Monnisilla punaiset (ja turvonneet?) kidukset ja hinkkaavat itseään hiekkaan

[Amanita]

Apua.

Akvaario 375 l, ostettu vajaa kuukausi sitten käytettynä. Ei ole siis kypsytetty tyhjästä, vaan vanhat hiekat kierteisineen jne. muutettu tänne. Tässä oli valitettavasti viivästystä, eli kesti pari päivää saada allas uudestaan käyttöön. Lisäsin vielä safe starttia kun täytin altaan, kun olin epävarma siitä, miten bakteerikanta selvisi tuosta viivästyksestä. Olen sitten olettanut, että kyllä siellä täytyy jotenkin toimiva bakteerikanta olla, kun kierteiset ei oo olleet moksiskaan, ja nitriittiä ei näy testeissä (tai se alle 0,3 mg mikä tuossa Tetran tippatestissä on alin).

Tetran tippatesteillä vesiarvot:
PH 8 (sama kuin hanasta, ei oo altaassa laskenut. JBL liuskat näyttää jotain 7,2 )
KH 5
GH 6

Nitraatille ei oo tippatestiä, liuska on näyttänyt koko ajan sen ihan haaleimman eli 10 mg (tää mua vähän huolettaakin, ettei se oo noussut koko aikana, vaikka kuormitus on lisääntynyt).

Kalastona nyt partamonni, 10 kuparimonnista (plus mahdollista jälkikasvua), 10 intiaaninsulka ja 3 ihan pienenpientä haarniskamonnia.
Niin ja tiikerileväkotilo ja merkkileväkotilo ja ne kierteiset.

Kaloja ei oo tuotu kaikkia kerralla, vaan erissä. Partis tuli ekana 13.10., siitä muutaman päivän päästä viisi monnista, sitten noin viikon päästä viisi monnista ja inkkarit, ja siitä päivän päästä haarniskamonnit.

Kuparimonniset aloittivat heti saavuttuaan kututouhut, ja tuolla pohjalla on vilahdellut jo poikasia, ja on näyttänyt että voivat mainiosti. Eilen huomasin kuitenkin, että useammalla monnisella on kidukset ikävän punaiset ja joillain ehkä vähän ulkonevatkin, ja hinkkaavat itseään hiekkaan. Eikä ole nyt missään nimessä mitään lievää punoitusta, vaan selvästi jotain oikeasti vialla.

Mulle tuli mieleen, että voisko olla kyse siitä, että on ollut liikaa hajoavaa orgaanista materiaalia vedessä. Monet kasvit mitkä tuli altaan mukana oli huonossa kunnossa ja alkoi hajota, enkä aluks uskaltanut varmaan tarpeeks siivota, kun pelkäsin sen bakteerikannan puolesta. Tai jos pohjahiekka on jostain tukossa?

Eilen kun huomasin asian, vaihdoin about 30 % vettä, yrittäen imuroida vähän joka puolelta pohjaa (mitä en oo niiden poikasmonnisten takia uskaltanut oikein, mutta yksi sieltä vaan päätyi sankoon nyt).

Niin ja nolottaa myöntää, että ois tuosta ollut oireita näkyvillä jo aiemmin, jos oisin tajunnut. Eli ei oo eilen alkanut ongelma, koska sitä satunnaista hiekkaan hinkkaamista oli jo aiemmin.

Sori selostuksen sekavuus. Eikös ne vaihtoehdot tuossa ole joko loiset, bakteeritulehdus tai joku myrkytys?
Voiko olla ammoniakkia, jos liikaa mätänevää kasvimateriaalia ja ei tarpeeks hyviä bakteereja?
Kloorikin mietitytti, kun vesijohtovesi täällä haiseekin siltä aika voimakkaasti. Aqua safea käytän toki vedenvaihdon yhteydessä. Mutta siis näyttää mun silmään nyt hiljaa kertyneen ärsytyksen aiheuttamilta oireilta nuo, ei miltään äkilliseltä myrkytykseltä.

Oisko tässä järkevää tehdä nyt päivittäin vedenvaihtoa ja imuroida pohjaa ja katsoa auttaako se? Ja miten tuota hiekkapohjaa olisi paras käydä läpi, pöyhiä tms., jos se on jostain tukossa?
Pelkään, että jos lähden lääkitsemään ilman varmempaa tietoa, saan vaan koko tankin epätasapainoon.

[spankie]

Moi,
Vaihtoehdot taitaa olla nuo mitkä mainitsikin. Veikkaisin että syynä on ammoniakkimyrkytys. ("Uusi" akvaario, kaloja lisätty kerralla paljon) oireina kutina, punoittavat kidukset ja hengitysvaikeudet.

Jatka päivittäisiä veden vaihtoja ja ruokinta minimiin tai kokonaan pois pariksi päiväksi. Yritä siivota ruoan ja kasvien jämät pohjalta, nypi myös kasvien huonokuntoiset lehdet (kaikki mikä mätänee akvaariosta pois). Ei tarvitse möyhiä pohjamateriaalia. Mikäli suodattimesta saa tehoa suuremmalle niin tehoa lisää ja hapetin porskuttamaan happea kaloille, pidä veden pinta liikkeessä. Pienikin määrä ammoniakkia saa kalat oireilemaan paljon, joten vedenvaihdoilla ja puhdistuksella pitäisi näkyä nopeasti myös oireiden vähentymistä.

Ammoniakissa on se huono puoli että koko kalasto voi olla parissa päivässä kuollut jos sitä ei huomioi, eli lähtisin nyt alkuun näillä eväillä ja jos vielä viikon päästä näyttää kalat surkealta niin sitten voi vaihtaa diagnoosia.

[Amanita]

Kiitos neuvoista. Vaihdoin eilen taas about kolmasosan vedestä, ja siivosin pois lahoavaa kasvimateriaalia. Ainakin jaavansammalpöheikön alla oli piilossa hirveästi lahoavia kasvien juurimöykkyjä, jotka oli jääneet multa ihan huomaamatta.

On kyllä todella typerä olo nyt. Oon tuijottanut vaan sitä nitraattia ja nitriittiä, ja kalojen aiheuttamaa kuormitusta, tajuamatta tuon mätänevän kasvimateriaalin merkitystä .

Voiko siis olla niin, ettei tuolla olekaan vielä nitrifikaatiobakteereita, ja alkaa se nitriittikin vielä nousta? Vai onko niitä vaan liian vähän suhteessa kuormitukseen?

Aloittelen tässä kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen uudestaan tätä harrastusta, ja olo on vielä aika avuton näin ongelmien edessä.

Onko tuo kolmasosa hyvä vedenvaihtomäärä nyt tässä tilanteessa? Oon nähnyt myös suosituksia vaihtaa 50 % kerralla, siinä missä silloin parikymmentä vuotta sitten se suositus mun mielestä oli, että ei yli kolmasosaa kerralla. Ja varsinkin kun vaihdan nyt päivittäin, niin kuulostaa paljolta se puolet. Toisaalta vesiarvot on kyllä samat altaassa kun hanastakin (eli se helvetin ph8 ).

[spankie]

Itsellänikin on useampi vuosi siitä kun samanlaisia ongelmia on ollut joten toivottavasti joku korjaa jos olen väärässä.

Ammoniakkia kertyy juurikin sen takia että siellä ei ole tarpeeksi nitrifikaatiobakteereita kuormitukseen verrattuna. (Ammoniakki muuttuu nitriitiksi ja sitten nitraatiksi) Esimerkiksi pitkäänkin käytössä olevaan altaaseen saa ammoniakkipiikin kun lisää kerralla paljon uutta kalastoa, eikä olemassaolevat bakteerit pysy kasvaneen kuormituksen mukana. Kuolleet kasvit ja pilaantuva ruoka siivotaan pois ettei akvaariossa olisi mitään muuta ammoniakkia tuottavaa kuin kalat.

Altaan kypsytyksessähän nitriittipiikki iskee kun ammoniakki vähenee, eli voi sekin vaara olla vielä edessä. Tämä ei itselleni tullut edes mieleen.

Mielestäni se 30% riittää, jos ja kun sieltä se (iso)nitriittipiikki tulee niin vaihdat enemmän.

Edit: tähän väliin pitää vielä laittaa sellainen pohdinta että en usko että sieltä mitään kammottavaa piikkiä tulee, suodatin on kuitenkin ollut käytössä ja nitriitti->nitraatti prosessi käy siellä koko ajan.

Eikä kannata liikaa itseään soimata, ehkä se parin päivän viivästys akvaarion perustamisessa aiheutti pienen bakteerikadon ja nyt muutama päivä menee että kaikki toimii taas normaalisti.

[kr70]

Auttoiko vedenvaihdot, helpottivatko oireet? Jos kyse tosiaan ammoniakkimyrkytyksestä, pitäisi ronskin vedenvaihdon auttaa välittömästi. Kannattaa vaan vaihtaa ainakin 50% kerralla. Vaikka kaksi 50% vaihtoa muutaman tunnin välein. Jos siellä on oikeasti ammoniakkia, pitäisi se saada mahdollisimman nopeasti pois. Veden laadun vaihtuminen on pienempi paha. Ennenvanhaan suositeltiin tosiaan max. 30 % vaihtoja. Nykyään melkeinpä, että mitä enemmän vaihtaa, sen parempi. Tietenkin eri asia, jos akvaarion vesi on käsitelty jotenkin, että veden laatu vaihtuisi äkillisesti. Kiekkoharrastajat tekee jopa 80 % vaihtoja ja ne on herkkiä kaloja.

[Amanita]

Hei.

Hiekkaan hinkkaaminen on vähentynyt, mutta kidusten punoitus on ennallaan. Kalojen käytös on muuten ollut suht normaalia. Vaihdoin eilen reippaan kolmasosan vedestä, ja voisin nyt seuraavaksi vaihtaa sen 50 %.

Se minua tässä vähän ihmetyttää, että kaikki kalat ei oireile. Ja jos sitä ammoniakkia olisi korkeampia pitoisuuksia, niin sen pitäisi varmaan näkyä voimakkaammin kaikissa kaloissa. Tulee mieleen se, että kun viisi monista on olleet viikon pidempään kuin muut kalat, niin voiko ne oireilla nyt ensin, jos ovat pidempään altistuneet jollekin ärsytykselle kuin muut. Mutta että voiko se olla sitä ammoniakkia, vai oisko se jo tappanut ne kalat tässä ajassa. Kun ei tuolla kukaan hauko henkeä tai näytä apaattiselta tai muuta sellaista mikä näyttäisi siltä, että hengenlähtö alkaisi olla ihan akuutisti käsillä.

Pitää tilata kyllä ammoniakkitestikin, kun käsitin, että tän korkean ph:n kanssa tuota ammoniakkiongelmaa voi tulla kypsyneenkin akvaarion kanssa. Varmuus siihen, mitä pitää hoitaa, toisi hieman enemmän mielenrauhaa.

Nitriittiä kannattanee mittailla aika tiuhaan nyt. Ja jos sitä alkaa näkyä, niin sitten vaan tosi isoja vedenvaihtoja, niin että se pitoisuus laskee riittävästi?

[Amanita]

Jatkanpa vielä vähän, kun mietityttää nyt. Oon nyt neljänä päivänä vaihtanut reippaasti vettä, ja tosiaan tuntuikin, että vähentyi se hinkkaaminen vähän.
Vaan nyt kun olen katsellut tänään, niin vaikuttavat kyllä apaattisemmilta, ja vedenvaihdon jälkeen pari monnista kävi välillä pinnalla roikkumassa huolestuttavan näköisesti.

Että mistä tässä voisi päätellä, onko kyse tuosta ammoniakista, vai onko sittenkin joku tauti?

Edit: Olen ollut hetken tässä ruokkimatta, mutta annoin nyt vähän pohjatablettia, kun huolestutti monnisten joko todellinen tai kuvittelemani apaattisuus (saattoi niillä olla vaan päivätorkut menossa), ja halusin tietää, onko ruokahalu kunnossa. Hirveä kuhina alkoi ruoan ympärillä, ei siis taida ruokahaluttomuus vaivata, ja nyt kyllä liikuskelevatkin tuolla ihan reippaasti.

[kr70]

Vastaus tulee vähän myöhässä. Onko jotain uutta tapahtunut?

Epäilen vähän sitä, onko kyse tosiaan ammoniakista. pH 8:ssa ammoniakkia on vain n. 5% ammoniumin ja ammoniakin kokonaismäärästä. Kun ammoniakin raja-arvona pidetään 0,02:ta, pitäisi ammoniumin ja ammoniakin kokonaismäärä olla yli 0,4 mg/l, että kalat saisivat akuutteja oireita. Jos pitoisuus olisi näin korkea, luulisi nitriitin näkyvän testissä, kun akvaario ei ole enää ihan uusi. Lisäksi se huomiosi, etteivät muut kalat ole reagoineet mitenkään.

Että nitraatti ei ole lisääntynyt, voi johtua siitä, että kasvit käyttävät kaiken.

Eli kyseessä voisi olla kidusmadot tai bakteeri-infektio. Jos pohjalla on hyvin paljon hajoavaa jätettä, se voi nostaa bakteerimääriä niin paljon, että pohjakalat sairastuvat. Onko monnisten viikset kunnossa vai ovatko lyhentyneet? Pitävätkö selkäevää reippaasti pystyssä vai alhaalla ruumiin myötäisenä? Jälkimmäinen on usein sairastumisen merkki.

Jos epäilet, että kalat ovat sairaita, olisi paras eristää ne.

Kloori on tuskin syynä, kun käytät AquaSafea, ja kun muut kalat eivät oireile. Jos vedessä on klooria todella runsaasti, voisi AquaSafea muuten käyttää enemmän kuin ohjeessa neuvotaan.

Vesitesteinä kannattaa käyttää JBL:n testejä. Ne ovat paljon tarkempia kuin Tetran.

[Amanita]

Hei.

Kiitos vastauksesta. Tähän asti on näyttänyt, että vedenvaihdon on auttaneet. Kalat on käyttäytyneet ihan normaalisti, se hinkkaus on vähentynyt huomattavasti, mutta silti välillä tapahtuu. Tosin kidukset joillain yhä näyttää minusta punertavilta. Viikset on kaikilla ok ollut koko ajan. Kuitenkin vaikutti paremmalta kaikki, kunnes tänään huomasin, että yksi monnisista lepää apaattisena evät supussa, eikä tule edes syömään. Osoitti kyllä jotain kiinnostusta ruokaa kohtaan, mutta ei lähtenyt muiden sekaan syömään. Kun muut alkoivat poistua, niin aktivoitui sitten vasta paikalle. Tiputin vähän lisää ruokaa, ja nyt tuo sentään innostui syömään.

Ja tässä kun tätä viestiä kirjoitin, niin nyt en näe yhtään apaattista monnista, vaan kaikki touhottaa normaalisti ympäriinsä. Ja juuri äsken se yksi niistä näytti minusta muka olevan tosi huonossa kunnossa. Osaisinkin arvioida paremmin noiden vointia.

Mitenkähän minä saisin selville, mistä tässä voisi olla kyse. Kyllä kuitenkin tuo yksi näyttää oireilevan jotain paljon pahemmin kuin muut, jotka vaikuttaisivat nyt olevan suht ok (toki arvioni tästäkin voi olla väärä). Enkä erota noita toki kaikkia toisistaan, mutta kyllä tuo evät supussa lepäävä näyttäisi olevan yksi ja sama.

Vaikea tietää, mitä pitäisi tehdä.

[Amanita]

No niin. Tänään taas kaikki näyttää olevan kunnossa ja kututouhut käynnissä, mätimuniakin jo lasissa .

Kai tässä uskaltaa toivoa, että kyse oli siitä ammoniakista tai muusta liian "likaisen" veden aiheuttamasta ärsytyksestä, joka nyt olisi helpottanut vedenvaihdoilla. Toki huolettaa yhä jonkun taudin tai loisen mahdollisuus.

Tuo Tetran tippatestien luotettavuus jäi nyt mietityttämään. Meinasin alunperin tilata sen JBL:n tippatestisalkun, mutta sitten kaupungin toisessa akvaarioliikkeessä olikin tuo Tetran tippatestipaketti, niin tuli ostettua se. Mutta eikö tuohonkaan sitten voi luottaa? Oletan, että kovuuden ne näyttää suht ok, kun myös liuskatesti näyttää aika samoja, ja vastaa vesilaitoksen tietojakin aika lähelle.
PH on vähän kysymysmerkki, kun liuskat näytti tosiaan jotain 7,2 - 7,6 ja tuo tippatesti taas 8 (vesilaitos ilmoittaa myös 8 tai vähän yli).
Olennaisinta kai kuitenkin tässä tilanteessa on tuo nitriitti, että näyttääkö se testi oikein.
Nitraatin suhteen luottaisin jopa noihin liuskoihin, koska kun testasin kalojen kuljetuspussi vettä niillä, niin näytti huomattavasti korkeampaa nitraattia.
Yritän tässä selailla akvaarioliikkeitä netissä, että mistä tilaisi sen ammoniakkitestin, ja tuli vastaan myös tuo Seachemin akvaarioon kiinnitettävä ammoniakkimittari. En ajatellut sitä tippatestien korvaajana, mutta tuli mieleen, että toimisko se kuitenkin sen verran, että siinä ois jotain järkeä.
Kun en oo sieltä vuosikymmenten takaa tottunut tähän ammoniakkiriskiin, kun ei koskaan ollut näin korkea ph.

Jos tämä nyt jatkuu näin, että kaikki tuntuu olevan taas ok, niin sitten olisikin olisikin paljon pohdittavaa kalastosta näihin vesiarvoihin.

[kr70]

Onhan ne monnisten kidukset aina vähän punertavat, kun kiduksissa on runsas verenkierto ja ne punaiset osat kuultavat kiduskannen läpi. Jos kutu käynnissä, niin ei ainakaan ne yksilöt ole sairaita.

Yleisohjeena, jos joku kala vaikuttaa selvästi sairaalta, kannattaa se eristää, jos mahdollista, ettei tartu muihin kaloihin.

Tetrankin tippatesteihin voi tavallaan luottaa, mutta niistä ei näe arvoja niin tarkasti. Esim. nitriittitestin värikartassahan on alin pykälä nollan jälkeen 0,3 mg/l. Kun jo 0,05:n arvot näyttävät, että kaikki ei ole kunnossa, niin aika vaikea on yrittää arvioida, onko väri yli 1/6 punaiseen päin keltaisesta. Eihän tuollaista testiä pitäisi edes saada myydä! JBL:n testin värikartassa alin arvo nollan jälkeen on 0,025, sitten 0,05 , 0,1 ja 0,2.

Kovuuden saa tarpeeksi tarkasti myös Tetran testistä. Itse asiassa yhtä tarkasti kuin JBL:kin testistä.

pH:ssa luottaisin enemmän Tetran tippatestiin kuin liuskoihin. JBL on tässäkin tarkempi.

pH pitää aina mitata altaasta, ei suoraan hanasta eikä vesilaitoksen arvolla ole juuri väliä, koska arvo muuttuu jo matkalla vesilaitokselta kotiin ja akvaariossa lisää. Kovuusarvot eivät muutu samalla tavalla.

Vähän arveluttaa tuo, miksi pH ei laske altaassa. 5 KH:ssa pH asettuu yleensä jonnekin välille 7-7,5 ilman hiilidioksidinlevitintä, turvetta tai kalkkia tms. Onkohan akvaariossa jotain, joka nostaa KH:ta ja pH:ta? Esim. hiekka. Vai näyttäisikö testi sittenkin väärin...

Kun testaat kuljetuspussin nitraattia, testaat akvaariokaupan akvaarion vesiarvoja. Nitraatti ei voi nousta kuljetuspussissa (ei typpibakteereja!). Ei ole ihme, että akvaariokaupan ylikansoitetussa akvaariossa on korkea nitraattilukema.

En usko, että enää teet ammoniumtestillä mitään. Sillä voi olla käyttöä käynnistysvaiheen alussa, mutta vaikea uskoa, että siellä vielä olisi ammoniumia/ammoniakkia. Seachemin mittaria en tunne.

[Amanita]

Voi ei, yksi monnisista meni aivan kalpeaksi ja kuoli. Mitään muita ulkoisia merkkejä ei näkynyt, kun kaiken värin katoaminen (silmät näytti hieman oudoilta myös, mutta ehkä vaan tuon vaaleuden takia), ruokahaluttomuus ja apaattisuus.

Kyllä tämä taitaa tauti- tai loispuolen asioita nyt olla. Toki että jos on ollut sitä ammoniakkia, tai muuten vaan turhan likaista vettä, niin on voinut vaikuttaa tuohon jonkun taudin/tulehduksen puhkeamiseen, mutta ei varmaan itsessään pelkästään voi olla tuon kalan kuoleman takana. Tällä hetkellä muut monniset näyttää kaikki olevan käytöksen perusteella kunnossa, mutta yksi ehkä näyttää hieman muita kalpeammalta.

Tein ison vedenvaihdon eilen sen jälkeen kun löysin kuolleen monnisen altaasta. Siirsin samalla paria juurakkoa, kun niiden alle kertyi kokoajan kaikkea roskaa, ja muutin hieman virtauksen suuntaa.
Katsoin vesiarvot ennen vedenvaihtoa, ja KH oli laskenut neljään, ph sama 8. Vedenvaihdon jälkeen taas KH 5.
Näitä tietoja nyt siksi, että partamonni on tuon jälkeen uinut levottomasti lasia pitkin akvaarion ympäri, ja yritän keksiä syytä sille. Voiko se olla tuo sisustuksen muuttuminen, tai virtauksen muutos? Vai jokin vedessä?
Kun se levoton seilaaminen alkoi eilen, niin huomasin, että oli unohtunut lämmitin pois päältä, ja lämpö oli 24 eikä sen 25 mitä yleensä. Mutta tuskin tuo nyt ainakaan enää siitäkään johtuu, lämmötkin on taas takaisin normaalissa.

Ääh. En kyllä tiedä, miten diagnosoisi, mihin tuo monninen kuoli. Kidukset sillä ei olleet punertavat, mutta Hiekkaan se hinkkasi itseään, ehkä ei sitten kiduksia, vaan koko kylkeä. Apaattisuus ja ruokahaluttomuus nyt pätee about kaikkiin tauteihin. Se värien kalpeneminenkin taitaa sopia yleisesti sairauteen ja huonovointisuuteen. Kerran katsoin ruokintatilanteessa, että näytti vähän siltä, että olisi kyllä etsinyt ruokaa pohjalta, mutta ei olisi osannut paikallistaa sitä.

Aloin nyt miettiä haarniskamonnien väritystäkin, kun niillä tietyssä valossa on päässä vähän sellaista vihertävä harmaata, mitä oon pitänyt niiden väritykseen kuuluvana. Ovat tosiaan pikkusormea pienempiä vielä, niin erivärisiä kuin aikuiset näkemäni haarniskamonnit.
Mutta voiko samettitauti näyttää sellaiselta? Vaikka kai tuo olisi levinnyt tai pahentunut, jos olisi jotain sellaista?

Onpas soppa. Pelottaa, että pitää vielä lähteä arvauspohjalta lääkitsemään koko allasta, ja siinä sitten horjuttaa sen tasapainoa jne.

[kr70]

Kalatautien diagnosointi on tosiaan vaikeaa eikä missään tapauksessa pidä lähteä arvauspohjalta lääkitsemään, kuten sanoitkin. Jos joku kala on selvästi sairas, paras vaan eristää se. Sitten sairasaltaassa voi yrittää lääkitä vaikka summamutikassa jos ei mitään varmaa keksi.

Kyllähän tuo vähän jollekin loiselle vaikuttaa. Voisi olla kidusmatokin - usein vaikea nähdä, hankaako kiduksiaan vai koko kylkeään.

Tulevaisuuden varalle: karanteeniallas on tosi hyvä olla olemassa. Se voi olla pieni ja ilman sisustusta. Muutaman viikon kun pitää uusia kaloja siellä, voi turvallisesti laittaa ne vanhojen kalojen seuraan eikä tarvitse pelätä, että koko kalasto kuolee johonkin tautiin. Vaikka tautien määrä myytävissä kaloissa on vähentynyt, näkyy kaupoissa silti usein sairaita kaloja. Jos myyntiakvaariossa on yksikin sairas kala, ei siitä akvaariosta pitäisi ostaa mitään.

Partamonnin levottomuus johtuu varmaan muutoksista altaassa.

Ihan sama onko lämpö 24 vai 25; se ei voi olla syynä mihinkään outoon käytökseen.

[Lode]

Miltäs tilanne akvaariossa nyt vaikuttaa? Taudinaiheuttajaan en osaa ehkä kummemmin kommentoida, mutta sain Tampereen Akvaariokalasta joskus hyvän vinkin raapimiskäyttäytymisen tarkkailuun. Heidän mukaansa kala usein raapii pelkkiä kiduksia, jos kiepsahtaa tosi terävästi pelkästään akselinsa ympäri eikä liiku kiepsahduksen aikana juurikaan eteenpäin. Jos taas pyrkii raapimaan koko kylkeä, tekee sukellusmaisen kiepsahdusliikkeen, joka suuntautuu eteenpäin kiepsahduksen aikana.

Mielestäni kidusloiset voisi ehkä jopa lääkitä vähän summanmutikassa, jos oireet jatkuvat yhä ja näyttää siltä että kalat raapisivat nimenomaan kiduksiaan. Itse olen kerran tehnyt monnisakvaarioon kyseisen lääkityksen (myöhemmin selvisi, että turhaan), ja siitä selvisivät kaikki kalat ilman ongelmia, eikä akvaarion bakteerikantakaan järky lääkkeestä. Mulla oli käytössä siis Aquarium Münsterin Dactymor Forte, jonka sanotaan tepsivän iholoisiin, kidusloisiin ja myös joihinkin sisäloisiin. Se ei myöskään Akvaariokalan tuotekuvauksen mukaan tuhoa hyödyllistä bakteerikantaa, itsekin pidin suodattimen käynnissä lääkityksen ajan ja bakteerikanta ei vesitestauksien mukaan järkkynyt. Kotilot eivät kuitenkaan kestä lääkitystä, se täytyy ottaa huomioon sinun akvaariossasi. Eli kotilot pitäisi siirtää lääkityksen ajaksi jonnekin turvaan. Muuten en summanmutikassa lääkitsemistä suosittele, varsinkaan jos kyseessä on bakteerilääkitys joka tuhoaa sitten pahimmassa tapauksessa ne tärkeätkin bakteerit.