Minulla on edessä kalaston osittainen vaihto suunnitelmien muututtua sen verran etten vaihdakaan nykyistä 240litran akvaariotani isompaan lehtikalojen kasvettua, vaan heille on jo uusi koti isommassa akvaariossa tiedossa. Akvaarioon jää 6 kpl naamiomonnisia joiden lämpötila vaatimus 22-26 ja nyt lämmöt on olleet 25. Näiden ympärille haluaisin siis uuden kalaston rakentaa. Tetroista keksin kyllä useammankin vaihtoehdon monnisten kanssa, mutta jos E-Amerikka teemalla jatketaan niin en oikein keksi mitään kaunista pääkalaa lehtikalojen tilalle. Rusokirjoahvenia mietin, mutta en tiedä onko lämpö alakanttiin ja toisekseen pohdin miten monnisten ja ahventen yhteiselo pohjan tuntumassa sujuu ja meneekö pohja liian täyteen kun monnisparvea olisi ajatus kasvattaa.
Toisaalta aasialainen kalasto kiehtoisi myös minua (monniset ei kuulu tähän, tiedän , mutta heidät haluaisin pitää) ja eritoten rihmakalat mielenkiinnon kohteina. Rihmakalojen kohdalla mietin saanko mitään kompromissilämpöä mikä menisi monnisille ja jollekkin rihmakalalajille..? Pienemmät hunajarihmakalat näyttää selviävän suuremmalla lämpötilan vaihtelualueella kuin esim rakastamani helmirihmat, mutta häviääkö pienet hunikset 240 litraisessa.. Toisaalta en ole varma olisiko 240l edes riittävä helmirihmakaloille?
Esim. mainitsemasi helmi- ja hunajarihmakala käyvät. Jos kalan koko / akvaarion koko -suhde on pieni, se ei minusta ole negatiivinen tekijä. Silloinhan kalalle itselleen on paremmat oltavat. Äläkä stressaa noista lämpötiloista. Kalat ovat sopeutuvampia kuin akvaariokirjojen tiukat lämpötilarajat. Luonnossa vaihtelu on suurempaa. Vain kutua varten on hyvä olla tarkemmat lämpötilat: hunajarihmakalalla lämpöjä kannattaa nostaa, monnisilla laskea.
Kiitos vastauksesta! Paljon aina puhutaan eri palstoilla kuinka kaloja pitäisi pitää lämpötilasuositusten keskiarvon tietämillä niin sitä olen kieltämättä yrittänyt toteuttaa eli ehkäpä nuo kaikki sitten menisi tuossa 25 asteessa. Ihan mielenkiinnosta, mitä keskiveden parvikalaa sinä laittaisit monnisten ja rihmisten kanssa ja minkä verran kyseiseen akvaarioon?
Vielä ensimmäiseen viestiisi, että varmasti rusokirjoahvenet käyvät myös monnisien kanssa, jos järjestää pohjan tuntumaan näköesteitä ja piilopaikkoja.
Minäkin olen törmännyt väitteeseen, että lämpötila tulisi asettaa just akvaariokirjan lämpösuosituksen puoleenväliin. Sama kuin että kun ihmisen hiilihydraatin saantisuositus päivässä on pikagoogletuksella 250-300 g, niin hiilihydraatteja pitäisi saada 275 g/pv, muuten sairastuu. Siinäpä sitä olisi laskemista! Esim. tuon hunajarihmakalan luonnonhabitaateissa lämpötila laskee talvella n. 20 asteen kieppeille, yöllä allekin, ja nousee kesällä yli 30 asteen. Varjon lämpötilasuositus on 23-26, joten lämpöjen pitäisi olla 24,5 astetta, mikä on ihan hullua, kun ajattelee sitä, mihin kala on luonnossa sopeutunut. 24,5 asteessa se ei edes välttämättä pääse kututunnelmaan ja kasvaa hitaasti. En nyt sano, että kirjojen lämpösuositukset olisivat väärin. Ne ovat hyvä lähtökohta, mutta niitä ei pidä ottaa liian tiukasti, että alle 23 asteessa hunaja on yhtäkkiä onneton tai varsinkaan, että alle 24,5 asteessa. Monet muut tekijät ovat joka tapauksessa tärkeämpiä kuin tarkka lämpötila (sisustus, akvaarion koko, muut kalat, ruokinta,...). Saksassa nykyään jokseenkin kaikissa lähteissä ja forumeilla suositetaan vaihtelevia lämpötiloja, sekä päivittäistä että riippuen lajista myös vuodenaikavaihtelua, mikä on luonnollista ja pitää kalat elinvoimaisempina.
Itse en laittaisi mitään keskiveden parvikalaa, koska en pidä seura-akvaarioita. Suosittelen, että jos otat rihmakaloja, et ota mitään kovin vilkasta parvikalaa, koska sellaisten temperamentti häiritsee rihmakaloja, ainakin hunajaa.
Järkeen käypää sinun pohdintasi lämpötilojen vaihtelusta, eli varmaan tämä minun 25 on ihan käypänen
Kiilakylkiä olin itse ajatellut laittaa parven, käsittääkseni ei kaikista energisimmästä päästä niin jospa ne menisi ihan kivasti kumpien tahansa rihmakalojen kanssa.
Vähän pohdin suodatusta.. nykyisellään minulla on toinen sisäsuodatin joka puhaltaa pohjalla ja toinen liikuttaa pintavettä. Rihmakalojen kanssa tuolle pintaa liikuttavalle pitäisi ilmeisesti tehdä jotain, suunnata toisin tai siirtää alemmas. Vai säädänkö vaan pienemmälle.. Mietin lähinnä tuleeko minulle ongelmia jos pintavesi ei liiku? Seuraako siitä jotain bakteerikalvostoa tai muuta, mikä tulisi ottaa huomioon. Minulla ei ole ollut ongelmia nykyisellä suodatinten suuntaamisella joten pelottaa niitä liikutella
Kiilakyljet käyvät hyvin. (Muistan vielä hyvin kun poikani sanoi pienenä "kyykikääki" siis tarkoittaen kiilakylki.)
Rihmakalat eivät tosiaan tykkää pintavedenkierrosta. Suodattimen ulostulo pitäisi suunnata viistosti alas.
Bakteerikalvo pinnalla on seurausta voimakkaasta kuormituksesta eli vedessä on liikaa orgaanista jätettä. Eli tärkeää, ettei akvaariossa ole liikaa kaloja eikä niitä syötetä liikaa. Pintavedenkierto auttaa vähän bakteerikalvon poissa pitämisessä mutta oman kokemukseni mukaan enemmän auttaa hyvin kasvava kasvillisuus, varsinkin pintakasvit. Rihmakaloille pitäisi muutenkin olla pinnalla jotain.
Kiitos taas neuvoista! Pintakasveja siis hankkimaan ihan ekaksi ja sitten pohtimaan mihin rihmakalaan päädyn kiilakyljet viehättää kyllä kovin omaa silmää, mahtavaa että sopivat myös hyvin kokoonpanoon!
, mutta heidät haluaisin pitää) ja eritoten rihmakalat mielenkiinnon kohteina. Rihmakalojen kohdalla mietin saanko mitään kompromissilämpöä mikä menisi monnisille ja jollekkin rihmakalalajille..? Pienemmät hunajarihmakalat näyttää selviävän suuremmalla lämpötilan vaihtelualueella kuin esim rakastamani helmirihmat, mutta häviääkö pienet hunikset 240 litraisessa.. Toisaalta en ole varma olisiko 240l edes riittävä helmirihmakaloille? 
eli ehkäpä nuo kaikki sitten menisi tuossa 25 asteessa. Ihan mielenkiinnosta, mitä keskiveden parvikalaa sinä laittaisit monnisten ja rihmisten kanssa ja minkä verran kyseiseen akvaarioon?
![[}:)]](./images/smilies/icon_evil.gif "Evil or Very Mad"){kind=icon}
