Ravut
Valvoja: Moderaattorit
-
Kalakaverit
- Advanced Member

- Viestit: 2102
- Liittynyt: 11:59, 01.09.2006
- Akvaarioseurat: HAS, SMAS, @#merivesi.fi
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo
Jos haluaa sisustaa altaan myös kasveilla, niin laittaisin sinirapu- tai punarapu pariskunnan. Punaravusta on myös saatavilla erilaisia värimuunnoksia, joista itseltäni löytyy "blue pearl". Nimensä mukaisesti kauniin helmiäisen vaaleansininen, ainakin pienenä. Kasveista on tähän asti silpunnut vain vesiruton ja järsinyt hieman miekkakasvien taimista lehtien reunoja.
Siniravut taasen nukkuvat vieritysten monnisten kanssa, joten saavat kalat olla rauhassa.
Omien kokemusten mukaan nämä lajit rauhoittuvat vanhemmiten tuon tuhoamisen suhteen.
Siniravut taasen nukkuvat vieritysten monnisten kanssa, joten saavat kalat olla rauhassa.
Omien kokemusten mukaan nämä lajit rauhoittuvat vanhemmiten tuon tuhoamisen suhteen.
-
memma
- Advanced Member

- Viestit: 2151
- Liittynyt: 21:11, 25.03.2004
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Helsinki
Tavallaan sikäli vielä pahempia, että tekevät sen ihan yksikseenkinsanna14 kirjoitti:Taitaa noi marmoriravut lisääntyä kuin partamonnit
Jotkut harrastajat leikkaavat noilta pään saksilla. Itse laitan ravut pakastimeen. Kuulostaa julmalta, mutta selkärangattomien kyseessä ollessa se on myös ihan laillinen keino. Yhtälaillahan rapuja saa keittää hengiltä.. Meillä nuo menevät kalojen ruoaksi, joten sikäli eivät mene "hukkaan" jos näin haluaa ajatella.Mimos kirjoitti:Pitäis jotenkin omista päästä eroon, kun ei edes tiedä miten tuollaiset otukset pitää listiä noin 4 cm pitkiä..
528 l: Corydoras sterbai, L-134, Liosomadoras oncinus, Platydoras costatus, Megalechis thoracata, Moenkhausia pittieri
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
-
memma
- Advanced Member

- Viestit: 2151
- Liittynyt: 21:11, 25.03.2004
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Helsinki
Juu, marmoreille ei välttämättä kannata antaa lasten antaa nimiä.. Meillä on yksi nimeltä Lissu, muut ovat vain marmorirapujasanna14 kirjoitti:Taitaa olla paras ettei lasten lemmikeiksi oteta. Vähäsen herkkää porukkaa ovat, kuollutta platya itkettiin monta päivää. Lisääntyykö noi siniset ja punaset yhtä mukavasti? Juovaharjarapu rupee kuullostamaan hyvältä vaihtoehdolta. Kiitos marmorirapujen omistajat vastauksista.
Sini- ja punarapujen lisääntyminen ei myöskään ole mitenkään harvinaista, mutta ainakin ne tarvitsevat siihen erilliset sukupuolet. Juovaharjaravut eivät taida lisääntyä tavan akvaariossa lainkaan, toukat mahdollisesti tarvitsevat murtovettä.
528 l: Corydoras sterbai, L-134, Liosomadoras oncinus, Platydoras costatus, Megalechis thoracata, Moenkhausia pittieri
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
-
nirppu
- Advanced Member

- Viestit: 1268
- Liittynyt: 14:20, 05.11.2006
- Paikkakunta: Etelä-Pohjanmaa
- Viesti:
Itse myös juovaharjaravun omistaneena ehdottaisin yhdeksi vaihtoehdoksi siniharjarapua. Mulla on niitä kaksi ja elelevät pohjalla mm. höttöisiä pohjatabletteja harjoillaan kauhoen. Lapset tykkäävät ainakin meillä niistä (vaihtavat mm. väriään välillä, kun vaihtavat kuorensa...). Omani olen tilannut akvaariokeskuksesta, joten teilläpäin saatavuuskaan ei ole ongelma.
Juovaharjarapu eli mulla täysin pintakasvillisuuden seassa. Yöllä saattoi käväistä pohjalla, mutta kukas sitä oli katselemassa. Myös siniharjojen ruokinnan olen kokenut helpommaksi.
Lisään tähän vielä linkin yhteen keskusteluun http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... sinihar%2A.
Juovaharjarapu eli mulla täysin pintakasvillisuuden seassa. Yöllä saattoi käväistä pohjalla, mutta kukas sitä oli katselemassa. Myös siniharjojen ruokinnan olen kokenut helpommaksi.
Lisään tähän vielä linkin yhteen keskusteluun http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... sinihar%2A.
Meillä ei siniharjaravuista näy kun viuhuvat lapaset (vai harjasetko?)
. Ja pelottavin kala akvaariossa lienee mustamolli. Eli kovin ujoja. Ovat olleet meillä jo puoli vuotta. Olisko rohkeampia jos ei olis kaloja? Juovaharjarapuja ja siniharjarapuja vois varmaan pitää keskenään, vai olenko väärässä. Onko kukaan kuullut sellaisesta otuksesta kun aurinkorapu?
-
Kalakaverit
- Advanced Member

- Viestit: 2102
- Liittynyt: 11:59, 01.09.2006
- Akvaarioseurat: HAS, SMAS, @#merivesi.fi
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo
Siniharjaravut ovat arempia ja piiloittelevat enemmän kuin juovaharjat. Tulevat hyvin toimeen samassa altaassa.
Aurinkoravut ovat pirteän oransseja, kilttejä, pieniä pyrstörapuja. Nekin ihan suositeltavia jos jostain saat niitä tilattua. Koska aurinkorapu ei kasva kuin 4-5cm mittaan, en suosittele sitä yhdistettävän isompien pyrstörapujen kanssa. Taistelussa tämä pieni rapu häviää ilman mitään mahdollisuutta. Sukarapujen, harjarapujen sekä kalojen kanssa yhteiselo voisi sujua paremmin ilman ongelmia.
Aurinkoravut ovat pirteän oransseja, kilttejä, pieniä pyrstörapuja. Nekin ihan suositeltavia jos jostain saat niitä tilattua. Koska aurinkorapu ei kasva kuin 4-5cm mittaan, en suosittele sitä yhdistettävän isompien pyrstörapujen kanssa. Taistelussa tämä pieni rapu häviää ilman mitään mahdollisuutta. Sukarapujen, harjarapujen sekä kalojen kanssa yhteiselo voisi sujua paremmin ilman ongelmia.
-
nirppu
- Advanced Member

- Viestit: 1268
- Liittynyt: 14:20, 05.11.2006
- Paikkakunta: Etelä-Pohjanmaa
- Viesti:
Mulla on kyllä samassa altaassa mm. kirjoahvenia ja kyllä meillä siniharjat on esillä ihan päivittäin. Annan joka aamu puolikkaan höttötabun kahdessa palassa lähelle rapujen piiloja (usein ennenkuin valot edes ovat päällä).sanna14 kirjoitti:Meillä ei siniharjaravuista näy kun viuhuvat lapaset (vai harjasetko?). Ja pelottavin kala akvaariossa lienee mustamolli. Eli kovin ujoja. Ovat olleet meillä jo puoli vuotta. Olisko rohkeampia jos ei olis kaloja?
Suosituin "piilo" tällä hetkellä on sivulasin ja siihen nojaavan kookospähkinän puolikkaan välissä ihan etulasin tuntumassa ja sinnekin näkee hyvin, joten itse seuraan siniharjojani paljon...
-
Kettunen
- Junior Member

- Viestit: 106
- Liittynyt: 15:20, 11.08.2007
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Vantaa,Louhela
- Viesti:
Joko rapuja on hankittu?
Itsellä ainakin sakselliset ravut ovat lasten suosikkeja, ovat hiukan persoonallisempia, kuin esim. juovaharjat. Siniharjat ovat sitten oma lukunsa, ovat melko äkäisiä ja hyökkääviä, jos niiden lähelle tullaan. Perääntyy siinä kaksi kertaa isompi punarapukin, vaikkei harjaravut isojen etujalkojen kynnet sille mitään teekkään. Aktiivinen hyökkäys on hyvä puolustus, vaikka aseita ei olisikaan
Siniharjat ovat vain hiukan piilottelevia, joten niitä ei usein näe talsimassa ympäriinsä, ovat lähes aina oman kolonsa suulla kauhomassa.
Olen juuri itse pystyttämässä toista rapuakvaariotani (210 L ). Ensimmäinenkin (65 L) jää olemaan, lähinnä pienemmille ravuille ja ravun poikasille ja kotiloitakin siellä on aika kirjo.
Harjaravuille pitää järjestää paikka, jossa on virtausta, silleen että ne näkee, koska ne asettuvat sinne kauhomaan. Imu tai puhallus käy kumpikin. Jos on sisäsuodatin, kannattaa suihku tähdätä näkyvälle puolelle juurakkoa tai muuta sellaista, että harjaravut majoittuvat näkösälle. Siniharjat tykkäävät enemmän olla piilossa, joten jos niille saa järjestettyä luolan silleen, että virtaus menee sieltä läpi, vaikka suodattimen imulle päin.
Itse laitoin uuteen 210 litraiseen rapuakvaariooni sekä ulko, että sisäsuodattimen. Sisäsuodattimen siksi, että ulkosuodattimen virtaus ja puhallus on aika huomaamattomia. Seuraakvaariossa minulla on pelkkä ulkosuodatin ja siellä elävät yksi juovaharja ja toinen siniharja ovat lähes aina suodattimen imusta max. 15 cm. Puhallushan tulee pinnasta, mutta ravuthan ovat yleensä lähellä pohjaa.
Pyrstöravut, ne millä on sakset, ovatkin sitten hiukan vilkkaampia, pyörivät pitkin akvaariota, kiipeilevät joka paikkaan, uloskin jos pääsevät, eli kannattaa esteitä virittää akvaarion reunalle. Näiden kanssa vaan tulee vastaan se asia, että ne pätkivät joskus kasveja, varsinkin ohuempia sellaisia. Ovat kaikki yksilöitä jotkut eivät koske kasveihin juuri ollenkaan.
Itselläni on kokemusta, ei kyllä kovin pitkältä ajalta, mutta kuitenkin useammasta rapulajista. Vaikka kovasti varotellaan laittamasta isoja ja pieniä rapuja samaan altaaseen, ei minulla siinä ole ollut ongelmia. 65 litraisessa akvaariossani on ollut samanaikaisesti yksi punarapu, kaksi sinirapua, kaksi juovaharjaa, yksi sinirapu, kaksi marmorirapua, sekä kirsikkasukarapuja. Kalojakin on kolme, yksi partis, juovaperhosnuoliainen sekä pikkuperhosnuoliainen. Kotiloitakin on vaihteleva määrä, kuutta lajia. Aina varoitellaan, että pohjakaloja ei pitäisi pistää rapujen saksitavaksi, ei minulla tuossa ole ollut mitään ongelmaa. Ei myöskään kotilojen kanssa, joista kaksi on isoja omppuja, joiden tuntosarvia ravut kuulemman napsivat, ei kyllä minulla. Seuraakvaariossa on lisäksi jokunen kirsikkasukarapu, helmisukarapu, kimalaissukarapu ja pari nokkasukarapua, jotka kyllä piilottelevat paljon enemmän, johtuen varmaan tiikeribarbiparvesta
Jossakin vaiheessa minulla oli siniravut seuraakvaariossa, mutta toinen (luulisin) pätki hiukan liikaa kasveja, joten siirsin ne rapuakvaarioon, jossa kasvien syönti on sallittua ( seuraakvaarion karsitut kasvit siirtyvät sinne ). Uudessa akvaariossa katsottiin ensin, kuka on kingi. Punaravulla on hiukan isommat sakset, joten se siitä. Parit viikset hiukan sinirapuurokselta lyheni, mutta tälleen oppi tavoille, eikä mitään ongelmaa sen jälkeen, kun tuo punarapu on oikeasti kiltti, niinkuin hyvä onkin ( pelkää tosin luolan Peikkoa, sinirapua
).
Nyt on tilanne semmonen, että marmoriravut tekivät molemmat poikasia ( jos joku niitä haluaa saa hakea pois ). Ovat vajaa pari kuukautta kasvaneet. Siirsin seuraakvaarioon neljä n.3 senttistä pari viikkoa sitten. Ensin pelkäsivät kaloja, mutta nyt ovat mukavasti esillä. Saas nähdä, koskevatko kasveihin. Uuteen rapuakvaariooni (210 L) olen myös siirtänyt kuusi poikasta, kovasti pyörivät sillä. Akvaario on vasta kypsymässä. Sukaravutkin ovat lisääntyneet pikkurapuakvaariossani, mutta odotellaan hiukan vielä siirtoa uuteen, saa kypsyä rauhassa.
Semmoisia kokemuksia minulla ravuista...
Niitä tulee seurattua kyllä akvaariossa eniten ja lapsillekin ne ovat niitä mielenkiintoisimpia siellä, joten rapuja vaan akvaarioon.
Se, mistä niitä pääkaupunkiseudulla löytää, ei ole ongelma, liikeitä on sen verran, että aina jossakin on, kun netistä katsoo tai tiedustelee. Maksavat parista eurosta pariinkymppiin, lajista ja hiukan kyllä liikkeestäkin riippuen.
Itse olisin kiinnostunut kaikista ravunpoikasista uuteen rapuakvaariooni, jos jollakin on tarjolla, pienemmästä siirtyy sinne vain muutama. Marmoriravun poikasia olisi minulla antaa, kuka tarvitsee.
Itsellä ainakin sakselliset ravut ovat lasten suosikkeja, ovat hiukan persoonallisempia, kuin esim. juovaharjat. Siniharjat ovat sitten oma lukunsa, ovat melko äkäisiä ja hyökkääviä, jos niiden lähelle tullaan. Perääntyy siinä kaksi kertaa isompi punarapukin, vaikkei harjaravut isojen etujalkojen kynnet sille mitään teekkään. Aktiivinen hyökkäys on hyvä puolustus, vaikka aseita ei olisikaan
Olen juuri itse pystyttämässä toista rapuakvaariotani (210 L ). Ensimmäinenkin (65 L) jää olemaan, lähinnä pienemmille ravuille ja ravun poikasille ja kotiloitakin siellä on aika kirjo.
Harjaravuille pitää järjestää paikka, jossa on virtausta, silleen että ne näkee, koska ne asettuvat sinne kauhomaan. Imu tai puhallus käy kumpikin. Jos on sisäsuodatin, kannattaa suihku tähdätä näkyvälle puolelle juurakkoa tai muuta sellaista, että harjaravut majoittuvat näkösälle. Siniharjat tykkäävät enemmän olla piilossa, joten jos niille saa järjestettyä luolan silleen, että virtaus menee sieltä läpi, vaikka suodattimen imulle päin.
Itse laitoin uuteen 210 litraiseen rapuakvaariooni sekä ulko, että sisäsuodattimen. Sisäsuodattimen siksi, että ulkosuodattimen virtaus ja puhallus on aika huomaamattomia. Seuraakvaariossa minulla on pelkkä ulkosuodatin ja siellä elävät yksi juovaharja ja toinen siniharja ovat lähes aina suodattimen imusta max. 15 cm. Puhallushan tulee pinnasta, mutta ravuthan ovat yleensä lähellä pohjaa.
Pyrstöravut, ne millä on sakset, ovatkin sitten hiukan vilkkaampia, pyörivät pitkin akvaariota, kiipeilevät joka paikkaan, uloskin jos pääsevät, eli kannattaa esteitä virittää akvaarion reunalle. Näiden kanssa vaan tulee vastaan se asia, että ne pätkivät joskus kasveja, varsinkin ohuempia sellaisia. Ovat kaikki yksilöitä jotkut eivät koske kasveihin juuri ollenkaan.
Itselläni on kokemusta, ei kyllä kovin pitkältä ajalta, mutta kuitenkin useammasta rapulajista. Vaikka kovasti varotellaan laittamasta isoja ja pieniä rapuja samaan altaaseen, ei minulla siinä ole ollut ongelmia. 65 litraisessa akvaariossani on ollut samanaikaisesti yksi punarapu, kaksi sinirapua, kaksi juovaharjaa, yksi sinirapu, kaksi marmorirapua, sekä kirsikkasukarapuja. Kalojakin on kolme, yksi partis, juovaperhosnuoliainen sekä pikkuperhosnuoliainen. Kotiloitakin on vaihteleva määrä, kuutta lajia. Aina varoitellaan, että pohjakaloja ei pitäisi pistää rapujen saksitavaksi, ei minulla tuossa ole ollut mitään ongelmaa. Ei myöskään kotilojen kanssa, joista kaksi on isoja omppuja, joiden tuntosarvia ravut kuulemman napsivat, ei kyllä minulla. Seuraakvaariossa on lisäksi jokunen kirsikkasukarapu, helmisukarapu, kimalaissukarapu ja pari nokkasukarapua, jotka kyllä piilottelevat paljon enemmän, johtuen varmaan tiikeribarbiparvesta
Jossakin vaiheessa minulla oli siniravut seuraakvaariossa, mutta toinen (luulisin) pätki hiukan liikaa kasveja, joten siirsin ne rapuakvaarioon, jossa kasvien syönti on sallittua ( seuraakvaarion karsitut kasvit siirtyvät sinne ). Uudessa akvaariossa katsottiin ensin, kuka on kingi. Punaravulla on hiukan isommat sakset, joten se siitä. Parit viikset hiukan sinirapuurokselta lyheni, mutta tälleen oppi tavoille, eikä mitään ongelmaa sen jälkeen, kun tuo punarapu on oikeasti kiltti, niinkuin hyvä onkin ( pelkää tosin luolan Peikkoa, sinirapua
Nyt on tilanne semmonen, että marmoriravut tekivät molemmat poikasia ( jos joku niitä haluaa saa hakea pois ). Ovat vajaa pari kuukautta kasvaneet. Siirsin seuraakvaarioon neljä n.3 senttistä pari viikkoa sitten. Ensin pelkäsivät kaloja, mutta nyt ovat mukavasti esillä. Saas nähdä, koskevatko kasveihin. Uuteen rapuakvaariooni (210 L) olen myös siirtänyt kuusi poikasta, kovasti pyörivät sillä. Akvaario on vasta kypsymässä. Sukaravutkin ovat lisääntyneet pikkurapuakvaariossani, mutta odotellaan hiukan vielä siirtoa uuteen, saa kypsyä rauhassa.
Semmoisia kokemuksia minulla ravuista...
Niitä tulee seurattua kyllä akvaariossa eniten ja lapsillekin ne ovat niitä mielenkiintoisimpia siellä, joten rapuja vaan akvaarioon.
Se, mistä niitä pääkaupunkiseudulla löytää, ei ole ongelma, liikeitä on sen verran, että aina jossakin on, kun netistä katsoo tai tiedustelee. Maksavat parista eurosta pariinkymppiin, lajista ja hiukan kyllä liikkeestäkin riippuen.
Itse olisin kiinnostunut kaikista ravunpoikasista uuteen rapuakvaariooni, jos jollakin on tarjolla, pienemmästä siirtyy sinne vain muutama. Marmoriravun poikasia olisi minulla antaa, kuka tarvitsee.
648 L pleko/monni*/ahven, 126 L seura, + jokunen kippo jotakin, joskus ja näistä kuvia: http://aket.wippiespace.com/images/album/Akvaariot/" onclick="window.open(this.href);return false;
Ei ole vielä rapuja. Kaksi siniharjarapua on varattu, nouto viikonloppuna. Tästä rapulasta tule 6 v pojan "oma", joten suunnitelmat hieman voi matkan varrella muuttua. Haettiin akvaario paikasta jossa oli iiihania miljoonakaloja, joten niitä nyt sitten tulee rapujen kavereiksi. Pitäis viihtyä samoissa vesissä minun mielestäni. Juovaharjarapuja olen luvannut ostaa ja aurinkorapuja on tilauksessa jos vain akvaariokeskuksen Petri niitä löytää. Saksellisia ei näillä näkymin olisi tulossa. Pohjalle muutama monninen ja ehkä partiksen albiinomuotoa 1-2. Ja sitten luulisin riittävän, koska litroja on vain 128. Piiloja ja puunrunkoja ja Timon suosikki "linna" koriste (joo krääsää mutta minkäs teet). Vaalea hiekka joka tuli akvaarion mukana.
Kiitoksia Nirppu. Olet aivan oikeassa saksethan sillä on. Ja näköjään suurten ja keskikokoisten kalojen kanssa. Akvaariokeskuksessa kehuivat "kiltiksi". Näyttäisi olevan miljoonakalan kokoinen rapu suunnilleen. Saattahan tuo muuten saksia ainakin miljoonakalaurosten pyrstöt. Täytyypä ottaa neuvottelu pojan kanssa. Kiitokset taas kaikille.
-
Kettunen
- Junior Member

- Viestit: 106
- Liittynyt: 15:20, 11.08.2007
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Vantaa,Louhela
- Viesti:
Minulla oli ensimmäisenä rapuna yksi aurinkorapu seuraakvaariossa ja siitä koko touhuun innostuin. Vähän saksia kaloille näytteli, uhkaili, puolustautui vain, jos tulivat liian lähelle, kasveille ei tehnyt mitään. Voin kyllä suositella mihin akvaarioon tahansa ja sellaisia haluaisin useammankin itsellenikin, kun vaan löytyisi jostakin inhimillisin hinnoin. Ahtaisiin oloihin voi laittaa yhden uroksen ja useampia naaraita, urokset kun voivat tapella keskenään, niin kuin yleensä nämä saksiravut ja vahingoittaa toisiaan. Jos noilla ruokaa riittää, ei ne yleensä kaloja ala sillä silmällä katsomaan ja samaa ruokaa syövät, kuin kalatkin, siivoavat pohjaa. Ovat kaikkiruokaisia kasvissyöjiä, eli kasvisruoat ovat hyviä, monnien pohjatabletit maistuvat hyvin.
Minusta Aurinkorapu on ollut tähän mennessä kiltein saksiniekka, mitä minulla on ollut, joten sinne vaan kalojen kaveriksi. Se oli heti minun 5 ja 7 vuotiaiden lasten suosikki ja kyllä sitä sitten surtiinkin, kun se kuoli. Ravut ovat aika lyhytikäisiä ja herkkiä myrkyille ym. ja saattavat kupsahtaa yllättäin. Kuorenvaihtokin voi mennä pieleen... Rapuakvaariossa tapahtuu kokoajan.
Jos sinulle tulee miljoonakaloja, lisäät varmaan kalkia tai vastaavaa veteen ja se tekee hyvää myös ravuille. Täällä pääkaupunkiseudulla vesi on aika pehmeää, mutta kelpaa kyllä sellaisenaan ravuille.
Rohkeasti vaan rapuja altaaseen, kyllä ne on niitä, minkä touhuja siellä eniten seurataan
Minusta Aurinkorapu on ollut tähän mennessä kiltein saksiniekka, mitä minulla on ollut, joten sinne vaan kalojen kaveriksi. Se oli heti minun 5 ja 7 vuotiaiden lasten suosikki ja kyllä sitä sitten surtiinkin, kun se kuoli. Ravut ovat aika lyhytikäisiä ja herkkiä myrkyille ym. ja saattavat kupsahtaa yllättäin. Kuorenvaihtokin voi mennä pieleen... Rapuakvaariossa tapahtuu kokoajan.
Jos sinulle tulee miljoonakaloja, lisäät varmaan kalkia tai vastaavaa veteen ja se tekee hyvää myös ravuille. Täällä pääkaupunkiseudulla vesi on aika pehmeää, mutta kelpaa kyllä sellaisenaan ravuille.
Rohkeasti vaan rapuja altaaseen, kyllä ne on niitä, minkä touhuja siellä eniten seurataan
648 L pleko/monni*/ahven, 126 L seura, + jokunen kippo jotakin, joskus ja näistä kuvia: http://aket.wippiespace.com/images/album/Akvaariot/" onclick="window.open(this.href);return false;
Juu kalkkia ja ruokasoodaa sekä korallimursketta olen käyttänyt, noita synnyttäviä nääs joka akvaariossa missä on rapujakin. Ja tosiaan on pehmeätä meidän vantaan vesi. Ainoa mille ei tarvi kovettaa on rasborat. Taidan ainaski kokeilla tota aurinkoista jos sellasen jostain löydän. Kiitoksia vastauksista kaikille, kiva että löytyy muitakin ravuista kiinnostuneita
.
Kalojen ja saksellisten rapujen yhteiselo saattaa toimiakin joissakin tapauksissa. Mulla menivät mangroveravut ja kalat samassa altaassa ihan ok. Vikkeläliikkeiset kalat pääsevät helposti karkuun
. Suhteellisen kömpelöitä saksettomia rapuja, kuten siniharjarapuja en itse uskaltaisi pitää saksellisten kanssa.
Meidän siniharjat Mökö ja Heppu ovat tosiaan muuttamassa sanna14:lle kun allas meni myyntiin riutan tieltä. Joskus aiemmin käytiin keskustelua siitä, miten nämä ovat pysyneet harrastajilla hengissä ja nämä tyypit ovat tosiaan nyt kaksi ja puoli vuotta meillä asuneet. Rapuja oli pitkään kolme, mutta näistä yksi kuoli vähän aikaa sitten. Aika vähän ovat tässä ajassa kasvaneet, mutta onhan niillä aikaa, kun saattavat elää jopa 10-15-vuotiaaksi (jos oikein muistelen).
Meidän siniharjat Mökö ja Heppu ovat tosiaan muuttamassa sanna14:lle kun allas meni myyntiin riutan tieltä. Joskus aiemmin käytiin keskustelua siitä, miten nämä ovat pysyneet harrastajilla hengissä ja nämä tyypit ovat tosiaan nyt kaksi ja puoli vuotta meillä asuneet. Rapuja oli pitkään kolme, mutta näistä yksi kuoli vähän aikaa sitten. Aika vähän ovat tässä ajassa kasvaneet, mutta onhan niillä aikaa, kun saattavat elää jopa 10-15-vuotiaaksi (jos oikein muistelen).
-
Kettunen
- Junior Member

- Viestit: 106
- Liittynyt: 15:20, 11.08.2007
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Vantaa,Louhela
- Viesti:
Kävin eilen hakemassa uuteen rapuakvaariooni neljä erilaista monnia ja kolme sinirapua ( yksi on aivan vauva vielä
). Sinne asetuivat ja tottuvat vähitellen, muutama päivä siinä menee. Suurin ravuista oli aika säikky, pelästyi pari kertaa yhden luolan suulla niin, että tanssi ja huiski vähän aikaa niin, kuin olisi jonkun itämaisen kurssin käynyt. En ole muilla vastaavaa nähnyt, onkohan sitä joku ötökkä aiemmin ahdistellut...
Samoin se on ravuillakin, kuin kaloilla, että saattaa mennä viikonkin verran, ennen kuin kotiutuvat paremmin. Sitten vielä ottavat oman kolonsa ja ehkä reviirinsäkin. Koloja kyllä näyttävät välillä vaihtelevan.
Vanhassa rapuakvaariossani pysyvin kolo on siniharjalla, sen lapset nimesivätkin Luolanpeikoksi, tai Peikko vaan, kauhoo yleensä aina sieltä luolastaan ja hätistää kaikki ohikulkijat kauemmaksi. Omppujen kanssa on sillä hiukan ongelmia, kun ne ei ymmärrä sen varoituksia, tunkevat vaan sisälle. Välillä työntää ompun ulos pyörittämällä
Saksiravut kun kohtaavat nokatusten, siinä esitellää sitten saksia ja kyllä se jolla on pienemmät, yleensä perääntyy, tai kiertää ympäri. Ei juuri koskaan näy oikeita kahakoita, pelottelua vain. Punaravullakin on noin. neljän sentin kokoiset sakset, niin kyllä se pahaa jälkeä tekisi, jos ilkeäksi alkaisi, onneksi on kilteimmästä päästä. Antaa pikku marmoriravun poikatenkin kiipillä päällään, juurikaan niistä välittämättä. Pikku marmoriravut ( 1cm - 3cm ) tosin hiukan joskus kahinoivat keskenää, pitelevät hiukan pikku saksillaan toisesta kiinni, mutta en ole nähnyt niilläkään muuta kuin jokusen katkenneen viiksen, mutta nehän kasvaa takaisin.
Ajattelin parin päivän päästä siirtää punaravun uuteen akvaarioon, se kun on kasvanut aika isoksi olemaan siellä pienemmässä. Samalla siirrän sinne kirsikkasukaravun poikasia. Hyvin nuo kaikki pärjäävät keskenään.
Sukarapujen kanssa pitää olla tarkkana uuden akvaarion kanssa, että on vesiarvot tasoittuneet, ovat aika herkkiä.
Sukaravut ovat mukava lisä minkä tahansa akvarion elämään, kunhan ei ole semmoisia kaloja, mikä syövät ne. Poikaset varsinkin liikkuvat paljonkin ja "lentelevät" okaslta toiselle, kuin pikkulinnut. Niitä mahtuu isokin parvi akvaarioon ja ovat hyötyelukoita, pitävät paikkoja puhtaana. Lajejakin voi melko vapaasti sekottaa, lisääntyvät vain oman lajin kanssa, mutta poikkeuksiakin on.
Mukavaa puuhaa tämä uuden akvaarion pystytys
Samoin se on ravuillakin, kuin kaloilla, että saattaa mennä viikonkin verran, ennen kuin kotiutuvat paremmin. Sitten vielä ottavat oman kolonsa ja ehkä reviirinsäkin. Koloja kyllä näyttävät välillä vaihtelevan.
Vanhassa rapuakvaariossani pysyvin kolo on siniharjalla, sen lapset nimesivätkin Luolanpeikoksi, tai Peikko vaan, kauhoo yleensä aina sieltä luolastaan ja hätistää kaikki ohikulkijat kauemmaksi. Omppujen kanssa on sillä hiukan ongelmia, kun ne ei ymmärrä sen varoituksia, tunkevat vaan sisälle. Välillä työntää ompun ulos pyörittämällä
Saksiravut kun kohtaavat nokatusten, siinä esitellää sitten saksia ja kyllä se jolla on pienemmät, yleensä perääntyy, tai kiertää ympäri. Ei juuri koskaan näy oikeita kahakoita, pelottelua vain. Punaravullakin on noin. neljän sentin kokoiset sakset, niin kyllä se pahaa jälkeä tekisi, jos ilkeäksi alkaisi, onneksi on kilteimmästä päästä. Antaa pikku marmoriravun poikatenkin kiipillä päällään, juurikaan niistä välittämättä. Pikku marmoriravut ( 1cm - 3cm ) tosin hiukan joskus kahinoivat keskenää, pitelevät hiukan pikku saksillaan toisesta kiinni, mutta en ole nähnyt niilläkään muuta kuin jokusen katkenneen viiksen, mutta nehän kasvaa takaisin.
Ajattelin parin päivän päästä siirtää punaravun uuteen akvaarioon, se kun on kasvanut aika isoksi olemaan siellä pienemmässä. Samalla siirrän sinne kirsikkasukaravun poikasia. Hyvin nuo kaikki pärjäävät keskenään.
Sukarapujen kanssa pitää olla tarkkana uuden akvaarion kanssa, että on vesiarvot tasoittuneet, ovat aika herkkiä.
Sukaravut ovat mukava lisä minkä tahansa akvarion elämään, kunhan ei ole semmoisia kaloja, mikä syövät ne. Poikaset varsinkin liikkuvat paljonkin ja "lentelevät" okaslta toiselle, kuin pikkulinnut. Niitä mahtuu isokin parvi akvaarioon ja ovat hyötyelukoita, pitävät paikkoja puhtaana. Lajejakin voi melko vapaasti sekottaa, lisääntyvät vain oman lajin kanssa, mutta poikkeuksiakin on.
Mukavaa puuhaa tämä uuden akvaarion pystytys
648 L pleko/monni*/ahven, 126 L seura, + jokunen kippo jotakin, joskus ja näistä kuvia: http://aket.wippiespace.com/images/album/Akvaariot/" onclick="window.open(this.href);return false;
-
Kettunen
- Junior Member

- Viestit: 106
- Liittynyt: 15:20, 11.08.2007
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Vantaa,Louhela
- Viesti:
60 litrainen riittää ihan hyvin ravuille, kunhan sinne ei montaa isoa saksellista rapua laita. Harjarapuja mahtuu useita, ne kun ei kovin paljon liiku, kauhovat vain ruokaa jossakin omalla paikallaan. Juovaharjat voivat olla koko päivän saman kannon nokassa, virtauksessa. Joskus kyllä hiukan uivatkin, kuin sukaravut.
Siniharjat taas viuhtovat omassa kolossaan enimmäkseen. Eivät siis tarvitse paljon tilaa nekään. Naaraat pärjäävät hyvin keskenään, mutta useampi uros saattaa tapella. Siniharjaurokset tuntuvat olevan hiukan äkäisempiä muutenkin. Jos jokaisella on oma kolo, ei juuri ongelmia tule, ja se onkin hyvä lähtökohta, kaikille isommille ravuille, että jokaiselle löytyy oma kolo. Juovaharjat eivät minusta juuri koloja kaipaa, asettuvat vain aina jonnekin.
Saksiravuista punarapu on minusta suurin, joka menee 60 litraisessa, mutta kyllä jotkin muutkin voivat yli kymmenen senttisiksi kasvaa, eli se olisi jonkinlainen raja minusta. Austraalialaisia Cherax-rapuja en kyllä pikku rapulaan ottaisi, sen verran isoiksi kasvavat ja kovasti varotellaan, että syövät kasvit ja muutkin elävät lopulta.... en tiedä, niin näistä pienemmistäkin rapusista kirjoitellaan, mutta minulla on kyllä parempia kokemuksia.
Minulla on punarapu, joka on noin 12 cm pitkä, kiltti kuin mikä, kerran näyttää rähisijälle isoja saksijaan, se siitä, ja minusta sillä alkoi olla ahdasta minun 65 litraisessa rapulassani. Pienempänä se mahtui kyllä hyvin sinne pienempine kaverineen, kaksi sinirapua, kaksi marmorirapua, kaksi juovaharjaa, yksi siniharja. Jokaiselle vaan piti olla järjestettynä oma kolo, joten aika täyttä oli. Lisäksi oli vielä kirsikkasukarapuja, toistakymmentä, sekä pieni partis ja kaksi perhosnuoliaista ja kotiloita.
Sitten tuli marmoriravuille poikasia ja rakensin isomman, 210 litraisen rapuakvaarion. Pieneen jäi vain marmoriravun poikaset, kalat, siniharja ja kaksi juovaharjaa ja sukarapuja sekä pikkukotiloita. Marmoriravun poikasia on tällähetkellä siellä noin 20, pienimmät n.1,5 cm, suurimmat noin 3 cm ( n.40 on siirtynyt muualle, kymmenen uuteen isompaan rapulaan ). Hyvin vielä noin pienenä tulevat toimeen keskenään, isompana saattavat alkaa tappelemaan, en tiedä, mutta minusta nuo sopeutuvat keskenääneloon hyvin. Uusi jos jostakin ulkopuolelta tulee, kestää sen sopeutuminen porukkaan jonkin aikaa ja siinä saattaa tulla tappeiliuta ja viiksiä katkeilla, mutta ne kasvaa takaisin. Kannattaa siis sopeuttaa rapujakin pienissä erissä toisiinsa, eli pari korkeintaan kerralla, pieneen rapulaan.
Saksirapuja hankkiessa, kannattaa muistaa, että ne kasvavat muutamassa kuukaudessa aika paljon ja oikeastaan vain aurinkorapu jää semmoiseksi neljäsenttiseksi ( niitä kun jostakin sais, kaikkiin kolmeen akvaariooni ottaisin pariskunnan ), muut kasvavat kymmeneen ja ylikin, jos hengissä pysyvät. Ovat aika herkkiä ja voivat yllättäin kupsahtaa, ilman mitään järjellistä syytä, tosin monet elävät maksimissaankin vain parivuotiaiksi. Joskus voi mennä kuorenvaihtokin pieleen ja siinä henki mennä, tai niinkuin minulla kävi kahdelle erittäin nopeasti kasvaneelle marmoriravulle, kuorenvaihdossa lähti puolet jaloista ja toisella saksetkin. Syytä en tiedä, mutta päätin ottaa ne pois kärsimästä, pakkasen kautta.
Tämmöstä.
Saksiravut siis tarvitsevat pohjalta tilaa kipitellä ympäriinsä ja kiipeilypaikkoja, tukevista kasveistakin tykkäävät, hennommat saattaa mennä palasiksi. Jokaselle oma kolo, ei tarvitse olla kummonen.
Uudessa 210 litraisessa rapulassani ( monnejakin ja monnisia sekä neljänkymmenen hohtokiilakylkiparvikin siellä on ) on kaksi hiukan erilasita tuttavuutta, Nappi ja Nippeli, pienet magroveravun poikaset. Niille on puun päällä kivi, jonne ne pääsevät kuiville, kun ne tarvitsevat semmoista. Ovat aika piilottelijoita päivällä, valot kun sammuu, niin sitten alkavat tutkia koko akvaariota, kylki edellä kipittäen ja joka paikkaan kiipeillen
Muita uusia rapujakin on hommattuna ja pienemmästä siirretyt kirsikkasukaravutkin alkavat poikimaan
Täytyy viritellä sukkahousuja filtteriimuihin...
Siniharjat taas viuhtovat omassa kolossaan enimmäkseen. Eivät siis tarvitse paljon tilaa nekään. Naaraat pärjäävät hyvin keskenään, mutta useampi uros saattaa tapella. Siniharjaurokset tuntuvat olevan hiukan äkäisempiä muutenkin. Jos jokaisella on oma kolo, ei juuri ongelmia tule, ja se onkin hyvä lähtökohta, kaikille isommille ravuille, että jokaiselle löytyy oma kolo. Juovaharjat eivät minusta juuri koloja kaipaa, asettuvat vain aina jonnekin.
Saksiravuista punarapu on minusta suurin, joka menee 60 litraisessa, mutta kyllä jotkin muutkin voivat yli kymmenen senttisiksi kasvaa, eli se olisi jonkinlainen raja minusta. Austraalialaisia Cherax-rapuja en kyllä pikku rapulaan ottaisi, sen verran isoiksi kasvavat ja kovasti varotellaan, että syövät kasvit ja muutkin elävät lopulta.... en tiedä, niin näistä pienemmistäkin rapusista kirjoitellaan, mutta minulla on kyllä parempia kokemuksia.
Minulla on punarapu, joka on noin 12 cm pitkä, kiltti kuin mikä, kerran näyttää rähisijälle isoja saksijaan, se siitä, ja minusta sillä alkoi olla ahdasta minun 65 litraisessa rapulassani. Pienempänä se mahtui kyllä hyvin sinne pienempine kaverineen, kaksi sinirapua, kaksi marmorirapua, kaksi juovaharjaa, yksi siniharja. Jokaiselle vaan piti olla järjestettynä oma kolo, joten aika täyttä oli. Lisäksi oli vielä kirsikkasukarapuja, toistakymmentä, sekä pieni partis ja kaksi perhosnuoliaista ja kotiloita.
Sitten tuli marmoriravuille poikasia ja rakensin isomman, 210 litraisen rapuakvaarion. Pieneen jäi vain marmoriravun poikaset, kalat, siniharja ja kaksi juovaharjaa ja sukarapuja sekä pikkukotiloita. Marmoriravun poikasia on tällähetkellä siellä noin 20, pienimmät n.1,5 cm, suurimmat noin 3 cm ( n.40 on siirtynyt muualle, kymmenen uuteen isompaan rapulaan ). Hyvin vielä noin pienenä tulevat toimeen keskenään, isompana saattavat alkaa tappelemaan, en tiedä, mutta minusta nuo sopeutuvat keskenääneloon hyvin. Uusi jos jostakin ulkopuolelta tulee, kestää sen sopeutuminen porukkaan jonkin aikaa ja siinä saattaa tulla tappeiliuta ja viiksiä katkeilla, mutta ne kasvaa takaisin. Kannattaa siis sopeuttaa rapujakin pienissä erissä toisiinsa, eli pari korkeintaan kerralla, pieneen rapulaan.
Saksirapuja hankkiessa, kannattaa muistaa, että ne kasvavat muutamassa kuukaudessa aika paljon ja oikeastaan vain aurinkorapu jää semmoiseksi neljäsenttiseksi ( niitä kun jostakin sais, kaikkiin kolmeen akvaariooni ottaisin pariskunnan ), muut kasvavat kymmeneen ja ylikin, jos hengissä pysyvät. Ovat aika herkkiä ja voivat yllättäin kupsahtaa, ilman mitään järjellistä syytä, tosin monet elävät maksimissaankin vain parivuotiaiksi. Joskus voi mennä kuorenvaihtokin pieleen ja siinä henki mennä, tai niinkuin minulla kävi kahdelle erittäin nopeasti kasvaneelle marmoriravulle, kuorenvaihdossa lähti puolet jaloista ja toisella saksetkin. Syytä en tiedä, mutta päätin ottaa ne pois kärsimästä, pakkasen kautta.
Tämmöstä.
Saksiravut siis tarvitsevat pohjalta tilaa kipitellä ympäriinsä ja kiipeilypaikkoja, tukevista kasveistakin tykkäävät, hennommat saattaa mennä palasiksi. Jokaselle oma kolo, ei tarvitse olla kummonen.
Uudessa 210 litraisessa rapulassani ( monnejakin ja monnisia sekä neljänkymmenen hohtokiilakylkiparvikin siellä on ) on kaksi hiukan erilasita tuttavuutta, Nappi ja Nippeli, pienet magroveravun poikaset. Niille on puun päällä kivi, jonne ne pääsevät kuiville, kun ne tarvitsevat semmoista. Ovat aika piilottelijoita päivällä, valot kun sammuu, niin sitten alkavat tutkia koko akvaariota, kylki edellä kipittäen ja joka paikkaan kiipeillen
Muita uusia rapujakin on hommattuna ja pienemmästä siirretyt kirsikkasukaravutkin alkavat poikimaan
648 L pleko/monni*/ahven, 126 L seura, + jokunen kippo jotakin, joskus ja näistä kuvia: http://aket.wippiespace.com/images/album/Akvaariot/" onclick="window.open(this.href);return false;
siniravuista
Minunkaan kokemukseni mukaan siniravut eivät häiritse kaloja. Hennot kasvit kyllä saavat kyytiä, mutta vahvemmat saavat olla rauhassa. Ravuille pitää vaan antaa tarpeeksi kasvipitoista ruokaa. Vähän sama juttu, kuin plekojen kanssa. Ei nekään järsi kasveja, kun vaan viitsii ruokkia niitä.
Mulla on sinirapuja monnisten kanssa kasvatusaltaassa ja isommassa seura-altaassa (720 l) on viisi rapua. Siellä niillä on niin paljon ihmeteltävää, että pyörö- ja karttulehtikin saavat olla rauhassa.
Se on kyllä täälläkin huomattu, että rapujen tulon jälkeen niitten tarkkailuun menee eniten aikaa. Ovat tosi mielenkiintoisia ja hääräävät koko ajan jotain. Kerrassaan mainioita otuksia
Ja jos joku vielä on vailla sinirapua, niin täältähän niitä löytyy
Mulla on sinirapuja monnisten kanssa kasvatusaltaassa ja isommassa seura-altaassa (720 l) on viisi rapua. Siellä niillä on niin paljon ihmeteltävää, että pyörö- ja karttulehtikin saavat olla rauhassa.
Se on kyllä täälläkin huomattu, että rapujen tulon jälkeen niitten tarkkailuun menee eniten aikaa. Ovat tosi mielenkiintoisia ja hääräävät koko ajan jotain. Kerrassaan mainioita otuksia
Ja jos joku vielä on vailla sinirapua, niin täältähän niitä löytyy

