250 l akva ollut pystyssä n. 2kk. Alunperin kaloina:
1 partamonni
1 darionuoliainen (vanha otus, seuraa en aio hankkia)
1 leväbarbi (pirteä vanhus)
12 kuusiraitabarbia
ja keltakääpiöahvenpariskunta (sininen värimuunnos)
Kalat voivat mukavasti. Tappioina kuitenkin yhtenä aamuna huomasin darionuoliaisen herkuttelevan keltakääpiönaaraalla. Tuskin lennosta teurastanut ainakaan hyvävointista yksilöä. Ei muuten terveitä kaloja hätistele. Aiemmin keltsikin oli ihan pirteä, joten epäilen kuitenkin väkivallantekoa taustalla. Pääepäiltynä murhaan keltispoika, joka antaa kyytiä kuusiraidoillekin ainakin ruoka-aikaan. Edellisinä päivinä kovasti kiehnuuttivat keskenään eli kutupuuhia? Välillä antoivat aika kovia töytäisyjä toisilleen puolin ja toisin.
Nyt mietinkin, että hankkisin pojalle uuden naisen. Olisiko kuitenkin järkevämpää ottaa pari neitoa haaremiksi? Vai alkavatko rettelöimään vielä enemmän? Askarruttaa vielä sekin, että uudet tytöt ovat ostettaessa taas jo jonkin verran pienempiä eli kestävätköhän tämän raikulipojan kyydissä...
Keltakääpiöpojalle naisseuraa
Valvoja: Moderaattorit
-
- Junior Member
- Viestit: 61
- Liittynyt: 22:57, 30.05.2007
- Paikkakunta: Lempäälä
-
- Advanced Member
- Viestit: 1337
- Liittynyt: 16:39, 07.12.2003
- Akvaarioseurat: TAY
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Turku
Täälläkin on omien keltsien osalta huomattu jahtailua, mutta niinpäin, että naaras jahtaa puolet suurempaa koirasta.
Akvaariokin on paljon pienempi, 65 litrainen on kyseessä. Mutta ei jahtausta ihan hirveän kauheasti imene, paitsi nyt kun niillä on poikaset.
Akvaariosi on kuitenkin noin suuri, joten voisit ehkäpä mielestäni kokeilla naarasta pojalle seuraksi. Jos vain piilopaikkoja löytyy, niin veikkaanpa että kaikki menee hyvin. Tätä mieltä näitä omia kääpiöahvenia seuratessa.

Akvaariokin on paljon pienempi, 65 litrainen on kyseessä. Mutta ei jahtausta ihan hirveän kauheasti imene, paitsi nyt kun niillä on poikaset.

Akvaariosi on kuitenkin noin suuri, joten voisit ehkäpä mielestäni kokeilla naarasta pojalle seuraksi. Jos vain piilopaikkoja löytyy, niin veikkaanpa että kaikki menee hyvin. Tätä mieltä näitä omia kääpiöahvenia seuratessa.

-
- Senior Member
- Viestit: 605
- Liittynyt: 18:15, 18.10.2005
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Multia
Tässä kohtaa piilopaikkojen merkitystä ei voi ylikorostaa. Kiviä ja juurakoita vaan läjäpäin altaaseen.
Itselläni pärjäsi aikoinaan näillä eväin jopa 240-litraisessa muutama alle kymmensenttinen seeprakirjoahven ja 20-senttinen tappaja-sitruunakirjoahven. Tämä ei tietenkään toiminut pidemmän päälle, mutta yllättävän hyvin kuitenkin.
Itselläni pärjäsi aikoinaan näillä eväin jopa 240-litraisessa muutama alle kymmensenttinen seeprakirjoahven ja 20-senttinen tappaja-sitruunakirjoahven. Tämä ei tietenkään toiminut pidemmän päälle, mutta yllättävän hyvin kuitenkin.
Se lisääntyy mitä katsot ja ruokit.
-
- Junior Member
- Viestit: 61
- Liittynyt: 22:57, 30.05.2007
- Paikkakunta: Lempäälä
Meille saatiin eilen pitkän odottamisen jälkeen kaveri keltakääpiöahvenelle. Nyt seuraillaan käytöstä. Mitä tuo tarkoittaa, kun entinen (naaras?) lähestyy uutta (koiras?) vinottain, tai siis lähes kyljellään uiden, ja yrittää "läpsäyttää" pyrstöllä? Uusi (koiras?) menee yleensä pakoon.
Entä miksi keltakääpiöahvenet suipistavat huuliaan? Ihan piti ihmetellä, miten noin pieni kala saa huulensa niin törrölleen.
Entä miksi keltakääpiöahvenet suipistavat huuliaan? Ihan piti ihmetellä, miten noin pieni kala saa huulensa niin törrölleen.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1268
- Liittynyt: 14:20, 05.11.2006
- Paikkakunta: Etelä-Pohjanmaa
- Viesti:
Mulla, kun töyhtökääpiöahvenkoiras teki noin, sillä oli selvästi kutuhommat mielessä.Juuso kirjoitti:Meille saatiin eilen pitkän odottamisen jälkeen kaveri keltakääpiöahvenelle. Nyt seuraillaan käytöstä. Mitä tuo tarkoittaa, kun entinen (naaras?) lähestyy uutta (koiras?) vinottain, tai siis lähes kyljellään uiden, ja yrittää "läpsäyttää" pyrstöllä? Uusi (koiras?) menee yleensä pakoon.