Torstain ja perjantain välisenä yönä sitten elikot tulivat, ja kaikki olivat saapuessaan oikein pirteitä ja hyvinvoivan oloisia. Päätin ottaa riskin, ja aloin aklimoida kaikkia pääaltaaseen (pääaltaassa ei ole muita kaloja vielä, salariastakaan ei ole näkynyt...)
Heräsin neljästi lisäämään vettä pyykkipoikien avulla altaan reunoilta killuviin pusseihin, joka kerta veden lisäys oli1dl luokkaa. Viimeisellä kerralla otin pari desiä pois ja laitoin pari desiä tilalle. Melkoinen läiske kävi pusseista aina sillä aikaa kun yritin sohvalla vieressä nukkua. Nousin ylös vielä laittamaan harsoja (joita lapsiperheestä kyllä löytyy) pussien päälle, ettei kaverit loikkaa epäsopivaan ympäristöön.
Meritähdet, 2 kpl Ophioderma sp., molemmat mustia olivat käpertyneet kujetuspusseihinsa, mutta valpastuivat heti kun ne päästi altaaseen. Molemmat leijuivat kivien pintaan ja lähtivät siitä ryömimään. Toinen on ottanut vakiopaikakseen yhden ison kiven taustan takalasin vieressä, ja siitä voikin vähäsen nähdä lasin kautta heijastuksena. Toista näin eilisiltana, kun se yhtäkkiä alkoi työnnellä lonkeroitaan altaan vasemman laidan kivikasan seasta. En voi sille mitään, mutta nämä otukset ovat NIIN mystisen inhottavia, että ilman kylmiä väreitä en voi niitö katsella...
Leukakalat, 3 kpl Opistognathus aurifrons, pujahtivat kukin omiin piiloihinsa heti altaaseen laiton jälkeen. Yksi leukakaloista makasi pitkän aikaa masullaan paksulla hiekkapedillä altaan takakulmassa, ja pelkäsin jo pahinta. Valojen sytyttyä aamulla se kuitenkin luikahti läheisten kivikasojen suojaan. Yksi näistä otti altaan vasemmastakulmasta yhden kiven alusen kodikseen, mutta nyt sitä ei enää tänä aamuna näkynyt. En ole kuitenkaan kovin huolissani, sillä ilmeisesti nämä kalat voivat aluksi olla hyvinkin piilottelevaisia. Toivon mukaan ne nyt kuitenkin siirtyvät sitten altaan oikeaan takalaitaan, minne olen niitä varten tehnyt paksun hiekkapedin + sekoittanut hiekan sekaan isompiakin palasasia ja simpukankuoria jne. Lisäksi hautasin hiekkapetiin isompia kivenlohkareita, sillä sain vinkin reef centralissa eräältä leukakalaharrastajalta, että nämä kalat tuntuvat löytävän haudatutkin kivet ja osaavat taitavasti kaivaa pesäkolonsa niin, että haudatut kivet muodostavat pesäkolon katon. Nähtäväksi jää kuitenkin, huomaavatko leukakalat niille tarkoitetun alueen, vai jäävätkö piilottelemaan muiden kivikasojen alle.. Hiekkaa ei kuitenkaan muualla akvaariossa ole kuin nimeksi, joten ainoat kunnolliset kaivelupaikat ovat juuri tuolla oikeassa takanurkassa.
1 kpl Strombus alatus, on mönkinyt altaan etureunassa nyt pari päivää. Tuntuu olevan melko pikkutarkka kaveri, kun samaa kohtaa jaksaa putsata tuntitolkulla. Toisaalta uskon kyllä siihen mitä tästä otuksesta kirjoitetaan -eli kantaa todellakin kortensa kekoon hiekan puhdistuksen suhteen, kunhan hieman kasvaa. Pituutta on tällä hetkellä n.3cm.
5 kpl Tectus snail myös asuttavat allasta. Näyttävät viihtyvän eritoten tuolla takalasissa, ja välillä ovat niin pinnasa, että miltei puolet kuoresta on ulos vedestä. Ja mistä ne kulkevat, niin ura on levässä
Olivat muutes tosi vaikeita altaaseen siirrettäviä, lähinnä siksi, että eivät niin sitten millään olisi päästäneet irti muovipusseistaan..
Lopulta kolmen kohdalla turvauduin leikkaamaan muovipussin ympäriltä pois niin, että vain pieni suikale muovia jäi jäljelle. Sitten ripustin nuo suikaleet akvaarion laitaan, ja aika nopeasti tectukset siitä sitten siirtyivät lasiin ja lähtivät omille teilleen. Pääsin myös todistamaan (omasta mielestäni) todella kummallista ilmiötä. Toinen niistä tectuksista, jotka sain pussista ilman keplottelua, putosi pohjalle "väärin päin". En asiaan kiinnittänyt sen kummempaa huomiota yöllä, mutta aamulla kun huomasin tilanteen niin olin aivan
Tectus oli nimittäin kavunnut kokonaan ULOS KUORESTAAN ja yritti repiä kuorta epätoivoisesti oikein päin
Minä sitten haavilla pökkäsin vähäsen kuorta niin että se pyörähti toisin päin ja tectus sujahti samantien kuoreensa ja lähti mönkimään. En mä vaan tienny, että ne voi tulla pois sieltä kuorestaan!
12 kpl Apogon leptacanthus-kaloja sopeutui altaaseen erinomaisesti. Heti altaaseen laittamisen jälkeen olivat altaan vastakkaisissa laidoissa kolmessa eri parvessa, mutta päivää heti seuraavana iltana kun tulin töistä kotiin, olivat lyöttäytyneet yhteen porukkaan. Pavi ei paljoa liiku altaassa vielä, mutta uskon, että kunhan tottuvat ympäristöönsä, niin lähtevät uiskentelemaan hieman enemmän. Ovat todella kauniita kaloja, ja ihanan syvän sininen kimaltelee niiden silmissä! Olivat muutes huomattavasti isompia kuin mitä kuvittelin! Heti eilen alkoivat syömään pakasteartemiaa, mutta antamani hiutaleruuan sylkivät pois. Tärkeintä toki kuitenkin, että syövät
Parvi ei näytä paljoa nahistelevan keskenään, mitä nyt silloin tällöin joku karhaa toista hieman kauemmas. Varsinaista ajojahtia ei ole esiintynyt.
1kpl Ctenochaetus strigosus saapui oikein hyvinvoivana. Ainoa asia, mikä ihmetytti, oli väri! Kala on tumman sininen, ja siinä näkyy haaleita raitoja ja pisteitä. Pystö on vaaleampi. Silmänympärys ei ole keltainen, kuten kalakirjoissa. Ensin ajattelin, että onkohan tullut väärä kala, mutta sitten löysin netistä tällaisen
artikkelin -siinä kerrotaan, että kyseinen kala on nuorena hyvin vaalea, ja alkaa tummentua vanhetessan siten, että viimeisenä tummenee pyrstö. Vasta tämän jälkeen esiin tulevat pisteet ja viivat ja tuttu keltainen silmänympärys. Eli siis toivossa voimme elää, että tää kala on se oikea
Tämä kaveri on tosi aktiivinen ja uiskentelee hienosti ympäri allasta, kokeillen joka ikisen kiven kolon ja pujahtamisreitin. Aika arka on vielä, ja mieluummin pysyttelee altaan takalasin lähettyvillä. En ole havainnut vielä minkäänlaisia sairauteen viittaavia merkkejä, mutta tarkkana pitää ilmeisesti olla. Selvästi syö takalasista levää ja pohjahiekastakin jotain muljua, mutta mielestäni napsi myös vedessä leijaillutta pakasteartemiaa.
Sitten vielä se "heräteostos", eli
Entacmaea quadricolor, jonka tilasin viimetinkaan. Ajattelin kokeilla onneani, että miten tämän kanssa käy. Jännää oli se, että en ole ikinä edes nähnyt vuokkoa ihan niin läheltä, joten en yhtään tiennyt, etä miltä se näyttää kun se tulee. Ihan mielenkiintoinenhan se sitten olikin siellä pussissaan... Otus liikahteli selvästi ja kulki pussissa edestakaisin aklimaation aikana, joten totesin sen ainakin olevan hengissä. Aamuyöllä sitten taiteilin sitä epätoivoisesti altaaseen... Tiesin, että sitä ei saa repiä pussista irti, mutta kun koko elukka on vaan yhtä hyllyvää mömmöä niin minkä sille teet? No sitten turvauduin taas leikkaamaan muun muovipussin kiinnipitokohdan ympäriltä irti, ja pitelin toivorikkaana jäljelle jäänyttä suuikaletta kivikasan päällä ja odotin, että vuokko ryömisi kivien päälle. No ei ryöminy ei, vaan ennemminki alko kiinnittyä mun sormiin (mulla oli siis kädessä kumihanskat, jotka ostin just akvaariota varten). No nostin sen vielä kerran varovasti pois altaasta ja laitoin lattialla olevaan vesisankoon -mun onneksi siellä se sitten irrottikin otteensa muovinpalasta, ja mä poimin sen varovasti sormiini ja laitoin kiven päälle, sellaisen sopivan kolon viereen, mihin oletin sen haluavan. Vuokko kiinnittyi kiveen reijän viereen, ja mä menin nukkumaan.
Ku aamulla (eli tunnin päästä) nousin ylös ja menin kattomaan niin vuokko oli kyljellään melkein siinä samassa kohdassa, mihin olin sen laittanu. Se näytti aivan kärsivän ku streami siinä lähellä pieksi vettä ja vuokkopolo piti epätoivoisesti kiinni kivestä minkä kykeni. Laitoin streamiin tauon ja jäin kattelemaan hetkeksi. Vuokko alkoi könytä itteensä pystyyn ja kattelemaan paikkaa. Hetken päästä kuitenki ku pumppu meni päälle, nii HUIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII se otti ja lenti alas kivikasasta ja SUORAAN sarcopytonin päälle.....
Siitä se sitten kierähti alas pehmytkorallien päälle. ARGH! No mä tietenkin äkkiä vetäsin kumihanskan taas käteen ja nostin vuokon kauheella kiireellä takas kivikasan päälle, ja tällä kertaa tungin sen hienovaraisesti sinne kivenkoloon. Sitten mun piti lähteä töihin (olin jo vartin myöhässä...) ja jätin sen oman onnensa nojaan. Soitin miehelle illemmalla ku tiesin että se oli tullu kotiin ja kysyin, että näkyykö sitä vuokkoa missään. No ei kuulemma näkyny, ja ja eihän se mies olis muutenkaan voinu tietää että miltä se ees näyttää koko vuokko ku ei se muutenkaan tienny mitä siellä altaassa on ollu ja mitä sinne oli lisätty. Mun oli niin kurja olo ku ajelin kotia kohti ku mietin, että mä olin jättäny sen avuttoman vuokkparan sinne ja nyt se tod.näk oli jo kuolleena jossain, pahimmassa tapauksessa tuhannen riekaleina...
Kun tulin kotiin niin sitä ei näkyny missään. Ei sitten missään. Kattelin kaikki luolat ja hiekat ja ylivuotoboksit jne jne ja lopulta vaan käsitin, että ei sitä oo mistä ottaa
Kunnes.... siinä istuessani huomasin, että SIINÄHÄN SE!
Vuokko oli liikunu siihen "holvirakenteen" alapinnalle, ja änkeytyny johonkin kivenkooon ylösalaisin, niin, että nyt se roikkuu siinä "pää alaspäin" aivan kuin luolan katossa. Väri on tosi nätti vihreä, joten ilmeisesti se saa tarpeeksi valoa osansa ruuasta, kun se kerta halukkaasti on pysyny siinä. Ainakin virtaukset osuu siihen hyvin (ei suoraan, mutta lasin kautta molemmilta puolilta). Sitä sitten siinä oon ihastellu, ja tänään ajattelin tarjota jotain ruokaa. Otin katkaravunpalan pitkiin muovisiin pihteihin vein siihen lonkeroiden viereen. Vuokko nappasi samantien kiinni katkarapuun ja veti sen ahneesti lonkeroidensa uumeniin. VAU!!
Eli siis tämmöstä kuuluu tänne -kaikki elukat on näillä näkymin hengissä (tosin leukakaloista ei oo tietoa)
Ja mitäs kaiken tän päätteeksi? No tietenkin HETI kalakirja käteen ja kattelemaan, että "mitäs muuta mä vielä ehdottomasti tarvisin..."
(kuvia uusista asukeista tulossa ensi viikolla!!)
Olohuoneessa 800:n litran kalakeitto suolan kera.
![[}:)]](./images/smilies/icon_evil.gif "Evil or Very Mad"){kind=icon}
Onneksi ilmiö ei toistaiseksi näytä kovin massiiviselta, pientä vihreää kalvoa vain etulasissa. Huomenna jätän kaihtimet kiinni, enkä laita valoa päälle. Korallit näyttävät ulkosin puolin olevan kunnossa, mitä nyt se iso (mistä aiemmin laitoin kuvankin) kesii jotain ihme limaa vähissä määrin. Polyypit kuitenkin sojottelee auki (sikäli mikäli siis ovat polyyppejä).
Siis siellähän on joku hengissä!!! 
Mä en ees tienny, että niistä voi tulla niin pitkiä 
Mutta keskustelkaamme kaloista sen sijaan:
Perjantaina kävin lemmikkieläinliikkeestä ostamassa lapon ja päätin vähän imuroida enimpiä pois. Ja täytyy kyllä heti kehua sitä lappoa! Se on semmonen missä on pitkä muovinen putki päässä (olisko n.60 cm pitkä) ja sen perässä on letkua riittämiin. Muoviputki asetetaan vaan altaaseen ja letkun toinen pää sankoon. Mukana tuli myös "bucket clip", joka pitää letkun sangossa JA sillä voi kuristaa letkua portaittain, joten myös virtausta voi säätää. Sitten sitä muovista putkea vaan hetkutetaan ylös-alas altaassa ja lappo käynnistyy ihan itsestään! 
