Monniklubi

[JukkaV]

Avaisit nyt, Mika-kiltti...

[Mika]

No Mika, mitenkä on? Avataanko klubi uudelleen vai annetaanko kaatuneen maata rauhassa?

Oikea taho asian suhteen on toimiva pj Pertti Rassi eli prboy. Laittakaa hänelle asiasta viestiä.

Seuran suhteen vakavasti täytyy miettiä mikä sen funktio on ja toimintaympäristö.

Monniklubin toiminta on ollut maan laajuista ja kokousten järjestäminen ja niihin osallistuminen on ollut hankalampaa. Yhtedenpito kanavana toimineeseen lehteen oli erittäin vaikeata saada muita kirjoittajia kuin muutamat aktiivit. Seuran jäsenmäärän vaihdeltua välillä 30-100, jotkut kokivat saavansa myös artikkeleilleen paremman lukijakunnan akvaariolehdistössä ja internetsivuilla. Sähköisen monniklubifoorumin perustaminen on turhaa, kun nykyään on jo hyviä vaihtoehtoja olemassa asian suhteen.

Seura tarvitsee toimiakseen aktiivisia jäseniä, jotka ovat valmiita esitelmöimään, kirjoittamaan ja osallistumaan yhteisiin aktiviteetteihin. Suomalaisen luonteeseen kuuluu olla liian itsekriittinen,rohkeuden puute omaan tekemiseen ja itsensä nolaamisen pelko julkisesti. Jäsenistöstä ei löytynyt tarpeeksi halukkaita kertomaan ja kirjoittamaan omasta harrastuksestaan muille. Kokoontumiset ja tapaamiset + mahd. lehti ovat kuitenkin homman ydin. Monniklubilla oli ciklidistien kanssa myös reissuja Ruotsiin.

Terveisin
Mika Kaukonen
monniklubin sihteeri

[JukkaV]

Totta. Vaarana valtakunnallisissa yhdistyksissä on, että valtakunnallinen muuttuu paikalliseksi ja palvelee vain tiettyä porukkaa (esim. helsinkiläiset - näin on käynyt yhden muun alan valtakunnallisen yhdistyksen kanssa). Minusta erikoisseurat voisivat yhdessä järjestää toimintaa. Tuplaverkostoituminen (tai jopa triplaverkostoituminen) tuskin olisi pahaksi.

[srd]

Jaa, se kuullosti enemmän myönteiseltä kuin kielteiseltä vastaukselta

Pistän viestiä prboy:lle.

[Maisu]

Monniklubilla oli ciklidistien kanssa myös reissuja Ruotsiin.

Minusta tämä olisi ehkä se toimintamuoto josta kannattaisi lähteä liikkeelle, jos seura halutaan elvyttää, tietysti Ciklidistien yhteistoimintahalukkuutta varovasti tiedustellen.

[prboy]

Vastataanpa nyt sitten tänne, ettei tarvitse rustata tekstiä moneen yksityisviestiin.

Ensinnäkin noin yhdistyslain tarkoittamassa mielessä Monniklubin puheenjohtaja on edelleen Markku Varjo. Aikoinaan pidetyssä vuosikokouksessa valittiin kyllä uusi hallitus ja minut puheenjohtajaksi. Tuota vuosikokouspäiväkirjaa ei kuitenkaa ole allekirjoitettu, tarkastettu eikä lähetetty mihinkään rekisteriin.

Jos Monniklubi halutaan herättää henkiin se käy teknisesti niin, että tuon voimassa olevan hallituksen nimenkirjoittajat lähettävät kutsun tiedossa oleville jäsenille uutta vuosikokousta varten. Tuossa kokouksessa valitaan uusi hallitus ja päätetään toiminnan jatkosta. En myöskään näe estettä, etteikö vanha hallitus voisi valita uusiksi jäseniksi kaikki vuosikokoukseen tulleet uudet jäsenehdokkaat, jotka olisivat sitten käytettävissä vaikkapa uudessa hallituksessa.

Kannattaako Monniklubi herättää henkiin? Mika jo ansiokkaasti selvitti, mistä klubissa on kysymys. Aikoinaan homma kaatui siihen, että aktiivisia toimijoita ei ollut tarpeeksi. Muutamille harvoille kasaantui liikaa hommia. Toisaalta taas se, että joidenkin nimi oli jatkuvasti esillä, herätti joissakin kateutta. Minä mm. pidin hyvää hyvyyttäni klubin sivuja kotisivuni liitteenä. Sekään ei sopinut kaikille. Omaa kotisivua vaan ei saatu aikaiseksi. Jne. Minä siirryin kivireen kiskomisen sijasta vetämään golfkärryjä.

Ajat ovat muuttuneet. Klubin merkitys tiedonvälityksessä on pienentynyt. Netin avulla kaikki ainakin kuvittelevat tietävänsä kaiken vaikkapa monneista. Todellisuudessa oikean tiedon erottamiseen huuhaasta tarvitaan edelleenkin taitoa, mutta sitä ei enää arvosteta.

Klubi voisi toimia astetta paremmalla tasolla. Suunnittelin aikoinaan kovanluokan monnigurujen hommaamista Suomeen täällä pidettävää seminaaria varten. Kysyin jo alustavasti hyvin tuntemaltani Hans-Georg Eversiltä. Hän olisi ilman muuta ollut tulossa, jos ajankohta vain olisi sopiva. Ingo Seidelinkin saisin varmaan ylipuhuttua johonkin toiseen tilaisuuteen. Naapurissa Ruotsissa on monia monniasiantuntijoita jne.

Monniklubilla voisi olla edelleenkin oma funktionsa. Se vain edellyttäisi riittävää määrää toimijoita. Minä olen jo oman osuuteni tehnyt. Onnea uudelle yritykselle.

[JukkaV]

Prboy kyllä onnistui minusta esittämään monien yhdistysten ongelman. Toisaalta on olemassa tuo kateus ja se voi johtaa joidenkin vähättelyyn ja mitätöintiin.

[Kaizu]

Toisaalta on olemassa tuo kateus ja se voi johtaa joidenkin vähättelyyn ja mitätöintiin.

Tätä kohtaa en oikein ymmärrä, voisitko hieman tarkentaa? Tarkoitatko että jollekin ihmiselle ollaan niin kateellisia että häntä ei päästetä tekemään mitään, ettei muut tuntisi itseänsä niin vähäpätöisiksi? Vai sitä että on päässyt käymään juuri niin että tuollainen ylivertainen ihminen on päässyt tekemään jotain ja muut ovat tulleet niin kateellisiksi että ovat lopettaneet itse?

PS. Ilmeisestikin viittasit tuohon prboyn kirjoitukseen siitä että jotkut tulivat kateellisiksi kun muut tekivät enemmän kuin he, kyllä ovat suomalaiset omituista kansaa.

[pekka]

Hei

Monniklubi pulpahtaa ajoittain pintaan, ja sitä on minultakin kyselty. Itse tuossa klubissa myös pitkään olleena pistän lusikan tähän soppaan, mutta vain vähän.

Monniklubin viimeisin pöytäkirja on oheisen linkin takana. Halukkaat katsokoot sen sieltä. Pöytäkirja on aikoinaan tullut minulle Mikan s.postilla tarkastettavaksi.

http://www.sivander.net/kokous.pdf

Pöytäkirjan tarkastajat eli minä ja Jyrki olemme sen tarkastaneet ja se on lähetetty hallitukselle. Sitä minne se on joutunut sen jälkeen, en tiedä.

Muistuttaisin myös silloisena tilintarkastajana, että klubilla oli pankkitili ja pitäisi olla edelleenkin. Käyttöoikeudet ovat edellisillä edelleenkin. Sen perään kannattaa kysellä silloisilta toimijoilta. Rahaakin sinne muistaakseni jäi.

Tilinpäätöstä viimeiseltä kaudelta ei ole varmaan tehty, sitä ei ainakaan hallitus ole toimittanut tarkastettavaksi.

Klubin uudelle alulle kaikkea hyvää:
tv. Pekka Sivander

[JukkaV]

Toisaalta on olemassa tuo kateus ja se voi johtaa joidenkin vähättelyyn ja mitätöintiin.

Tätä kohtaa en oikein ymmärrä, voisitko hieman tarkentaa? Tarkoitatko että jollekin ihmiselle ollaan niin kateellisia että häntä ei päästetä tekemään mitään, ettei muut tuntisi itseänsä niin vähäpätöisiksi? Vai sitä että on päässyt käymään juuri niin että tuollainen ylivertainen ihminen on päässyt tekemään jotain ja muut ovat tulleet niin kateellisiksi että ovat lopettaneet itse?

PS. Ilmeisestikin viittasit tuohon prboyn kirjoitukseen siitä että jotkut tulivat kateellisiksi kun muut tekivät enemmän kuin he, kyllä ovat suomalaiset omituista kansaa.

Juu, viittaus oli yleinen yhdistystoimintaa kohtaan eikä mitenkään tarkoitettu erityisesti mihinkään. Olen huomannut, että jotkut kateelliset ihmiset mitätöivät toisen potentiaalin, koska idea ei ole heidän omansa. Olen nähnyt tilanteita, jossa jatkuvien vähättelyjen jälkeen ihminen on vetäytynyt kokonaan ja kas kummaa, hänen esittämänsä ideat onkin tuotu esille ja toteutettu - ja vieläpä ihan uusina.

[srd]

Voi yhen tähen teidän kanssa...

Jos vaihtoehtoja on kaksi; a) monniklubi herätetään henkiin ja b)monniklubi maatukoon pöytälaatikossa, niin tarvitseeko siitä heti tehdä niin hirmu vaikeaa ajatella asiaa epäsuomalaisen positiivisesti.

Mulla on aikaa. Mä en tule kateelliseksi jos jonkun nimi on esillä enemmän kuin omani (mä en ymmärrä tätä. Siis onko ihmiset oikeesti noin tittelinkipeitä? Aikuisten oikeesti?). Mua oikeesti kiinnostaa järjestää kaikenlaista tapahtumaa. Mulla on jonkinlainen kuva seuran järjestelmistä. Sanoinko jo et mulla on aikaa..? Mä haluan että Monniklubi herätetään henkiin. Kuinka moni muu haluaa? Veikkaan että aika moni, varsinkin uusista monniharrastajista.

Ja hei vähän vähemmän kyynisyyttä ja enemmän iloa elämään, okei? Jos lähtee sillä menttaliteetilla liikenteeseen et ei se onnistunut silloinkaan niin ei se onnistu nytkään niin voi oikeasti valita suoraan ton vaihtoehdon b). Ja jos aikoinaan meni hiukan vikaan niin ei se, rakkaat ihmiset, tarkoita että nytkin kävisi niin. Pitää olla pokkaa yrittää uudelleen vaikkei heti onnistuisi

[JukkaV]

Juu. Nyt menen henkilökohtaisuuksiin! Tuo srd on nimittäin erittäin pätevä herättämään henkiin toimintaa. Ja hänen asenteensa on oikea.

[MKM]

Voi yhen tähen teidän kanssa...

Jos vaihtoehtoja on kaksi; a) monniklubi herätetään henkiin ja b)monniklubi maatukoon pöytälaatikossa

Mulla on aikaa. Mä en tule kateelliseksi jos jonkun nimi on esillä enemmän kuin omani
Mua oikeesti kiinnostaa järjestää kaikenlaista tapahtumaa. Mulla on jonkinlainen kuva seuran järjestelmistä. Sanoinko jo et mulla on aikaa..?

Mä haluan että Monniklubi herätetään henkiin. Kuinka moni muu haluaa? Veikkaan että aika moni, varsinkin uusista monniharrastajista.

Mielenkiinnolla olen seurannut tätä keskustelua, joten heitänpä nyt kommenttini sekaan.

Käsittääkseni kukaan tässä ketjussa ei ole sinänsä vastustanut Monniklubin elvyttämistä, vaikkakin osa onkin esittänyt skeptisiä kommentteja yhdistyksen toiminnan mielekkyydestä - eikä varmaan täysin aiheetta. Ketjussa on tullut esille asia, joka on aivan totista totta hyvin monissa yhdistyksissä: aktiivisia "tekijöitä" on liian vähän. Siis niitä, jotka hommaa käytännössä pyörittävät ja kantavat siitä vastuun. Halukkaita osallistujia sen sijaan riittää - niitä jotka haluavat olla mukana näkemättä itse kummempaa vaivaa. Usein tuntuu olevan vallalla näkemys (ja käytäntökin), että yhdistyksen hallituksen/johtokunnan kuuluu myös käytännössä toteuttaa "kaikki". Näinhän asian ei tarvitse olla, vaan vastuuta voi ja kannattaa jakaa, jos siihen vain suinkin on mahdollisuus.

Minun mielestäni "tekijöiden" vähäisyys on ongelma vain silloin, kun yhdistyksen toiminta on tehty liian suurimittaiseksi aktiivi-vastuunkantajien määrään nähden. Siksipä ajattelen, että jos ja kun Monniklubi nostetaan taas pystyyn, sen toimintamuotoja kannattaa miettiä huolella: Mitkä ovat ne kanavat ja tavat, joilla yhdistys toimii? Entä miten klubi saadaan sellaiseksi, että sen toiminnasta voivat kantaa vastuun ja toimintaan osallistua ihmiset eri puolilta Suomea? Työ, perhe, muut harrastukset, raha, ajanpuute - kaikki esimerkkejä realiteeteista, jotka karsivat kiinnostuneita osallistujia (eritoten täältä ruuhka-Suomen ulkopuolelta), mikäli klubin toimintaan osallistuminen edellyttää (jatkuvaa) matkustamista. Vai halutaanko Monniklubista vain alueellinen/paikallinen yhdistys? Alueellisen yhdistyksen toiminnan pyörittäminen olisi varmaan tavallaan helpompaa, kun jäsenistö ei ole levinnyt pitkin Suomenmaata. Mutta sitten voi taas pohtia mikä on alueellisen Monniklubin suhde samalla alueella toimiviin akvaarioseuroihin?

Näillä kommenteilla ja kysymyksillä en tarkoita mitenkään lyödä lyttyyn ajatusta Monniklubin elvyttämisestä - päinvastoin. Mikäli tarkoitus ei ole perustaa alueellista/paikallista yhdistystä jonnekin sinne kauas etelään, voin ilmoittaa olevani kiinnostunut toiminnasta ja kannattavani yhdistyksen henkiinherättämistä.

[Maisu]

Yksi huomionarvoinen seikka on raha. Monniklubi ei valtakunnallisena seurana ole pyöritettävissä ilmaiseksi vaikka intoa löytyisi miten, vaan vaatii ajokilometrejä kokouspaikoille ja muihin tapaamisiin sekä rahaa risteilyihin ja satsauksia uusiin, harvinaisiin ja hankalasti hankittaviin kaloihin ja kirjoihin jotta olisi mistä kirjoittaa ja esitelmöidä. Ellei seuran tulevilla johtohenkilöillä ole riittäviä taloudellisia resursseja intonsa lisäksi, ei seurakaan tule elämään kauaa.

[srd]

MKM puhuu paljon ja asiaa. Koska Suomenmaa on niin pirun harvaan asuttua mulla oli ideana se että Klubi säilyttettäisiin maanlaajuisena mutta jaettaisiin esim. maakunnittain itsenäisiksi lohkoiksi.

Eli ei oltaisi riippuvaisia yhdestä paikasta tai ihmisestä. Tällöin puuhaihmisiä ilmaantuisi varmasti enemmän kun ei tarvitsisi lähteä merta edemmän kalaan. Yhteisiä isompia kokouksia voisi sitten järjestää vaikka noiden kahden muun suuren ja kauniin huutokauppojen yhteyteen.

Sellainen idea.

[Maisu]

Klubi säilyttettäisiin maanlaajuisena mutta jaettaisiin esim. maakunnittain itsenäisiksi lohkoiksi.

Ei tule toimimaan; kun ei koko maasta löydy edes yhtä tarpeeksi asiaan vihkiytynyttä henkilöä vetäjäksi niin miten niitä nyt yhtäkkiä useampia löytyisi? Kaikkien seuratapaamisten kasaaminen muutaman isomman tapahtuman yhteyteen ei myöskään ole toimiva idea sillä pikkuseurojen poromoottorit istuvat useimmiten useammissa instansseissa ja heidän päivänsä ovat noilta osin jo valmiiksi turhankin täynnä. Olemassaolevat valtakunnalliset akvaario-organisaatiot joutuvat nykyiselläänkin miettimään joka vuosi, voidaanko yleiskokous lätkäistä taas kerran HAS:n suurhuutokaupan yhteyteen vai ei.

Yksi vaihtoehto olisi tietysti Labyrinttiyhdistyksen kaltainen rekisteröimätön "Monniklubi", jolloin ei vanhaa nimeä käytettäisi ollenkaan ja rakenne olisi huomattavasti kevyempi. Silloinkin täytyisi tarkkaan miettiä mitä lisäarvoa tällainen rekisteröimätön seura pystyisi akvaarioseurakentälle tarjoamaan verrattuna nykyisiin nettikeskusteluihin ja seurakuvioihin.

[srd]

Ei tule toimimaan, jos lähetään sillä periaatteella liikenteeseen, että ei tule toimimaan

Ei tämä ole yhden yön asia. Jos saisi ensin muutaman toimihenkilön ympäri maata mukaan niin siitä se sitten lähtee vähitellen laajenemaan. Toimintaa pitäisi suunnitella ainakin vuodeksi eteenpäin, ja lähteä pienestä liikkeelle. Mainostaa. Tehdä jäsenlehteä aktiivisesti. Pistää perusasioita kuntoon.

Peräänkuulutan sitä positiivisuutta taas

[JukkaV]

Maisu, mistä voit tietää, ettei löydy? Tarvitseeko olla tyytymätön tilanteeseen, jossa on jotakin tarjontaa, kun vaihtoehtona on tilanne, jolloin ollaan nollatilassa? Mielestäni parempi on tarjota kuparimonnisten kasvattamisen tietoutta ennemmin kuin olla sitä tarjoamatta. Tai vaikkapa "maatiaispartamonnin" kasvatuksen niksitkin ovat ihan ok-tasoa. Mielestäni ei kannata väheksyä, jos harrastaja ei halua hankkia kuution verran tarvitsevaa ja kymmeniä tai satoja euroja maksavaa monnilajia.

Mielestäni meidän kannattaisi ottaa haaste vastaan ja ennen kaikkea: suvaita vallitsevaa diversiteettiä.

[Maisu]

Mielestäni parempi on tarjota kuparimonnisten kasvattamisen tietoutta ennemmin kuin olla sitä tarjoamatta. Tai vaikkapa "maatiaispartamonnin" kasvatuksen niksitkin ovat ihan ok-tasoa.

Ei tuollaiseen tarvita erillistä seuraa.

Minusta tässä tulee nyt selkeästi ilmi se kirjoittajien tittelinkipeys, kun ehdotukseni rekisteröimättömän, kevytrakenteisen yhdistyksen perustamisesta johti heti kahden edellisen viestin kaltaiseen, ideoitani mitätöivään kommentointiin. Siinähän selviäisi hyvin ketkä olisivat valmiita ja kykeneviä vetämään maanlaajuista seuraa ja seuran voisi rekisteröidä myöhemmin.

[Mari Kurki]

Olen Maisun kanssa samaa mieltä. Ei tule toimimaan. Tässä keskustelussa on nyt ilmoittautunut kaksi ihmistä vapaaehtoisiksi tekemään asioita Monniklubin eteen. Vaikka löytyisi vielä toiset kaksi lisääkin, ei se riitä edes jäsenlehden artikkeleiden kirjoittamiseen saatika eri alueittain toimivien yksiköiden pyörittämiseen.
Ehdotukseni:
Ennenkuin alatte puhaltelemaan Monniklubia henkiin (mikä siis mielestäni on toki kannatettava ajatus ja hieno juttu onnistuessaan), mitä jos neuvottelisitte näin alkuun vaikka mahdollisuudesta pitää Aponogetonissa omaa monninurkkausta. Se olisi hyvä tapa tiedottaa uusista lajeista ja uusista viljelyistä ja ylipäänsäkin lisätä tietämystä monneista (mikä siis käsittääkseni oli Monniklubin alkuperäinen idea) ja siinä sivussa selviäisi olisiko porukalla oikeasti pitkäjänteisyyttä ja intoa kirjoitella riittävästi juttuja omaan jäsenlehteen.
Tätä varten voisitte kenties perustaa vastaavantyyppisen vapaan yhdistyksen kuin labyrinttiyhdistys on ja sitä kautta selvitellä todellista kiinnostusta Monniklubin ylläpitoon.

[JJVi]

Jos itse olisin moista puuhaamassa, niin ehdottomasti liikkeelle rekisteröimättömällä yhdistyksellä. Niinkauan kun hommassa ei pyöri merkittävästi rahaa, tuo rekisteröityminen vain kaiken ikävän byrokratian ja alkuinnostuksen jälkeen pelkkien hallitusten jäsenten löytäminen tuntuu olevan monesti vaikeaa. Marilla oli hyviä ajatuksia kuinka homma voisi lähteä kulkemaan.

Minun mielestäni monnijutut verkkolehdessä, "A-W monnitapaaminen" tai "Monniristeily" voitaisiin ihan mainiosti hoitaa A-W:ssäkin, ilman mitään yhdistyksiä niiden takana.

[srd]

Selvä. Ei tule toimimaan. Se siitä sitten.

[JJVi]

Joo kannattaa ehdottomasti ottaa nokkiinsa ja unohtaa koko ajatus
Ei vaan hyvähän monniklubi on ajatuksena, mutta esimerkiksi A-W ja internet on osaksi täyttänyt sen paikan miksi se alunperin on perustettu. Jos monniasian vienti eteenpäin on lähellä sydäntä, niin mikä estää ensin koettamasta homman toimimista ilman mitään yhdistyksiä painolastina? Mitkään ei ole ikävämpiä kun yhdistysten vuosikokoukset, joissa pitää suunnilleen pakottaa jotkin nimet hallitukseen ja tilinpäätöstenkin teko ahdistaa.

Mikä on rekisteröitymisen tuoma lisäarvo? Sekö että saa maksaa akvaarioliitolle jäsenyydestä?

[srd]

En ottanut asiasta nokkiini, vaan luovutin koska suurin osa on sitä mieltä ettei tule toimimaan. Tuo huomautus nokkiinsa ottamisesta loukkaa minua ja siitä kyllä otin nokkiini.

[Maisu]

En ottanut asiasta nokkiini, vaan luovutin koska suurin osa on sitä mieltä ettei tule toimimaan.

Onhan tässä tuotu esille useita mahdollisia toimintamuotoja joilla voisi oikeastikin olla tulevaisuutta, mikä vika niissä on?