Leväakvaario

[kr70]

Kun muut saavat raivareita pienistä leväläiskistä, niin minä olen kehittelemässä ajatusta akvaariosta leville ja levänsyöjille...

Tämä akvaario olisi voimakkaasti valaistu ja matala (jotta valoa riittäisi pohjalla), pohja olisi kiveä (liusketta tai paljon pyöreitä, jotta olisi paljon kiinnityspintaa leville), kaloja olisi vähänlaisesti (jotta ruokaa riittäisi), muita kasveja ei olisi (jotta levät kasvaisivat), juurakoita piilopaikoiksi. Kalastona olisi siis pelkästään levänsyöjiä (esim. imumonneja tai synnyttäviä), ja niiden määrää sovitettaisiin niin, että lisäruokaa ei tarvitsisi juuri antaa, mutta akvaario ei silti täyttyisi levistä. Kokonaanhan mitään kaloja ei voi jättää levien varaan - kaikki tarvitsevat myös muuta - mutta pääruokana olisi siis levä, ja muuta pari kolme kertaa viikossa.

Mitä arvelette, toimisiko tällainen? Kuinka paljon kalaa levä voisi elättää esim. jossain 300 l akvaariossa? Olisiko vaarana esim. että akvaarion valtaavat sellaiset levät, jotka eivät kelpaa kaloille? Kuinka voisi suosia "ruokaisia" leviä?

[toukopouko]

Mikä idea, mun pahin painajainen . Sen vain sanon, että jos levät eivät karsiinnu hyvällä tahdilla, itiöitä viuhuu joka suuntaan, ne todellakin saattavat vallata akvan, esim. tuollainen muksa rihmaleväinvaasio. Mutta voisihan sen tulkita tuolloin hyvinvoivaksi leväksi, apua Ja tosiaan on leviä joita ei kalat mielellään syö, sitä en sitten osaa sanoa varmaksi, mutta eivät kait itseään nälkäänkään tapattaisi vaan söisivät mitä tarjolla on. Leväbarbi lienee ainoa joidenkin kotiloiden lisäksi, joille kelpaa esim. partalevä. Oih, tuli just sellainen kauhukuva mieleen altaasta, jossa hulmuaa sekaisin pitkää partalevää ja rihmistä sulassa sovussa .

Itse käytän jokaisen kropassani elävän solun pitämään levät poissa, niin en osaa oikein paneutua paremmin tähän mielikuvaan. Tsemppiä .

[Pintuliini]

Tässä yksi linkki, en tiedä vastaisiko tämä sitä mitä ajattelet:

https://www.youtube.com/watch?v=elhOgGTMJ24

Eikös monia jokibiotooppeja tehdä niin, että tankissa on pohjalla sileitä isoja kiviä, joihin annetaan kasvaa levää? Voisiko valaistus olla kohdennettu niin, että vain osassa akvaariosta, kivien kohdalla, olisi enemmän valotehoa? Voisi olla kaloillekin mukava, että tankissa olisi hämärämpiäkin alueita turvapaikoiksi. Tuolla youtube-kanavalla minkä linkkasin, on myös "150G Hillstream" nimellä akvaariosta juttua, siinä on monia levää syöviä pohjakaloja.
Lisäravintoa monille levänsyöjille saa myös esim. hajoavista lehdistä ja muusta vastaavasta, mihin kehittyy biofilmiä.

Kalastoehdotuksiin tulee mieleen ainakin garra flavatra. Liekö sewelliatkin?

[kr70]

Tuo algaescape ei oo kyllä ihan sitä, mitä minä tarkoitan. Siinähän kasvatetaan levää koristeeksi eikä siellä ole levänsyöjiä. Mun leväakvaariossa sitä kasvatettaisiin ruoaksi, ja ihanne olis, että levää ei ole paljon, koska se syödään sitä mukaa pois kuin sitä ilmaantuu.

Hämärämpiäkin paikkoja olis tosiaan syytä olla. Hämäryyden ja valon saisi yhdistettyäkin siten, että isojen puunkarahkojen alla on varjo, mutta niiden päällä kasvaa levät.

Garra olisi yksi hyvä vaihtoehto, mutta Sewelliat ja sukulaiset ei mun käsittääkseni ole levänsyöjiä lainkaan. Eihän kaikki imumonnitkaan ole, esim. kuuluisa L046.

Poukolle, idea olis, että itiöt viuhuisivat tosiaan joka paikkaan (etulasin voisivat jättää väliin), mutta kalat tuhoais levät sitä mukaa kun kasvavat.

Partaleväthän leviävät muista akvaarioista. Voisikohan sen estää siten, että estää yhteydet muihin akvaarioihin? Kalat tuotaisiin siten, että ne laitettaisiin välillä steriiliin altaaseen, jossa on UV-C-sterilointi, joka tappaa itiöt. Sitten sieltä lopulliseen akvaarioon.

Viherleviä tulee akvaarioon jotenkin joka tapauksessa. Kun aloitin harrastuksen uudestaan, oli eka akvaario 4 vkoa itekseen kypsymässä ilman kasveja tai mitään muutakaan muista akvaarioista (annoin vähän kuivaa kalanruokaa bakteerinruoaksi sekä FilterStarttia), ja silti sinne ilmaantui ainakin kahta tyyppiä leviä. Ainoat mahdollisuudet ovat itiöt hanavedestä, mangrovepuun kappaleet, kalanruoka, FilterStart ja JBL:n akvaariohiekka suoraan säkistä. Veikkaan hanavettä. Akvaariohiekka on lähes mahdoton, koska epäilen, että se tehdään kivestä koneellisesti.

[toukopouko]

Partalevän itiöitä saattaa tulla myös uusien asukkien myötä. Ja muita tietysti kanssa. Eivät vaan ala akvassa kasvamaan/rehottamaan, ellei olosuhteet päästä niitä etenemään.

Jep, ja tosi on, että jotakin kautta levät tulevat aina olemaan läsnä niin kauan kuin on vettä. Muistan Sisson hyvän kommentin: laitappa hanavettä lasiin ja valoon, kyllä siellä jotakin alkaat kasvamaan. Ei o heleppoo levävastaisen akvaristin elo .

[Pintuliini]

Oi, mulla on ollut sitten ihan väärä käsitys sewellioista. Ei ole koskaan ollut niitä itsellä. Sain sen levänsyöntikäsityksen tuolta Seriously fishistä:
Sewellia lineolata
Much of the natural diet is composed of benthic algae plus associated micro-organisms although insect larvae are probably taken on an opportunistic basis.

Home-made foods using a mixture of natural ingredients bound with gelatin are very useful since they can be tailored to contain a high proportion of fresh vegetables, Spirulina and similar ingredients.

For long-term success it’s best to provide a mature aquarium with a plentiful supply of algae-covered rocks and other surfaces.

If unable to grow sufficient algae in the main tank or you have a community containing numerous herbivorous fishes which consume what’s available quickly it may be necessary to maintain a separate tank in which to grow algae on rocks and switch them with those in the main tank on a cyclical basis.

Such a ‘nursery‘ doesn’t have to be very large, requires only strong lighting and in warmer climates can be kept outdoors.

Algal type is also important with diatoms and softer, green varieties preferred to tougher types such as rhodophytic ‘black brush’ algae.

[toukopouko]

Nonni, sullahan olikin tuolla tuo uv- ja steriili akva-ajatus, jaa-ah, itsestä tuntuu, että kyllä ne jotakin kautta altaaseen pääsee aina, ero on tosiaan vain siitä, saako ne mahikset kasvaa vaiko ei.

Nyt meni muuten hetkeksi hermo, avasin just pussin, jossa eilen ostamani kasvi (Rotala Wallichii). Joo-oh, piti olla kotilottomasta kasvialtaasta, joka sinne on vasta perustettu, mutta niinhän siellä ...keleen pussissa nökötti postitorvi . Ei ole alunaa, Carboa on, mutta ei hajuakaan kuinka kovaa Carbokylpyä Wallichii kestää, jotenkin mutu, ettei kestä. Hento hapsuinen herkkis. Enkä todella laita postitorven puolikastakaan kuorta noihin kahteen kotilottomaan altaaseeni. Pikaisia keksintöjä otetaan vastaan. Ei munan munaa siis altaaseen, ja alappa nyt niitä haituloita pesemään perusteellisesti. En nyt hätäpäissäni löytänyt edes kyseisen rehun max lämpötilan sietoa, mutta sillä oikeastaan niin väliä, se kuitenkaan kestä 33-34 jossa "saattaa" kotilot läkähtyä kuoliaaksi. Nyt tekis mieleni lasettaa parit kerpeleet tulemaan.

[toukopouko]

Yritin etsiä ketjua, jossa olisi aiheesta roskakotilot uudessa kasvissa, miten pois, mutten löytänyt, ja kun ei ole juuri oikein aikaa etsiskellä. Olisin nimittäin nyt jatkanut sinne tätä aihetta, kun lähtee levät käsistä ja muuttuikin kotiloiksi .
aloin nyt pesemään, lillutan hanavedessä, vaihdan monta vettä, lopuksi tiukka Carbokylpy, selviää tai ei. Jos ei selviä, roskiin se olisi mennyt joka tapauksessa, mutta jos siitä selviää yksikin kotilo, liike saa tuta Poukon tulisen kiukun.

[kr70]

Pintuliinille:

Tod.näk. minulla itselleni on ollut ainakin osittain väärä käsitys Sewelliasta. Näkemykseni perustui siihen mitä olen lukenut parista kirjasta Gastromyzon-lajeista, missä omnivooreiksi on niitä nimitelty. Nyt kun katson serouslyfishistä, niin huomaan, että lainaamasi teksti on kopioitu kaikkiin imunuoliaisiin. Sewelliastakin löytyy joiltakin sivustoilta että on kaikkiruokainen ja toisilta, että levänsyöjä.

Kuinkahan luotettavia nuo serouslyfishin kuvaukset muuten ovat? Partamonnin ruokalistasta lukee:

Wild specimens are probably omnivorous foragers but with a preference for aquatic invertebrates and suchlike.

In the aquarium it does best when offered a varied diet comprising sinking dried foods, frozen Daphnia, mosquito larvae, chironomid larvae (bloodworm), and prawn/shrimp, for, example, plus some fresh fruit, parboiled potato, etc.

Home-made foods using a mixture of natural ingredients bound with gelatin are very useful since they can be tailored to contain fresh vegetables, Spirulina and meatier ingredients.

Ei sanaakaan levistä (lukuunottamatta Spirulina) eikä paljon edes kasviksista yleensä, vaikka eikös partamonneja yleensä pidetä viimeisen päälle levänsyöjinä? Ja tähän on kopioitu sama "home-made foods..." kuin imunuoliaisissa.

Kalojen ruokinta on kyllä tosi mielenkiintoinen teema, ja ehkä tiedetään huonosti, mitä mikäkin kala syö luonnossa. Monet kasvissyöjätkin syövät mielellään elukoita ja sitten akvaariossa rasvoittuvat. Tunnen paikallisen yleisöakvaarion entisen johtajan, joka kertoi, että he lähettävät säännöllisesti kuolleita kaloja tutkittavaksi ja ne ovat järjestään rasvoittuneita. Ja siellä varmasti todella mietitään sitä, mitä kaloille syötetään. Uimatilaakin on ihan toisella tavalla kuin kotiakvaarioissa. Ilmeisesti akvaariokaloja ruokitaan liikaa ja liian rasvaisella ruoalla siihen nähden, mitä ne tekevät sporttia, ja ne vesikirput olisivat ilmeisesti arvokkaita juuri siitä syystä, mistä niitä pilkataan, että ravintoarvo mitätön.

[Pintuliini]

Tuopa se onkin, kun netti on pullollaan juttua ja kokemuksia, mutta sieltä on vaikeaa onkia seasta luotettava tieto. Mahdollistaa se kuitenkin sen, että alkuun pääsee ja sitten löytää oman tavan tehdä asioita kokemuksen myötä.

[kr70]

Totta. Minä vanhanaikaisena suosin kirjoja; tietää, että kirjoittaja on ainakin jonkin sortin asiantuntija. Mutta kirjoista ei löydy kaikkea, varsinkaan spesiaalipulmiin, määrityksiin jne.

Poukolle: Usuta se narttukoira niiden kotiloiden kimppuun! Ehkä voit opettaa sen myös haistamaan kotilonmunia. Onko se muuten toipunut?

[toukopouko]

KR: kiitos kysymästä, mutta ikävä kyllä menehtyi viikko ennen joulua, 5 vuotias tyttö. Oli vähän apea joulu. Muuten hyvä idea, koska söi todellakin ihan mitä vaan, ahne kuin mikä. Loputtomia niittyjä ja leutoja tuulia Indylle.

Tämä juuri, että netti on täynnä kaikenlaista "tietoa", iso osa tutkimatonta ja lähteetöntä mutua ja arvuuttelua. Itse luotan eniten pitkän linjan harrastajien omiin kokemuksiin, tietoon ja sitten kirjallisuuteen. Nettitietoon, silloin jos on asioille vahvat perustelut, asiantuntija, uskottava sivusto tai tutkimustulosta. Niin kauan otan tiedon olettamuksena, jota pohtia ja heittää se vaihtoehtona. 100% faktaa on vaikeaa saada. AW on siitä huippu, että täältä saa vähän kumpaakin. Ennen muinoin kun kirjoitteli vielä PRboy (monnit ja monniset), Jarvij (no, kaikki), Sisso (kaikki kasveihin liittyvä), Rain (sammalexpertti), ja olikohan se Danny joka tiesi miekoista paljon, ja monia muita, niin tiesi, että on paljon faktaa teksteissä. Haravoin myös niin, että jos monet harrastajat ovat omakohtaisesti kokeneet tai samaa mieltä jostakin asiasta, mieluusti kallistun siihen suuntaan, mutta aina pienellä varauksella.

[kr70]

No voi. Osanottoja! Nuorena meni - mitenkäs sanotaan, koiran vuosi on 7 ihmisen - liekö totta mutta sitten olisi meitä nuorempi.

[toukopouko]

Juu, näinhän se on, liian nuorena joutui lähtemään.

[toukopouko]

Partamonni syö nuorena innokaana leviä, mutta se halu vähenee ja laiskistuu iänmyötä.

[kr70]

Poukon kauhuksi detalji, jossa näkyy ainakin 5 levälajia. Sivulasissa piilevää. Ehkä 4 tyyppiä viherleviä(?): iso puska, mangrovessa jäkälän näköistä, jäkäläjuotin yläreunassa pieni tummanvihreä läiskä toista lajia ja muutama säie rihmalevää taustalla ja oikealla, jossa kiikkuu kierteinen. Tässä akvaariossa ei ole muita kasveja paitsi jättimäisen kultaköynnöksen juuret (häämöttää taustalla). Valaistuksena vain kaksi spottia (toinen 25 cm suoraan ison leväpuskan päällä). Rihmalevä on ainoa, mitä poistan viikkoputsauksessa ja tietenkin puhdistan etulasin, joskin tarvitsee vain kerran 2 vkossa. Kääpiömiekkapyrstöt menevät usein leväpuskan sisään etsimään sapuskaa. Varsinaisia levänsyöjäkaloja ei ole.

[toukopouko]

Vaan ompahan hienon näköinen mangrove, näyttää kuvassa jättisuurelta, mutta muistelen, ettei akvasi ollut järjettömän suuri vai muistanko ihan väärin? Oli miten oli, hieno mangrove. Laita kuvaa vielä koko komeudesta. Olisi hyvännäköinen juttu, kun olisikin tuollainen suuri mangrove joka täyttää liki puoli allasta ja rakentaa muu siihen ympärille minimaalisesti, vähän samaa henkeä kuin niissä laittamissasi akvoissa you tubessa.

[kr70]

Oikeinpa muistelet, Poukellus*. Isoja akraavioita ei minulla ole eikä tulekaan ennen kuin muutetaan uuteen kämppään. Tuo on 135-litrainen. Yritän muistaa ottaa ens vkolla kuvan koko karahkasta, nyt laittoi kellokatkaisija jo valot pois ja aamulla lähetään vkonlopuksi matkalle.

* taiteilijanimesi latinalaistettu versio, vrt. Linné - Linnaeus

[SiriusAng]

Mahtava idea! Näihin kasvialtaisiin mäkin voisin sortua

[toukopouko]

Krellus , tuo kuva on muutenkin hieno, ei mikään minun painajainen. Itsellänikin on kannoissa jonkun verran levää. Ei ole varsinaisia puun näkertäjiä enää, appelsiinipleko joskus vähän käy imuroimassa, muttei näkyviä tuloksia. Minun pahin painajainen on se, että ne puskee armaisiin kasveihini.

Jäi kyllä nyt verkkokalvoihini palamaan kuva, siis hyvä kuva, jossa allas olisi noin 120-160l, keskellä hirmuisen kokoinen kannon jötkäle (kallis ), ja jos ei koko omaisuutta viitsi laittaa megakantoon, niin isoista rakennella keko, vaikka tuollainen iso yksi pökäle olisi ihan paras, likimain pintaan saakka. Se olisi se altaan kiintopiste, ja sen ympärille jotakin pientä, vähän kasveja, pääasiassa matalaksi jääviä, pari hassua köynnöksen pätkää taustalle, ehkä catappalehtiä ja ohuita omenapuun tummenneita oksia tms. risuja pohjalle. Muutamat pieneksi jäävät plekot pohjalle ja pikkusinteistä koostuva iso parvi, hmmm... ehkäpä toteutan sen tulevaisuudessa.

Siinä olisi myös ehkä maailman ainoa allas (siis oma), jossa kestäisin sen kellertävän/rusehtavan veden jota muuten en kestä ollenkaan. Huom, itselläni, muiden omistavana ne on ihan hienoja, tällaisia omia pikku pakkomielteitäni . Tuossa altaassahan veden väri on jo pakollinen, kirkas ei edes sopisi.

Nonni, Siriusang, nyt tuumasta toimeksi. Itse olen ylittänyt sovitus kiintiön altaiden määrässä jo. Vannoin, ettei lähde lapasesta tällä kertaa, ja sen sovitun yhden sijaan niitä on jo 5kpl. Mutta koska ne on suht pieniä, niin nehän voi laskea yhdeksi, joten eihän niitä siinä tapauksessa ole kuin 2 , ex joo?

[kr70]

Minun idea tämän ketjun ensimmäisessä viestissä kuvailemassani levänsyöjäakvariossa on se, että olen mietiskellyt, miten voisi rakentaa akvaarioon "miniekosysteemin", jossa ravinteet lähestulkoon kiertävät suljetussa tilassa: akvaario tuottaisi kalojen ruoan ja käyttäisi niiden paskat. Jotta ravintoketju toimisi, se pitäisi akvaarion pienessä tilassa olla mahdollisimman lyhyt. Eli yksinertaisesti kasvi-kasvinsyöjä-hajottajat. Ja kaloja tietenkin vain vähän. Voi olla, että ainoa mahdollisuus ovat levät ja levänsyöjät. Vai olisiko mahdollista kasvattaa jotain nopeasti kasvavaa kasvia ja vaikka Metynnis-suvun tetroja?

Yllä oleva suljettu ravintoketju on tietysti vain teoriaa. Pitäähän niille levänsyöjillekin oikeasti muutakin ruokaa hiukan antaa, ja vettä pitää myös vaihtaa: ei ne levät kaikkea paskaa kuitenkaan käytä. Mutta se olisi siis pääidea, että pääruoan muodostaisivat ne akvaariossa kasvavat levät (tai muut kasvit).

Pouko, hyvältä kuulostaa sun karahka-akvaario. Mulla on karahkoita joka akvaariossa. Jos sä oot kasvinainen niin mä oon karahkamies.

[toukopouko]

Pouko, hyvältä kuulostaa sun karahka-akvaario. Mulla on karahkoita joka akvaariossa. Jos sä oot kasvinainen niin mä oon karahkamies.

Juu, ymmärsin tuon sinun ajatuksen aloituksessa. Kokeile ihmeessä. Mietin vain tuota levien ns. hallintaa, saada aikaiseksi oikeat levät ja kohtuudella kuitenkin, niin siinä onkin projekti sulle.

Sen verran karahkanaista minustakin löytyy, että joka altaassa karahkat olla pitää.

[kr70]

Nuo on tosiaan mullakin ne kaksi suurta kysymysmerkkiä, mikä laittaa minut epäröimään tätä suunnitelmaa:

1. Voisiko käydä niin, että sellaiset levät valtaavat akvaarion, joita kalat eivät syö.

2. Oikean kalamäärän löytäminen. Voisi ajatella, että aloittaisi kalattomalla altaalla ja sitten lisäisi vähitellen levänsyöjiä, kunnes homma olisi suunnilleen tasapainossa. Mutta eikö ole niin, että levänsyöjät syövät mieluiten nuorta, kasvunsa aloittavaa levää ja isommaksi päässeet leväparrat saattavat jäädä syömättä? Silloin voisi käydä niin, että levät valtaavat akvaarion mutta kalat jäävät nälkäisiksi.

No, projektia ei pääse toteuttamaan, ennen kuin saan ison akvaarion, ja se onnistuu vasta, kun on muutettu uuteen kämppään.

[NeNithelo]

Mille kalalle kelpaa rihmalevä? Ei ainakaan partamonnille / platyille?

[kr70]

Olen lukenut, että partamonni söisi nuorta rihmalevää. Miten on? Pitemmäksi kasvaneita rihmoja ei varmaan mikään syö, paitsi ehkä leväsukarapu?