Mattosuodatin ropelos/ruotsalaismalli

[FishFisu]

Saako kahdesta 5cm paksuisesta mattopalasesta miten yhdistämällä 10cm:stä?? silikonillako vaiko miten? kokokiinnittymispinta-alalle vaiko vain reunoihin? Mielellään saisi siitä matskusta 10cm paksuista, vaan kun on tarjolla tuota 5cm paksuista vain.

[111na]

Pitää vain huomioida virtaussuunta. Silikonin läpi ei mitään virtaa ja siksi vain reunoilta kiinni jos niinpäin virtaus kulkee. Toisinpäin laittaisin koko kiinnityspintaan liimaa.

Mutta satun muistamaan että teet sitä ruotsalaistyyppistä pilarimallia, jossa on rei'itetty imuputki sisällä. Siihen on ainoa järkevä mahdollisuus koota se sitten niin että virtaus ei kulje ollenkaan sauman läpi.

[FishFisu]

Entäs jos ompelen kalastussiimalla kiinni reunat toisiinsa ja sitten vaan sisääntuloputkeen reijät ja muuhun kuin reikäkohtiin putkea silikoonia ja vups matto siihen kiinni?

Edit: eli silikonilla vaan puolet toisiinsa kiinni ja välihin se putki, sekin kiinni silikonoituna noihin paloihin?

[111na]

Eihän sitä putkea mattoon liimata!

Kyllä silikoni tässä ompelun voittaa. Ei mene matto kasaan eikä virtaus valskaa.

[FishFisu]

Eikö liimata putkea? Mitens se sitten siinä pysyy...minäkö muka tyhmä

[111na]

Pysyyhän se siinä maton kimmoisuuden ansiosta. Mitenhän se reikä tehdään? Ehkäpä vain pistämällä? Aapuva!



Edit:


I I
I I
I I
I I
I I
I I
I I


Alleviivaus on silikonisauma ja keskelle pystyyn tulee imuputki.

[naseti]

Veitsellä viilto mattoon ja sitten putki läpi. Ei saa tehdä pyöreää reikää, jos joskus vaihtaa putken paikkaa niin se viilto ei haittaa.

Miksi haluat 10cm maton, muistaakseni 5cm riittää eikä 10cm ole mitään isompaa hyötyä. Turusta puutorin akvaariosta saa ostaa 10cm mattoa.

[FishFisu]

puolet enempi litratilavuutta basilleille, siks

Emmie liina tajunna tuota, että mitens noin monta silikonisaumaa. En tajunnut varmaan tuota kuvaa ihan, että mitä noi pystyviivat on jne. Jos silikonoin palaset yhteen. Annan kuivua ja puukolla aavistuksen kapeempi viilto keskelle siihen silikonikohtaan?? Äähh..siinon sitä silikonia sitten kumminki molemmin puolin. Eli jätänkö keskelle silikonoimattoman osan?

nimimerkki: mämmikoura

[111na]

Siinä kuvassa on koko matto sivulta, pystyviivat ovat ääriviivat. Tässähän J.J. selittää että pinotaan päällekkäin:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 78&start=0

Ja siinä tuo ruotsalaismalli, bild sex :
http://www.tropheus.info/riftlakes/cichlids/filter.html

[FishFisu]

Eli siis että vedetähän horisontaali suunnassa vaikka kahen sentin välein silikooniviiru. painetaan puolet vastakkain ja annetaan kuivua. sitten vastakkaissuunnassa keskelle se viilto? sori mun ymmärtämättömyyteni, tarkoitus ei ole olla vaikea, mulla vaan menee niin hitaasti jakeluun...

Edit:

-----I-----
-----I-----
-----I-----
-----I-----
-----------
-----------
-----------

I=putki
---=silikoniviiru matossa

[111na]

No tuo kuva on ihan hyvä, mutta putki ulottuu vain puoleen väliin. Myöskin ihmettelen mistä tuo kaksi senttiä saadaan? Viiden sentin matosta koottuna tietysti viisi senttiä.

Katsot sitä kuvaa kuusi. Matonpalaset pinoisin liimalla koko pinnaltaan, sillä virtaus käy sivuilta sisään.

Mutta liimaa ei sitten ulkopinnalle!

Nyt olen varma että tiedät miten.

[FishFisu]

No nytse vihdoin tajusi siis minä.

Eli kootaan niinkuin mieheni voileipä alhaalta ylös pinoten, mutta silikonit väliin ja makkara, kurkku, juusto, yms kerrokset on noita 5cm mattopaloja. Mie kun luulin että kaksi 5*10*40 kokoista palaa vaan liimataan vastakkain ja sauma tulee keskelle ylhäältä alas tai että vedetään Kallenmätitahna viiruja toiseen palaan parin sentin välein. Eli tässä on sitten n kappaletta 10cm*10cm kokoisia palasia 5cm mattosuodatinpaloista koottuna päällekkäin alhaalta ylös, hampurilaismalliin. eli neljäänkymmeneen senttiin menee 8 palaa a' 10cm*10cm. Nyt mä vasta tajusin sen mitä toi hampurilaismalli meinas, JESH!

Kiitos ja kumarrus!

Edit: se on näköjään toi putki lähes alas asti. Onko mahdollisesti tulppa siinä päässä vaiko imeekö se vapaasti siitä isoimmastakin reijästä eli putken alapäästä, se jäi tajuamatta vielä? Siis sen lisäksi että se on reijitetty ylt'ympäri.

[111na]

Edit: se on näköjään toi putki lähes alas asti. Onko mahdollisesti tulppa siinä päässä vaiko imeekö se vapaasti siitä isoimmastakin reijästä eli putken alapäästä, se jäi tajuamatta vielä? Siis sen lisäksi että se on reijitetty ylt'ympäri.

Putki voi toki olla auki. Mutta tätä olen miettinyt myös, kuinka tehdään oikeanlaiset reiät tasaisen imun aikaansaamiseksi. Pitäisikö reiät olla pienempiä imun alkupäästä ja suurentua loppua kohti? Ehkäpä asian näkisi aivan tarkasti myös puhalluksella, kokeilemalla tehtyjä reikiä asettamalla putki pumpun puhallukseen. Kun kaikista reiisätä tulee vettä samoin, asia lienee kunnossa. Tasaisin rei'in yhden järkeni mukaan imu heikkenee putken päätä kohden. En ole kyllä varma.

[FishFisu]

Siinäpä pulma. Jos imu on riittävän suuri voisikohan alkupäässä olla harvemmin ja pienempiä reikiä - ja loppupäässä tiheämmin ja isompia? Se varmaan ratkeaa vain testaamalla ellei jollain satu olemaan ko. mallista kokemuksia.

[111na]

Juu. Sekä reikien koko että niitten määrä tietysti vaikuttavat, eli kummalla vain voi asiaa säädellä.

Edelliseeni:
Varma en ole kuinka tuollainen puhallus eroaa imusta kun puhallettaessa putkessa virtaa vesi vauhdilla ja sen pitäisi tehdä kulma päästäkseen ulos. Imussa taas imu tavallaan tulee luonnostaan reikään, jos ymmärrätte mitä tarkoitan.

Lisäksi kun matto on putkessa, miten se muuttaa virtausta.


Ehkäpä tarpeeksi tasaiseen pääsee kokeilemalla veden puhalluksella ja siinä tukkimalla putken pää vaikka sormella.

Ja vielä tuohon tulppaan: vain jos reikiä ei ole tarpeeksi, putken päähän tulee liikaa imua.

[Tiitu]

Minusta näihin päällekkäin liimattaviin paloihin voisi ennen liimausta leikata noin peukalonpaksuisen reiän keskelle. Silloin ei tarvittaisi tukkeutuvaa reikäputkea, vaan reikään tulisi pelkkä pumpun imuletku aivan kuten pisaramallisessa mattosuodattimessakin.

Silikonia ei varmaankaan kannata levittää koko yhteenliimattavalle pinnalle, vaan riittää kun tekee kapean sauman ulko- ja sisäreunaan. Muuten silikonia kuluu paljon ilman mitään hyötyä.

Ruotsalaismallin etuna varmaan on pieni koko, joka kalojen kannalta ajatellen onkin haitta, sillä pieni suodatin ei kelpaa kuin vain kaikkein pienimpiin akvaarioihin! Esimerkiksi 200-litraiseen pitäisi vaahtomuovin ulkopinta-alan olla vähintään 800 cm2. Leikkaamalla 20cm x 20cm-kokoisen 5-senttisen maton keskeltä halki niin, että siitä muodostuu pussi tämä toteutuu, sillä tuplamattosuodattimeen riittää puolta pienempi matto kuin perinteiseen. Mutta parempi silloinkin olisi 30cm x 30cm ja perinteisellä mattosuodattimella 40cm x 40 cm.

Pumpun teho ja suodattimen ulkopinta-ala pitäisi suhteuttaa niin, että virtausnopeudeksi pinnan läpi tulee noin 5-10 cm/min. 3 cm/min on vielä hyvä, mutta 20 cm/min on aivan liikaa. Lisäksi on huomioitava, että pumpun tulee pumpata vähintään kaksi kertaa akvaarion tilavuuden verran vettä tunnissa. Siis 200-litraisella minimipumppaus on 400 l/h, mutta paljon enemmänkin - vaikka 800 l/h - saa mielellään tehoa olla, jos vain kalat sietävät ja lepopaikkoja on. Tehojen tuplaaminen kuitenkin tuplaa myös suodattimen minimipinta-alan.

Tuplamallin etuna on, ettei tarvitse liimailla mitään, mutta pisaramalli on tyylikkäämpi ja helpompi asentaa.

Suodattimen virtaussuunnan voi valita mielensä mukaan. Normaali suunta, jossa pumppu imee vettä vaahtomuovipatruunan sisältä ja pumppaa puhtaan veden takaisin akvaarioon, on hyväksi todettu.

Päinvastainen suunta, jossa vesi tulee vaahtomuovipatruunan sisältä ulospäin puhdistaa veden paremmin partikkeleista, jotka jäävät suodattimen sisään. Tämä kuitenkin edellyttää, että patruuna puhdistetaan sisäpuolelta kevyesti vedenvaihtojen yhteydessä, ettei tukkeudu turhan nopeasti. Vesi pysyy puhtaana, kun liiat jätteet poistetaan suodattimen sisältä usein.

Ellei asia ole jo tuttu, niin kokeile hakusanoja: tuplamatto* ja pisaram*.

[111na]

Ruotsalaismallin etuna varmaan on pieni koko, joka kalojen kannalta voikin olla vain haitta, sillä pieni suodatin ei kelpaa kuin vain kaikkein pienempiin akvaarioihin!.

Hmm.. pieni koko? Pieni kokohan tulee nähdäkseni kaikkien sivujen toiminnasta, jolloin kymmenestä sentistä tulee 40 senttiä ja pituus, vaikkapa 30 senttiä, tekeekin siitä jo 40*30 = 1200cm^2! (lisäksi päädyt 2*100 - imureikä) Taikka 40*40 + 200 = 1800.

http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... laskut.php Sivun ensimmäisellä laskurilla 400 litran akvaarioon tulisi 1777cm^2 pinta-alaksi. Kun tämä ei vielä ole niin tarkkaa puuhaa, voi sanoa että 40cm pitkä pilari on sopiva 400 litraiseen.


Edit:

Tiitu, mitenhän virtauksen asettaminen johonkin 10-12 cm minuutissa vaikuttaa maton siivilävaikutukseen, tukkeutuuko se helpommin?


_________


Edellä oli eilen jotakin häiriötä ja vieläkin näkyy. Tämän otsikon sivut 1 ja 2 ovat jotenkin irti toisistaan. Aloittamalla sivulta 1 pääsee vain sen sivun loppuun, mutta viimeisen viestin linkistä pääsee sitten tälle erilliselle tyoiselle jatkosivulle. Lisäksi nuo moninkertaiset viestit saisi poistaa eli tältä sivulta kaikki ennen Tiitua.

Edit: No nyt ne jo ilmestyivät nuo seuraava ja edellinen, sivu 1 ja 2. Missähän vika piili? Eilen näytti jumittuvan koko AW.

[Tuukkis]

No ette ole vielä kehitellet kattomattosuodatinta. .Sitähän ei tarvitsisi sijoittaa ollenkaan akvaarioon vaan akvaarion yläpuolelle.

[111na]

Eikö siitä kokeitten mukaan tipahtele kosteus?

Entäpä lattiamatosuodadin sitten.. Liika liukas?

[FishFisu]

yritin noilla kaavoilla laskea. Ensin laskin 163 litraiselle ja 120 litraiselle virtausteholla 7.5cm/min ja tulos oli 118084cm2 ja 64000cm2, sitten tuolla 5.0cm/min virtausteholla: 177126cm2 ja 96000cm2. Sitten sijoitin tuonne

A (cm2) = Qmin (ltr/h) Qmax (ltr/h)

kaavaan sen ja sai ihan kummia litra/h tehoja ulos. Mitäkähän tein väärin? Onneton olen minä tässä matikkapuolessa, vaikka kone hoitaa laskemisen Ajattelin että pienimmällä virtausteholla (tulevien asukkejen vuoksi) oisi paras...
120l 85,5*35*41 ja 163l 96*37*46.

[jartzu65]

Entäs Matto-valutussuodatin?

[111na]

Entäs Matto-valutussuodatin?

Tuo on kyllä oikeasti paras vaihtoehto. Matot pois akvaariosta - liike.

Pumppu vain tuo pystyyn nostetun maton yläreunaan veden ja matto voi vieläpä olla täynnä kasveja.

[jarvij]

Tuo ruotsalaismalli on jo monessa, monessa akvaariossa siellä käytössä, ja on ollut jo monta vuotta.
Siinä todellakin on paljon pinta-alaa. Lisäksi se on helppo kätkeä taustaan täysin näkymättömiin.
Vastaa täysin mattosuodatinteoriaa. On pienempi kuin pisara- tai taskumalli, koska puhdasvesitilaa ei juuri ole. Mahdollinen puhdistaminen hoituu nostamalla suodatin vaikka vesivatiin ja huuhtelemalla siinä. Jos noita olisi kaksi, ne voisivat olla molemmat pienempiä ja puhdistettavissa vuorotellen. Toimii taustassa kuten mekaaninen sisäsuodatin ja suuren pinta-alansa vuoksi myös tehokkaana biologisena suodattimena

Sisustuskurssilla kerrotaan, miten suodatin saadaan piiloon. Senhän ei pitäisi olla mikään akvaarion somiste:
http://www.aquahoito.info/suomi/akvliitt/fisu-04.htm
# Sisäänrakennetut suodattimet

---------------------

Entäs Matto-valutussuodatin?

Tuo on kyllä oikeasti paras vaihtoehto. Matot pois akvaariosta - liike.

Pumppu vain tuo pystyyn nostetun maton yläreunaan veden ja matto voi vieläpä olla täynnä kasveja.

Juu paras on! Nostaa jopa redox-potentiaalin liian korkealle, jolloin kasvit eivät pysty enää käyttämään kaikkia ravinteita niiden liian korkean hapetustilan takia!

Mutta toisaalta jos kasveja ei ole, niin siitä vaan.
Mitattavissa oleva suure tuo redox-potentiaalikin on, joten senkin muutosten avulla voi valutussuodattimen toimintaa tarkkailla.

Tiedä sitten kumpi on helpompi piilottaa.

[111na]

177126cm2 ja 96000cm2.

Aika suuri tuollainen yli neljämetrinen matto!

400*400cm on 160000cm^2

____

Järvi, ajattelinkin maton pesua ja pitkäikäisyyttä siinä liimaustavan suunnittelussa.

Mutta toisaalta jos kasveja ei ole, niin siitä vaan.
Mitattavissa oleva suure tuo redox-potentiaalikin on, joten senkin muutosten avulla voi valutussuodattimen toimintaa tarkkailla.

Entäpä jos mitoittaisi aika pieneksi? Kärsiikö biologinen teho sitten jotenkin muutoin, vai onko se loppujenlopuksi eri asia kuin hapettavuus?

[jarvij]

Ikävä kaveri tuo pieni kymmennyspilkku, varsinkin väärään paikkaan eksyessään.

Tuosta liimaamisesta en minäkään pidä, mutta kun Suomeen ei tuoda 10 cm paksuista mattoa.
Tukholmasta jo saa asiakkaalle mittojen mukaan leikattuina paloina. Niin yleinen tuo suotatinmalli siellä on. Ehkä meilläkin jo joskus 10 vuoden kuluttua. (Olen optimisti tässä asiassa.)

-----------------------

Hapellisuus ja redox-potentiaali ovat kaksi eri asiaa. Kloori elimerkiksi hapettaa. Ääriesimerkki hapettavasta aineesta on otsoni. Pelkistimiä ovat vaikka rikkivety jne.
Meneepi enemmän yleisen kemian puolelle, joten jätän areenan niiltä osin kemisteile