Pinnan hyppelijät

[Pallokalaset]

Mitä on ne olemattomat pikkuiset hyppelijät veden pinnalla? Onko niistä haittaa?

[toukopouko]

Taitavat olla hyppyhäntäisiä. Onko sinulla pintakasveja tai pintaan saakka kasvaneita kasveja?

Nämä viihtyvät hyvin yhdistelmässä pinnassa olevat kasvit + niihin tarttuva kalanruoka/pakasteet. Tulevat yleensä kalanruoan tai akvakasvien mukana. Syövät vähän kaikkea, mitä pinnalta saavat. Myös bakteerikalvo heikäläisille maistuu. Saattavat vahingoittaa kasveja pinnassa, veden alle eivät mene. Ja ikävä kyllä, kaloille ei maistu ruoaksi.

Itselleni sain joskus kiekkolaan, jonne ostin vesihyasinttia pintakasviksi (sitä ei enää saa pitää altaissa, on kiellettyjen listalla) + pakasteruoka.

Hävitys on vähän kinkkistä, mutta itse pääsin niistä ottamalla Eichorniat vex ja lisäämällä kunnolla pintavedenkiertoa.

[Pikku-MiCi]

Onko kukaan koskaan kokeillut laittaa esim. kärpäspaperia tai vastaavaa? Tarttuiskohan noi öttiäiset sellaiseen ja saisko sillä tavalla ne hävitettyä?

[Pallokalaset]

Taitavat olla hyppyhäntäisiä. Onko sinulla pintakasveja tai pintaan saakka kasvaneita kasveja?

Nämä viihtyvät hyvin yhdistelmässä pinnassa olevat kasvit + niihin tarttuva kalanruoka/pakasteet. Tulevat yleensä kalanruoan tai akvakasvien mukana. Syövät vähän kaikkea, mitä pinnalta saavat. Myös bakteerikalvo heikäläisille maistuu. Saattavat vahingoittaa kasveja pinnassa, veden alle eivät mene. Ja ikävä kyllä, kaloille ei maistu ruoaksi.

Itselleni sain joskus kiekkolaan, jonne ostin vesihyasinttia pintakasviksi (sitä ei enää saa pitää altaissa, on kiellettyjen listalla) + pakasteruoka.

Hävitys on vähän kinkkistä, mutta itse pääsin niistä ottamalla Eichorniat vex ja lisäämällä kunnolla pintavedenkiertoa.

Pintakasveja on runsaasti. Eli siitä siis taitavat johtua. Ovat jotenkin inhottavia, mutta pintakasveista en luovu, joten niitä on varmaankin vaan siedettävä

[toukopouko]

Empä osaa sanoa kärpäspaperin toiminnasta tuossa yhteydessä. On hyvä muistaa, että osassa kärpäspapereita on myös myrkkyä, joten en laittaisi akvaveden lähelle. Lisäksi eikös niiden houkuttimena ole jonkinlainen makea tuoksu, eli hyppyhäntäisten pitäisi olla sitten persoja myös makealle.

[doradi]

Hyppyhäntäisiä ovat varmastikin joo. Itse kasvatan niitä ihan tahallani kalanruuaksi, sillä kyllä pinnasta syövät pienet kalat niitä mielellään napsii, esimerkiksi vaanijat ja monet seeprakalat sekä tapparat. Karkuun yrittävän hyppyhäntäisen metsästys näyttää jopa aika virikkeelliseltä puuhalta kaloille. Hyppisruokinnan seurauksena mulla on ainakin kahdessa altaassa reilu pysyvä popula noita, kasveille ei ole haittaa ollut (molemmissa altaissa on hyvin reilusti pintaan ulottuvia kasveja ja toisessa rännisuodattimessa eli pääasiassa kuivilla ihan huonekasvejakin).

On vähän vaikea kuvitella, että niistä olisi merkittävää haittaa. Jokin pinnasta syövä kala altaassa todennäköisesti riittää siihen, että niitä ei pääse riesaksi asti kertymään. Tosiaan reilu virtaus ja se, että altaan pinnassa ei ole niille "kuivaa maata", ehkäisevät myös hyppiksiä kyllä, mutta kokonaan eroon pääsy voi olla plusmiinus mahdotonta. Useimmat hyppikset ja ainakin nuo, mitä kasvatetaan kalan ja sammakkojen ruuaksi, syövät homeita ja sieniä (joita varmasti kasvaa pintakasveihin tarttuvaan kalanruokaan ym), mielestäni kuuluvat akvaarion "ekosysteemiin" ja ovat hyödyksi. Olen aika varma että ainoa haitta näistä on hoitajalle jos sattuu ötökät ällöttää, onneksi en itse ole alkuunkaan ötökkäkammoinen

[kr70]

Nuohan kuulostaa mielenkiintoiselle, jos niistä saa elävääruokaa. Mistähän noita saa tai miten ne päätyvät akvaarioon? Kasvien mukanako? Doradi, annatko hyppiksille vartavasten jotain ruokaa vai elääkö ne satunnaisilla tähteillä?

[doradi]

Hyvä kysymys kyllä, että miten ne alkutilassa päätyy akvaarioon, en tiedä - nyt voisi alkusyntyteoriaa alkaa taas kaupitella Pidempään käynnissä olleissa altaissa niitä melkein aina pinnalta tapaa. Nuo itse viljelemäni hyppikset, jotka on jotain trooppisia terraarioeläinten ruuaksi myytäviä ja vähän isompia kuin mitä yleensä itsestään tulleena näkee, ei selviä kuivassa huoneilmassa yhtään, eivät siis pääsisi akvaan omin avuin. Huonekasvien mullassa on usein niin hyppiksiä kuin muitakin maaperäeläimiä, ja ilmeisesti ne voi munina kulkeutua akvan pintakasveissa. Aikuisethan on tosi vettähylkiviä eli ne katoaa kyllä kasveista, kun ne huuhtelee.

Viljelen hyppiksiä 1-2 litran muovilootissa, joissa on pohjalla noin puoli senttiä vettä, ja sen päällä 2-3cm orkideoille tarkoitettua männynkuorirouhetta. Ruokin kuivahiivalla; jos ruokkii tiheään, niin tuotanto on yllättävänkin hyvää, toisaalta jos unohtaa ruokkia kuukauden, niin silti on yleensä vielä sen verran eloa lootassa, että saa viljelmän uudelleen käyntiin. Helppohoitoisia siis ovat. Akvaariopopulaatioita en ruoki, luulen, että kuolleet kasvinpalat ja ruuanjämät riittää niille aika pitkälle. Taikka pikemminkin, ne bakut ja homeet, joita edellä mainittuihin kasvaa, vaikkei sitä ihmissilmällä huomaisi.

[toukopouko]

Ellei tahdo ihan ilon ja harrastuksen kannalta hyppyhäntäsiä altaaseensa, kannattaa varmistaa että omat kalaset noita napsii, nimittäin yleisempää on se, ettei syö kuin että syö.

Hyppyhäntäisiä on monia eri alalajeja, niitä joita myydään esim. ruoaksi sammakoille ja ovat tosiaan suurempia. Nämä saattavat mennäkkin kaloille paremmin. Nuo nanokokoiset eivät meillä maistuneet kardinaali- eikä ruusutetroille, lehtikaloille eikä taistolle.

Mistähän näistä lueskelin silloin joskus, kun sain ne riesaksi, tekivät pieniä kuolleita pisteitä vesihyasintteihini ja sitä mukaa lehti lakastui. Jos löydän lähteen vielä, niin laitan tänne.

T: ötökkäkammoinen puutarhuri

[kr70]

Nuo sinisilmät elävät käsittääkseni luonnossa pääasiassa hyönteisravinnolla, joten luulis, että ne söis hyppyhäntäisiä. Ne syö hiutaleitakin pinnalta ihan kuin ne olisivat hyönteisiä: riuhtaisevat hiutaleet nopealla käännöksellä veden alle. Kesällä oon syöttänyt niille hedelmäkärpäsiä, mutta vain täysikasvuiset saavat ne nielaistua. Niiden akvaariossa ei ole pinnalla kasvien lehtiä eikä muutakaan kuivaa paikkaa, joten luulisi, ettei hyppiksistä tule siellä ongelmaa.

[toukopouko]

Voi hyvin ollakin näin, en väitä vastaan kun voin olla hyvin väärässäkin . Jos kokeilet, niin kerro miten kävi.

[toukopouko]

Ei se silloin kiekkoaikaan lukemani sivu ollut kyllä tämä, koska tämä on perustettu vasta kiekkoiluni jälkeen (2012), mutta tässä nyt kuitenkin samaa asiaa:

http://akvaario-tietopankki.blogspot.co ... mbola.html

[kr70]

Tuossa näkyy kyllä olevan, että yleensä pintakalatkaan eivät syö. Jos löydän, niin kokeilen, koska luulen, etteivaät tuossa akvaariossa pysty elämään pidempään em. syystä.

[doradi]

Näistä on tosiaan jonkin verran ristiriitaista infoa esim. eri ulkkarifoorumeilla, löytyy sekä mainintoja että hyppikset on helppo elävä ruoka ja hyvin kelpaa, että myös kiroilua millainen riesa ovat. Hyppyhäntäisiä on tuhansia lajeja, joten voi olla, että yleistämme liikaa.. ehkä nuo trooppiset ovat poikkeuksellisen maukkaita? Niitä kyllä siis itsellä pinnasta syövät pienet kalat todellakin aivan kiistatta syövät. En tiedä mikä laji on kyseessä, mutta Tukholmasta Södermalmin akvaariokaupasta peräisin.

Jos löydän, niin kokeilen, koska luulen, etteivaät tuossa akvaariossa pysty elämään pidempään em. syystä.

Jos kr70 liikut pk-seudulla, niin tule hakemaan koe-erä

[kr70]

Oliko nuo sinun viljelemät hyppikset siis trooppisia sammakkojen ruoaksi viljeltyjä?

[doradi]

Joo näin mä luulisin että ovat nuolisammakoille ym. tarkoitettuja, valkoisia, ehkä isoimmillaan reilun 2 mm pitkiä. Tosiaan Södermalms Akvarieaffäristä ovat lähtöisin. Mä olen vähän hurahtanut kalanruokaötököiden viljelyyn, mutta onpahan ainakin halpa harrastus

Lueskelin noista hyppiksistä semmosesta eeppisestä akvaariokalojen elävänruuan kirjasta kuin Encyclopedia of live foods, Charles Masters, vuodelta 1975. Tuolloin ei mitään kuivaruokia kait oikein ollutkaan. Tuo on mun käsittääkseni edelleen kattavin opus aiheesta ja erittäin viihteellinen luettava, tosi hyvää faktaa, mutta maailma on hivenen muuttunut tässä lähes puolessa vuosisadassa, joten aina välillä vähän naurattaakin. No enivei, hyppiksistä oli sielä pari kolme sivua tekstiä ja kyllä Mastersin mukaan ihan täysin kelpo ruokaa ovat kaloille. Ei mitään mainintoja huonosta kelpaavuudesta tai haitoista, mutta joku limaskaa syövä sortti on todellakin olemassa. Kirjassa kerrotaa mm. niiden pyydystämisestä luonnosta ja viljelystä ja viljelytapa kuulostaa hyvinkin samalta kuin mitä nykyään käytetään. Olleet tuohon aikaan hyviä erityisesti siksi, että helppoja viljellä ja säilyvät yleensä elävänä altaassa kunnes tulevat syödyksi. Ei ole pilanneet vettä edes 70-luvun suodatustekniikalla.

[kr70]

Kyllä kuivaruokia 1975 jo oli. Maailman ensimmäinen purkkiruoka TetraMin tuli markkinoille jo 1954. Kun tarkistin tuon vuosiluvun Wikipediasta (https://de.wikipedia.org/wiki/Tetra_GmbH), opin, mistä nimi TetraMin tulee. Olen aina luullut, että Tetra tarkoittaa tetra-kalaa (vaikka saksaksi se kyllä on Salmler). Mutta se tarkoittaa lukua neljä (kreikaksi), ja Min on sanan Vitamin viimeinen tavu. Eli neljä vitamiinia. Oma akvaristinen muisti ei ulotu aivan 1975:een asti, mutta n. 1980 kun aloitin lapsukaisena, oli jo erilaisia purkkeja hyllyt vääränään.

Sen, että eri lähteet väittävät hyppyhäntäisiä joko hyväksi ruoaksi tai kelpaamattomaksi, voisi kuvitella johtuvan siitä, että niitä on paljon eri lajeja ja jotkut toimivat, toiset ei.

Kalanruoan viljely onkin hyvä harrastus. Ootko vesikirppuja kokeillut? Minua kiinnostaisi sellainen ilmeisesti jenkkiläinen menetelmä, jossa kasvatetaan yhdessä jotain dero-matoja (Dero digitata, "microfex") ja vesikirppuja. Derot syövät pinaattia ja vesikirput derojen jätöksiä. Sitten voisi vuorotellen syöttää molempia.

[toukopouko]

Kyllä kuivaruokia 1975 jo oli. Maailman ensimmäinen purkkiruoka TetraMin tuli markkinoille jo 1954. Kun tarkistin tuon vuosiluvun Wikipediasta (https://de.wikipedia.org/wiki/Tetra_GmbH), opin, mistä nimi TetraMin tulee. Olen aina luullut, että Tetra tarkoittaa tetra-kalaa (vaikka saksaksi se kyllä on Salmler). Mutta se tarkoittaa lukua neljä (kreikaksi), ja Min on sanan Vitamin viimeinen tavu. Eli neljä vitamiinia.

Nää on kyllä ihan huippua antia, Kr:n taustatiedot. Eipä ole tuollaistakaan asiaa koskaan ennen edes miettinyt. No nyt tiedän.

Oma akvaristinen muisti ei ulotu aivan 1975:een asti, mutta n. 1980 kun aloitin lapsukaisena, oli jo erilaisia purkkeja hyllyt vääränään.

Kyllä ja aamen. Kauheasti muuta en avaa -80 luvun akvaristin "taidoistani", mutta oli purkkeja, ja oli tosiaan niitä kaloja ja kaikkee ihan kaameesti.

Sen, että eri lähteet väittävät hyppyhäntäisiä joko hyväksi ruoaksi tai kelpaamattomaksi, voisi kuvitella johtuvan siitä, että niitä on paljon eri lajeja ja jotkut toimivat, toiset ei.

Sama ajatus itselläni.

[kr70]

Nää on kyllä ihan huippua antia, Kr:n taustatiedot. Eipä ole tuollaistakaan asiaa koskaan ennen edes miettinyt. No nyt tiedän.

Tässähän ei ollut kyse taustatiedoista, vaan Wikipediasta lunttaamisesta. No sen tiesin etukäteen, että TetraMin oli eka purkkiruoka ja että se tuli markkinoille paljon ennen 1975:tä.

[toukopouko]

Kyllä, kyllä, mutta olihan siinä TetraMinin taustatietoja.

[doradi]

Juu hauska että selvisi tuo Tetra-nimikin Olen kokeillut vesikirppuja, ja tosi onnistuneesti tappanut sekä ne että moinat lukemattomia kertoja sukupuuttoon. Kateellisena lueskelin taannoin Jakulaarin ikkunalautaviljelmästä. Itsellä ei kyllä ole millään lailla onnistunut hengissä pito, saati sitten tuotanto

[kr70]

Pitäsköhän tämä ottaa haasteena: kun edes doradi ei onnistunut...

Oliko sulla vesikirpuilla ilmastusta? Kuinka suuressa astiassa?

[toukopouko]

Ei mitään sanottavaa noihin öttiäisviljelmiin yöäh , mutta mietin tuota, mistä doradi oli lukenut vanhasta Mastersin kirjasta, että on juuri limaskaa syövä hyppislaji. Tuumasin, että kuinkahan monta pintakasvilajia tuolloin on ollut tiedossa tai syynin alla. Eichornia crassipes maistui heikäläisille ainakin.

Mikähän se oli, Markku Varjon akvakirja, saattoi olla ensimmäinen tekele joskus -80 luvulla. Littana, liki neliskanttinen. Koitin hetken haeskella, mutten löytänyt. Se oli ensimmäinen akvaarioaiheinen kirjani. Olen joskus ikävä kyllä sen jonnekkin eteen päin laittanut. Olisi ollut muksaa katsoa, mitä pintakasveja silloin on ollut esillä. Sitä limaskaa aivan varmasti, ollut varmaan jo dinosaurusten aikaan .

[kr70]

Seisoin tänään elukkakaupan eläväruokahyllyn vieressä pidellen kädessä hyppyhäntäislaatikkoa ja miettien, ostaako vai ei. Jäi vielä kauppaan, kun alkoi epäilyttää, että kun kannen aukaisee, nehän karkaavat kaikkialle kämpään. Siksi Doradille kysymys: Kuinka otat hyppikset viljelyksestä akvaarioon? Ja sama ruokinnan yhteydessä? Onnistuuko se ilman, että niitä karkaa joka paikkaan? Meillä tulee aviokriisi, jos minun vuoksi nurkissa alkaa pyöriä minikokoisia hyönteisiä. Saattaako ne esim karata huonekasveihin?

[Ssartzukka]

Mikähän se oli, Markku Varjon akvakirja, saattoi olla ensimmäinen tekele joskus -80 luvulla.

Jos tarkoitit Elävää Akvaariota, niin se tuntee pikkulimaskan (Lemna minor) ja ristilimaskan (Lemna trisulca). Mulla on vissiin kerran ollut hyppyhäntäisiä, sellaisia ihan minimini kokoisia "kirppuja", jotka hyppivät veden pinnalla. Oletan, että tulivat akvaariokaupasta kasvien mukana. Ostin jonkun kasvin, johon oli takertuneena pari lehdykkää salviniaa, jonka myös heitin akvaarioon. Muistaakseni näin ainakin kiilakylkien nappaavan niitä. Öttiäiset hävisivät sitten ajan kanssa itsekseen. Hävitin myös sen salvinian, ehkä sen myötä. Tästä on jo aikaa. Nyt on taas salviniaa, mutta ei hyppiksiä. Tämä nykyinen salvinia 1-2-Grow! purkista.