Paratiisikala-tuntijat huom!

[partis<3]

Pähkäilen täällä, olenko tehnyt huonon vaihdon...

Ostin eilen kaksi paratiisikalaa. Toinen oli varma koiras, toisesta ei ollut varmuutta. Koiras ajoi sitä toista takaa jatkuvasti, joten päättelin että josko olisi sitten poika, ja kävin vaihtamassa. Nyt koiras ajaa tätä uuttakin takaa aivan hulluna. Mutta väri on vaihtunut. Sitä ensimmäistä koiras ajoi sini-punaisen värisenä, ja se toinen valahti valkoiseksi kuin lakana. Nyt tätä uutta koiras ajaa kullanvärisenä, paitsi päälaki ja niska ovat siniset. Uusi kala on samoissa väreissä.

Meninkö vaihtamaan tytön poikaan?

[7330]

En osaa sanoa mitään muuta kuin sen, mitä eilen huomasin, kun ostin itse kaksi paratiisikalaa, ilmeisesti koiraan ja naaraan: kun isommat, vanhat kalat tulivat tutkimaan pussissa olevia tulokkaita, koiras muuttui jokseenkin kullanväriseksi, kun taas naaras vaihtoi värinsä aivan valkoiseksi.
Paratiisien sukupuolten erottaminen tuntuu olevan harvinaisen hankalaa, mutta naaras on yleensä ruskeampi, vaaleampi ja evät ovat lyhyet. Koiraan evät taas tuntuvat venyvän jo aika varhain pitkiksi. Itse luulin ennen, että sinertävät yksilöt olisivat koiraita, mutta ne taitavatkin olla vain eri värimuunnosta Ainakin tuo vaaleansininen otus on aivan lyhyteväinen ja maha pulleana mädistä. Oma uusi koiraani on nyt massaltaan ehkä puolet aikuisista, mutta sillä on jo selvät pidentyneet evät.

[partis<3]

Täällä viritellään kututunnelmia, joten taitaa olla pariskunta minulla täällä. Eli tuosta käytöksestä karanteenissa ei paljoa pystynyt sanomaan. Toisaalta varmahan ei voi olla ennen kun oikeasti näkee että tuo toinen noista mätiä saa aikaiseksi.

Vielä pitäisi keksiä nimet tälle pariskunnalle, mutta ei onnistu. Ei sitten millään. Aikaisemmin on vain katsonut kalaa ja tiennyt mikä sen nimi on, mutta ei paratiisikaloille näemmä keksitä nimiä yhtä helposti. Lisäksi pitäisi ratkaista, miten tuon herran saisi tajuamaan ettei omalle peilikuvalleen kannata uhitella kun se vastustaja ei väsy ikinä.

[111na]

Tunnen paratiisikalaa sen verran, että minulla oli neljä koirasta, jotka olivat aluksi pitkään kasvamassa samassa akvaariossa. Myöhemmin samassa oli kolme ja lopuksi kaksi.

Ne viettivät aikansa lähinnä uhittelemalla toisilleen, mikä oli evien levittelyä värit tummana ja kyöräämistä ja välillä yhteenottoja jopa niin että suomuihin tuli jälkiä. Lähinnä vain ruoka-ajaksi touhut unohtuivat. 'Kontaktitaistelulajit' vähenivät sitä mukaa kun toistensa luonteet tulivat tutuiksi.

Yksi neljästä oli rauhallisempi luonteeltaan ja useimmin väistyi: se harvoin muutti väriäänkään tavallista tummemmaksi. Yksi pari oli hyvin tasapainossa keskenään vaikkakin aina toistensa ympärillä ja ne jäivätkin pitemmäksi aikaa samaan akvaarioon. Kaksi muuta oleskeli useimmin enemmän omilla vakiopaikoillaan tässä 250-litraisessa akvaariossa.

Naaraitahan noista kahden piti olla, mutta se kokemus jäi. 'Härkäparin' yhteiselo alkoi muistuttaa kutupuuhia ajan myötä, lähes jatkuvaa kiehnäämistä ympyrää kylki kyljessä. Kuplapesääkin pidettiin, kuten kuvassakin on tilanne. Se yksi leppoisampi alistuva koiras ei mitenkään erityisesti muuttanut väriään vaaleammaksi kuin kalat yksinäänkään rauhassa ovat.

[7330]

111na,
koiraasi ovat tosiaan noin ruskeita&lyhyteväisiä? Nyt en sitten tiedä yhtään, mitä tuo oma sakkini on. Aikalailla tuon näköisiä nimittäin on kaksi naaraaksi luulemistani. Kolmannella on samanlaiset evät mutta se on pääväriltään vaaleansininen.
Mutta tuskinpa koiraat olisivat keskenään yhtä sävyisiä kuin nämä: todella harvoin näkee kolmen aikuisen paratiisin edes uhittelevan toisilleen, yleensä uiskentelevat pitkin allasta, myös ihan lähekkäin, vähääkään toisistaan välittämättä. Myöskään nuorelle koiraalle ei juuri ole pullisteltu sen jälkeen, kun se tulopäivänään pistettiin tossun alle.

[111na]

Näissä yksilöissäkin on eroja. Viimeisessä on varmasti lyhyteväisin. Muistaakseni nämä ovat sinisen ja punaisen muodon risteytystä.

Eri kannat ja jalostuslinjat vaikuttanevat ulkonäön lisäksi myös luonteeseen.

Macropodus-sukua: http://www.casa-di-lago.de/thema1g.htm Sivun villimuodon linkki ei toiminut.

M. ocellatus (Jangtse)
M. ocellatus (Korea/Inch'on Chemulpo)
M. ocellatus (unbekannte Herkunft)
M. opercularis (Quan Nam)
Paradiesfisch - Wildformen
M. hongkongensis
M. concolor (Hué)
M. erythropterus

Macropodus opercularis kuvat.

http://gcmsite.yaroslavl.ru/aqua/aqua32.jpg

[7330]

Kiitos selvennyksestä (tai lisähämmennyksestä ).
Harmi, ettei tuo luonnonmuodon linkki auennut, mutta Google ainakin löysi mukavasti kuvia eri väri- ja evämuodoista.

Väreiltään nuo paratiisikalasi (ainakin tuo alimman kuvan yksilö) muistuttavat nyt tarkemmin katsoen kovasti koirasta, jonka annoin AnniinaH:lle. Sillä vain oli paljon pidemmät evät. Nykyisistä osa on punaisempia (tai saman värisiä, vain vähemmän sinistä), lähinnä ruosteenvärisiä, ja yksi taas mitä ilmeisimminkin sinistä muotoa. Sininen on nyt siis ainoa varma koiras päätellen jättimäisestä vatsastaan, tuntuu että se pian halkeaa mädistä. Mutta melko varmasti myös nuo kaksi punaista kalaa ovat naaraita, ihan jo käyttäytymisestä päätellen.

[111na]

Sininen on nyt siis ainoa varma koiras päätellen jättimäisestä vatsastaan, tuntuu että se pian halkeaa mädistä. Mutta melko varmasti myös nuo kaksi punaista kalaa ovat naaraita, ihan jo käyttäytymisestä päätellen.

Mätimunat ovat kyllä melko varma merkki. Evien muoto on monissa kuvissa erottavana tekijänä, liekö näin tyypillisesti luonnonmuodolla? Olen kuullut asiasta ristiriitaista: toinen sanoo evien muodon eroavan ja toinen ei.

http://gcmsite.yaroslavl.ru/aqua/aqua32.jpg
http://wasserfreund.kostenloses-forum.be/rss.php

Kirjaakin löytyy

[7330]

Sininen on nyt siis ainoa varma koiras päätellen jättimäisestä vatsastaan, tuntuu että se pian halkeaa mädistä. Mutta melko varmasti myös nuo kaksi punaista kalaa ovat naaraita, ihan jo käyttäytymisestä päätellen.

Mätimunat ovat kyllä melko varma merkki. Evien muoto on monissa kuvissa erottavana tekijänä, liekö näin tyypillisesti luonnonmuodolla? Olen kuullut asiasta ristiriitaista: toinen sanoo evien muodon eroavan ja toinen ei.

Niin tosiaan, varma merkki naaraasta eikä koiraasta. Mitähän olen tuossa illalla väsyneenä kirjoitellut.
Vaikuttaa tosiaan siltä, että ainakin luonnonmuodot sukupuolet erottaisi evien pituudesta, mutta miljoonan eri evämuodon kohdalla asia ei ole ihan niin yksinkertainen Ja jos jalostusaste vaikuttaa käyttäytymiseenkin, senkään suhteen ei asiasta voi ihan varma olla. Nyt siis tiedän viidestä paratiisista kahden sukupuolen jokseenkin varmasti: vaaleansininen paksumahainen on naaras ja pitkäeväinen kirkkaanvärinen sintti koiras. Jäljelle jää kolme lyhyteväistä enimmäkseen punaruskeaa, aika lailla kuviesi näköistä kalaa, joissa tosiaan sinistä väriä on vähän vähemmän ja luonne on erittäin leppoisa. Tuo kirja olisi kyllä näppärä apu näiden kalojen kanssa pärjäämisessä.
Kuvat varmaan auttaisivat aika lailla, mutta noiden kuvaaminen on melko mahdotonta. Altaan lasi on koko ajan kalkkiroiskeissa, koska noiden käsitys syömisestä on ruokkijan pureminen ja kasteleminen mahdollisimman tehokkaasti, ja pitemmän ajan viettäminen vaikka kameran kanssa ruokintanurkalla saattaa päättyä siihen, että joku kaloista hyppää syliin. Paikallaan eivät tietenkään ole sekunnin murto-osaakaan.