Tonkijan, leviksen ja partiksen kuolema, joku tauti, apua!!

[Miisi]

Tarvitsen asiantuntija-apua tai edes sivistyneitä arvauksia, mikä tauti, mitä nyt tapahtuu! Akvaariossani on ONGELMA.

(Nykyiset vesiarvot viestin lopussa.)

Kalakanta ennen ongelmia: 2 Riotapajosin tonkijaa, 1 punaevätonkija, 3 leväbarbia, kolme lehtikalaa, 2 partista, 1 ruostepleko, 1 iririn kultajuovapleko

Kaikki lähti siitä, kun järjestäin ihan mukavat vesiarvot omaavassa akvaariossani tapahtui pH romahdus. Iririn kultajuovaplekoni kuoli, ruostepleko, joka johtaa koko akvaariota, oli kalpeana hiljaa, ei määräillyt edes partiksia. Muutkin kalat näyttivät kärsiviltä. Tein vesitestit ja huomasin kauhukseni pH:n olevan 4,5!!! Vaihdoin heti reilusti vettä ja pH nousi seitsemän kieppeille. Erään asiantuntijan mukaan Espoon Pitkäjärven veden kH (vai gH) kovuus on niin pieni että hyvästäkin hoidosta huolimatta pH saattaa yllättäen romahtaa - sain siis tavallaan synninpäästön... Noh, kalat siitä sitten piristyivät paitsi yksi iso Riotapajosin tonkija-parka, jolle tuli reikä silmän yläpuolelle. Ihan siisti reikä, kertakaikkiaan kuin se olisi synnynnäinen vika. Reikä suureni parin millin kokoiseksi ja viereen tuli toinen. Pikkureikiä tuli muutama lisää ja eka reikä parani. Reiät siirtyivät pikkuhissukseen kohti otsaa. Tonkija alkoi voimaan huonosti, silmiin tuli harmaa peite ja ehkä vähän muuallekin. Muutkin tonkijat alkoivat vaikuttaa sairailta. Kävin kalakaupassa hakemassa bakteeri- ja loislääkkeen ja Calcifixiä puskuroimaan pH:n aloilleen.

Kävimme kalojen kanssa läpi sekä tuon lääkkeen että sen jälkeen vielä sienilääkkeen - joka tappoi lähes kaikki kasvit akvaariostani ja tukki suodattimen katastrofin partaalle... Kalat piristyivät, suodatin tuli putsattua, reikäinen tonkija-parkanikin tuli ihan intsuna syömään, reiät eivät vaan parantuneet. Tähän mennessä aikaa oli kulunut helmikuulta maaliskuun lopulle.

Tonkija-paralle tuli uudestaan harmaat peitteet silmiin mutta se tuli kuitenkin syömään. Muut kalat vaikuttivat ihan pirteiltä, lehtikset ja partikset vallan kutivat, partikset saivat mädin poikasiksi asti jotka sitten kai syötiin armaiden tonkijoitteni toimesta - hyvä niin, en tarvitse viittäkymmentä partista. Nyt viime torstaina huomasin yhden leväbarbin hengittävän tosi nopeasti. Perjantaiaamuna äkkäsin ruosteplekon syömästä ihan pulleana menehtynyttä leväbarbia. Samana iltana toinen partis, "Rouva" kuoli täysin varoittamatta ja jätti jälkeensä surevan leskensä, "Herran". Megasairas Riotapajossintonkijani menehtyi lauantaina.

Nyt näyttää siltä, että toinen jäljellä olevista leväbarbeista olisi vähän huonossa kunnossa kuten myös toinen jäljellä olevista Riotapajosin tonkijoista. Muut vaikuttavat normaaleilta, lehtiksiä ei ole missään vaiheessa vaivannut mikään.

Mitä nyt:
Mikä tonkijaa vaivasi? Mihin silakka ja Rouva kuolivat (leväbarbi ja partis)? Haluaisin ehdottomasti laittaa akvaarioon jotain lääkettä - ehkä sienilääkettä? - että saisin sen taudin/ongelman mikä siellä mahdollisesti vielä on, kitkettyä. Tiedän, pitäisi tässä odotella ja katsella, mutta kun kalat kuolevat käsiin enkä haluaisi menettää niitä enempää, etenkään noita ihania tonkijoita. Voi olla että partis Herralla ja Silakkaryhmän (leväbarbit) kahdella jäsenellä on harmahtavaa peitettä vähän - kai.

Vesiarvot ovat pysyneet jotakuinkin täysin stabiileina helmikuisen pHromahduksen jälkeen:

pH ehkä noin 7,5, JBL tippatesti
pH ehkä noin 6,8, Tetra 5in1 liuskatesti
NO2 0 (mg/l), Waterlife tippatesti
NO2 0 (mg/l), Tetra 5in1 liuskatesti
NO3 ehkä noin 50 (mg/l), Tetra tippatesti
NO3 ehkä noin 50 (mg/l), Tetra 5in1 liuskatesti
gH >6 (2d), Tetra 5in1 liuskatesti
kH ehkä noin 3 (2d), Tetra liuskatesti

Kalakanta nykyään: 1 Riotapajosin tonkija, 1 punaevätonkija, 2 leväbarbia, 3 lehtikalaa, 1 partis ja 1 ruostepleko. Akvaario on 240l, vettä vaihtelen viikon-parin välein, kolmasosan tai puolet kerrallaan, fiilispohjalta. Akvaariossa on Eheimin pyöreä hyvänkokoinen ulkosuodatin sekä Eheimin noin 200l mitoitettu sisäsuodatin.

Akvaario on ollut pystyssä noin 1,5v, enkä tiedä edelleenkään akvaarioista paljoakaan...

[Mari Kurki]

Tonkijan ongelma kuulostaa kovasti reikäpäätaudilta. Se puhkeaa usein juuri stressin seurauksena.
Harmahtava peite kaloilla voi olla samettitautia, mutta näkemättä on mahdotonta sanoa.
Muiden kalojen menehtymisen syyksi veikkaan äkillistä happikatoa.
Allas on tuolle kalastolle mielestäni liian pieni, ja noinkin monen eri kirjoahvenlajin yhdistäminen tuohon tilaan aiheuttaa erittäin todennäköisesti stressiä kaloille.
Nitraattiarvo on melkoisen korkea, olisi hyvä jos se ei nousisi yli 25 mg / l. Vettä kannattaa vaihtaa noin raskaalla kuormituksella altaasta vähintään puolet viikossa, mieluummin useamminkin.
Älä lääkitse allasta nyt millään, vaan vaihtele reippaasti vettä ja seuraa kalojen käytöstä. Mikäli jotain radikaalia heikentymistä tapahtuu, niin siinä vaiheessa katsotaan sitten lääkitystä uudelleen.

[Miisi]

Mari, kiitos vastauksestasi!

Jokin taho kertoi minulle, ettei tämän kokoiseen akvaarioon voi vaihtaa viikottain puolia vesiä kerrallaan vaan vähemmän, ettei aiheuta stressiä kaloille?

Niin, useita (3 lajia) kirjoahvenia, kyllä... Tosin - ehkä yllättävääkin - lehtikalat, vaikka ovatkin kirjoahvenia saavat olla täysin rauhassa eivätkä hekään häiritse ketään. Sen sijan punaevätonkija pomottaa Riotapajosi-parkaa nykyään lähes tauotta - tulisikohan minun hankkiutua jommasta kummasta eroon? Lehtikaloista muodostui kutupari, tarkoituksenani on hankkiutua kolmannesta pyörästä eroon, en vaan ole nyt kiirehtinyt asian kanssa koska vastoin ennakkovaroituksia, kutupari ei olekaan ahdistellut yksinäistä kolmatta vaan antaa yleensä uiskennella mukana.

Happikatoon on vaikea uskoa, ulkosuodattimen takaisinvirtaus on vesiputousasennossa, lotina on melkoinen, vesi putoaa altaaseen usean sentinkorkeudelta. Lisäksi sisäsuodattimen takaisinvirtaus on suunnattu niin, että vesi"patsas" - onneksi äänetön - on muutaman sentin mittainen ja korkeuttakin sentin verran, että pinta sekoittuu kunnolla.

Reikä(pää)tautia itsekin olen ajatellut sen olleen. Reikä-osio oireyhtymästä ei ole tarttunut muihin, pelkästään lisäoire, se harmaa lähes näkymätön peite. Nyt en pysty väittäämään näkeväni peitettä kaloilla mutten vielä uskalla rentoutuakaan kalojen suhteen... Minkälainen on samettitauti?

Vastahakoisesti olen tullut samaan tulokseen, en lääkitse allasta nyt millään vaan huolestuneena seuraan vierestä.

[Mari Kurki]

Jokin taho kertoi minulle, ettei tämän kokoiseen akvaarioon voi vaihtaa viikottain puolia vesiä kerrallaan vaan vähemmän, ettei aiheuta stressiä kaloille?

No tuota.. Asia ei ole aivan yksioikoinen. Se mikä kaloja stressaa, on muutos. Akvaariossa ollessaan vesi muuttuu. Se happanee, siihen kertyy erilaisia ravinteita ja kuona-aineita joista läheskään kaikki eivät ole mitattavissa vesitesteillä. Mitä suuremmaksi ero akvaariossa olevan veden ja sinne vaihdossa lisättävän veden välillä kasvaa, sitä suurempi muutos on kaloille ja sitä enemmän se niitä stressaa. Vettä ei oikeasti voi vaihtaa liikaa. Luonnossahan se vaihtuu jatkuvasti, vaikka sitä ei helposti tule ajatelleeksi. Vaihda siis huoletta enemmän ja useammin.

Sen sijan punaevätonkija pomottaa Riotapajosi-parkaa nykyään lähes tauotta - tulisikohan minun hankkiutua jommasta kummasta eroon?

Suosittelisin tekemään niin. Mielestäni allas on turhan pieni kummallekin lajille. Sopivan kokoisia voisivat olla vaikkapa neitotonkijat, jos tonkijoista pidät.

Minkälainen on samettitauti?

http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/tauddino.php

[JJVi]

Eikö tuo harmaa kalvo silmissä johdu yleensä huonosta vedenlaadusta ja katoaa pois kunhan olot paranevat.

[Miisi]

Kiitoksia taas vastauksistanne.

Peitettä ei ole enää millään kalalla - jos sitä jollakin näistä joskus olikaan, nämä kun vaihtelevat sävyjään ihan varoittamatta... Minun on vaikea uskoa että peite olisi johtunut veden huonosta laadusta, sen verran tiheästi ja suurissa määrin olen vettä vaihdellut. Varoituksen liian paljosta veden vaihdosta kerrallaan kuulin vasta pari päivää sitten, joten olen onnellisen tietämättömänä vaihtanut sen puoli akvaariollista - yleensä - kerrallaan, ja aion siis jatkaa niin. Kunnes joku TAAS kumoaa tämänkin ehdottoman totuuden ehdottoman pitävin perustein... (pientä turhautumista omaan tietämättömyyteen havaittavissa? )

Ei se ollut samettitautia. Minun piti viedä kala EELAn tutkittavaksi maanantaina - elävänä, kuten heidän ohjeissaan nettisivuilla sanotaan - mutta se ehti siis kuolla jo lauantaina. Eivät ne olisi varmaan pakastekalaa huolineet?

No tämä kalakanta sitten, onko se nyt liian suuri vai sopiva? (12cm tonkija, 15cm tonkija, kaksi isoa ja pulleaa leväbarbia, kolme lehtikalaa, yksi 15cm pleko ja pikku-Herra Partamonni) Jos laitan Tapajosin ja ylimääräisen lehtikalan pois, voin siis ehkä hankkia muutaman pienemmän kalan tilalle? Voisiko muutama tiikerinuoliainen tulla kyseeseen?

Ai niin, Junglen vai Tetran vedenparannusainetta vedenvaihdon yhteydessä, jos ei hintaa verrata? Meillä on Espoon Pitkäjärven vesi.

[itaki]

Tiikerinuoliaiset eivät tuonne mahdu, kasvavat isoiksi ja ovat parvikaloja. Ei siis kannata erehtyä ostamaan niitä "pieniä ja söpöjä" tikruja....
Muutenkaan ei olisi nyt kovin suositeltavaa hankkia uusia kaloja, mikäli akvaariossa on ollut ongelmia. Katsele tilannetta mielummin rauhassa eteenpäin ja luovu hyvissä ajoin ylimääräisistä/akvaarioon mahtumattomista kaloista

[Mari Kurki]

Ai niin, Junglen vai Tetran vedenparannusainetta vedenvaihdon yhteydessä, jos ei hintaa verrata? Meillä on Espoon Pitkäjärven vesi.

Junglen

[Miisi]

Joop, en mene ostelemaan uusia kaloja - ainakaan vielä. Nyt kalat vaikuttavat suorastaan tyytyväisiltä, niiden värit ovat normaalit ja ovat kokoajan kerjäämässä toiveikkaina ruokaa. Eli tauti on nyt hetkeksi saatu kuriin, vähintään välirauha on solmittu.

Onko Junge vai Tetra (vedenparannusaineina) vastakkainasettelu verrattavissa asetteluun HIFK vai Jokerit vai onko niissä oikeasti oleellista toiminnallista eroa?

Voisinko tehdä jotain saadakseni tonkijat sietämään toisiaan? Tilanne ennen tätä mystistä tautihyökkäystä oli sellainen, että jokaisella oli oma reviiri - Pomolla toki suurin, mutta Tapajoseillakin oli kuitenkin reviirit joita puolustettiin urheasti. Kun Tapajosit heikkenivät, Pomo otti niiden reviirit omakseen. Jos nyt laitan ostamani ison juurakon akvaarion siihen päähän jossa Pomo ei enimmäksen viihdy, olisiko toivoa, että Tapajos saisi otettua uuden rajatun alueen haltuunsa vai onko menetetty menetettyä?

[memma]

Onko Junge vai Tetra (vedenparannusaineina) vastakkainasettelu verrattavissa asetteluun HIFK vai Jokerit vai onko niissä oikeasti oleellista toiminnallista eroa?

Tuosta jalkapallosta en osaa sanoa, mutta kyllä Tetrassa ja Junglessa on eroa. Esimerkiksi kloramiinien käsittelykyvyssä. Tetra lupaa poistaa vapaan kloorin vedestä, Jungle myös kloramiinin. Kovasti Akvaariokeskuksessa vakuutettiin uuden Tetran litkun olevan pätevämpää kuin vanhan; kuitenkin mukaani saamissani ilmaispakkauksissa ei edelleenkään puhuta kloramiineista mitään. Tiedä sitten tuosta sen tarkemmin.

Ainakin Jungle on käytössä monin verroin halvempaa. Purkin ostohinta on toki suurehko, mutta aine on myös varsin riittoisaa.