Mattosuodatin ropelos/ruotsalaismalli

[111na]

Meneepi enemmän yleisen kemian puolelle, joten jätän areenan niiltä osin kemisteile

Jahas. Kirjoitat ( http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/redox.php ) "Kun tarkastellaan akvaarion biologista suodatusta, niin on suodattimeen tulevassa vedessä on enemmän yhdisteitä, joilla on pelkistävä vaikutus. Suodattimessa ne hapettuvat bakteeriston toimesta aerobisessa hajotuksessa.

Tasapaino siirtyy hapettavien komponenttien suuntaan ja redox-potentiaali nousee. Esimerkiksi nitrifikaatiossa (ammonumin muuttuminen nitriitin kautta nitraatiksi) käy näin, redok potentiaali nousee. Sivastoin denitrifikaatiossa, jossa nitraatti hajoaa typeksi, redox-potentiaali on alhainen."

Jos sitten joku selittäisi miten redox-potentiaali on erillinen asia biologisen suodatuksen tehosta. Hapetusreaktio nitrifikaatiossakin tapahtuu.

Edit:

Kysymys lähti siitä, miten pieni valutussuodatin olisi huonompi biologiselta teholtaan kuin vedenalainen mattosuodatin. Tarkemmin: Koska valutussuodatin korkean hapetuskykynsä takia ei sovi kasviakvaarioon, voitaisiinko valutussuodatin mitoittaa oikein tähän tarkoitukseen. Pieni pystyyn nostettu matto esimerkiksi.




I_____I
. . . . . . I ~ ~ ~ ~ ~ ~ I
. . . . . . I___________I

Minulle tulee tuollainen järjestely. Kuvassa iso akvaario ja sivulla vähän pienempi mutta matala (laita 20cm, laineet kuvitellaan myös pieneen. ) Matalaan pumpataan vesi isosta ja se valuu takaisin. Pohjalle tulee 1-3 mm soraa.

En tiedä onko täysin turhaa miettiä vielä jonkinlaista lisäsuodatinta tuohon, vaikkapa jonkinlaista mattoa matalan altaan alkuun, kun biologisen suodatuksen luulisi olevan jo oikein hyvä pelkän hyvässä virtauksessa olevan sorapohjan ansiosta.

[Tiitu]

Näppärää minusta olisi, jos jostain saisi ostaa vaahtomuovista tehtyä pyöreää pötkylää, jossa olisi valmiiksi reikä keskellä. Näitä on olemassa pieniin sisäsuodattimiin, mutta paksumpia en ole nähnyt - siksi kehitin pisaramallin. Halkaisijaltaan 14 cm pötkylän (vastaa 10-senttistä neliönmuotoista pilaria) ympärysmitta on pii*halkaisija= 44 cm, joten 40 cm korkean pötkön pinta-alaksi tulee 40*44= 1760 cm2.

Lienee aika selvää, että mattosuodatin kannattaa mieluummin ylimitoittaa kuin alimitoittaa. Tämän vuoksi 800-litraiseen sopiva pinta-ala on mieluummin 6400 kuin 3200 cm2, 400-litraiseen mieluummin 3200 kuin 1600 cm2, 200-litraiseen mieluummin 1600 kuin 800 cm2, 100-litraiseen mieluummin 800 kuin 400 jne. Hyvältä vaikuttaa tähän asti.

... MUTTA jos kirkasvesitila puuttuu, niin aktiivilietteelle ei ole tilaa suodattimen pohjalla! Tämä ei kuulosta ihan hyvältä. Kannattaisi varmaan jättää suodattimen pohjalle tilaa, jonne aktiivilietettä voisi kertyä.

Mattosuodatin toimii pinnan tuntumassa lisäksi kuin valutussuodatin, joka on sitä isompi mitä suurempi suodatinvaahtomuovin poikkileikkaus - edellyttäen, että pilari ulottuu vedenpinnan yläpuolelle ja vesi virtaa myös aivan pinnassa!

Vinkki: Kymmensenttisestä matosta leikatun neliönmuotoisen vaahtomuovipalkin kun kastelee ja laittaa yöksi ulos talvipakkaseen, niin sen läpi voi aamulla porata siistin reiän. Eipä tarvitse kuin liimata pohjalle tulppa jos sitäkään.

[FishFisu]

Jesh. Virhe ratkaistu. Nyt tulee oikeita arvojakin! Jippii! Onnistuu se tunarikin!

163l: pinta-ala 987cm2, Pumppausteho 296-592 l/h, Virtausnopeus 4.99983cm/min -> 163l jos 2 kertaa tunnissa -> 326l/h, jolloin virtausnopeus oisi 5.5cm/min

120 litraiseen mittasin rapualtaan mittojen mukaan että vettä tulee 100 litraa ja sille se suodatus: pinta-ala (maton) 606m2, Pumppausteho 181-363l/h, Virtausnopeus 4.97799cm/min, jos 100l kahdesti tunnissa kierto, niin 200l/h oisi teho ja virtausnopeus 5,5cm/min

[jumase]

Tämän vuoksi 400-litraiseen sopiva pinta-ala on mieluummin 1600 kuin 800 cm2.

Olen tässä seurannut tätä mattosuodatinkeskustelua, enkä voi olla osallistumatta. Itselläni ei ole mattosuodatinta, joten tietoni voivat olla virheellisiä. Eikö mattosuodattimen toiminnan kannalta oleellista ole kuitenkin maton tilavuus, ei pinta-ala. Bakteerithan toimivat koko matossa ei pelkästään maton pinnalla.

Esimerkiksi 40cm x 40 cm x 5 cm matolla on tilavuutta 8 litraa. Siinä on bakteereilla tilaa temmeltää. Kun taas tuollaisella tolpan mallisella 10cm x 10xm x 40cm on tilavuutta vain 4 litraa. Luulisin, että noita kaavoja ei kannata aivan suoraan soveltaa, jos mattosuodattimen malli muuttuu. Pinta-ala kun todellakaan kerro sitä bakteerien määrää. Myöskin suodattimen valintaan luulisi vaikuttavan tuo malli. Kun käytetään tasaista mattoa, voidaan käyttää akvaarion puoleista pinta-alaa, koska se on yhtä suuri kuin imupuolella oleva pinta.

Tuollaisessa tolpan mallisessa vesi kulkee sisäputken lähellä huomattavasti nopeammin, koska todellisen imunopeuden ratkaiseen putken pinta-ala. Ei suinkaan maton ulkopinta-ala. Tästä johtuen virtaus maton sisällä kasvaa erittäin nopeasti mitä sisemmälle tätä patruuna mennään. Virtaus piti käsittääkseni pysyä tietyissä rajoissa, jotta bakteerit toimisivat tehokkaasti. Tällaisessa mallissahan ne toimivat siinä tapauksessa vain maton pintaosissa, ei sisällä lähellä imuputkea.

[111na]

Ei suinkaan maton ulkopinta-ala.

Tämä nyt jopa selviäisi vaikka täältä: http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... index.html

[ i] [/i]



Eli pinnassa on ratkaiseva osuus ja jo parin sentin syvyydessä nitrifikaatio on tapahtunut.

[FishFisu]

Eikös se matossa kierrä se vesi yhden pinnan kautta ja tuossa ruotsalaismallissa kaikkien neljän sivun ja yhden päätypohjan kautta? Toki tilavuudella on merkitystä, muttei pinta-alakaan merkityksetön ole.

[Tiitu]

... tiedetään, tiedetään , mutta kyllä sillä tilavuudellakin on jotain (ehkä paljonkin?) merkitystä, kuten pöttösuunnittelijat varmaan tietävät. Ylivoimaisesti suurin osa bakteereista lukeman mukaan elelee sisäänmenopinnan tuntumassa, jossa riittää happea ja ravinteita. Ravinteita kulkeutuu kuitenkin myös syvemmälle, jossa myös on ehkä toisenlaisia bakteereita, vaikkakin vähemmän happea tarvitsevia bakteereita. Paksun maton läpi suodatettu vesi on kirkkaampaa kuin ohuen, mutta vaikutuksen saamiseksi pitää maton paksuus aina tuplata tms. eksponentiaalista.

Tiukka putkitsydeemi menee nopeasti tukkoon! Siksi jättäisin putken kokonaan pois ja tekisin ainakin parisenttisen kirkasvesitilan - tai miksei vaikka 5-10-senttisen, jos tilaa riittää.

"Yksinkertainen on kaunista."

[111na]

FishFisu. Kyllä. Nimenomaan mattoon sisäänmenevä vesi on bakteerien käsittelyssä ja ratkaisevaa on maton imevä pinta.

Tiitulla on kovasti kokemusta erilaisista pisara- ja taskumalleista, joissa juuri tuo maton tilavuus on tavallaan muutettu enemmäksi pinta-alaksi. Ei hassumpi ja kovin helppo on myös tämä pilarimalli.

... tiedetään, tiedetään , mutta kyllä sillä tilavuudellakin on jotain (ehkä paljonkin?) merkitystä, kuten pöttösuunnittelijat varmaan tietävät.

Jos on soran tapaista substraattia ja hieman vauhdikkaampi virtaus, nitrifikaatiota tapahtunee läpikotaisin. Mikäli vain sessiilit bakteerit pysyvät kiinni eivätkä puhallu ulos.

Olisiko samoin nopeammassa virrassa matossa, jossain 10-20cm/min.?

[jarvij]

Vain parin ensimmäisen sentin maktalla tahahtyy tuo hapetus, ja vain siellä on riittävästi happea. Kun 5 cm matto halkaistaan taskumalliksi, päädytään ohuempaan ratkaisuun kuin 10 cm maton keskelle.

Pidetään tämä ruotsalaismalli toistaiseksi sellaisenaan, kunnes kursiila sen kaikkinaiset edut selviävät.
Kurssin jälkeen sitten taas sovelletaan, kokeillaan ja ihmetellään.

Mikään ei todellakaan estä tekemästä keskireikää hieman suuuremmaksi kuin tuo imuputki, jolloin säästytään "tasainen virtaus"-pohdinnoilta. Putki vain asennetaan keskelle reikää vaikka pienillä mattopaloilla yms. Yläpäähän sitten vain sovitus, jotta pummpukin saadaan vedenpinnan alle eikä vesi karkaa yläpään reiästä. Tietää silikonin käyttöä.

[FishFisu]

Mie meinaan tehdä ainakin yhden tuommoisen pilarimallisen, siis sen ruotsalaismallisen muunnelman mattosuodattimesta, mistä on puhuttu. Pelkällä pistolla se putki sisähän, mahdollisimman vähän silikoonausta! Sitten voi väsäillä lisää kurssin ohjeiden mukahan, kun kurssi on loppu.

[111na]

Mikään ei todellakaan estä tekemästä keskireikää hieman suuuremmaksi kuin tuo imuputki, jolloin säästytään "tasainen virtaus"-pohdinnoilta.

Oliko ne niin kamalia?

Nostaisin hattua, jos vaivautuisit pohtimaan vielä tuota pientä valutussuodatinta ja esittämäni järjestelyn toimintaa. Se kun on varsin konkreettinen ja ajankohtainen asia minulla. Tai sanoisit edes rehellisesti ettet osaa. Sellainen opettaja on huono, joka ei vastaa, mutta antaa ymmärtää osaavansa.

[FishFisu]

öps öps...nätisti pyyretään apua...Eihän tässä opeja olla Uskoisin kuitenkin että eiköhän tuossa reijitetyssä - tasaisestikkin reijitetyssä - riittää tuota imua alas saakka. Voihan kokeilla ja sitten tehdä toisenlaisen putken, ne putkethan ei paljon maksa. tää siis noihin mitä me tuolla tuota putkireijitystä mietittiin aiemmin... Tuohon valujuttuun en ossoo sanoo mitään, kyllä, muttei sitä multa kyllä tiedusteltukaan

--------------------

Saakos se muuten olla tuota joustavaa lappoletkun putkea? Siis se putki mikä väsätään siihen sisääntuloaukkoon kiinni. Ja onko mitään nettiliikettä mistä saisi mattosuodatinta tilattua ruotsin mittojen mukaan (10cm paksuudella)?

[111na]

Eihän tässä opeja olla

Kyllä oppilas-opettaja akseli on nimenomaan kääntyvä ja puoliaan vaihtava sen mukaan kuka osaa toisen ymmärrystä ja näkökulmia lisätä. Hyvä opettaja oppii oppilailtaan ja on siis vähän väliä oppilas. Hyvä oppilas antaa myös eikä pidä omanaan.

Saakos se muuten olla tuota joustavaa lappoletkun putkea? Siis se putki mikä väsätään siihen sisääntuloaukkoon kiinni.

Jos tekee sellaisen tilavamman reiän sinne sisään ja laittaa letkun vain siihen suulle, se toiminee kunhan pysyy kiinni tiiviisti. Aktiivilietteelle olisi näin tilaa kerääntyä. Vai tukkisiko se virtausta vähitellen?

Jos rei'itettyä putkea haluaa, hyvä materiaali on muovinen vesijohto. Sehän taitaa olla kiepillä kaupassa ja hieman väärää, mutta lämmittämällä sen saanee oikaistua.

[aquado]

Vastaa täysin mattosuodatinteoriaa. On pienempi kuin pisara- tai taskumalli, koska puhdasvesitilaa ei juuri ole. Mahdollinen puhdistaminen hoituu nostamalla suodatin vaikka vesivatiin ja huuhtelemalla siinä.

Hups, mitäs tässä lukikaan? Eikös tuon perusteella mikä tahansa sisäsuodatin sitten vastaa mattosuodatinteoriaa, kunhan virtausnopeus on tarpeeksi alhainen? Siis eikö aktiivilietteellä ole oma osuutensa puhdistuksessa ja eikös mattosuodattimen pitänyt juuri olla se härkki, jota ei saanut mennä puhdistamaan?

Ruotsalaismallia pitäisin itse biologisesti tavallista paremmin suodattavana sisäsuodattimena, jonka roskankeruukyky on pienemmän virtausnopeuden vuoksi kuitenkin heikompi.

[FishFisu]

Jos tekee sellaisen tilavamman reiän sinne sisään ja laittaa letkun vain siihen suulle, se toiminee kunhan pysyy kiinni tiiviisti. Aktiivilietteelle olisi näin tilaa kerääntyä. Vai tukkisiko se virtausta vähitellen?

Mutta kun virran pistää päälle, eikö tuo tyhjillään oleva pyöreä reikä imuta itsensä kiinni? Olipa miten oli, niin en taida nyt kuitenkaan vaihtaa tuota perusmallia muunnoksiin, ennen kurssia, sitten sen jälkeen saattaa voida harkita...

[111na]

Ruotsalaismallia pitäisin itse biologisesti tavallista paremmin suodattavana sisäsuodattimena, jonka roskankeruukyky on pienemmän virtausnopeuden vuoksi kuitenkin heikompi.

Siihen suuntaan ollaan nyt näköjään menossa, ruotsalaisvaikutteiden ansiosta. Pesukaan ei näköjään enää ole niin oleellista, vaan vanhanaikainen vaahtomuovisuodatin sopivalla virtauksella. Sellainen minullakin on akvaariossani, ilmapumpulla toimiva koteloimaton. Tietysti alimitoitettu mattokaavoihin nähden kylläkin. Joudun pesemään viikottain. Pesee vain vähän ..


Lisätty sana näköjään ja vaihdettu hymiö.

[FishFisu]

Millaista poraa oisi syytä lainata tuohon reijittämiseen? Isäukolta jos pyytäisi lainaan.

[aquado]

Riippuu putkesta, jota aiot käyttää. Tavalliseen muoviputkeen sytyy reikiä poralla kuin poralla, paras kuitenkin jättää ne kiven poraamiseen tarkoitetut terät oikeaan käyttöönsä ja käyttää ns. yleisteriä. Jos putki on kovaa ainetta, tee kyllin pieniä reikiä, ettei putki halkea. Kokeile vaikka ensin pieneen pätkään, niin ei mene se ainoa ja arvokas muoviputki pilalle.

[Tiitu]

Liina, voiko tämän suodattimen yläosan jättää juuri ja juuri vedenpinnan yläpuolelle, kuten mattosuodattimessa? Silloin pumpun sisäänmenoletku saa olla ihan vapaasti ja lainkaan tiivistämättä.

---
Turhat putket mäkeen!

[111na]

Tiitu, sinulla on varmasti enemmän kokemuspohjaa tälle. Eikö siinä silloin ole jopa mahdollisuus, että pumppu alkaa imemään ilmaa vain?

[Tiitu]

En tiedä tästä ruotsalaissuodattimesta muuta kuin mitä yltä luin, mutta se vaikuttaa puhdasvesitilaa lukuunottamatta samalta kuin vaahtomuovisylinterisuodatin (esim. pisaramalli). Se ettei puhdasvesitilaa jätetä lainkaan, on mielestäni heikkous jonka seurauksena reikäputkea joutuu puhdistelemaan paljon useammin kuin jos reikäputkea ei olisi lainkaan. En tiedä ymmärränkö ruotsalaista.

[111na]

Ehkäpä se ei mene kuitenkaan tukkoon vaan liete puhaltuu ulos sitä mukaan kun sitä maton läpi tulee?

Täydellisen optimoitu suodatin se ei ole, mutta onhan se yksinkertaisen nerokas. Mikähän on kerääntyvän lietteen merkitys todella verraten itse maton suureen pinta-alaan ja sen sessiileihin bakteereihin?

Optimoidaan helposti turhaankin teorioiden huumassa.


Edit: Yksi vastaus.
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 12#3472512

[FishFisu]

Onkohan tämmöisessä sekä ulos että sisääntulo silleen että tuohon ruotsalaismalliin kelpaisi?

http://www.akvarieudstyr.dk/database/vi ... uktID=6135

[jarvij]

Ovelasti on pumpun toinen pää osattu peittää johdolla ettei näy onko siinä paikka imuletkulle.

[FishFisu]

ajattelin kokeilla 120 litraiseen 8*8*40cm kokoista ruotsalaismallista. Tarpeeksi pientä pumppua vaan on aika vaikea löytää...

Edit: Tämä lienee sitten kanssa yksi vaihtoehto, mutta pumpun teho on melkoisesti liikaa...
http://www.akvarieudstyr.dk/database/vi ... uktID=7091

EditEdit: noin 326 litraa tunnissa ja 200 litraa tunnissa oisi se minkä tehoina tarvitsis. Eka kävin 163 litraiseen ja toinen 120 litraiseen johon tulee vain 100 litraa vettä...