Emokalat ovat siirtäneet sätkyttelevät pikkuiset kutualustalta miekkakasvin lehdelle ja varatioivat tenaviaan tarkasti. En tosin usko, että poikaset vielä selviäisivät kovinkaan pitkään, vaikka yövaloa niillä pidänkin. Harjoittelun piikkiin menee vielä, ja varmasti muut kiekot sekä kardinaalitetrat pitävät huolen harhautuneista vastakuoriutuneista.
Mutta nyt voin ainakin hyvällä omallatunnolla alkaa kyhäämään kutuallasta, kun tiedän että minulla on kuin onkin "toimiva" kutupari.
Siitäpä tulikin mieleeni: Pitääkö poikasille kasvattaa artemiaa itse, vai voiko niitä ruokkia pakastetulla artemialla, pakastetuilla kykloopeilla ja mahdollisesti munankeltuaisella ym. siihen asti, että suusta mahtuu hyttysentoukat ja teollinen vauvaruoka?
