

-Altaan toisesta päädystä rajataan osa tekniikkatilaksi, pääaltaan ja tekniikkatilan väliin laitetaan ylivuotokampa, että pintavesi pysyy varmasti liikkeessä ja päätyy skimmerille. Olen ymmärtänyt, että vaahdotettava moska kertyy nimenomaan pintaan? Lämmitin, vaahdotin ja pinnantasaaja (ja mahdolliset myöhemmin hankittavat lisähärpäkkeet) siis siihen lokeroon. Veden palautus pääaltaan puolelle sitten pumpun avulla, mutta miten? Väliseinään reikä ja pumppu siihen *tök* vai jonkinlainen putkitus/letkunpätkä ja veden palautus vaikka altaan toiseen päähän?

Altaan puolelle pari kappaletta nanostreamejä vettä liikuttamaan. Tässä mallissa ei muuta tekniikkaa sitten olisikaan näkyvillä.

Millainen merkitys on aktiivihiilellä/fosfaatinpoistajalla, kannattaako varata tila myös jonkinlaiselle sisäsuodattimelle niitä varten?

Tarkoitus olisi elätellä pääosin elävän kiven mukana tulevia öttiäisiä ja korkeintaan muutamaa pientä kalaa. Lisäksi jotain kohtalaisella valomäärällä pärjääviä (pehmyt)koralleja tms. Mahdollisimman simppeli meininki, kiitos.

Valaistus onkin sitten asia, josta ymmärrän ehdottomasti vähiten, mitä tekniikkaan tulee. Mitä tuollaiseen kannattaisi ajatella valaisimeksi? Olen kai edes pikkuisen kärryillä Kelvineistä, mutta eri valaisintyyppien vaatimat wattimäärät, niiden käyttökustannukset/käyttöikä... = ? Ja mistä kummasta niitä sopivia putkia/polttimoita/mitälie oikein tempaistaan? Yksi puhuu työmaavalaisimista, toinen ledeistä, kolmas T5:sta ja neljäs jostain ihan muusta. Kääk. Rohkenisiko joku esittää ihan oikeita vaihtoehtoja tähän? Vaikka ihan linkkeinäkin. Jos tämä riuttahomma johonkin kompastuu lopullisesti, niin minulla se kompastuskivi on tässä. En parhaalla tahdollanikaan ymmärrä asiasta tarpeeksi, vaikka miten luen.

[Aqualung]

Ihan käypänen setuppi ja suunnitelma ilman mitään selviä sudenkuoppiahan tuo. Sanoisin että tuolla systeemilä fosfaatinpoistaja ja hiili kyllä pärjäävät ihan suodatuspussukassakin (mahdollisimman suuri silmäkoko kuitenkin niin etteivät varise).

Valaisimeksi 100 litran pääaltaalle olisi ihan ok käyttää esim, pääaltaan mittaista 4-6 putkista T5 valaisinta, 150W monimetallia tai vaikkapa about 50-100W lediä (mielusti himmennettävä). Monimetalliin joku 15000 - 20000K polttimo ja putkivaloon about 50/50 sinistä actinic putkea ja jotain about 15000K valkoista. 6-putkinen jos on niin pistäisin 3x actinic, 2x15000K (14000K ja 16000K käy hyvin myös) + 1x Fiji Purple tai vastaava sävy.

Nämä nyt ovat ihan omia henk koht suosituksia joilla itse menisin, joten taas sinne harrastajan nurkkiin särpimään kaffetta ja unohtamaan mitä pitikään kysyä. Sillä se on meillä muillakin alkanut.

[Verna]

Kiitos. Tässä tuli valaisinvaihtoehdoista riittävän selkeää rautalankaa.

Kyläily harrastajan luona on varmastikin hyvä ajatus, sillä en ole ikinä nähnyt yhtään riutta-akvaariota livenä. Oppaita olen selannut pää savuten ja lukenut tästä foorumista kaiken vähänkin lukemisen arvoiselta vaikuttavan (menen sivulla 109, vielä on reipas parikymmentä sivua tutkittavaa), mutta eihän lukeminen käytännön esimerkkiä vastaa. Kirjoitan oppimastani joka tapauksessa asioita vihkoon ylös. Tekniikkavaihtoehtoja ja tarvittavia pikkuhilppeitä ja kiinnostavia selkärangattomia ja... Kemia saa minut välillä hyppimään tasajalkaa, mutta jos selviän lampuista, selviän kyllä kemiastakin.

[Verna]

Kertoisiko joku, minkä eliön/toiminnan hyödyksi merivesipurkeissa käytetään ro-vettä? Löydän vain selostuksia, miten puhdistus tapahtuu. Onko ro-vesi elävää kiveä, selkärangattomia, kaloja vai koralleja varten? Tarvitseeko esimerkiksi FOWLR-tyyppinen allas ro-vettä? Jotkut näemmä puhdistavat vetensä ja toiset eivät.

[Ramihu]

RO on kaikkien altaassa olevien eläimien puolesta parempi vaihtoehto, ei kuitenkaan kaikkialla suomessa välttämätön.
RO Laite poistaa vedestä haitallisia aineita kuten desinfiointiaineita ym. joita on käytetty vesilaitoksella vedenpuhdistukseen. Käyttämällä RO vettä vähennät altaan suodatukselle kohdistuvaa kuormitusta esim kloorin, fosfaattien ym. haitallisten aineiden osalta.
Tässä viitteenä paikalliset vesijohtovesiin ilmoitetut arvot Jämsässä
http://www.jamsa.fi/asuminen/vesi-ja-vi ... o-ja-laatu

Osa tykkää tehdä sen puhdistuksen jo ennen kun vesi menee altaaseen, osa taas antaa altaaseen rakennetun suodatuksen hoitaa homman.

Itse käytä RO/DI laitetta jossa TDS mittari(total dissolved solids) ihan säännöllisesti niin ei tarttee sitten myöhemmin kiroilla jos vaikka vesilaitoksella päätetään desinfioidaan putkistoja (Kuten upinniemessä hetki sitten http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2 ... 32689.html) Vaikka en upinniemessä asustele (kuitenkin suht lähellä upinniementien varrella), oli meidänkin vedessä selkeä kloorin haju muutaman päivän.

Kannattaa lukasta ajatuksellä useampaan kertaan läpi tuo koko perustamismanuaali http://merivesi.aqua-web.org/akvaariomanuaali_v1_1.pdf
sieltä löytyy sivulta 55 alkaen RO, RO/DI laitteista lisätietoja.

Vaikka nyt ei ihan kaikkea sisäistäisi tai ymmärtäisi tuosta manuaalista on se hyvä kuitenkin lukea läpi ja ennaltaehkäistä joitain virheitä mitä ei välttämättä maalaisjärjellä ymmärrä edes ajatella. Se on kuitenkin myöhästä kaivella enään sitä manuaalia kun kalat ui selkää tai korallit on kaikki valkosia.

[Verna]

Kiitos vastauksesta. Välillä tuntuu, että tulee luettua liikaakin, niin sitten jää jotain ymmärtämättä, kun oma kapasiteetti loppuu. Sen verran käsitin, että kaloille riittäisi vähempikin valo, kuin koralleille ja mietin, riittäisikö minulla ylipäätään kärsivällisyys korallien kanssa... Että josko se FOWLR? Kunnes sitten katselin muutamia kuvia netistä, ja aika "hengettömälle" ne paljaat kivirakennelmat niin värittöminä näyttivät. Kalat olivat kauniita, mutta sisustus oli turhankin askeettinen. Ei kai tässä auta, kuin varustautua siihen malliin, että saa halutessaan sitten jotain nättiä kasvateltuakin - ja saan unohtaa kaikki mahdolliset oikopolut. Mutta onpa kiva, että on tämä foorumi, niin ei tarvitse kokeilla joka mokaa itse sitten ihan käytännössä.

[Verna]

Löysin nopealla googlauksella tällaisen valaisimen. https://www.fish-street.com/aqua_japan_6x_t5ho Satalitraiseni näyttää olevan 70 cm pitkä, joten suunnilleen sen verran pituutta varmaan jäisi käytettäväksi 120-litraisestakin altaasta väliseinän lisäyksen jälkeen. Siihen siis riittää tuo 60-senttinen valaisin, eli 6 * 24W.

Aqualung ehdotti, että neliputkinenkin voisi mennä, mutta mitä ilman silloin jäisin? Kolmanneksen vähennys valossa vaikuttanee jo aika paljon. Tai sama kysymys toisin päin, mitä voisin saada, jos ostaisin tuollaisen kuusiputkisen valaisimen? En haikaile mitään supervaativia koralleja, mutta pehmytkoralleja olisi mukava saada muutamia.

Tuo HO tuossa T5:n perässä ei sitten kai tarkoita, että "hemmetin ongelmallinen", eli että putkia ei saa juuri mistään?