Levää, levää ja lisää levää :(

[Karim]

Muutama ajatus. Olen wanhan koulukunnan kasvatti. Silloinhan ravinteet pidettiin minimissä. Ei ollut leväongelmaa. Muutokset johtuivat yleinsä liiasta ruokinnasta. Kasvit kasvoivat sorapohjalla hyvin. Sitten puhalsivat uudet tuulet ja toivat tullessaan hiekan. Huomasin, että sorapohjan antama suodatusvaikutus katosi. Jatkoin kuitenkin totutuilla menetelmillä eli ravinteita vähän. No eihän ne kasvit häävejä olleet mutta eipä ollut levääkään. Vallisneriaa joutui harventamaan mutta mieka riutuivat. Ravinteita en juurikaan lisännyt...edelleenkään. Sitten koin herätyksen ja hankin paineellista hiiltä. Kasvit riemastuivat. Ajattelin siirtyä vihdoin 2000 luvulle ja lannoitin miekkoja biolanin puikoilla. No sepäs sai aikaan ihmeitä. Edelleenkään en lisää mikroja. Odottelen seuraavaa vuosituhatta Mutta levää ei ole. Varmasti monilla kasviasiantuntijoilla leviäisi kasvoille vieno myötähäpeän hymy nähdessään kasvini.

No mikä on tämän turinoinnin idea? Kannattaisi kokeilla, kun keinot alkavat olla lopussa, old school tyyliä. Kun ja jos homma alkaa toimia voisi siirtyä nykyaikaiseen lannoittamiseen. Ja sitten se jatkuva tarkkailu, ettei tilanne pääsisi riistäytymään käsistä. Kun alkaa tapahtua jotain epäilyttävää aloittaa vastatoimet heti. Hyökkäys on puolustuksen tukipylväs. Tsemppiä kaikille leväongelman kanssa taisteleville.

[miljoonakala84]

Pullahiiri ja muutkin jos teillä sitä karvalehteä on niin otan toki vastaan. Mie tilaan ensikuussa ne uudet supralux loisteputket ja pitäs varmaan säätä valaistus aikakin sillee että valaistukseen tulee 2-3 tunnin tauko päivässä. Miula oli nyttenkii valot ajastettu sillee että valaistuksessa on 2 tunnin tauko, mutta noi vanhat ajastimet on menny jotenkii hajalle ja ne on ruvennu sytyttelemään noita valoja miten sattuu pitää vaihtaa nuokii uusiin.

Tuohon pitäs kanssa pyrkii että tulis vaihdettuu vedet säännöllisesti kerran viikossa se 40L ja kaikkia noita akvaarioon lisättäviä aineita/lannotteita olen koko ajan saman verran laittanu, tosin tuota profito nestelannotetta riittäs varmaan 5ml kerran viikossa kun toi allas on noin pieni.

[Sisso]

Vaan silloin ennen ei ollut sellaista kasvilajitarjontaakaan kuin nykyään. Ei ollut sellaisia tankkeja kuin näkee esim AGAn kuvissa, vaikka muuten upeita kasviakvoja on ollut maailman sivu. Vaan eipä kyllä ollut valotkaan kummoisia, oli hehkulamput ja sitten T12 ja T8-putket. Old school-metodit on ihan päteviä edelleen mutta ihan samat lainalaisuudet pätee niissä kuin new school-tankeissakin. Kasvien fysiologia on sentään sama! Se nyt vaan on karu tosiasia, ettei kaikkia kasvilajeja ole mahdollista kasvattaa ilman riittävää määrää hiilaria (moni on yrittänyt ja yrittää edelleen!) tai kun lataa akvaansa sen määrän valoa että hiilidioksidilisästä tulee välttämättömyys. Pakko laittaa tämä linkki, siinä kun ihmetellään miksei uuden koulukunnan edustajilla ei ole levää http://www.aquaticplantcentral.com/foru ... ol-no.html. Huomatkaa että tuo keskustelu on aloitettu jo 2005, sen jälkeen juna on mennyt eteenpäin hurjasti! Uskallan olla eri mieltä siitä, etteikö leväpyttyjä olisi ollut aina. On niitä ollut ja niitä tulee olemaan niin kauan kun kasveja kiusataan pitämällä niitä nälässä (koska koko homman tarkoitushan on että ne rakentavat sokereita itselleen "ruoaksi") eikä me ymmärretä mikä vissi kasvien fysiologiaan (ei meidän tahtoon tai luuloon (tämä on erityisen suosittua)!) liittyvä ero on paljolla valolla ja/tai hiililisällä verrattuna vähään valoon ja/tai ei-hiililisään.

Old school-metodit on ihan päteviä niille sopivissa oloissa, mutta jaksan aina ihmetellä että kun nyt kaikkein upeimpia tankkeja, ja nostan taas esimerkiksi aquascaping-kisojen tankit, koska ne ovat kaikkien nähtävillä, yhdistää tasan yksi tekijä: riittävä määrä ravinteita suhteessa käytettyyn valoon, niin miten maailmassa joku aina jaksaa vikistä, ettei sellaisia tarvita? Ihanko oikeasti kaikki ne tuhannet harrastajat pistää aikansa, vaivansa ja rahansa hommaan ja tuotteisiin, joita ilman saisi aikaiseksi ihan vastaavia tankkeja?? Tai että kaikki ne tuhannet harrastajat fotoshoppaa ja valehtelee? Miksei sitten niillä, ketkä "myöntävät" etteivät käytä lisähiilaria ja/tai runsaita määriä ravinteita, ole sellaista pyttyjä? Kyse on loppujen lopuksi ihan siitä mitä me itse halutaan ja mihin ollaan valmiita satsaamaan. Mutta kasvit ei siitä välitä tuon taivaallista, niiden elämä noudattaa omia lakejaan. Se on valintakysymys, mutta lopputulosta ei saa toiseksi muutettua arvostelemalla toisen valintaa tai vaivannäköä tai yrittämällä kumota luonnonlakeja, sitäkin on moni yrittänyt, ihan tässäkin ketjussa. Ja tämä ei ole kenellekkään henk koht, ihan yleisesti vaan. Vaan kun mua ihmetyttää se vastarannakiiskien, jotka pelkää ravineita ihan hysteerisesti, määrä, joka on onneksi vähenemään päin, jopa täällä meilläkin. Pelätään jopa niin paljon, että ollaan valmiita vaarantamaan koko akva vain päästäkseen eroon yhdestä-kahdesta "pahasta" ravinteesta, joita toiset kippaa akvoihinsa tonneittain tarkoituksella, esimerkiksi nitraatista. Vasen käsi ei nyt selvästikkään tiedä mitä oikea tekee....

Kun on riittävän vanhan koulukunnan kasvatti, tietää että oli aika jolloin ravinteista ei yleensä ottaen tiedetty hölkäsen pöläystä. Tai ehkä tiedettiin, että niitä on. Kuka tiesi, kuka ei. Leviä oli ja ei ollut. Sitten keksittiin että ravinteet on Iso Paha, koska ei ymmärretty että myös levät hyödyntävät niitä jos kasvit ovat huonossa kunnossa pysty niitä käyttämään. Ei ymmärretty että ammoniumilla on selkeä yhteys leviin. Toisaalta ravinteista saatu tieto ja käytännön kokemus on myös poikinut tietoa kalojen hyvinvoinnista ja on tehnyt sellaisten lajien, joita ennen pidettiin hankalina pitää, pitämisen mahdolliseksi. Osataan säätää ko lajin kannalta oikea asia kohdilleen jolloin ko laji ei olekkaan enää lainkaan hankala hoidokki. Osataan kudettaa niitä hankalampiakin lajeja. Ollaan opittu mikä merkitys kasveilla, etenkin hyvinvoivilla, on koko akvaarion hyvinvoinnille. Mikä on orgaanisesta jätteestä puhtaan veden merkitys. Jos me oltaisiin edelleen siellä kultaisella old school-ajalla ja -tasolla, niin...no..oltaisiin. Edelleen.

[monniomistaja]

Selvisi että altaassa on tod.näk.pii-ja punalevä.
Piilevä voi tulla liian vähäisestä valaistuksesta mutta myös valon lisääminen lisää tämän levän kasvua. Sekä lannoitus vaikka vain minimiannostuksella 1ml/päivä 3-4 kertaa viikossa. Daylight putket sanotaan pahentavan ongelman mutta koskeeko tämä myös näissä joissa on UV-stop? Valaistuksena 2 T5 Sylvania Daylight star putkia. Olisko parempi vaihtaa nämä esim.Sylvania Aquastariin 36w?
Pimennystä ajattelin kokeilla mutta olisko vielä jotain vinkkejä? Ruokinta on jo vähennetty ja muutenkin vähäinen että sitä ei voi enää vähentää.

[Platva]

---kasveja kiusataan pitämällä niitä nälässä---
---riittävä määrä ravinteita suhteessa käytettyyn valoon, niin miten maailmassa joku aina jaksaa vikistä, ettei sellaisia tarvita?
---ihmetyttää se vastarannakiiskien, jotka pelkää ravineita ihan hysteerisesti, ---Pelätään jopa niin paljon, että ollaan valmiita vaarantamaan koko akva vain päästäkseen eroon yhdestä-kahdesta "pahasta" ravinteesta, joita toiset kippaa akvoihinsa tonneittain tarkoituksella, esimerkiksi nitraatista.
---keksittiin että ravinteet on Iso Paha,Ollaan opittu mikä merkitys kasveilla, etenkin hyvinvoivilla, on koko akvaarion hyvinvoinnille. Mikä on orgaanisesta jätteestä puhtaan veden merkitys.

Niinpä. Pidän itseäni luonnonystävän ja -suojelijana, mutta vastustan trendikästä kvasieko- ja luomuajattelua. "Ekoilu" ja "luomuilu" on nykyajan luonnonromantiikkaa. Suuri osa ekohöpöttäjistä ei osaa edes selittää, mitä taikasana "eko" tarkoittaa. Luultavasti lähinnä tofua, tuulimyllyjä ja pihalla kuopsuttavia maatiaiskanoja (sinänsä mitä mukavin näky!). Luomulla taas tarkoittavat kasvien yhteydessä sitä, että kasveja ei saa lannoittaa kemianteollisuuden valmistamilla keinolannoitteilla, koska kaikki sellainen on jotenkin pahasta, peräisin teollisuudesta, tuosta Pelsepuupista, joka mukamas tuhoaa luonnon ja ihmiskunnan. Ekoilu ja luomuilu on länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylensyöneiden ihmisten kieroutunutta jainalaisuutta. Erottaako kasvi, mistä ovat peräisin sen tarvitsemat typpi, fosfori ja kalium? Ei erota, ei pelto-, puutarha- eikä vesikasvi. Vallisneriaa EVVK, saako se tarvitsemansa nitraatin kaloilta vai pullosta.
Nykyaikaisen eko- ja luomuhöpsismin harhassa elävä akvaristi ei anna akvaarionsa kasveille ravinteita pullosta, koska ne ravinteet kemianteollisuuden tuotteina ovat jotenkin epäilyttäviä ja koska insinöörit ovat luonnon vihollisia.

[Sisso]

Ehkä isoin ja tuhoisin virhepäätelmä on se, että me kuvitellaan akvaarion olevan kuin pala luontoa eli olosuhteiden vastaavan luonnonoloja koska meistä näyttää niin olevan. Se voi olla, mutta harvemmin ilman asoiden muokkaamista siihen suuntaan. Meistä harvan hanavesi on ihan luonnonvesien kaltaista jne. Kuitenkin akvaarioita yritetään hoitaa ja pitää kuin "luonnossa" mikä ei aina toimi. Kalat on vielä helppo nakki koska niille ylensä passaa ihan hanavesi, kasvit ei niinkään. Kasveille akvaario on hyvin luonnoton ympäristö ja silti me halutaan, että niiden pitäisi kasvaa levättöminä, tuuheina ja kauniina. Me ajataan, usein ymmärtämättömyyttämme, ne tilanteeseen, jossa on vain yksi vaihtoehto: kuolema ja sitä kautta levien ylivalta. Saman aikaan ei olla valmiita tekemään niiden eteen tai hyväksi yhtään mitään ja valitettavan usein juuri syystä, jonka Platva nostaa esille: kemikaalit on vähintään epäilyttäviä ja niin epäluonnonmukaisia. Jätteiden, on se sitten peräpäästä tai hengityelimistöstä, on riitettävä koska se on luonnollista ja kuvittellaan että se riittää luonnossakin, mikä ei voisi olla kauempana totuudesta. Ehei, siellä jyllää ihan eri lait ja lainalaisuudet. Eipä ihme että on ongelmia.

[miljoonakala84]

No niin se olis sitten viikko kulunu siitä kun pistin akvaarion pimentoon ja tänään olis tarkotus päästää akva pimennosta ja vaihtaa vedet.
Toivotaan että ei oo ihan hirveen näkönen toi allas ja kalat olis hengissä.

[pisarat2]

Miten kävi?

[miljoonakala84]

En kerenny vielä vesiä vaihtamaan, oli eilen semmonen päänsärky että ei pystyny mitään tekemään, vaihdan vedet maanantaina.

[Aqualung]

Perjantaina särkee pää niin maanantai on seuraavaksi? Se perinteinen suomalainen yhden yön viikonloppu?

[miljoonakala84]

Siis no ööh ei mitään käännäämiseen liityvää ollunna tämä päänsärky.
Oli pikemminkii vissiin joku enne särky siihen että Suomi ei kultamitallista päässy jääkieossa pelaaman.

[Karim]

Ehkä isoin ja tuhoisin virhepäätelmä on se, että me kuvitellaan akvaarion olevan kuin pala luontoa eli olosuhteiden vastaavan luonnonoloja koska meistä näyttää niin olevan. Se voi olla, mutta harvemmin ilman asoiden muokkaamista siihen suuntaan. Meistä harvan hanavesi on ihan luonnonvesien kaltaista jne. Kuitenkin akvaarioita yritetään hoitaa ja pitää kuin "luonnossa" mikä ei aina toimi. Kalat on vielä helppo nakki koska niille ylensä passaa ihan hanavesi, kasvit ei niinkään. Kasveille akvaario on hyvin luonnoton ympäristö ja silti me halutaan, että niiden pitäisi kasvaa levättöminä, tuuheina ja kauniina. Me ajataan, usein ymmärtämättömyyttämme, ne tilanteeseen, jossa on vain yksi vaihtoehto: kuolema ja sitä kautta levien ylivalta. Saman aikaan ei olla valmiita tekemään niiden eteen tai hyväksi yhtään mitään ja valitettavan usein juuri syystä, jonka Platva nostaa esille: kemikaalit on vähintään epäilyttäviä ja niin epäluonnonmukaisia. Jätteiden, on se sitten peräpäästä tai hengityelimistöstä, on riitettävä koska se on luonnollista ja kuvittellaan että se riittää luonnossakin, mikä ei voisi olla kauempana totuudesta. Ehei, siellä jyllää ihan eri lait ja lainalaisuudet. Eipä ihme että on ongelmia.

Kyllä ne samat lainalaisuudet pätevät niin akvassa kuin luonnossakin. Akva on vain "hieman" erilainen ekosysteemi. Muutamme olosuheita omiemme tarpeiden mukaan. Tuolloin haluamamme eliöryhmä saa parhaan tiedossa olevamme olosuhteen. Sitten, kun halutaan miellyttää useaa eliöryhmää, joutuu tekemään kompromisseja. Oikeassa elämässä luonnonvalinta hoitaa tämän ongelman

[Angara]

Kyllä ne samat lainalaisuudet pätevät niin akvassa kuin luonnossakin. Akva on vain "hieman" erilainen ekosysteemi. Muutamme olosuheita omiemme tarpeiden mukaan. Tuolloin haluamamme eliöryhmä saa parhaan tiedossa olevamme olosuhteen. Sitten, kun halutaan miellyttää useaa eliöryhmää, joutuu tekemään kompromisseja. Oikeassa elämässä luonnonvalinta hoitaa tämän ongelman

Olen Karimin kanssa täysin samaa mieltä. Mikrobiologialle ei voi mitään. Jos akvaariossa vallitsisivat toiset lainalaisuudet, niin por favor, siitä vaan kuvaamaan ja todistamaan.

[Sisso]

Kyllä, molemmat herrat ovat oikeassa ja ilmaisin tarkoitukseni huonosti. Toisaalta en epäile kummankaan herran ymmärtäneen pointtiani väärin... Samat lainalaisuudet pätee niin akvassa kuin luonnassakin, mutta akvaario-olosuhteissa me ei saada toivomaamme rehevää ja runsasta kasvua "rikkomatta" niitä olosuhteita, jotka vallitsevat luonnossa. Samat lainalaisuudet vallitsevat, kyllä, mutta esim CO2-lisän takia kasvien fysiologia muuttuu sellaiseksi, ettei sellaista löydy mistään luonnossa uposkasvussa ja, samoista lainalaisuuksista huolimatta, tämä muuttaa pelin juonen ja säännöt. Jos emme noudata tämän pelin, joka on eri kuin luonnossa, sääntöjä, me hävitään. Voitolle pääseminen tarkoittaa tarttumista sellaisiin toimiin (myös aineisiin), joita ei löydy luonnosta niissä olosuhteissa joista tässä nyt puhutaan. Ongelmat alkavat siitä, että yritetään toimia "kuin luonnossa" ja pitää kiinni samanlaisista olosuhteista samalla kun on kuitenkin luotu luonnoton ympäristö ja odotukset. Se, ken tätä tahtoo, on tyytyminen jotakuinkin tällaiseen, kts kuva: http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php? ... *#p7190770

[monniomistaja]

Osaisitko Sisso sanoa jotain tähän altaaseni leväongelmaan jossa on pii-ja punalevä?
Kun en pysty lannoittamaan kasvit ollenkaan ilman että levät lisääntyy 1ml Dennerlee 3 kertaa viikossa pahentaa jo ongelman viikon jälkeen. Samoin ruokinta ja valaistus on oltava vähäinen, ruokinta eninten 2 tabimin tabletin verran päivässä (26 monnisia ja 7 leväsukarapuja).

Valaistus on vain 6 tuntia päivässä. 2 kpl.Sylvania Daylightstar putket joissa on UV-stop. Voivatko nämä putket pahentaa ongelman?
Olisko parempi vaihtaa ne tavallisiin Putkiin (36w Aquastar)?

[GTX]

Samat lainalaisuudet pätee niin akvassa kuin luonnassakin, mutta akvaario-olosuhteissa me ei saada toivomaamme rehevää ja runsasta kasvua "rikkomatta" niitä olosuhteita, jotka vallitsevat luonnossa. Samat lainalaisuudet vallitsevat, kyllä, mutta esim CO2-lisän takia kasvien fysiologia muuttuu sellaiseksi, ettei sellaista löydy mistään luonnossa uposkasvussa ja, samoista lainalaisuuksista huolimatta, tämä muuttaa pelin juonen ja säännöt. Jos emme noudata tämän pelin, joka on eri kuin luonnossa, sääntöjä, me hävitään.

Se on pitkälti akvaristin oma valinta, miten kauas luonnonmukaisuudesta päätyy tai joutuu. Jos tavoitteena on kasviallaskilpailujen mukaiset purkit, niin siinä saa lapioida ravinteita ja pahimmillaan hiilaripitoisuuden maksimia etsittäessä leikitään CO2-myrkytyksen partaalla olevien kalojen kanssa.

Helppoja kasvilajeja purkkiin, niin pysyy lähempänä luomua. Luonnossa on rehevää ja runsasta kasvustoa, myös uposkasveja, ilman CO2-lisiä ja ravinteiden lapiointia. Esimerkkejä löytyy ihan Suomenkin vesistä. Ankkuria nostaneet tai uistinta heittäneet ovat luultavasti tutustuneet ahvenvitaan, karvalehteen tai vesiruttoon.

[Sisso]

Se on pitkälti akvaristin oma valinta, miten kauas luonnonmukaisuudesta päätyy tai joutuu. Jos tavoitteena on kasviallaskilpailujen mukaiset purkit, niin siinä saa lapioida ravinteita ja pahimmillaan hiilaripitoisuuden maksimia etsittäessä leikitään CO2-myrkytyksen partaalla olevien kalojen kanssa.

Helppoja kasvilajeja purkkiin, niin pysyy lähempänä luomua. Luonnossa on rehevää ja runsasta kasvustoa, myös uposkasveja, ilman CO2-lisiä ja ravinteiden lapiointia.

Aivan samaa mieltä. Ja siksi musta on tärkeää, että kun tekee valintoja, tekee sillä tavalla itselleen oikeita, ettei joudu sellaisen suohon, johon ei alunperinkään halunnut. Valintojen pitäisi perustua tietoon, ei mutuun tai tunteisiin. Valo, kun tässä nyt levistä puhutaan, on siitä petollinen, että sitä pitää olla, mutta tänä päivänä myynnissä on ihan yleisesti sellaisia lampetteja, joilla sitten haluamattaan joutuu kemikaalisuohon. Kauppiaiden on kiva näitä suositella, koska se tietää että seuraavaksi saakin myydä läjäpäin testejä, ravinteita ja hiilarisysteemeitä. Mutta sille, ken tahtoo alkaa kasvattelemaan vaativampia kasvilajeja ja kokee olevansa siihen ja niihin satsauksiin valmis, toivoisi senkin valinan olevan tietoinen. Se on pitkä ja joskus tosi kivinen tie. Olet ilonpilaaja ja tosikko jos haistat, ettei akvaristin tietotaidot nyt riitä vaativampiin hommiin ja menet ehdottamaan, että nyt kandeisi valomäärää joko laskea tai pitää ylipäätään vähäisenä, niin olisi kaikilla helpompaa. Taivahan tosi nyt kuitenkin on, että me ei enää mennä (vain) hehkulampuilla ja T8-putkilla, joten musta sen tiedon, mitä seuraa tai voi seurata, valomäärien kasavattamisesta, ei voi vähätellä. Ei pidä antaa valon viedä kuin pässiä narussa. Vaan se on vähän niin, että kun joku tahtoo jotain, siinä ei selitykset auta. Olen valmis lyömään vetoa, että isoin osa siitä porukasta, joka alkuinnostuksissaan on ladannut akvan täyteen valoa monimetallin henkeen ja sitten tajunnut mikä homma siinä on ja paljonko saa ravinteita akvaan kipata, ei jaksa sitä rumbaa kovin pitkään vaan jossain kohtaa vaihtaa vähempään. Etenkään kun on huomannut ettei hommasta jää käteen mitään muuta kuin järjetön määrä karsittavaa ja vähemmälläkin pääsee jos ei ihan, niin ainakin melkein, samaan lopputulokseen.

Toisaalta jos joku nyt vasiten tahtoo alkaa paljolla valolla leikkimään, me ei sitä(kään) voida kieltää, jos ei ole kyllä tarvettakaan, ja silloin on vain oikein että saa asiallista tietoa (asiatontakin on tarjolla yllinkyllin), koska pahimmillaan siitä leikistä on lopputuloksena padallinen kuolleita kaloja.

Ja kun nyt aina mietitään mikä on minimäärä, millä voi mitään kasveja kasvatella, niin tässä oma esimerkki minimistä: meidän murheenkryyni levien suhteen hetki ennen karsintaa. Kyseessä siis 3-satanen, jossa käytössä vain T8 1x38w eli laskennallisesti vain 0,13w/l. Ärviä on silti alhaalta saaka tuuhea eli puheet siitä, että kasvit kaljuuntuvat alhaalta valon puuteessa, voi unohtaa, tuonne puskaan ei taatusti valo enää tunkeudu, ei ainakaan pohjalle asti! Nestehiilari ja kaikki mikrot ja makrot menee:

P2230012.JPG (116.09 KiB) Katsottu 3944 kertaa

(sävy ei luonnossa ole noin sininen, kamera vääristää eikä latvat ole valkoiset...)

Huomion arvoista on se, että akva oli välissä ilman nestehiiltä n 8kk. Jos en pitänyt ravinnetasoa riittävänä, alkoi puskemaan leviä mutta kun muistin lannoittaa, ei ollut ongelmia. Mutta kun aloitin taas nestehiililisän, puski tupsulevä välittömästi kun ravinnemäärät pysyi samoina. Levät saatii kuriin vasta triplaravinnemäärillä. Jostain syys tämä akva on levämagneetti ja vaatii jatkuvaa vahtimista kun samaan aikaan kaikissa muissa neljässä pytyssä pitäisi olla selvästi enemmän valoa ja silti ne porskuttaa paljon vähemmällä joka suhteessa! Osa hankaluuksista johtui selvästi hiililisästä (ilman riittävää) muuta lannoittamista, mutta oli se pirun tarkkaa ilmankin!

Tässä 45-litranen, johon ei mene kuin pikuisen ravinteita (ei siis hiililisää lainkaan), nekin lähinnä RO-vettä kovettamaan. Pinnan Hydrocotyle varjostaa tosi reippaasti, levää ei missään ja kasvien (Anubias sp ja Microsorum sp) kasvu todella hidasta, mutta akva (ihan liian) kasvia piukassa. Kuva laatu on huono, mutta kukaan tuskin erottaa Anubiaissa tupsulevää? Poika kasvattaa täällä rapuja ja kääpiömonnisia, siksi se pyritään pitämään "luonnontilaisena" ja ronkitaan mahdollisimman harvoin. Valona ESL 15w eli laskennallisesti 0,4w/l.

P2150032.JPG (99.85 KiB) Katsottu 3944 kertaa

Osaisitko Sisso sanoa jotain tähän altaaseni leväongelmaan jossa on pii-ja punalevä?
Kun en pysty lannoittamaan kasvit ollenkaan ilman että levät lisääntyy 1ml Dennerlee 3 kertaa viikossa pahentaa...

Kyllähän me voitaisiin kolmen sivun verran käydä tätäkin keissiä läpi, mutta kaikki tarvittava olennainen löytyy tästä ketjusta ja foorumin stickyistä. Levien kasvuun on aina yksi syy: huonosti voivat kasvit (kasvittomat/vähäkasviset on eri tarina). Punalevä on aina merkki CO2n puutteesta. Tämä puute voi syntyä useamalla tavalla siitä huolimatta, että sitä syötetttäisiin/muodostuisi akvaan riittävästi. Ravineet, jos niitä ylipäätään on riittävästi, "ajavat" esiin kasvien CO2n puutteen kuten meidän 3-satanen osoittaa. Sen, tai minkä hyvänsä muun ravinteen, ollessa kasvua rajoittava tekijä kasvit eivät voi käyttää hyväkseen muitakaan ravinteita, levät sen sijaan voivat, koska niille riittää ihan kaikkea vähemmän kuin kasveille. Siksi sulla on leviä vaikka miten rajoitat ravinteita ja ruokintaa. Näillä toimilla kiusaat eniten vain kasveja. Sä olet nyt keskittynyt levien torjumiseen kasvien kasvattamisen sijasta. Valoa eri tavoin rajoittamalla kontrolloidaan kasvien ravinteiden tarvetta rajoittamalla kasvua. Jossain kohtaa täytyy löytyä se "sweet spot" jossa ko olosuhteisiin (so hiilariolosuhteisiin, ei niinkään valo-) oikein valitut kasvit saavat riittävän määrän ravinteita, hiilidioksidi mukaan lukien, niin että ne voivavat niin hyvin, ettei leville enää jää mahdollisuuksia.

[monniomistaja]

Ketjua on luettu läpi mutta nämä on aika monimutkaisia asioita, osaisitko antaa ihan konkreettisen neuvon mitä nyt ensiksi pitäisi tehdä? Lyhyt vastaus riittää mutta kaipaisin ihan konkreettistä neuvoa miten nyt pitäisi menetällä. Hiilidioksiidi on alhainen mutta en ole lisäämässä sitä nesteiden tai hiilarilevitteiden avulla. Ph taas on n.7.2 eli hieman vois alentaa mutta tuskin silläkään suurta merkitystä olisi. Tiedostan sen että kasvien hyvinvointi vaikuttaa tähän mutta en tiedä miten saisin ne voivan paremmin kun lannoitus pahentaa asian ja hiilidioksiidilisäystä en haluaisi laittaa. Tähän kaipaisin apua. Kunhan levät ensin saisi pois niin vois sitten alkaa kasvattaa niitä kasveja.

Sitäkin tietoa kaipaisin että lisäävätkö nykyiset Sylvania Daylight star joissa on uv-stop levänkasvua vai ei?
Kannattaisko vaihto esim.tavallisiin Aquastariin 36w.?

[LuciusE]

Sitäkin tietoa kaipaisin että lisäävätkö nykyiset Sylvania Daylight star joissa on uv-stop levänkasvua vai ei?
Kannattaisko vaihto esim.tavallisiin Aquastariin 36w.?

Paljonko akvaariossa valoa nyt wattia/litra? Putket T5 vai T8, wattimäärä/putki ja montako putkea yhteensä?

[monniomistaja]

2 kpl.T5 putkia, Sylvania Daylight star uv-stop 36 tai 38w.
Olen kuullut että päivänvaloputkia ei suositella levien takia, nämä joissa on uv-stop ei pitäisi aiheuttaa ongelmia?
Korjatkaa jos olen väärässä!

[Koomikko]

2 kpl.T5 putkia, Sylvania Daylight star uv-stop 36 tai 38w.
Olen kuullut että päivänvaloputkia ei suositella levien takia, nämä joissa on uv-stop ei pitäisi aiheuttaa ongelmia?
Korjatkaa jos olen väärässä!

Kyllä levät kasvaa molemmilla putkilla kun muut olot leville on suotuisat. Putkia vaihtamalla et levistä pääse eroon.

[Sisso]

2 kpl.T5 putkia, Sylvania Daylight star uv-stop 36 tai 38w.
Olen kuullut että päivänvaloputkia ei suositella levien takia, nämä joissa on uv-stop ei pitäisi aiheuttaa ongelmia?
Korjatkaa jos olen väärässä!

Olikos se pytty minkä kokoinen? Onko valaisin ihan akvan päällä vai minkä verran ilmassa? Akvan korkeus? Taitavat sun T5t olla 24, 39 tai 54-wattiset, koska T5ia ei löydy ilmoittamissasi wattimäärissä. Soon kuule nyt niin, että noilla putkilla joko lisäät hiilaria enemmän tai sitten vähennät valaistusta toisen putken verran. Tai kokeilet vähentää valaistuksen aikaa eli esim 3h valaistus - valotauko 2-4h - 4h valaistus ja katsot mitä tapahtuu. Valaisimen nostaminen ja pintakasvit auttavat myös asiaa, jotain valoverhoakin voi kokeilla välissä kunhan ei kärvähdä. Korjaat myös kaikki ravinteet kohdilleen eli varmistat, että kasvisi saavat kaikkia pää- ja sivuravinteita riittävästi ja tasaisesti siitä huolimatta että vähennät valoa. Fosfaatin arvoisin tilannekohtaisesti koska vähällä CO2-lisällä voi pärjätä ilmankin. Kokeilisin ensin ilman. Itse aloitan aina runsailla ravinnemäärillä, oli hiililisä tai ei, sitten parin viikon välein tiputan annostusta hiukan tarkkaillen puutosoireita tai leviä. Jos ilmenee, nosto takaisin määrään, jolla ei tullut. Tämä on se minimimäärä, jonka kasvit tarvitsevat, "sweet spot", jossa kaikki tarpeet tulevat tyydytetyksi suhteessa valoon. En pelkää isojakaan ravinnemääriä vedessä (done that been there) mutta musta niitä on turha vetää viemäristä käyttämättöminä alas, koska ei nekään ilmaisia ole eikä hankkiminenkaan ole aina ihan helppoa. Siksi, mutta vain siksi, pitäydyin siinä mikä on vielä riittävästi ilman ylilyöntejä. Voisin suositella Seachemin tuotteita niiden hinta-laatusuhteen takia ellei halua etsiä jauheita ja tehdä itse liuoksiaan. Seachemilla on myös valmis lannoitusohjelma, jota on helppo seurata http://www.seachem.com/support/PlantDoseChart.pdf. En ole itse kokeillut joten en tiedä tuo miten pätee eri olosuhteissa. Kaikki Bufferit, jotka lisätään päivänä 7 vedenvaihdon yhteydessä, jättäisin pois täysin turhina, niistä on vain haittaa. Käytetyllä vedenparannusaineella ei ole väliä. Jos ei ole varma sitooko oma vedenparannusaine myös ravineet, osa nimittäin sitoo, voi jättää ravinteiden lisäämisen vedenvaihtoa seuraavaan päivään. Vedenvaihtopäivänä ei myöskään tarvitse lisätä nestehiiltä, koska vaihtoveden mukana tulee hiukan myös hiilaria ja kasvit pärjää kyllä päivän vaikka kokonaan ilman.

Käy tämä tarkistuslista läpi kohta kohdalta http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=25&t=199603 ja varmista että jokainen kriteeri täyttyy. Riittämätön vedenkierto on yksi yleinen syy ongelmiin, koska jos vesi ei kierrä, ei kasvit saa ravinteita eikä hiilaria riittävästi vaikka niitä sinällään lisättäisiinkin riittävästi. Lisäksi virtauksen pitää hoitaa pois kasvien lehdille kertyvä aineenvaihduntakuona ja kasvien erittämä etyleeni-hormoni. Vain tällöin ne voivat kasvaa tuuheina ja rehevinä alhaalta asti. Joitain listan kohtia vähän tarkemassa syynissä ja luulemisen varalta: http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=25&t=215685.

UV-stopit on ihan hölynpölyä eikä mitään muuta kuin markkinointikikka. Mikään putki maailmassa ei torju leviä. Päivänvaloputket on ihan parhaat ja 6500K on lienee maailman käytetyin kelvinlukema akvoissa. Meillä on 6-satanen mennyt pelkillä 6-6500K työmaaledeillä 18kk hiilarilisällä ja ilman, eikä vilaustakaan levistä. Ei ole väliä onko putket sama vai eri, mutta yleensä eri putkien yhdistelmällä saadaan silmälle miellyttävimmät sävyt. Ja ihan vinkkinä, että 5000-6500K putkia (T5/T8) saa esim Philipsiltä selvästi halvemmalla esim sähköliikkeeseen tilaamalla (jos hyllystä ei löydy) kuin ostamalla kivoilla kalankuvilla varustetussa paketissa akvaliikkeestä "UV-suojalla", samoja putkia kaikki tyyni.

[pisarat2]

Tätä ketjua seuratessani olen jäänyt pohtimaan, olisiko täysin levätön allas edes teoriassa mahdollinen. Voisiko altaan perustaa "täysin puhtailla raaka-aineilla", puhtailla sisusteilla ja vedellä, edes teoriassa, täysin levättömänä? Mistä tulee se "ensimmäinen levä" ja montako levälajia löytyy siitä näennäisen levättömästä altaasta...

[Sisso]

Tätä ketjua seuratessani olen jäänyt pohtimaan, olisiko täysin levätön allas edes teoriassa mahdollinen.

Heh, olisi. In Vitro-menetelmällä. Mutta jos nyt puhutan siitä olo-tai makuuhuoneessa nököttävästä pytystä kansilaseilla tai ei, niin ei. Vaikka vielä saisitkin leväitiöistä puhtaat kalat ja kasvit, niin tuuli kuljettaa aina opportunisteja. Samasta syystä kaikki kypsytysbakutkin on periaateessa turhia, siis mullasta tahi pullosta, niitä tulee aina jostain. Good things happen to those who wait....

Toisaalta...en mä edes haluaisi levistä eroon kokonaan vaikka saisin valita. Kuka tai mikä sitten kertoisi että nyt on jotain pielessä, siis kasvien kannalta? Kasvit toki, joo, mutta levät täydentävät palapelin. Niitä kuuluu ja niitä saa olla.

Sukuja ja lajeja on....öööh....monta. Tosi monta. Varmasti kymmeniä joka pytyssä. Levät on siitä mielenkiintoisia, että jopa niiden laji (ehkä sukukin?) voi vaihtua riippuen elinkaaren vaiheesta ja olosuhteista joten määritys on usein mahdotonta ilman mikroskooppia.

[GTX]

mitä seuraa tai voi seurata, valomäärien kasavattamisesta, ei voi vähätellä. Ei pidä antaa valon viedä kuin pässiä narussa. Vaan se on vähän niin, että kun joku tahtoo jotain, siinä ei selitykset auta.

Yhteinen näkemys, hienoa

Leväongelma ja miten olen onnistunut sen välttämään. Tarinassa on mukana aloittelijan tuuria, halu oppia ja ymmärtää, järjestelmällisyyttä, sattumalta oikeita valintoja, sekä hyvä kauppias. Akvaarioharrastusta on nyt takana hieman reilu 8 kk.

Valaistus - mitä ostin ja miksi
Vaikea päätös, olin aivan pihalla mitä pitäisi ostaa. Kuvat komeista kasviakvaarioista houkuttelivat, ketäpä ei. Olin lukenut, että tarvittaisiin paljon valoa. Toisessa vaakakupissa painoi ymmärrys omasta osaamattomuudesta kasvien hoidosta. En ole ikinä kasvattanut mitään edes kukkaruukussa. Kalastusharrastuksen pohjalta tiesin kalojen viihtyvän varjoisissa paikoissa. Kalojen viihtyvyys on tärkeä asia minulle. Ulkonäöllisesti omaa silmää miellytti myös hieman hämärämpi akvaario. Siispä paljon pintakasveja ja varjoisia kohtia suojapaikoiksi kaloille, sekä pieni valoteho. Valintani oli "antiikkiset" T8-putket, valotehoa 0,3W/litra. Edelleen takaraivossa kolkutti ajatus valon riittämättömyydestä kasveille ja mahdollinen leväongelma. Olisiko kuitenkin liian vähän valoa 60cm korkeaan purkkiin. Aqua-Webiä luettuani toisilla näytti olevan kaksin- tai kolminkertaisia valotehoja, jopa enemmänkin. Juttelin kauppiaan kanssa. Hän vakuutti valon riittävän yleisimmille peruskasveille. Auttoi myös kasvien valinnassa, nopeakasvuisia päätyi mukaan. Selvä, päätös on tehty, T8-putket valaistukseksi. Valot on päällä 10 tuntia päivässä, ei valaisutaukoa päivällä ja akvaan ei paista aurinko.

Ravinteet - miten lannoitan ja miksi
Ymmärsin kasvien tarvitsevan rakennusaineita, tyhjästä ei kasva mitään. Selvitin karkealla tasolla itselleni mitä vedessä pitäisi olla kasvien ravinteiksi. Taas paljon uutta asia. Kaiken maailman typpikiertoa, nitraattia, fosfaattia, rautaa, hiilidioksidia, milligrammoja per litra jne. Oho, nyt meni vaikeaksi. Ei voi olla muutaman rehun kasvatus noin vaikeaa. Kyllä tästä jotenkin selvitään. Taas pelotti leväongelma. Mitähän mun hanavesi on kalojen ja kasvien kannalta. Ennen akvaarion hankintapäätöstä olin jo kiikuttanut vesinäytteen kauppiaalle. Vesi sopii kaloille ja kasveille. Hankin tippastestit, aloitan järjestelmällisesti kirjaamaan vesiarvoja ja muita havaintoja akvaariosta. Ehkä mä opin ajan kanssa ymmärtämään mitä tapahtuu ja miksi. Hanavedessä nitraatti 10mg/l, fosfaatti 0,5mg/l ja rauta 0,1mg/l. Seurataan mitä näille tapahtuu kun akvaariossa on vettä, kaloja ja kasveja. Nitraattia ja fosfaattia tuskin tarvitsee lisätä lannoitteilla, eikä ole tarvinnut. Haluan akvaarion hoidon olevan helppoa ja yksinkertaista. Pyydän kauppiaalta vain välttämättömimmät lannoitustarvikkeet. Saan Tetra Plantamin-nestettä ja JBL 7+13 kuulia. Näillä mennään yhä tänäkin päivänä, mitään muita lannoitteita ei lisätä. Kuulat laitoin pohjakasvien juurille sitä mukaa kun kasveja tuli. Ohjeen mukaan laitan lisää kuulia vuoden tultua täyteen. Plantamin-nestettä lisään ohjeen mukaisesti, sillä erolla että puolet määrästä vedenvaihdon yhteydessä ja puolet päiväannoksiin jaettuna viikon aikana. Aloittelijan tuurilla arvelin olevan parempi lisäillä lannoitetta tasaisesti päivittäin, eikä kaikkea kertarysäyksellä. Nyt jälkikäteen voin todeta päätelmän olleen oikea. Kasvit saavat lannoitetta tasaisesti joka päivä, eivätkä levät pääse hyödyntämään vaihtelua ravinteiden määrissä. Lannoitteiden riittävä ja tasainen annostelu on erittäin tärkeää levien kasvun estämisessä.

Hiilidioksidi - onko pakko lisätä
Alkupuolen vesitestien mukaan hiilidioksidia oli liian vähän. Näin kauppias sanoi, mutta en kuitenkaan halunnut ostaa CO2-järjestelmää. Kauppias kunnioitti päätöstäni, eikä puhunut CO2:sta enempää. Tarkkailin akvaariota ahkerasti alkuviikoina, tein tippatestejä päivittäin, kirjasin päiväkirjaan mm. nitraatin, fosfaatin ja raudan. Arvot olivat kasveille sopivat, mutta kasvit eivät kasvaneet kunnolla. Olinko sittenkin ostanut liian vähän valotehoa vai mikä on vikana. Luin lisää artikkeleita ja ohjeita kasvien kasvatuksesta. Pikkuhiljaa ymmärsin tasapainon merkityksen välillä valoteho-ravinteet-hiilidioksidi. Valoa oli riittävästi peruskasveille, samoin ravinteita. Sen täytyi olla hiilidioksidi joka puuttui. Pakko ainakin kokeilla. Halusin taas helppohoitoisen ratkaisun. Kiljupullot arvelin liian työläiksi 700 litraiseen. Takaisin kauppiaan juttusille, lompakko pohjaa myöden auki ja Seran automaattinen painehiilarijärjestelmä mukaan. Vau, tästähän se oli kiinni. Nopeakasvuiset kasvit räjähtivät kasvuun muutamassa päivässä. Tippatestit osoittivat ravinteiden kulutuksen kasvaneen, mutta Plantamin-purkin kyljessä olevan ohjeen mukainen lannoitus riittää edelleen.

Leväongelma - miksi sitä ei tullut
Katastrofin ainekset olivat olemassa. Satuin vain aloittelijan onnella kiinnittämään huomioni oikeaan asiaan, kasvien huonoon kasvuun. Onnea oli mukana myös nopeassa ratkaisun löytämisessä, mitään en tiennyt varmasti.

1. Tasapaino valoteho - ravinteet - hiilidioksidi
Vähän valoa = tarvitaan vähän ravinteita + vähän hiilidioksidia. Vähän ei ole sama kuin ei yhtään.
Paljon valoa = tarvitaan paljon ravinteita + paljon hiilidioksidia.

2. Tasainen annostelu
Kasvien on saatava ravinteita koko ajan. Ravinteita tulee olla tarjolla tasainen määrä joka päivä. Parempi pieni päivittäinen annostelu, kuin pelkkä iso annos vedenvaihdon yhteydessä. Levät hyödyntävät ravinteiden määrän vaihtelun nopeasti. Sama juttu hiilidioksidin kanssa, sitä on oltava riittävästi ja tasaisesti tarjolla valaistuna aikana. Perinteinen kupla/sekunti syöttö ei välttämättä riitä keski-iltapäivän aikaan, jolloin kasvien hiilarin kulutus on suurimmillaan. Levät sopeutuvat hiilarin puutteeseen nopeammin kuin kasvit. Tarvittavan hiilarisyötön määrän arvioin pH-KH-CO2 taulukon perusteella. Osui (sattumalta) kohdalleen mun tarpeisiin, en ole muuttanut sen jälkeen.

3. Opi tuntemaan akvaariosi
Tarkkaile kasveja ja tee muistiinpanoja päiväkirjaan. Kirjaa alkuun vesiarvot, hoitorutiinit ja muutokset valaistuksessa, lannoituksessa, ruokinnassa, kalojen ja kasvien määrissä, jne. Nykyään en enää säännöllisesti mittaile vesiarvoja, paitsi jos kaloissa tai kasveissa näkyisi muutoksia.

Levät on kauhutarina. Levät voi tappaa pimennyksellä tilapäisesti, mutta takaisin ne tulevat jos ympäristössä ja hoitorutiineissa ei mikään muutu.


Olen edelleen alkutaipaleella akvaarioharrastuksen kanssa. Tämä on minun näkemykseni levättömyydestä. Saa oikaista, korjata ja täydentää. Siitä hyödyn minä ja todennäköisesti myös joku muu.