660L akvaario apua ja ideoita

[Koomikko]

2 X http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... 0223813047

Nyt on ohivirtaus uv suodattimelle tehty. Saas nähdä toimiiko. Dogfish, ton saa myös kokonaan pois välistä. Venttiilit kiinni ja laite irti.

[Koomikko]

Lähtötilanne pari kuukautta sitten.

Tilanne nyt.

[Koomikko]

Melkein kaikki kasvit kasvaa hyvin ja levä on pysynyt poissa. Meillä on kaksi herttamiekkakasvia joista toinen kasvaa jo 30-40cm pinnan yli mutta toinen ei yllä edes puoleenväliin akvaariota. Mistähän tämä johtuu? Pitäisköhän ostaa uusi kasvi. Herttalehti ei myöskään ole lähtenyt valtaisaan kasvuun. Tänään illalla lumme teki ensimmäisen kukan. Aika hyvin on uuden altaan kanssa mennyt. Eniten harmia on ollut lämmittimien kanssa jotka lämmittävät välillä miten sattuun. Uudet lämmittimet tilaukseen jos tästäkin murheesta pääsisi eroon.

[dragoon]

Mistäs Koomikko löysit vahvempaa retkipatjaa? Itsellä myös hakusessa moinen ja netistä en kehtaa tilata kun ei tosiaan tiedä kuinka pehmeää tavaraa on kyseessä.

[Koomikko]

Hyvää retkipatjaa/solumuovia ei löytynyt mistään. RobinHoodista löytyi kaksi patjaa jotka laitoin akvaarion alle päällekkäin. Ei ne ole vielä ainakaan kokonaan litistyneet akvaarion painosta.

Tässä vielä kuvia noista herttamiekkakasveista. Toisella on mittaa lähes metri kun toinen on jäänyt aivan kitukasvuiseksi. Mistähän tämä johtuu? Molemmat ovat lamppujen alla ja saivat samat pohjalannoitteet. Tuo kitukasvuinen näkyy tossa kolmannessa kuvassa kukkaruukun vieressä.

[Koomikko]

Tämä miekkakasvi pitää vissiin kaivaa ylös ja heittää pois. Kasvilla on korkeutta noin metri. Isot lehdet kelluvat pinnalla varjostaen kaikki alapuolellaan. Sais olla aika korkea arvaario että tämä mahtuisi siellä kunnolla kasvamaan ja olemaan.

[Koomikko]

Luulin jo samennuksen hävinneen mutta eihän se mihinkään hävinnyt. Nyt kuitenkin samennuksen syy on varmuudella selvillä. Samennuksen aiheuttaa veden kovetukseen käytetty kipsi. Ensin käytössä oli askarteluliikkeestä ostettu kipsi jonka vaihdoin Saltekin akvaariokäyttöön tarkoitettuun kipsiin. Tulos on sama samennus on ja pysyy. Samennus näyttää sinertävältä valaistuksessa. Olisko kovetukseen muuta ainetta kuin kipsi millä saavutettaisiin sama lopputulos. Tässä yksi kuva jossa samennus näkyy korostetusti. Lamppujen alla sinertävyys näkyy selkeimmin.

Miekkakasvi tekee melkein kattoon asti ulottuvaa kukanvartta.

[Sisso]

Itse käytän magnesiumsulfaatin (AquaMedic) ja kipsin seosta 1:2-suhteella eikä sakkaa vettä kuin hetkeksi mutta homman voinee hoitaa myös pelkällä MgSOllakin, se ei sakkaa vettä yhtään. MgCl vältän kasvien takia vaikka kyllä sillä kovettamisen hoitaa.

Muoks. Huomasin nyt kuvissa revontulikaloja. Meillä on ollut niitä kohta vuoden ja hyvin ovat porskuttaneet vaikka GH on n 4-5, kovetan hiukan hanavettä (3-4). Tiedätkö mikä teidän sähkönjohtavuus on? Meillä on hanasta hyvin korkea, eikä kaloille ole juuri väliä mikä/mitkä suolat on vettä kovettamassa joten en ole enää nähnyt vaivaa nostella GHta ylemmäs.

[dogfish]

Mulla on kanssa ilmennyt samennusongelmaa ja jotenkin tuntuu, että EI- lannoitteilla on osuutensa asiaan. Makrojen lisäämisen jälkeen samennus ilmestyy ja loppuviikkoa kohti vähenee. Uv- suodatin on jatkuvasti päällä, joten bakteerisamennulsesta ei ole kyse. Olen sekoitellut kaikki makrot samaan pulloon, mutta täytynee tehdä liuokset eri puteleihin ja seurailla tilannetta...

[Koomikko]

Mulla taas samennus vähenee kun päiviä kuluu vedenvaihdosta. Olen melko varma että samennuksen aiheuttaa kipsi. Kipsi purkin kyljessä lukee että 2g kipsiä liukenee litraan vettä. Mulla menee kipsiä 7tl eli 35g. Tuon 35g pitäisi siis liueta 17,5 litraan vettä jos laskin oikein. 1 teelusikallinen kipsiä painaa 5g.

Tein testin ja lisäsin kanisteriin 7tl kipsiä ja 40l vettä viikkoa ennen vedenvaihtoa. Laitoin vielä kiertovesipumpun kanisteriin sekoittamaan vettä viikoksi. Viikon päästä vesi oli edelleen sameaa maitomaista vettä. Vedenvaihdossa kaadoin tuon 40 l vettä akvaarioon. Kanisterin pohjalle oli vieläkin jäänyt veteen liukenematonta kipsiä. Akvaarion vesi oli vedenvaihdon ja kipsin lisäyksen jälkeen sameaa mutta sameus vähenee päivä päivältä mutta ei katoa kokonaan viikon aikana jolloin on taas lisättävä vedenvaihdossa uusi kipsiannos.Todella huonosti tuntuu kipsi liukenevan veteen. Samennuksesta ei taida päästä millään eroon paitsi luopumalla kaikista kaloista ja hankkimalla pehmeän veden kaloja jolloin kipsiä ei tarvitsisi lisätä.

[dogfish]

Tuota minäkin tarkoitin, että viitenä päivänä lisään lannoitteita ja loppuviikkoa kohti sitten samennusvähenee. Täytyy kokeilla ensi viikko ilman lannoitteita.

[Jokioinen]

Uteliaana täytyy kysäistä, että mistä nuo monimetallien häikäisysuojat?

[Koomikko]

Itse pienin kätösin tein. Häikäisysuojat toimiin. Juuri yhtään valoa ei mene akvaarion ohi. Lattialla ja seinissä ei siis valoa näy.

[Jokioinen]

Itse pienin kätösin tein. Häikäisysuojat toimiin. Juuri yhtään valoa ei mene akvaarion ohi. Lattialla ja seinissä ei siis valoa näy.

Pellistä väänsit? Kun itsellä tuota valon leviämis ongelmaa... Ei pysty enää laskea alemmaksi. Tosin 325L ja kaksi 70w. Olis mielenkiintoista kuulla tarkasti miten toteutit.

[Koomikko]

Ensin tein pahvista monta versiota. Kun pahvisuoja oli viimein sellainen kuin halusin leikkasin pahvit taas osiin ja tein niiden mukaan samanlaiset palat pellistä. Palat on kiinni muutamalla popniitillä toisisssaan. Suoja maalattu kuumankestomaalilla ulkopuolelta valkoiseksi ja sisäpuolelta mustaksi. Sisältä mustaksi siksi koska valkoinen väri saa valon heijastumaan ympäri kämppää ja valo häikäisee valkoisesta pinnasta ikävästi. Ihan aluksi sisäpinta oli teipattu folioteipillä mutta silloin suojista ei paljon ollut hyötyä kun valo heijastui taas joka puolelle. Ei toi musta väri akvaarioon menevää valoa rajoita. Ainakaan sitä ei silmillä näe mutta musta ei heijasta valoa ympäri seiniä ja lattioita eikä musta pinta häikäise jos vaikka istuu sohvalla jonne kuvun sisäpinta näkyy. Suosittelen tekemään koekappaleen pahvista kun itse ainakin sain tehdä ja muokata suojaa moneen kertaan. Helpompi tehdä muutoksia pahviin ja tekee sitten kerralla oikeanlaisen pellistä.

[Jokioinen]

Kiitosta! Näin vähän ajattelinkin sun toteuttaneen. Helppo hommahan tuo. Ilmastointimies kun olen, niin pelti taipuu kanttarilla jne.

[Koomikko]

Muuten helppo tehdä mutta yllättävän vaikea tehdä sellaiset suojat että niistä on jotain hyötyä. Aina meinaa hajavaloa päästä karkuun. Jos noita ei olisi maalannut mustaksi lattia olisi tullut valaistua. Liimasin tuota folia teippiä suojien yläreunaa noin 5cm suikaleet niin taas oli lattia ja seinät valaistu. Lampuissa on tehoa niin paljon että pienikin heijastuspinta väärässä paikkassa tai väärä kulma suojassa saa valon karkaamaan. Itse kupujen teko pellistä on helppoa kunhan mallikappale on ensin saatu tehtyä. Voin sanoa että hermot meni monta kertaa pahvia leikatessa ja teipatessa.

[Sisso]

Täytyy kokeilla ensi viikko ilman lannoitteita.

Ravinteet ei aiheuta samentumista. Ja ennen kuin joku sanoo että fosfaatti voi sakata raudan kanssa, totean ettei isossa vesitilavuudessa eikä edes EI-annostuksilla (mikä se sitten ikinä onkaan...). Lannoittamatta jättämisellä kiusaat vain kasvejasi. Itse pidän kaikki makrot erossa toisistaan, siis eri pulloissa ja mikrot omassaan, annostelen kyllä aina yhtäaikaa.

Samennuksesta ei taida päästä millään eroon paitsi luopumalla kaikista kaloista ja hankkimalla pehmeän veden kaloja jolloin kipsiä ei tarvitsisi lisätä.

Luitko mun vastaustani?

Itse käytän magnesiumsulfaatin (AquaMedic) ja kipsin seosta...Tiedätkö mikä teidän sähkönjohtavuus on? Meillä on hanasta hyvin korkea, eikä kaloille ole juuri väliä mikä/mitkä suolat on vettä kovettamassa joten en ole enää nähnyt vaivaa nostella GHta ylemmäs.

Kovettamisen voi hoitaa kokonaan magnesiumilla, jos sikseen tulee. Ei sakkaa vettä lainkaan. Ja se sähkönjohtavuus...? Jos se on korkea, ei maksa vaivaa lisätä kuin hiukan kovettajaa eikä tehdä asiasta isompaa ongelmaa. Mikä on akvasi GH? Jos se on kolme tai korkeampi, en näkisi vaivaa tunkea akvaan enempää kalsiumia.

[Koomikko]

Kovettamisen voi hoitaa kokonaan magnesiumilla, jos sikseen tulee. Ei sakkaa vettä lainkaan. Ja se sähkönjohtavuus...? Jos se on korkea, ei maksa vaivaa lisätä kuin hiukan kovettajaa eikä tehdä asiasta isompaa ongelmaa. Mikä on akvasi GH? Jos se on kolme tai korkeampi, en näkisi vaivaa tunkea akvaan enempää kalsiumia.

Eikö GH pidä kovanvedenkaloille ja omenakotiloille olla paljon enemmän kuin kolme. Eikö vettä pidäkkään kovettaa? Kovettamisen voi siis hoitaa pelkällä magnesiumilla ilman kipsiä. Nyt en oikein pysy kärryillä. Jätänkö siis kipsin pois ja korvaan sen magnessiumilla joka hoitaa saman asian kuin kipsi. Akvani GH on 13

[Sisso]

Siis kyllä kovettaminen tekee hyvää kovan veden kaloille ilman muuta, mutta kova vesi=mineraalirikas vesi ja niin kauan kun (esimerkiksi) kalsiumia ja magnesiumia löytyy edes kohtuullisesti hanavedestä ja sähkönjohtavuus on korkea (johtuen kaikista mineraaleista), ne hoitavat "kovettamisen" eli mineraalilisää purkista ei tarvita tai vain pieni lisä on tarpeen. Pehmeä vesi=mineraaliköyhä vesi, ei vain alhaisen pHn vesi kuten yleisesti luullaan (esimerkiksi akkuveden pH 7 mutta mineraaleja=sänkönjohtavuus=EC nolla). Esitin kysymykseni huonosti, piti kysyä hanavetesi GHta, ei akvan, sori. Mikä on hanaveden KH? Jos hanavetesi sähkönjohtavuus on korkea ja GH kolmosen-vitosen luokkaa, ei tarvitse lisätä enää mineraaleja, se määrä magnesiumia ja kalsiumia riittää niiden osalta kalojen tarpeisiin. Kotiloille antaisin kalsiumlisän sopivan ruoan mukana jos kalojen takia lisä on tarpeeton. Jos hanavetesi johtavuus on korkea, voi tilanne olla se että että kovetat vettä turhan paljon mikä kuormittaa kaloja joskaan ei niin pahasti kuin puutos.

Pehmeän veden kalat sopeutuu paremmin kovempaan veteen koska ne saavat kaikki tarvitsemansa mineraalit rikkaammasta vedestä helposti, mutta kovan veden pehmeään (eli siis mineraaliköyhään) veteen huonommin, koska ne kärsivät mineraalimäärien, joihin ne ovat tottuneet, puutoksesta jatkuvasti. Kalojen osmoottinen tasapainosysteemi ei juuri erottele mineraaleja, paitsi tottakait tietyt elintoiminnot vaativat tietyn määrän tiettyjä mineraaleja, mutta se määrä on melko kohtuullinen (joskin varmasti enemmän kuin pehmeän lajeilla!), "loppu" on sopeumaa kovaan veteen ja on tapahtunut fysiologisella tasolla vuosituhansien kuluessa. Enivei, meillä on siis revontulia ja muita keskikovan lajeja GH 4-6 vedessä täysin ongelmitta, mutta hanaveden johtavuus meillä on korkea ja siksi lisää magnesium-kalsium-seosta vain hiukan kun hanaveden GH on 3-4. En halua kuormittaa kaloja enää yhtään enempää kippaamalla ylimääräisiä suoloja jo ennestään korkean johtavuuden veteen. Tän takia kyselen josko tiedät hanavetesi johtavuuden ja jos, niin täyttyykö GHn ja KHn osalta hanavedestä "minimit" eli sellainen määrä, joka riittäisi sellaisenaan kaloille. On tää monimutkaista selittää...! Koska johtavuus kertoo myös orgaanisen jätteen määrästä, myös se voi nostaa arvoa (akvassa) ja sen vaikutus on suljettava pois, mutta sen voi tehdä tsekkaamalla hanaveden arvot ja vertaamalla akvaan. Jos johtavuus on matala(hko), GH 13 on ihan jees ja riippuen hanaveden GHsta voit hoitaa kovettamisen joko pelkällä magnesiumilla tai jos kalsiumlisä on tarpeen, lisäät vain hippusen kipsiä ja sakkausongelmaa ei ole. Voilà! Suosittelen ehdottomasti sähkönjohtavuusmittarin hankintaa etenkin silloin kun vettä kovetellaan, koska kaloille on johtavuudella enemmän merkitystä kuin onko GH 4 ja KH 5 tai GH 6 ja KH3, joten voit nakata akvaan melkein mitä vaan parhaaksi näet kunhan johtavuus on oikeaa tasoa, revotulilla lienee OK 300-600Us (meillä hanasta 620-650uS, akvassa ennen viikkovedenvaihtoa 720-750uS). Sähkönjohtavuuden seuraaminen antaa sulle enemmän pelivaraa niin kipsin kuin magnesiuminkin käytön kanssa, joskin molempia pitää löytyä enemmän kuin pehmeän veden kaloille! Muistaakseni revontulien kotiseuduilla pH on suht maltillista tasoa, joten hoitaisin kovettamisen jollain mikä ei nosta pHta tarpeettoman ylös. Karbonaatit nimittäin myös kovettavat vettä, tottakai koska ovat mineraalisuoloja, mutta tällöin nousee myös pH. Vedenvaihtovälin voi helposti määrittää EC-mittarilla ellei nitraatti, joka korreloi suht hyvin muun orgaanisen jätteen (ja joka on kaloille oikeasti stressitekijä, ei hiukan väärä pH!) määrän kanssa. Paitsi jos kasvit käyttävät sen pois kuten meillä joten jos määrittäisin sen mukaan vedenvaihtovälin, ei mun tarvitsisi vaihtaa vettä ikinä, vaan kun EC-nousee päivästä toiseen orgaanisen kuormituksen myötä. Jos nitraatti huitelee taivasissa, vettä täytyy vaihtaa sitten sen mukaan. Olipa himppasen pitkä selitys sille miksi voit vähentää tai ehkä jopa lopettaa kipsin käytön!

Revontulia pidetään vähän kinkkisinä kaloina. Njaa, veden pitää olla puhdasta (orgaanisesta jätteestä) ja sopivasti mineraalirikasta niin johan sujuu eikä niitä silloin tapa mikään. Jos saat selville hanavetesi johtavuuden muilta paikallisilta harrastajilta tai vesilaitokselta, sekin on hyvä lähtökohta ja pärjännet jo sillä tiedolla, mutta kovettamiseen ja vedenlaadun seuraamiseen oma EC-mittari on mielestäni silti varsin oiva apuväline: näppärämpi, nopeampi ja halvempi kuin tippatesti koska kun kovetat vettä itse, löydät helposti itsesi säätämästä yksittäisiä arvoja eli GHta, pHta ja KHta, sen sijaan että tarkastelisit vain "lopputulosta" jolloin yksittäisellä arvolla ei ole niin väliä kun ei ihan mahottomuuksiin mene. Itse en tee tippatestejä oikeastaan ikinä paitsi jos säädän jotain tiettyä ravinnelisää kohdilleen ja jos EC näyttää sitä mitä pitäisi, kaikki on kunnossa enkä vaivaa päätäni KH/GH/pH-arvoilla. Jos vettä täytyy kovettaa, voit tehdä valmiin mineraaliseoksen purkkiin (lisäät vaikka kalsiumin mukaan kasveille) ja kippaat siitä määrän, joka nostaa ECn sopivalle tasolle. Täytyy toki muistaa, että kasvit käyttävät myös mineraaleja ja jos kasvu on rajua ja/tai kasveja paljon, nekin voivat kuluttaa KH/GH liian alas jolloin niiden takia täytyy mineraaleja lisätä, mutta jos yhtään nostat GH/KH kalojen takia, se todennäköisesti riittää myös kasveille, mutta hyvä silti seurata kulutusta alkuunsa. Kiesus että kuulostaa monimutkaiselta! EC-mittarin hankinnan jälkeen elämä muuttui oikeasti paljon helpommaksi! Meillä on siis viidestä pytystä kolmessa keskikovan-kovan veden lajeja.

[Koomikko]

Kiitos kun yrität neuvoa mutta olen lukenut tuon nyt kolmeen kertaan läpi enkä ymmärrä siitä juuri mitään mutta se ei ole kirjoittajan vika vaan minun. Olen kaikki nämä vuodet luullut että vettä pitää kovettaa kipsillä platyille, omenakotiloille ja muille kovan veden asukeille. Tämä olikin uutta että 3-5GH kovuus riittääkin. Meidän hanaveden GH on 5. Eli lyhyesti vielä mitä teen kun hanavesi on GH5 mitä lisään lisäänkö mitään.

[Jokioinen]

Kiitos kun yrität neuvoa mutta olen lukenut tuon nyt kolmeen kertaan läpi enkä ymmärrä siitä juuri mitään mutta se ei ole kirjoittajan vika vaan minun. Olen kaikki nämä vuodet luullut että vettä pitää kovettaa kipsillä platyille, omenakotiloille ja muille kovan veden asukeille. Tämä olikin uutta että 3-5GH kovuus riittääkin. Meidän hanaveden GH on 5. Eli lyhyesti vielä mitä teen kun hanavesi on GH5 mitä lisään lisäänkö mitään.

Hepreaa mulle kans... Auttais jos vähän kaottelis tekstiä.

[kerttu]

Kiitos kun yrität neuvoa mutta olen lukenut tuon nyt kolmeen kertaan läpi enkä ymmärrä siitä juuri mitään mutta se ei ole kirjoittajan vika vaan minun. Olen kaikki nämä vuodet luullut että vettä pitää kovettaa kipsillä platyille, omenakotiloille ja muille kovan veden asukeille. Tämä olikin uutta että 3-5GH kovuus riittääkin. Meidän hanaveden GH on 5. Eli lyhyesti vielä mitä teen kun hanavesi on GH5 mitä lisään lisäänkö mitään.

Kaiketi se, mitä Sisso suosittaa, on selvittää veden sähkönjohtavuus ja katsoa siitä kaipaako vesi enää lisäkovettamista.

[Koomikko]

Lähinnä ihmetyttää etteikö GH arvolla olekkaan merkitystä pehmeän ja kovanveden kalojen kanssa. Joka paikassa ilmoitetaan eri kalojen vaatima veden kovuus. Tälläkö ei olekkaan nyt mitään merkitystä. Jos aletaan sähkönjohtavuutta mittaamaan niin mistä tietää mitä sähkönjohtavuus pitää millekkin kaloille olla.

[kerttu]

No sepä se! Kyllähän se GH kertoo osaltaan kovuudesta. Itse käytän kyllä ihan vaan GH-arvoa ja pidän sen vakaana.