Mitä kääpiöpallojen kanssa?

[Fea]

Mitä kaloja voi pitää samassa altaassa kääpiöpallojen kanssa?

[Fea]

Allas on 100l, vettä vaihdan n. puolet joka viikko ja putsaan suodattimen. Lämpötila on 24.

viiden kääpiöpallon kanssa 1 kuparimonninen, partamonni ja 3 ottoa.

[Hermen]

Hanki ainakin kuparimonniselle ja otoille lisää lajikumppaneita, voisivat tykätä kovastikin. Olen lukenut, että pallot kannattaisi pitää lajiakvaariossa. Mutta viisaammat korjatkoon...

[kimsl]

Voithan sinä niitä siinä pitää, ainakin minulla oli ne seura akvaariossa ennenkuin siirsin omaan akvaarioon.

[Mari Kurki]

Kääpiöpallot osaavat olla todella ilkeitä muille kaloille, joten suosittelen niiden kanssa pidettäväksi vain sellaisia kaloja jotka pääsevät hiekan sisään piiloon, kuten esim. banjomonneja. Myös otot ovat jostain syystä pärjänneet pallojen kanssa hyvin, ilmeisesti pallot eivät miellä niitä oikein kaloiksi.
Tuohon sinun akvaarioosi mahtuisi noita kääpiöpalloja komea joukko, tuon nykyisen porukan voisit helposti kymmenkertaistaa ja hommata pohjalle vaikka jokusen banjon syömään ylimääräisiä ruoantähteitä. Muut kalat suosittelen altaasta poistamaan, ennenkuin joku palloista keksii näykkiä niiden evät riekaleiksi.
Partamonnin voisit ehkä pitää, seuraa kuinka se pysyttelee pois pallojen hampaista ja siirrä jos tilanne alkaa näyttää siltä.

[Fea]

Olen muutamaan otteeseen hommannut tuolle kuparimonniselle ystäviä, mutta se onneton ajattaa ne hengiltä. Kuparimonninen on altaan edelliseltä omistajalta, ja se on ilmeisen vanha jo. En viitsisi hommata kaloja, jotka löydän muutaman päivän päästä hengettöminä.

En ole nähnyt, että pallot kävisivät partista maistelemassa, ja katselen akvaariota usein..


Entätä, kuinka sitten on noiden pallojen kanssa, jos hommaan niitä tuonne lisää, niin kuinka isot reviiritaistelut siellä tlee, jos sinne sattuu eksymään useampi uros?
Altaassa on kyllä kasvillisuutta ja piiloja.. mutta en haluaisi, että jonkun kalan on pysyteltävä piilossa ja pelättävä.

Ei kyllä uskoisi, että noin hellyttävän näköiset, suuri silmäiset kalat voivat olla petoja Nuo on ainakin minut hurmanneet.

Eikö tuo banjomonninen ole liian suureksi kasvava kala minun 100l altaaseen? Tietenkin tuo oli marin esimerkki, mutta voisitko antaa toisiakin esimerkkejä?
Itse en oikeen osaa alkaa laajasta kalavalikoimasta edes suuri reikäisen haavin kanssa haaveilemaan oikeita kaloja.

[Mari Kurki]

Eikö tuo banjomonninen ole liian suureksi kasvava kala minun 100l altaaseen? Tietenkin tuo oli marin esimerkki, mutta voisitko antaa toisiakin esimerkkejä?
Itse en oikeen osaa alkaa laajasta kalavalikoimasta edes suuri reikäisen haavin kanssa haaveilemaan oikeita kaloja.

Banjomonni, ei monninen. Kyseinen kala venyy kyllä mittaa, mutta on erittäin paikallaan viihtyvää sorttia, joten mahtuu hyvin satalitraiseen.
Muita mahdollisia lajeja voisivat olla piikkisilmät tai muut kaivautuvat kalat.

[Taju]

Jos pallojen kanssa jotakin muuta kalaa tahtoo kokeilla, ovat makkarakalat kuulemma menneet ilman rähinöitä. Tosiaan myös otot ja meillä imunuoliaiset, eli levänsyöjät ja pohjaputsarit ovat saaneet aika rauhassa olla. Itselläni ei siis ole kokemusta makkarakalojen ja kääpiöpallojen yhteiselosta, mutta haulla löytyy aiheesta keskusteluja. Itse ajattelin tätä yhdistelmää kokeilla, kun pallot siirtyvät 120l altaaseen. Ajattelin hiukan pienempää pallojengiä, esim. kuusi palloa ja kaksi makkarakalapariskuntaa ja paljon kasveja. Josko sitten tilaa piisaisi kaikille.

[Adrianna]

Ei kyllä uskoisi, että noin hellyttävän näköiset, suuri silmäiset kalat voivat olla petoja

Muutama taidonnnäyte kääpiöpallokalan hyökkäyksen jäljistä (pahoittelen laatua, olin vasta saanut kameran )


Pyrstö ajettu sievästi siiliksi. Tämä oli jatkuvaa, paljoa ehjempää pyrstöä ei altaassa näkynyt.


Kaksi palloa ampaisee samalle ruokapalalle. Tulos: Toiselta purraan naamasta pala.

[Taju]

Eli enpäs ahda makkaraparkoja syötiksi omille palleroille minäkään...

[SiriusAng]

Meillä ei pärjänneet otot eikä mikään mukaan, kaikki menettivät evänsä..

[kami82]

Minulla on 200 litrasessa kolme helmirihmaa kahden kääpiöpallon kanssa. Rihmat ja pitkät evät ovat saaneet olla rauhassa. Lisäksi partikset ja klovninuoliaiset ovat saaneet myös olla rauhassa.

Säännöllinen ruokinta 1-2 kertaa päivässä sekä runsaat määrät kasveja ovat taanneet rauhan. Palloille on olemassa omakin akvaario, mutta kiireideni vuoksi en pientä purkkia jaksanut siivoilla, pallojen surviaiset kun ovat niin sotkevia. Siirsin ne varauksella tuohon suurempaan ja ei ole ongelmia ollut.

[suuri]

Minulla on altaassa kääpiöpalloja, 4 urosta ja 6 naarasta. Ostamistani poikasista ei nähnyt (tai en osannut katsoa) sukupuolta. Nyt reviiritaistelut ovat hurjat, yksi uroksista vetää itsensä täyteen vettä ja ajaa muita takaa. Olen yrittänyt sisustaa allasta reviireiksi ja tehdä näköesteitä altaan eri osien välille, ja se on vähentänyt taisteluja huomattavasti.
Allas 160 litrainen.

Altaassa on lisäksi partamonneja, jotka pallot ovat jättäneet täysin rauhaan.

[SiriusAng]

Ei kuitenkaan ole alkanut vielä repimään muita..? Mulla oli palloallas pitkään myös äijävoittoinen noin 80(?) litrainen niihin aikoihin. Menivät yllättävän rauhaisasti keskenään, tosin allas oli lähinnä sellainen kasvimöykky.. : )

[suuri]

Saavat toisiaan aika harvoin kiinni. Puremajälkiä on, ja kerran näin kun kalaa otettiin kyljestä kiinni ja retuutettiin. Hurjan näköistä touhua, mutta ei siinä kuitenkaan pahasti käynyt. Varmaan jos istuttaisi altaan täyteen kasveja, tappelut häviäisivät. Tuskin kalojen näkeminen muodostuisi ongelmaksi pallojen kanssa.

[NannaKoo]

Lisäänpä minäkin lusikkani tähän soppaan ja kerron, kuinka meillä menee kääpiöpallojen ja muiden yhteiselo. Hankin pallot aikanaan varta vasten seura-akvaarioon kotiloita syömään ja yhdistelmiä toimi osittain, osittain ei.
Punapäätetroissa ei koskaan näkynyt yhtään puremajälkeä (nopeita uimareitakin), ei myöskään imunuoliaisessa. En myöskään havainnut, että pallot olisivat hirveästi ed mainittuja kaloja edes ahdistelleet.

Kirjomonniset taas olivat aina piparkakkureunaisia pyrstöistään, samoin partamonni Mussussa näkyi silloin tällöin haukkajälki pystössä. Toisiaan pallot taas kohtelevat ihan säälimättömästi erityisesti ruoka- ja kutuaikaan. Johtava koiras otti hengiltä kilpailijansa, joka ei tajunnut pysyä tarpeeksi kaukana kutuaikaan. En siis tilannetta nähnyt, mutta eräänä päivänä pikkukoiras oli sopivasti kadonnut ja johtaja kukkoili yksin tyytyväisen näköisenä...

Säännöllinen ruokinta ja natriumbikarbonaatin lisäys akvaveteen auttavat mielestäni jonkin verran. Litroja minulla oli kombossa sata, ja kasvillisuus tiheää, vaikka vähän yksipuolista. Palloja oli alun perin kuusi, joista kaksi koirasta. Ei siis varsinaista ylikansoitusta

Nyt pallot ovat kokeilleet eloa pienessä 16 litran lajitankissa (japanityyliin). Ajattelin, jos vielä vähän kutisivat, mutta ei näytä siltä että haluja olisi (lämpö nousee kolmeenkymmeneen helposti hehkulampulla), joten siirto tulee isompaan kun päätän ketä mihinkin tankkiin lopulta päätyy ja missä seurassa.

[kimsl]

Oletko saanut kääpiöpallokaloja kudetettua? Miten? Mitkä on vesi arvot? Mitä teet ennenkuin ne rupeavat kutemaan/mikä kudun laukaisee?

[sekopää]

Olen kenties perustamassa laji akvaariota (120-128 l). Tässä toisaalta keskustelua ko. akvaariosta.

Partamonnin laittaminen noiden pallojen kanssa on vissii kyseenalaista ja "omalla vastuulla". Olen lukenut paljon eri paikoista puolesta ja vastaan kommentteja.

Mutta tuolta linkistäkin selviää suurin huolen aiheeni kääpiöpallojen kanssa, eli se syömä puoli. Näen silmissäni, että minulla on esim. 5 suloista kääpiöpalloa, jotka vuorotellen kuolevat nälkään kun en saa niitä syömään

Olisi kiva kuulla kääpiöpallojen omistajilta juttuja tuosta ruokinnasta ja sen mahdollisista vaikeuksista.