Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoille

[buttnekkid]

Google scholar on kaveri jos tahtoo sukeltaa tanniinien ja humusainesosien mielenkiintoiseen maailmaan.
Menee ilta jos toinen kun noita kahlaa läpi.

Esim. turpeen kationinvaihtokapasiteetti on asia mitä ei välttämättä tule paljoa tuumailtua mutta jos orientoituu tuonne tumman veden puolelle niin melkein olisi syytä ottaa ainakin perusteet haltuun.

Tuossa on ainakin ihan mukavasti vedetty asioita nippuun:
https://tanninaquatics.com/blogs/the-ti ... -aquariums

[Sania]

Hieman päivitystä taas itse akvaarion osalta.
Nitriitti oli 9.7. 0,6 mg/l ja 11.7. 0,6 mg/l. 9.7. lisäsin yhden Prodibio Bio Digest 6 -ampullin (akvaarion käynnistysannoksen).
Akvaarion vesiarvot tänään:
pH 6,5
NO3 4-5 mg/l
NO2 >0,6 mg/l (vaikea lukea värejä, mutta on kunnolla nyt koholla)
NH4 1 mg/l
PO4 >10 mg/l
GH 9 °dH
KH 3 °dH

Hanaveden arvot:
pH 7
NO2 0,1-0,2 mg/l
GH 8 °dH
KH 2 °dH

Sähkönjohtavuutta en saanut.
Fosfaatti on hassusti koholla verrattuna noihin typpiyhdisteisiin, ja minusta typpiyhdisteiden pitoisuus on oudon alhainen verrattuna siihen, että olen ruokkinut akvaa runsaasti. Kaiketi kasvitkin typpeä käyttävät, mutta luulisi, että samalla fosfaattia. Tuossa viherkasvimullassa on hieman enemmän fosforia kuin typpeä (tiedot aloitusviestissä). Levää ei ole näkyvissä, mutta huonekasvin pistokkaat ovat yhä apujoukkoina.
Testien jälkeen lisäsin akvaan pari desiä multaa ulkoa kukkapenkistä, missä multa on ollut kosteaa ja haisi kivasti ”maalle”. Toivottavasti tulee vähän vipinää.

[kr70]

buttnekkid, mitä tarkoitit tällä: "Joskus kyllä tullut melko hurjia pitoisuuksia vastaan kun kaloja on tilannut vasiten."? Kun olet tilannut kaloja (postissa?), ovat ne uineet vedessä, jossa sähkönjohtavuus on noussut kuonasta todella ylös? Tätäkö tarkoitat?

Puhdasta vesi on kai kemiallisesti silloin, kun siinä on vähän vähän liuenneita muita aineita, kuten kalsiumia, tanniinia, fosfaattia, jne. Akvaarionhoidon näkökulmasta vesi on puhdasta, kun siinä on vähän kalojen aineenvaihduntatuotteita ja haitallisia aineita (kuten raskasmetalleja). Olisiko tällainen määritelmä hyvä? Emme tavoittele kemiallisesti puhdasta vettä akvaarioihin. Esim nuo tanniinit ovat hyviä melkein kaikille kaloille (ehkä ei jollekin Malawi/Tang-kaloille).

Yritin etsiä tieteellisiä papereita hormonien keräytymisestä akvaarioveteen. Pikaetsimisellä en löytänyt mitään. Ei tietysti ole kaikkein kiinnostavimpia tutkimuskohteita yliopistoväelle. Etsiessä sattui silmään tällainen:
https://link.springer.com/article/10.10 ... 19-00374-6
Tämän mukaan sininen taustalasi parantaa taistelukalaurosten kasvua verrattuna läpinäkyvään, valkoiseen, punaiseen ja mustaan. Yllättäen punainen oli toiseksi paras.

Minun kokemuksen mukaan bakteeriympeillä saa kyllä typpiyhdisteiden hapettumisen käyntiin, mutta se edellyttää, että 1) kuormitus on kevyt, ja 2) valmisteen bakteerit ovat elossa. 2. riippuu mahdollisesti tuotemerkistä sekä tuotteen säilytyksestä. Olen viimeisien kuukausien aikana tehnyt 4 testiä näiden kanssa. Olen kirjoittanut tulokset ylös, joten voin kirjoittaa niitä tähän.

1. Viime syksynä hyvin samankaltainen kuin 2., joten en kirjoita sitä tähän ylös.

2. 9-litrainen pikkuakvaario, missä omatekoinen pillisuodatin. 17 hunajarihmakalan poikasta, alussa noin 8-millisiä. Akvaario pystyyn 28.2., suodattimen "kypsysys" Microbe-Lift Gel Filter -valmisteella samana päivänä ja poikaset heti akvaarioon. Vaihdoin vettä joka toinen päivä. Vielä poikasten viimeisenä päivänä tässä akvaariossa 4.4. oli ammonium 0,4 mg/l ennen vedenvaihtoa. Nitriitti ei ehtinyt nousta näin tiheillä vaihdoilla. Sitten akvaarioon tuli kaksi sinisilmän poikasta. 8.4. ja 10.4. ammonium oli 0,1 mg/l. 18.4. alkaen se oli 0. Eli kypsytys ei toiminut Microbe-Liftillä. Kuormitus oli mahdollisesti aluksi liian kova, ja minulla on epäilys, oliko Microbe-Liftissä bakteereja lainkaan elossa. Kesti melkein 2kk, kunnes bakteereja oli tarpeeksi.

3. 40-litrainen akvaario samoille poikasille. Dennerlen nanosuodatin. Poikaset aluksi 1,5-2-senttisiä. Akvaario pystyyn 4.4., suodattimen kypsytys JBL FilterStart -valmisteella 5.4. ja poikaset heti akvaarioon. Ruokinta 4 kertaa päivässä. Ammonium ja nitriitti pysyivät heti alusta alkaen nollissa normaaleilla vedenvaihdoilla. Eli kypsytys onnistui.

4. Samassa 40-litran akvaariossa sattui onnettumuus, kun unohdin suodattimen pois päältä useammaksi tunniksi ja menin vielä laittamaan sen päälle sen jälkeen, jolloin se pumppasi akvaarion täyteen nitriittiä. Kun sain vedet vaihdettua ja suodattimen pestyä, "kypsytin" sen jälleen samalla JBL FilterStart -valmisteella 28.5. Ja vielä JBL:n denitrolia pari päivää myöhemmin. Ruokintaa en vähäntänyt. Poikaset 2,5 cm pitkiä. Kypsytys ei selvästikään toiminut, koska minun piti tehdä 2-3 päivän välein 50% vedenvaihtoja, jottei nitriitti olisi noussut. Johtuiko isompien poikasten kovemmasta ruokahalusta, vai oliko valmiste mennyt pilalle? 4.6. kyllästyin vedenvaihtohin ja vaihdoin jo valmiiksi kypsän suodattimen toisesta akvaariosta, ja ongelma korjaantui.

Eli ongelmaton tuo kypsytys litkujen kanssa ei todellakaan ole. Ympithän pitäisi säilyttää lähellä huoneenlämpötilaa. Jos sen vie pakkasella ulos, niin bakut kuolee. Mutta miten kauan ne säilyvät avatussa pullossa huoneenlämmössä? Pitäisikö ne jopa käyttää heti? Oliko 4.:ssa käyttämäni FilterStart jo mennyt vanhaksi, kun oli ollut avattuna melkein 2 kuukautta? Tietääkö esim. Teemu?

Jos Walstadilla ei ole mitään vesiarvodataa, antaako hän tietoa kalojen menestymisestä? Esim ovatko herkät lajit kuteneet?

[kr70]

Veikkaan, että fosfaatti on peräisin mullasta. Eiköhän se vähene, kun kasvit käyttävät sitä vähitellen.

En usko, että pieni sameus häiritsee kaloja, varsinkaan rihmakaloja. Ovathan monet luonnonvedetkin tosi sameita.

[buttnekkid]

buttnekkid, mitä tarkoitit tällä: "Joskus kyllä tullut melko hurjia pitoisuuksia vastaan kun kaloja on tilannut vasiten."? Kun olet tilannut kaloja (postissa?), ovat ne uineet vedessä, jossa sähkönjohtavuus on noussut kuonasta todella ylös? Tätäkö tarkoitat?

Juuri tätä ajoin takaa. Eli kalat oli tilattu tukusta paikalliseen liikkeeseen.
Jotenkin tuntuisi hurjalta kotiuttaa tuollaisissa tapauksissa tyyliin pussi auki ja kalat tankkiin.
Ainakin ionitasapainon ja osmoottisen säätelyn näkökulmasta.

Olivat muuten Lasitapparakaloja: https://www.seriouslyfish.com/species/c ... la-myersi/

Puhdasta vesi on kai kemiallisesti silloin, kun siinä on vähän vähän liuenneita muita aineita, kuten kalsiumia, tanniinia, fosfaattia, jne. Akvaarionhoidon näkökulmasta vesi on puhdasta, kun siinä on vähän kalojen aineenvaihduntatuotteita ja haitallisia aineita (kuten raskasmetalleja). Olisiko tällainen määritelmä hyvä? Emme tavoittele kemiallisesti puhdasta vettä akvaarioihin. Esim nuo tanniinit ovat hyviä melkein kaikille kaloille (ehkä ei jollekin Malawi/Tang-kaloille).

Joskus muistan lukeneeni tutkimuksen jossa selvitettiin tanniini/humuspitoisuuksien vaikutusta lajin x poikaskuolleisuuteen.
Eli tosiaan lajista riippuen, ei tumma vesi aina ole oikotie onneen.

Minun kokemuksen mukaan bakteeriympeillä saa kyllä typpiyhdisteiden hapettumisen käyntiin, mutta se edellyttää, että 1) kuormitus on kevyt, ja 2) valmisteen bakteerit ovat elossa. 2. riippuu mahdollisesti tuotemerkistä sekä tuotteen säilytyksestä. Olen viimeisien kuukausien aikana tehnyt 4 testiä näiden kanssa. Olen kirjoittanut tulokset ylös, joten voin kirjoittaa niitä tähän.

Tämmöisiä testejä olisi mielenkiintoista lukea enemmänkin eikä pelkkää mutuilua.

[kr70]

Ammoniumia/ammoniakkia alkaa kyllä tulla hyvin nopeasti aivan steriilin näköisenkiin akvaarioon.

Tähän vielä: Ammoniumia alkaa tulla heti sen vuoksi, että kalat erittävät ammoniumia suoraan kiduksistaan. Siinä, että ammoniumia alkaa tulla jätteistä, kestää toki vähän kauemmin ja siihen vaaditaan jotain bakuja.

Luin buttnekkidin linkkaaman hyvän tanniini-artikkelin. Yllättävää, että kirjoittaja käyttää muiden humusaineiden lähteiden joukossa tavallista teetä.

Olen myös lukenut, että humiinit saattavat vaikuttaa poikasten sukupuolijakaumaan siten, että naaraita tulee enemmän kuin ilman humiineja. Olen kuullut eräältä erittäin kokeneelta viljelijältä, joka ei käytä mitään lisäaineita vesijohtovedessä, että joidenkin lajien kohdalla tulee aina vain (lähes) pelkkiä uroksia. Tässä voisi olla humusaineiden puutosta (oma päätelmäni). Itse asiassa aloin itse käyttämään Catappa-lehtiä just silloin kuin luin tuon tiedon (vai hypoteesin?) humiinien vaikutuksesta sukupuolijakaumaan.

[Sania]

Akvaarionhoidon näkökulmasta vesi on puhdasta, kun siinä on vähän kalojen aineenvaihduntatuotteita ja haitallisia aineita (kuten raskasmetalleja). Olisiko tällainen määritelmä hyvä?

Varmaankin tuohon voisi lisätä erityisesti sen bakteeritiheyden. Että kaloille patogeenisten bakteerien määrä vedessä olisi mahdollisimman pieni.

Jos Walstadilla ei ole mitään vesiarvodataa, antaako hän tietoa kalojen menestymisestä? Esim ovatko herkät lajit kuteneet?

Walstad sanoo, että hänellä on ollut vaikeuksia kasvattaa jalostetuimpia miljoonakaloja (show guppies) ja kiekkokaloja. "I believe that some strains of these fish had been bred for so many generations in sterilized surroundings that they have lost much of their natural immunity," hän kirjoittaa. Ilmeisesti muut lajit ovat lisääntyneet, sillä hän puhuu siitä, että hän pitää kalojen normaalia käyttäytymistä (mm. lisääntymistä) niiden hyvinvoinnin mittarina.

[kr70]

Walstad: "I believe that some strains of these fish had been bred for so many generations in sterilized surroundings that they have lost much of their natural immunity,"

Tuo perustelu näyttäytyy uudessa valossa, kun muistetaan, että normaaleissa akvaarioissa bakteeritiheydet ovat korkeampia kuin luonnonvesissä, eivät matalampia.

[Aaronjaaiti]

Mielenkiintoinen kokeilu ja aihe, seuraan!

[kr70]

Mutta miten kauan ne [bakteerit] säilyvät avatussa pullossa huoneenlämmössä? Pitäisikö ne jopa käyttää heti?

Yritin kysyä tätä JBL:ltä. Valitettavasti asiakaspalvelijat ovat vain töissä siellä ja osaavat vain copy-paste tekstejä, jotka ovat jo muutenkin niiden sivuilla. Olen huomannut tämän ennenkin. Vastasi samalla tekstillä, joka on FilterStarterin sivulla, että säilyy alkuperäispakkauksessa 18 kk. Tein jatkokysymyksen, että pakkaushan ei ole enää alkuperäinen, jos se on avattu, kuinka kauan säilyy avattuna. Vastaus: ei pysty sanomaan. Yritin etsiä netistä tietoa. Toinen valmistaja sanoo, että koko pullo pitäisi käyttää heti, mutta tuote on ilmeisesti hiukan erilainen, koska se säilyy avaamattomana jääkaapissa vain 8 vkoa.
http://www.valenta-aquaristik.de/indexs ... clean.html

Tämä yleinen akvaariosivusto sanoo, että jonkin valmistajan jokin spesiaaliteknologia "greatly extends their product’s shelf life even after opening the bottle", joka viittaisi siihen, että pullon avaaminen todellakin lyhentää bakteerien säilyvyyttä.
https://aquanswers.com/best-aquarium-ba ... upplement/

Pari valmistaja suosittelee avaamisen jälkeen laittamaan viileään:
https://www.easylife.eu/products/freshw ... /easystart
https://www.taiheiyo-cement.co.jp/engli ... index.html
Jälkimmäinen antaa ymmärtää, että avaamisen jälkeen säilyisi vuoden.

JBL FilterStartin käyttöohje sanoo, että kostutetaan suodatinmassa, ravistetaan pulloa ja sitten ruiskutetaan pullon koko sisältö suodatinmassalle, josta voisi päätellä, ettei tuote säily avattuna.

Hassua, ettei tätä ole tarkemmin käsitelty. Avaamisen vaikutus säilymiseen pitäis olla mitä tärkein tieto!

[buttnekkid]

Pahoittelut Sanialle hienon ketjun kaappaamisesta, mutta tuossa vielä pari linkkiä kirjanmerkkien pinosta:

http://www.swisstropicals.com/library/a ... iltration/
https://www.alltropicalfish.com/saltwat ... a-revealed
https://journals.plos.org/plosone/artic ... ne.0113515

[kr70]

Pitäsköhän meidän perustaa oma ketju nitrifikaatiolle? Minulle sopii kaikkien tässä ketjussa olevien viestieni siirto sellaiseen.

Kiitoksia mielenkiintoisista linkeistä! Akvaristisen käytännön kannalta erityisen merkittävä oli mielestäni viimeisen artikkelin tulos siitä, että nitrifikaatiota suorittavat eliöt (olivat se sitten bakuja tai arkkibakuja) kansoittivat paremmin vaahtomuovia kuin sintrattua lasia ja keramiikkaa. Ennen olen lukenut siitä, että sintrattujen materiaalien hyvin pienet huokoset tukkeutuvat nopeasti lietteestä eikä näistä high-tech-materiaaleista olisi siten vastaavaa hyötyä (en tiedä oliko kyseessä varsinaisesti tieteellisesti tuotettu tieto). Mutta jos kerta pieneliöt myös mieluummin istuvat vaahtomuovilla, ei pitäisi olla mitään syytä ostaa kalliita siporaxia ja substratProta. Näiden käyttöohjeissa vielä suositellaan vaihdettavaksi osa materiaalista muutaman kuukauden välein, mikä on jo ihan selvää myynninedistämistä. Luulen, että laitan tulevaisuudessa suodatussysteemini siten, että ensin on erillisessä esisuodattimessa vanu, joka vaihdetaan joka vedenvaihdon yhteydessä, ja sitten pelkkää vaahtomuovia, joka pestään vain kerran vuodessa.

[Sania]

Ei ainakaan minua haittaa pienet sivupolut mitään, liittyvät kuitenkin aiheeseen.

Akvaariopäivitystä:

14.7. nitriitti oli reilusti koholla (yli testin asteikon) ja nitraatti 30-60 mg/l. Vesijohtovedestä nitraattitesti näytti 3-5 mg/l.
18.4. akvaarion arvot olivat samat. Lisäsin taas yhden ampullin bio digestiä.
21.7. nitriittiä oli edelleen paljon, mutta se oli ehkä laskemaan päin, sillä liuos ei muuttunut ihan niin välittömästi ja rajusti punaiseksi tippoja tiputellessa kuin aikaisemmin. Nitraatti oli 5-15 mg/l.
Tänään nitriitti olikin sitten jo <0,01 mg/l (asteikon pienin vaihtoehto) ja nitraatti 0,5-1 mg/l. Seurailen vielä tuota nitriittiä, pysyykö nollassa. Laseihin on nyt ilmestynyt vähän piilevää ja vallisnerioiden vanhimmissa lehdissä on havaittavissa hieman jotain rihmamaista viherlevää. Muuten akvaario on levätön.

Nyt kun tutkiskelin tuota valaistuspuolta tarkemmin, huomasin että vanha loisteputki oli Osram Biolux T8 18W 965 1000lm eli päivänvaloputkesta oli kyse ja ostin tällaisen samanlaisen uuden, sillä minusta sen väri on ihan ok näköinenkin. Lisäksi nämä minun ”energiansäästölamput” ovat sittenkin Osram stick led E14 10W 4000K 1055lm, mikä tarkoittaa että ne on uudemmat kuin muistin, sillä ilmeisesti tuota aloitusviestiä kirjoittaessani muistelin näitä ledejä edeltäviä polttimoita, jotka takuulla oli vielä energiansäästölamppuja. Miten onnistuinkaan muistamaan kaikki polttimot väärin? Hyvin menee. Joka tapauksessa nyt siis mennään uudella loisteputkella ja näillä kahdella maksimissaan pari vuotta vanhalla led-polttimolla.

Vaihdoin nyt siis tuon vanhan loisteputken uuteen, vaikka nitraatti on aika alhaalla ja leviä on ilmestynyt. Kasvit kyllä kasvavat kovaa vauhtia, joten ei ole kiva, jos nitraatti loppuu. Koitan ruokkia runsaammin ja poistin nuo huonekasvien pistokkaat altaan reunalta. Mietin, että onkohan tuo valaistus liikaa. Noiden E14 polttimoiden tehokkuutta on vaan niin vaikea arvioida. No, sen näkee sitten, tuleeko levää.
Vien taas tässä jossain vaiheessa vettä liikkeeseen testattavaksi tarkemmin. Kuvassa akvaario tänään, kun olin karsinut puolet intianvesitähdikkipuskasta ja pistiasta pois. En tajunnut ottaa kuvaa ennen karsimista. Vesi on aika ruskiaa. Anteeksi veden pinnan yläpuoliset sameat lasit, ei ole kauhean nättiä.

[kr70]

Onnea nitriitin häviämisestä! Eiköhän se pysy nollissa, kun on kerran sinne laskenut, jos et nyt holtittomasti lisää ruokintaa. Nitraatin häviäminen samanaikaisesti on yllättävää. Voisikohan se olla sattumaa, että samaan aikaan kasvillisuus on päässyt niin runsaaksi, että syö kaiken nitraatin. Jos näin, niin sitten karsimisen jälkeen nitraatti saattaa jälleen nousta.

[Sania]

Nitraatin häviäminen samanaikaisesti on yllättävää.

Nii’in, kauhukuvana on myös, että nitriitti on nollissa vain, koska kaikki typpiyhdisteet on vähissä eli kasvit käyttää typen mahdollisesti jo ammoniumina, ja minun allas ei olekaan vielä kypsä. Siksi vähän runsaampi ruokinta ja seurailu, jotta saadaan nitraattia enemmän näkyviin ilman, että nitriitti nousee. Mielenkiintoista saada tietää myös fosfaattipitoisuus, mihin se on kehittynyt viime akvaarioliikereissun jälkeen. Bakteerikalvo pinnalla ei ole vielä hävinnyt kokonaan, mutta se on selvästi vähentynyt. Vallisneriatkin on lähteneet hyvin kasvuun, haluan kunnon vallupöheikön toiseen päätyyn. Ja no intianvesitähdikki nyt on ihan rikkaruoho.

Nyt kun nitraattikin on noin vähissä ja liikkeessä eivät halunneet kertoa tarkkoja sähkönjohtavuusarvoja, laitoin EC-mittarin tilaukseen. Kivan loven se kyllä opiskelijabudjettiin lyö (ylipäätään kaikki vesitestit), mutta minä syön sitten kaurapuuroa. Kunhan kalat voi hyvin, hehheh.

Kuinka hyvin rihmakala-altaassa täytyy pitää kansilasit päällä? Tällä hetkellä vain kaikissa kulmissa on aukot ja tuossa veden yläpuolen ilmatilassa lasit pysyy kosteina. Mietin, että kuinka paljon noita kansilaseja uskaltaa raottaa esim. taka- ja etureunasta, jotta ilma kiertäisi lasien alla ja happea siirtyisi mahdollisimman hyvin veteen, ilman että se haittaa rihmakaloja. Pitääkö lasit siis olla huurussa, jotta ilma on riittävän kosteaa niille? Veden pinnan ja kansilasien välissä on tilaa jotain 10-15 cm.

Oliko 4.:ssa käyttämäni FilterStart jo mennyt vanhaksi, kun oli ollut avattuna melkein 2 kuukautta?

Miten (lämpötila) itse säilytit FilterStartin?

Jotenkin outoa, että nuo bakteerivalmisteet säilyy elinkykysinä jotain 18 kk, vaikka kuinka olisi avaamaton pakkaus tai typpeen säilötty. Ammoniumliuoksessa ne vissiin säilyisivät elossa, mutta että noin kauan? Ja happeakin tarvitsevat. Tapahtuukohan tuo säilöminen kuitenkin lepoitiöinä? En tiedä noista bakteereista riittävästi, pitäisi ottaa selvää. Sitten kun ehtii ja jaksaa. Mutta jos ne säilötään ammoniumliuoksessa (ja muutenkin), niin silloin olisi minun järjen juoksun mukaan loogista säilyttää valmiste jääkaapissa (ei pakkasessa), jolloin bakteerien aineenvaihdunta hidastuu ja ammoniumia riittää liuoksessa pidempään jne.. Maabakteerit yleensä ovat tottuneet lämpötilanvaihteluihin, joten luulisi, että jääkaappilämpö ei olisi paha juttu. Toisaalta kai kuolleetkin bakteerit voivat auttaa niin, että ne helpottavat elävien bakteerien kiinnittymistä pinnoille. Joskus olen jostain lukenut, että kuolleetkin maitohappobakteerit voivat auttaa ehkäisemään vatsaoireita, sillä ne vievät konkreettisesti tilaa (elintilaa) suolistossa haitallisilta bakteereilta. Lisäksi kuolleet bakteerit voivat olla osana hyvän kasvualustan tarjoavaa biofilmiä.

Mutta joo, tuli taas innostuttua jossittelemaan ilman parempaa tietoa. Aika hassua sinänsä, että samalla kun epäilen bakteerivalmisteiden toimivuutta, käytän niitä akvaariossani. Kannattaa muuten ravistaa esim. nuo bio digest -ampullit hyvin ennen avaamista ja käyttämistä. Itselläni ainakin kaikki bakut oli pakkaantuneet niihin ampullin ohuisiin päihin, joista ei saa niitä kauhean helposti pois enää ampullin avaamisen jälkeen.

[kr70]

Miksi ei liike HALUNNUT kertoa tarkkoja sähkönjohtavuusarvoja? Vai tarkoitatko, ettei niillä ollut mittalaitetta?

Kaikissa kulmissa aukot riittää kyllä. Ei sitä happea millään puhaltimella tarvii sinne työntää. Lasin alla ilma on lämpimämpää kuin yläpuolella, ja lämmin ilma nousee tunnetusti ylöspäin, joten ilma pyrkii lasin alta ulos aukoista, mikä kierrättää ilmaa tarpeeksi. Sinun tapauksessa on siksikin hyvä pitää melko tiiviit peitinlasit, ettei vettä haihdu liikaa. Koska et vaihda vettä, sinun pitäisi korvata haihtunut vesi tislatulla tai RO-vedellä, muuten vesijohtoveden suolat (kalkki jne.) rikastuvat vähitellen veteen.

Säilytin FilterStartin huoneenlämmössä (jotain 23-24 astetta). Jääkaappi voi tosiaan olla parempi. JBL:n sivustolla lukee, että bakut istuvat siellä ravinneliuoksessa, joka täyttää vain minimielinvaatimukset, koska täysillä toimiva aineenvaihdunta lyhentäisi säilyvyysaikaa. Muistelen myös lukeneeni, että litkussa on kiinteitä pieniä hiukkasia, joiden pinnoilla bakut ovat. Sitä ihmettelen minäkin, mistä ne hapen saavat.

Tekis mieli tehdä kunnollinen testi noilla bakteerivalmisteilla. Ehkä joskus syksyllä, jos on aikaa.

[Sania]

Heillä oli EC-mittari, mutta sanoivat, että eivät ihan luota sen tuloksen oikeellisuuteen. Sanoin, että olisi kiva jos saisi edes suuntaa antavat arvot. Se on parempi kuin ei mitään ja olisin ollut valmis maksamaan siitäkin. Tulokseksi sanoivat että sähkönjohtavuus oli akvaariossa enemmän kuin vesijohtovedessä. En sitten viitsinyt ruveta sen enempää kyselemään, kun eivät haluneet ottaa mittauksista hintaa. Mutta onneksi jatkossa saan kätevästi mitattua kotona.

Kaiketi nuo kansilasit voi sitten jättää noin. Olen vaan miettinyt, että mitä tarkalleen tarkoittaa, että rihmakalat tarvitsee lämmintä ja kosteaa ilmaa. Kun ei luonnossakaan ilman lämpötila pysy tasaisena ja joskus voi esim. tuulla enemmän, ettei ilmankosteus (kasvillisuuden joukossakaan) ole aina noin korkea kuin esim. minulla tuolla akvaariossa.

[Sania]

No niin. Tänään sain tuon EC-mittarin. Hanasta tulevan veden sähkönjohtavuus on 385 μS/cm. Sähkönjohtavuus akvaariossa on 515 μS/cm. Eli 3,5 viikon aikana (ei ole vaihdettu vettä) akvaarioon on kertynyt 130 μS/cm edestä jotain moskaa, jos oletetaan, että veden kovuus on pysynyt akvaariossa samana koko ajan. Eihän se oikeasti näin yksinkertaista ole, mutta antaa jotain osviittaa. Ruokinta on ollut tuon ajan melko runsasta. Ajatuksia? Harmi kun en tiedä mikä sähkönjohtavuus oli juuri altaan pystyttämisen jälkeen eli kuinka paljon itse multa nosti sähkönjohtavuutta. Olisi ollut mielenkiintoista tietää.

Akvaarion nitriitti on edelleen nolla ja nitraattia on vieläkin aika vähän, maksimissaan muutamia mg/l. Mistä tullaankin siihen, että kaiken touhottamisen keskellä en ole kiinnittänyt huomiota valaistusaikaan. Se oli jäänyt 14 h/vrk, joten tämä voi olla syy, miksi typpeä kuluu niin paljon. Lyhensin valaistusaikaa nyt ainakin 12 h/vrk. Voi olla että lyhennän sitä tuostakin vielä. Ajatuksia? Ennen olen pitänyt tuossa akvaariossa noilla samoilla valaisimilla valoja päällä 10-12 h (olen vaihdellut vuosien mittaan), mikä on tuntunut sopivalta, mutta vaatinut joskus hieman typpilisää, sillä silloinkin kalasto on ollut maltillinen. Tilanne on nyt sen verran erilainen, että täytyy seurailla.

Koska tuo olematon nitraatti ilmeisesti aiheuttaa tällä hetkellä akvaariossa olevan levän, lisäsin tänään mittauksien jälkeen ensiavuksi vähän Seachem Flourish Nitrogenia niin, että akvaariossa pitäisi olla nyt 5 mg/l nitraattia. Ainakin tuo levänkasvu alkoi, kun nitraattipitoisuus tippui, ja intianvesitähdikki ja pistia näyttävät puutosoireita uudessa kasvussa. Ei levää ole vielä mitenkään tolkuttomasti, mutta en haluaisi päästää tilannetta pahaksi.

Työnsin tänään sormen pohjaan paikkaan, joka oli saanut olla mahdollisimman rauhassa koko tämän ajan, ja haistoin. Mukava humuspohjaisen lammen tuoksu. Ei minusta paha ollenkaan. Mietin, että kun saan varmuuden, että nitriitti ei nouse vaikka saisin nitraatin kohoamaan, ja kun saan tietää muut vesiarvot liikkeessä, voisi ehkä harkita kalojen tuomista. En oikein tiedä, millä muulla mittarilla voisin vielä varmistaa ennen kalojen tuomista, että akvaario on turvallinen niille. Sähkönjohtavuuttakin voin jatkossa seurata. Ajattelin, että vaihdan vettä ennen kuin kalat tulee ja seurailen vesiarvoja sen jälkeen ja vedenvaihdot teen sitten sen mukaan. Ajatuksia? Vai pitäisikö varmuuden vuoksi odottaa vielä kuukausi?

[buttnekkid]

Aika korkealtahan nuo johtavuudet kuulostaa. Kun tietäisi kovuudet tai jotain suuntaa antavaa. Jos kerta nitriittiä ja nitraattia on vähän.

[Sania]

No niin, tässä on vähän lisäinformaatiota. Kävin liikkeessä mittauttamassa akvaario- ja vesijohtovettä.

31.7. akvaarion arvot:
pH 7
sähkönjohtavuus 529 μS/cm
GH 8 °dH
KH 5 °dH
NO3 5 mg/l (ehkä vähän yli)
NO2 <0,01 mg/l
NH4 0,05 mg/l

Vesijohtoveden arvot:
pH 7
sähkönjohtavuus 395 μS/cm
GH 7 °dH
KH 1-2 °dH
NO3 15 mg/l
NO2 0,2 mg/l

Koska nitriitti oli pysynyt nollassa, päätin vaihtaa vettä 80 % ja kotiuttaa 6 korurihmakalaa. Laitoin akvaarioon samalla kaksi ampullia bio digestiä. Kalat olivat kolme päivää paastolla, jonka jälkeen ovat saaneet ruokaa maltillisesti.

Vesi, jolla teen vedenvaihdot (seissyt turveämpärissä yön yli):
pH 6-6,5
sähkönjohtavuus 380 μS/cm
NO3 15 mg/l
NO2 0,1-0,2 mg/l

Akvaarion arvot tuon 80 % vedenvaihdon jälkeen (siis juuri ennen kalojen tuloa):
pH 6,5
sähkönjohtavuus 432 μS/cm

1.8. akvaario:
NO3 5-15 mg/l
NO2 <0,01 mg/l
Mittausten jälkeen vaihdoin varmuudeksi ja sähkönjohtavuuden alentamiseksi 40 % vettä, jonka jälkeen laitoin bio digest -ampullin.

2.8. akvaario:
NO3 5-15 mg/l
NO2 <0,01 mg/l
Vaihdoin 40 % vedestä, jonka jälkeen taas ampulli.

3.8. akvaario:
pH 6,5
sähkönjohtavuus 425 μS/cm
NO3 3 mg/l
NO2 <0,01 mg/l

4.8. (tänään) akvaario:
NO3 3 mg/l
NO2 <0,01 mg/l

Kaloja on tosiaan kuusi, enkä tiedä onko joukossa ainuttakaan naarasta. Ainakin yksi, jonka arvelin varmimmin sisuskalujen muodon perusteella naaraaksi, uhittelee muiden mukana purjeet pystyssä pitkin allasta, joten se siitä sukupuolien tunnistamisesta. Kaikki voivat hyvin. Ovat sen verran uteliaita, että silloin tällöin ovat kaikki kerralla näkyvissä. Pystyy laskemaan, että ovat tallessa. Nakutusta kuuluu vähän väliä ja tosiaan välillä kierrellään toisiaan evät levällään, mutta pientä pyrähtelyä lukuun ottamatta elelevät rauhassa.

[Teemu Salonen]

Onko ammoniumia mitattu tuon 31.7. jälkeen? Koska silloin on ollut ammoniumia vedessä, kielii se siitä, ettei akvaario ole vielä kypsä. Samoin siitä kielii myös nitriittipitoisuus. Hyvä että olet käyttänyt biodigestiä.

Yllättävän korkeita ovat myös kovuudet kun ottaa huomioon että akvaario on täynnä kovuutta laskevaa materiaalia. Millä testeillä arvot on mitattu?

[Sania]

Ammoniumia ei ole mitattu 31.7. jälkeen, itselläni ei ole sitä testiä. Kaikki arvot sähkönjohtavuutta lukuun ottamatta on mitattu JBL:n tippatesteillä. Nitriitin arvo <0,01 mg/l on asteikon pienin arvo, joten sen tuohon laitoin. Vesijohtovedessä kylläkin on se 0,2 mg/l nitriittiä. Myös ammonium akvaariossa oli asteikon pienin arvo. Kauppias sanoi, että väri on ihan keltainen. Hän oli laittanut arvoksi 0,05 mg/l, mutta kun tarkistin tuon asteikon niin siinähän se on ilmoitettu muodossa <0,05 mg/l. Mistäs sen tietää onko nitriitin ja ammoniumin arvo ihan nolla, kun asteikko ei jatku tuon pienempään?

Niin jokin tuossa mullassa varmaan nostaa kovuuksia. Multahan oli peruslannoitettu ja siinä on lisäksi kalkkikivijauhetta ja hietasavea. Toisaalta ihan kiva, että multa nostaa vähän veden puskurointikykyä tuosta vesijohtoveden 1-2 °dH:sta. Kokonaiskovuuden toivoisin olevan vähän alempana, vaikka ilmeisesti nuo korurihmat ei ihan hirveän tarkkoja siitä ole. Kunhan on alle 10 °dH.

Muoks. Koska noissa turveämpäreissä sähkönjohtavuus on hieman pienempi kuin vesijohtovedessä, vaikka nitraatti ja nitriitti ovat about samat, päättelisin, että turve laskee hieman myös kovuuksia noista vesijohtoveden arvoista.

[kr70]

Turve laskee KH:ta ja pH:ta. Mutta ilmeisesti mullassa on kalkkia, joka nostaa niitä.

[kr70]

Vielä tuosta hapentarpeesta ja kansilaseista, että eihän labyrinttikalat tarvii happea sen enemmän kuin muutkaan kalat. Totta, labyrintit ottavat hapen ilmasta ja muut kalat vedestä, mutta mistäs se happi sinne veteen tulee? No siitä samasta ilmasta veden yläpuolella! Paitsi jos on ilmastus käytössä, niin sitten tulee lisäilmaa/happea suoraan kansilasien ulkopuolelta, mutta se ei ole välttämättä tarpeellista, jos ei ole suurta kalatiheyttä.

Kuinka korkea ilmankosteuden ja lämpötilan pitää olla, en kyllä tarkalleen osaa sanoa. Troppisella sademetsäalueella ilmankosteus on kyllä selvästi korkeampi kuin mitä meidän huoneissa koskaan on (tiedän kokemuksesta), mutta korurihma elää alueella, missä on pitkä kuiva kausi. En osaa sanoa, kuinka korkea ilmankosteus siellä on "talvella". Uskon, että ilman yölämpötilat tippuvat talvella alemmaksi mitä meidän asunnoissa. Varsinkin ilmankosteuden vuoksi kannattaa minusta peitinlasit jättää varmuuden vuoksi noin kuten sinulla on.

[kr70]

Kuinkas multa-akvaario jaksaa?