Olen rakentamassa tankkiani uuteen uskoon ja haluaisin vähän neuvoja.
Mitä pieniä lajeja voisin laittaa jo entuudestaan olevien multien seuraksi?
Olen ihastunut Sauloseihin mutta tiedän monien tuhahtavan paheksuvasti kahden järven kalojen sekoittamiselle.
Olisiko jollakin tarjota ratkaisua?
120l Tangyanika/Malawi?
Valvoja: Moderaattorit
-
arasila
- Member
- Viestit: 415
- Liittynyt: 10:11, 29.04.2004
- Akvaarioseurat: Ciklidistit, HAS
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Lajit joita minusta voisi altaaseen harkita ovat pienemmät Julidochromikset, kuten J. ornatus, Neolamprologus caudupunctatus ja N. leleupi. N. buecheri on samantapainen kuin N. leleupi ja jää pienemmäksi mutta ei valitettavasti ole yhtä värikäs. Yhtä pariskuntaa enempää ei tuon kokoiseen akvaan mene, mikä voi olla ongelma kaloja ostettassa. Varsinkin julidochromikset tappavat kolmannen pyörän armotta (ja ovat muutenkin melko vaikeita hoidettavia). Kaikkia mainittuja lajeja on/on ollut hiljattain saatavissa NL-Aquasta.
Lueteltuja lajeja on menestyksekkäästi pidetty yhdessä, mutta luonnossa ne esiintyvät varsin erilaisessa ympäristössä. Minulla oli julidochromiksia, multifasciatuksia ja leleupeja 200-litraisessa altaassa, joka oli sisustettu niin, että keskellä oli hietikkoa ja kotilonkuoria multifasciatuksille ja molemmissa päissä kivikasa. Minulla tämä toimi kohtuullisen hyvin.
Myös N. brevistä, joka on kotiloahven sekä N. signatusta voisi harkita, jos nämä eivät ole liian samanlaisia altaan nykyisten asukkaiden kanssa. Jälkimmäinen laji ei ole varsinainen kotilokutija (vaikka suomenkielisestä nimestä "kultavatsakotiloahven") näin voisi päätelläkin. Luonnossa laji kaivaa tunneleita pohjamutaan, mutta hyväksyy akvaariossa kotilonkuoria pesäluolikseen. Molemmat lajit ovat mielestäni varsin kauniita vaikkeivät suoranaisesti värikkäitä olekaan. N. signatuksen hyvä puoli on myös se, että sukupuolet ovat täysin erinäköiset ja pariskunnan valitseminen kaupassa on siksi helppoa.
P. saulosia en altaaseen suosittelisi laittamaan, koska
1) Mbuna-ahvenia pidetään ryhmänä ja 120-litrainen allas on lajille varsin pieni vaikka muita kaloja ei olisi.
2) Saulosit ja multifasciatukset käyttävät täysin erilaista ravintoa (saulosti pääasiassa kasvis-, multifasciatukset eläinplanktonia). Vääränlainen ravinto aiheuttaa kasvisravintoa syövissä kaloissa nk. malawi bloatia. Eläinravintoa käyttävät kalat eivät yleensä saa kasvispainotteisesta ruoasta riittävästi proteiineja.
3) Malawit ovat sopimattomia samaan altaaseen multifasciatusten kanssa myös siksi, että ne ovat vilkkaina ja agressiivisina kaloina todennäköisesti syövät kaiken ruoan ennen multifasciatuksia.
4) Malawi- ja Tanganjika-järvien vesikemia poikkeaa huomattavasti toisistaan, ja siksi ko. järvien lajeja ei yleensä tulisi pitää samassa altaassa. Vesikemian merkityksestä lajien hyvinvointiin on tosin vaihtelevia näkemyksiä.
5) Mbuna-lajien (lohkareranta) ja kotiloahventen (kotilonkuoririutta) biotooppi luonnossa poikkeaa huomattavasti toisistaan, ja (varsinkin pientä) allasta on siksi vaikea sisustaa molempien tarpeita vastaavaksi. Tämä ongelma tosin esiintyy myös lueteltujen tanganjikalaisten lajien tapauksessa.
Lueteltuja lajeja on menestyksekkäästi pidetty yhdessä, mutta luonnossa ne esiintyvät varsin erilaisessa ympäristössä. Minulla oli julidochromiksia, multifasciatuksia ja leleupeja 200-litraisessa altaassa, joka oli sisustettu niin, että keskellä oli hietikkoa ja kotilonkuoria multifasciatuksille ja molemmissa päissä kivikasa. Minulla tämä toimi kohtuullisen hyvin.
Myös N. brevistä, joka on kotiloahven sekä N. signatusta voisi harkita, jos nämä eivät ole liian samanlaisia altaan nykyisten asukkaiden kanssa. Jälkimmäinen laji ei ole varsinainen kotilokutija (vaikka suomenkielisestä nimestä "kultavatsakotiloahven") näin voisi päätelläkin. Luonnossa laji kaivaa tunneleita pohjamutaan, mutta hyväksyy akvaariossa kotilonkuoria pesäluolikseen. Molemmat lajit ovat mielestäni varsin kauniita vaikkeivät suoranaisesti värikkäitä olekaan. N. signatuksen hyvä puoli on myös se, että sukupuolet ovat täysin erinäköiset ja pariskunnan valitseminen kaupassa on siksi helppoa.
P. saulosia en altaaseen suosittelisi laittamaan, koska
1) Mbuna-ahvenia pidetään ryhmänä ja 120-litrainen allas on lajille varsin pieni vaikka muita kaloja ei olisi.
2) Saulosit ja multifasciatukset käyttävät täysin erilaista ravintoa (saulosti pääasiassa kasvis-, multifasciatukset eläinplanktonia). Vääränlainen ravinto aiheuttaa kasvisravintoa syövissä kaloissa nk. malawi bloatia. Eläinravintoa käyttävät kalat eivät yleensä saa kasvispainotteisesta ruoasta riittävästi proteiineja.
3) Malawit ovat sopimattomia samaan altaaseen multifasciatusten kanssa myös siksi, että ne ovat vilkkaina ja agressiivisina kaloina todennäköisesti syövät kaiken ruoan ennen multifasciatuksia.
4) Malawi- ja Tanganjika-järvien vesikemia poikkeaa huomattavasti toisistaan, ja siksi ko. järvien lajeja ei yleensä tulisi pitää samassa altaassa. Vesikemian merkityksestä lajien hyvinvointiin on tosin vaihtelevia näkemyksiä.
5) Mbuna-lajien (lohkareranta) ja kotiloahventen (kotilonkuoririutta) biotooppi luonnossa poikkeaa huomattavasti toisistaan, ja (varsinkin pientä) allasta on siksi vaikea sisustaa molempien tarpeita vastaavaksi. Tämä ongelma tosin esiintyy myös lueteltujen tanganjikalaisten lajien tapauksessa.