Monniset ja haarniskamonni

[riikka.lappi]

Olisin kiinnostunut hankkimaan kohta perustettavaan 325l:seen akvaani lisää pohjakaloja, kuten monnisia ja monneja. Uuteen akvaani siirtyy entisestä partamonnipariskunta ja poikasia n.10kpl (myynnissä/haettavissa halukkaille Joensuussa) sekä 2 täplämonnista. Olen selannut netistä kaloja läpi ja lukenut tietoa, mutta tuo kalojen kokonaismäärä arveluttaa.

Täplämonnisia otan jokatapauksessa lisää, mutta monta? Haluaisin myös toisia monnisia, ehkä helmi-, leopardi- tai pantterimonnisia. Monta mahtuisi noita monnisia yhteensä, jos vielä ottaisin esim. haarniskamonneja? Kokemuksia haarniskoista, mahtuuko noin pieneen ja monta? Vievätkö pohjatilaa paljonkin muilta? Luonne, syökö pienempiään, tappeleeko? Olisiko ehkä parempi ottaa vaikka piikkisilmiä ja montako muodostaisi sopivan parven?

Akvan tarkat mitat on 130-50-50 ja muina kaloina neontetroja 7, kääpiörihmoja 3, kiilakylkiä 6 ja leväbarbeja 3. Näitä parvia täydennän myös (neonit ja kiilat) ja sitten kiinnostaisi myös helmirihmat. Tulisivatkohan toimeen kääpöiden kanssa ja montako helmeä mahtuisi? Sama sääntö kuin kääpiöilläkin, että uros ja pari naarasta? (Meni nyt labyrinttien puolelle, mutta kuuluu tavallaan samaan kysymykseen..)

[prboy]

Akvaarioosi sopii monnisia kokonainen liuta. Monnisten hyvän parven minimikoko on tuommoiset kuusi yksilöä. Voit aivan hyvin ottaa vaikkapa kaikkia mainitsemiasi kolmea lajia kymmenkunta yksilöä.

Haarniskamonnit ovat maailman kilteimpiä. Eivät tee pahaa lajikumppaneilleen eikä muillekaan tovereilleen. Ne eivät ole selviä pohjakaloja, vaan huseeraavat kaikkialla akvaariossa. Kykenevät ne toki syömään ruokansa pohjaltakin.

Miksei sinne voisi laaittaa piikkisilmiäkin. Ne eivät ole yhtä ehdottomia parvikaloja kuin monniset, mutta viihtyvät hyvin yhdessä. Tilaa ne eivät oikeastaan vie juuri muilta pohjakaloilta. Aina ne omaan osaansa pohjasta osaavat luikerrella.

[zoe]

Mulla on altaassani kaksi täysikokoista haarniskamonnia. Ne ovat tosi hauskoja ja seurallisia otuksia. Kovasti "kaahottavat" ja ovat ensimmäisenä ruokailemassa. Majailevat sulassa sovussa kannon alla täplämonnisten kanssa. Suosittelen!

[Mari Kurki]

Haarniskamonnit ovat kyllä ihan kiva vaihtoehto, mutta nekin viihtyvät
monnisten tapaan porukassa, joten jos otat niitä, niin sitten ainaskin
4 - 6 kpl.

T: Mari

[prboy]

En tiedä mihin perustuu edellä väitetty vaatimus pitää myös haarniskamonneja parvessa. Kyseinen kala toki sietää niin lajikumppaneitaan kuin muitakin tovereita, mutta ei ole niin obligatorinen parvikala kuin monniset. Pariskunta on riittävä yksikkö ja jos pariskunta ryhtyy kutemaan ei tarvitse ruveta heti siirtelemään muita haarniskayksilöitä pois. Koiras ei nimittäin kyllä siedä kolmatta pyörää kutuakvaariossaan.

[Mari Kurki]

Perustuu puhtaasti silmämääräiseen haarniskaparven käyttäytymisen tarkkailuun.
Parvessa tuntuvat olevan pirteämmän oloisia (mikä ei tarkoita kinastelua),
kuin yksittäin ja kaksittain näkemäni yksilöt.

T: Mari

[riikka.lappi]

Ostin nyt niitä haarniskoja eilen 3kpl, eikä lemmikkikaupassa tullut mitään puhetta niiden ilkeilystä kutuvaiheessa. Toivottavasti nyt viihtyvät keskenään kuitenkin! En vielä edes tiedä sukupuolia.

Mistä muuten erottaa haarniskakoiraan ja naaraan? Ja minkä ikäisenä/ kokoisena tunnistus on mahdollista tehdä?

[Holstedt]

quote:
En tiedä mihin perustuu edellä väitetty vaatimus pitää myös haarniskamonneja parvessa. Kyseinen kala toki sietää niin lajikumppaneitaan kuin muitakin tovereita, mutta ei ole niin obligatorinen parvikala kuin monniset. Pariskunta on riittävä yksikkö ja jos pariskunta ryhtyy kutemaan ei tarvitse ruveta heti siirtelemään muita haarniskayksilöitä pois. Koiras ei nimittäin kyllä siedä kolmatta pyörää kutuakvaariossaan.


Minulla on parvi ja verrattuna akvaarioihin joissa on pareittain pidettyjä yksilöitä voin vakuuttaa että viihtyvät paremmin parvessa.

Kutuaikana pojat valtaavat reviirit ja rakentavat kuplapesän jota vahtivat keskivedessä, mutta eivät ole järin aggressiivisia toisilleen. Itselläni oli 350 l altaassa kolme poikaa useampia tyttöjä kohden ja jokaiselle pojalle oli tilaa rakentaa oma pesänsä eri kohtaan akvaarioita ja vahtia. Tytöt tuntuivat olevan kiinnostuneimpia isoimmasta pojasta ja peuhasivat T-asennossa kolmistaan ja nelistään. Se mitä Pertti sanoo toistensa sietämisestä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Eivät siis häiriinny toisistaan.

Luonnossa kyseistä lajia esiintyy jopa tuhatpäisinä parvina.

-Holzig-

Muokattu - holzig on 12/02/2002 13:32:26

[prboy]

quote:

Mistä muuten erottaa haarniskakoiraan ja naaraan? Ja minkä ikäisenä/ kokoisena tunnistus on mahdollista tehdä?



Vähitellen iän myötä koiraan rintaevien piikit tulevat selvästi paksummiksi ja pitemmiksi. Joku muu voinee kertoa, minkä kokoisilla tuo asia alkaa näkyä. Lonkalta heittäisin, että yli kymmensenttisellä.

Haarniskoilla useat naaraat voivat kyllä käydä munimassa yhden koiraan tekemään pesään. Reviirikiistat voivat siis tulla vastaan vasta, jos samaan akvaarioon sattuu kaksi sukukypsää tasavertaista koirasta. Eikä haarniskamonnienkaan kuteminen ole sentään jokaipäiväinen tai jokaisen akvaarion juttu. Kuten kirjoitun, muuten haarniskat sietävät hyvin lajitovereitaan.

quote:

Mari:
Perustuu puhtaasti silmämääräiseen haarniskaparven käyttäytymisen tarkkailuun. Parvessa tuntuvat olevan pirteämmän oloisia (mikä ei tarkoita kinastelua), kuin yksittäin ja kaksittain näkemäni yksilöt.

Parvikäyttäytyminen ja parvivaatimus ovat kyllä mielestäni moinmutkaisempi juttu. Ne kokemukset, mitä minulla on aikoinaan ollut varsinaisista panssarimonneista ja juuri nyt pikkurantamonnista kyllä mielestäni viittaavat enemmänkin siihen, että ne eivät välitä lajikavereistaan tuon taivaallista. Eivät liiku yhdessä tai ainakaan aina hakeudu toistensa seuraan, eivät käytä samaa koloa tai piiloa jne. Entäpä jos Mari tulkintasi mukainen pirteys on kilpailua ravinnosta ja parhaista piiloista jne. olematta silti kinastelua?

Olen minä ruvennut muutenkin empimään ja varomaan kovin yksioikoisten vaatimusten esittämistä. Tietysti luonnossa parvessa esiintyville kaloille pitäisi pyrkiä myös akvaariossa tarjoamaan parvi, mutta aina on muistettava, että akvaarion tila on rajallinen (parvessakin kaloilla voi olla tietyn suuruinen sietämisetäisyys) tai että luonnon parvet eivät ehkä itseasissa olekaan parvia vaan totista taistelua niukoista samoista apajista. Jos parvikalat eivät tule toimeen ilman parvea, miten on mahdollista, että yksin jäänyt kardinaalitetra eli vuosia yksinään lähes kymmenvuotiaaksi?

Kiintoisaa on, että ehdottomina parvikaloina pidettyjen monnistenkin joukossa on lajeja (ainakin eräät pitkäkuonoiset), jotka antavat lajikumppaneilleen heti turpiin kun tämä tulee lähelle!

[Holstedt]

quote:
Vähitellen iän myötä koiraan rintaevien piikit tulevat selvästi paksummiksi ja pitemmiksi. Joku muu voinee kertoa, minkä kokoisilla tuo asia alkaa näkyä. Lonkalta heittäisin, että yli kymmensenttisellä.


Kyllä sukupuolet voi erottaa jo muutaman sentin pituisista.

quote:
Haarniskoilla useat naaraat voivat kyllä käydä munimassa yhden koiraan tekemään pesään. Reviirikiistat voivat siis tulla vastaan vasta, jos samaan akvaarioon sattuu kaksi sukukypsää tasavertaista koirasta. Eikä haarniskamonnienkaan kuteminen ole sentään jokaipäiväinen tai jokaisen akvaarion juttu. Kuten kirjoitun, muuten haarniskat sietävät hyvin lajitovereitaan.


Sietävät juu, sietävät. Vaikka naaraat olivat kiinnostuneimpia isoimmasta niin kyllä pienemmillekin koiraille riitti osansa.



-Holzig-

[oppo]

quote: Olen minä ruvennut muutenkin empimään ja varomaan kovin yksioikoisten vaatimusten esittämistä. Tietysti luonnossa parvessa esiintyville kaloille pitäisi pyrkiä myös akvaariossa tarjoamaan parvi, mutta aina on muistettava, että akvaarion tila on rajallinen (parvessakin kaloilla voi olla tietyn suuruinen sietämisetäisyys) tai että luonnon parvet eivät ehkä itseasissa olekaan parvia vaan totista taistelua niukoista samoista apajista. Jos parvikalat eivät tule toimeen ilman parvea, miten on mahdollista, että yksin jäänyt kardinaalitetra eli vuosia yksinään lähes kymmenvuotiaaksi?

Yhdyn tässä Pertin tuumintaan. Olen itsekkin miettinyt, miten herkästi ihmisiltä saa kommentteja jopa käskyjä isontaa parvea jne. Kuitenkin voi olla että jotkin kalat viihtyvät paremmin pareittain kuin parvessa. Siis näistä kaloista joita on totuttu pitämään parvikaloina ja toisinpäin. Kuitenkaan en usko/tiedä että suomessa olisi kovinkaan monia ihmisiä jotka olisivat tutkineet/opiskelleet näitä asioita (P.Rassia lukuunottamatta), joten on turhaa ehkäpä monien antaa neuvoja ihan vaan sen-takia-kun-musta-tuntuu-periaatteella. Maailmalla asiat ovat ehkäpä tässä asiassa paremmin, mutta eipä ole montaa ihmistä niitä tietoja meillä tarjoamassa.

Luonnossa kun kaloja tarkkaillaan pitää ottaa huomioon niin monia asioita, että "diagnoosit" voivat olla pitkään retuperällä. Kuitenkaan en lähde väittelemään asiasta kenenkään kanssa. On kuitenkin selvää että omalla maalaisjärjelläkin voi tajuta jotain..

Poistun takavasemmalle ja jätän keskustelun tähän omalta osaltani.




Ei pidä uskoa kaikkea mitä kuulee, mutta sen voi aina kertoa eteenpäin.

[Cory]

quote:Jos parvikalat eivät tule toimeen ilman parvea, miten on mahdollista, että yksin jäänyt kardinaalitetra eli vuosia yksinään lähes kymmenvuotiaaksi?


Mielenkiintoinen aihe.

Tuosta kardinaalitetrasta tuli väistämättä mieleen, että eikös useimmiten sanota, että tetrat "tarvitsevat parven tunteakseen olonsa turvalliseksi". Eli siis parvea tarvitaan hämäämään saalistavaa petoa. Mutta jos ei olekaan yhtään petoa lähistöllä (=samassa akvaariossa)? Onko parvelle silloin tarvetta?

Petokalaa välttelevän parvi toimii varmasti hyvin pitkälle vaistojensa ohjaamana, mutta uskon silti, että kalat pystyvät myös oppimaan. Ja jos ne oppivat, että akvaario rajattu tila on turvallinen.....

Kunhan heitin ajatuksena ilmaan.

There is a very fine line between 'hobby' and 'mental illness'.

[Hara]

Tuohon tunnistukseen vielä, mikäli n.2cm pituisesta haarniskamonista tunnistaa uroksen saapi olla jo guru suurennuslasin kanssa. Itselläni oli vielä tammikuussa ~100kpl n.4,5cm pituisia haarniskoja ja ei puhettakaan että niistä uroksen tunnistaisi - eikä noista vähän isommistakaan vielä tunnista. Tuohon kutu toimitukseen vielä, urokseni antaa kaikille kaloille jotka lähestyvät vaahtopesää todella kovaa kyytiä, varsinkin haarniskomonninaaraalle. Yllättävää on tuo että samaan vaahtopesään on nyt 3:sti jo kudettu - tänään viimmeksi, ensimmäiset poikaset kuoriutuvat näillä näkymin illan/aamuyön aikaan. Tuontuupi vain ettei noita vain kannattaisi kasvattaa isommiksi, vaikka mahtavia poikaset onkin. Mutta minne sijoittaa yht´äkkiä ~150-300 poikasta, kun tuossa vaahtopesässä on nyt jo ~500-600 munaa. Vielä tuohon tunnistukseen itse veikkaisin että n. ~10cm kokoisesta jo erottaa uroksen.

[Holstedt]

quote:
Tuohon tunnistukseen vielä, mikäli n.2cm pituisesta haarniskamonista tunnistaa uroksen saapi olla jo guru suurennuslasin kanssa. Itselläni oli vielä tammikuussa ~100kpl n.4,5cm pituisia haarniskoja ja ei puhettakaan että niistä uroksen tunnistaisi - eikä noista vähän isommistakaan vielä tunnista.


Kaksisenttisellä meneekin arvauksen puolelle, mutta kyllä tuollaisesta
mainitsemastasi
5 senttisestä jo pitäisi pystymän tekemään oikean päätelmän. Liekö tapamme
määritellä kalojemme pituus erilainen?

quote:
>Tuohon kutu toimitukseen vielä, urokseni antaa kaikille kaloille >jotka lähestyvät vaahtopesää todella kovaa kyytiä, varsinkin >haarniskomonninaaraalle.


Aikamoisia luonne-eroja siis jos vertaa sinun He-Man haarniskaasi vaikkapa
minun rauhaisiin. Mahtaako parvessa kasvamisella olla jotain tekemistä
sosiaalisten
taitojen kehittymiseen ja muistamiseen myös kututapahtumassa.

quote:
Vielä tuohon tunnistukseen itse veikkaisin että n. ~10cm kokoisesta jo erottaa uroksen.


Tuosta jo olikin puhetta, mutta koska näkemyksemme eroavat ylipäätään näinkin
paljon niin tulee mieleen, että mahdammeko edes puhua samoista lajeista...




-Holzig-

[Hara]

Kokeillan nyt vielä vähä vastailla kun kerran tänne asti pääsee. Tuo pituus määritelmä on vamaan sama pyrstöstä suuhun. Kyseinen He-man kala on kasvanut parvessa, kutu sessioiden jälkeen mielipiteeksi tuli että parempi jättää vain pari. Laji sama (mecalechis ...) kappale eroja löytyy kaloistakin suht paljon. Pitäis varmaan reenata tuota "Quote" hommaa niin sais vastauksetkin suht oikeeseen paikkaan.

[Holstedt]

quote:
Tuo pituus määritelmä on vamaan sama pyrstöstä suuhun.


Ei aivan kaikilla. Jotkut jättävät pyrstöt laskematta. Me tosin käytimme samaa
mittakaavaa.

quote:
>Kyseinen He-man kala on kasvanut parvessa, kutu sessioiden jälkeen >mielipiteeksi tuli että parempi jättää vain pari.


Minkäkokoisessa kudetit? Minua vaan edelleen ihmetyttää aggressiivisuus kerta
minulla mahtui 3 koirasta kutemaan 350 l altaassa yhtaikaa ilman merkkejä välikohtauksista.

quote:
Laji sama (mecalechis ...)


Ahaa. Minulla Megalechis eli paitsi luonne- niin myös kirjoitusasueroja.



-Holzig-

[Hara]

quote:Minkäkokoisessa kudetit? Minua vaan edelleen ihmetyttää aggressiivisuus kerta
minulla mahtui 3 koirasta kutemaan 350 l altaassa yhtaikaa ilman merkkejä välikohtauksista
220 l ja nyttemmin 189 l aina silloin tällöin jotta saisi naaraan sopiviin mittoihin, mikä onki helpommin sanottu kuin tehty.
quote:Ahaa. Minulla Megalechis eli paitsi luonne- niin myös kirjoitusasueroja
Tuo tuli vain ulkomuistista joten varmaan saattaa löytyä jotain kirjoituserhettä.