Kuinka hyvin kutee esim.täpläviiripyrstö
Valvoja: Moderaattorit
Kuinka hyvin kutee esim.täpläviiripyrstö
Kuinka helppoa siis kudettaminen on? Millaisella kokoonpanolla olisi hyvä aloittaa? Itse ajattelin 1 uros 2 naarasta? Millaisia muuten toisia kaloja kohtaan?
Re: Kuinka hyvin kutee esim.täpläviiripyrstö
Moi
Fundulopanchax gardneri gardneri ja Fundulopanchax gaedneri nigerianus
on helppo saada lisääntymään kunhan vesi on neutraalia tai hieman hapanta ja veden vaihdoista on huolehdittu, kasvisto on tiheähkö ja emot on syötetty hyvin ja vaihtelevalla ruualla. Fp. gardneri lisääntyy lajiakvaariossa jossa on runsas kasvisto hyvin myös ilman eri toimenpiteitä kunhan edellä mainitut asiat ovat kunnossa.
Jos pidät Fp. gardneria tai ylipäätään mitä tahansa kalaa seura-akvaariossa muiden kalojen kanssa on vaikeata saada poikasia jäämään elemään koska muut kalat syövät ne. Tällöin lisääntymistä varten tarvitaan toinen ( pieni ) akvaario johon emot siirretään, mainitsemasi trio on hyvä lähtökohta asiaan, kasvisto pitää olla mahdollisimman tiheä että naaraat voivat paeta turvaan koiraan lähentelyjä ja munat sekä myöhemmin poikaset säilyvät. Hyvä keino on laittaa tähän akvaarioon kutumoppi ja kerätä munat päivittäin esim. litran pakastepurkkiin johon on laitettu seisotettua uutta vettä ja hieman Jaavansammalta. Munat kuoriutuvat 2-3 viikon kuluttua ja voidaan hoitaa pienessä muoviastiassa.
Poikaset syövät jo alusta alkaen hienoa kuivaruokaa, Artemiantoukkia ym.
ik
Jatkoa...
Kysyit millaisia ovat toisia kaloja kohtaan.
Itse olen pitänyt eläkeläiskillejä omassa akvaariossaa sekaisin muiden lajien kanssa ja joukossa on myös Tetroja ja barbeja, en ole huomannut mitään ongelmia kalojen kesken paitsi se tavallinen juttu että uudet kalat saatetaan tappaa, mutta näin menettelevät lähes kaikki kalat.
Siis lisäöttäessä uusia kaloja akvaarioon on se tehtävä varoen,
ik
-Ylläpito
Fundulopanchax gardneri gardneri ja Fundulopanchax gaedneri nigerianus
on helppo saada lisääntymään kunhan vesi on neutraalia tai hieman hapanta ja veden vaihdoista on huolehdittu, kasvisto on tiheähkö ja emot on syötetty hyvin ja vaihtelevalla ruualla. Fp. gardneri lisääntyy lajiakvaariossa jossa on runsas kasvisto hyvin myös ilman eri toimenpiteitä kunhan edellä mainitut asiat ovat kunnossa.
Jos pidät Fp. gardneria tai ylipäätään mitä tahansa kalaa seura-akvaariossa muiden kalojen kanssa on vaikeata saada poikasia jäämään elemään koska muut kalat syövät ne. Tällöin lisääntymistä varten tarvitaan toinen ( pieni ) akvaario johon emot siirretään, mainitsemasi trio on hyvä lähtökohta asiaan, kasvisto pitää olla mahdollisimman tiheä että naaraat voivat paeta turvaan koiraan lähentelyjä ja munat sekä myöhemmin poikaset säilyvät. Hyvä keino on laittaa tähän akvaarioon kutumoppi ja kerätä munat päivittäin esim. litran pakastepurkkiin johon on laitettu seisotettua uutta vettä ja hieman Jaavansammalta. Munat kuoriutuvat 2-3 viikon kuluttua ja voidaan hoitaa pienessä muoviastiassa.
Poikaset syövät jo alusta alkaen hienoa kuivaruokaa, Artemiantoukkia ym.
ik
-------------------------------------minttis kirjoitti:Kuinka helppoa siis kudettaminen on? Millaisella kokoonpanolla olisi hyvä aloittaa? Itse ajattelin 1 uros 2 naarasta? Millaisia muuten toisia kaloja kohtaan?
Jatkoa...
Kysyit millaisia ovat toisia kaloja kohtaan.
Itse olen pitänyt eläkeläiskillejä omassa akvaariossaa sekaisin muiden lajien kanssa ja joukossa on myös Tetroja ja barbeja, en ole huomannut mitään ongelmia kalojen kesken paitsi se tavallinen juttu että uudet kalat saatetaan tappaa, mutta näin menettelevät lähes kaikki kalat.
Siis lisäöttäessä uusia kaloja akvaarioon on se tehtävä varoen,
ik
Edit: Yhdistetty peräkkäiset viestit.minttis kirjoitti:Kuinka helppoa siis kudettaminen on? Millaisella kokoonpanolla olisi hyvä aloittaa? Itse ajattelin 1 uros 2 naarasta? Millaisia muuten toisia kaloja kohtaan?
-Ylläpito
Hyökkään tähän samaan topikkiin.
Voiko Rihmaviuhkaevän kanssa toimia samalla tavalla? Eli kerätä kutu akvaariosta pieneen purkkiin seisotettuun veteen? Mulla kuti toissa päivänä jaavansammaleeseen, mutta en ehtinyt kerätä kutua talteen. Illalla oli kutu jo syöty. Mietin vain, miten tulisi toimia, jos kutevat uudestaan. Tarkoitus olisi jossakin vaiheessa kyllä kudettaa erillisessä akvaariossa turpeen kera. Harmitti vain, etten tiennyt mitä pitäisi tuossa tilanteessa tehdä.
Toimiiko kudetus, jos laitan näitä 1u+2n pienempään akvaarioon ja pohjalle pieneen purkkiin turvetta? Miten käsittelen turpeen ennen veteen laittoa (keitänkö?). Mulla on käytettävissä hevosille tarkoitettua puhdasta turvetta.
Voiko Rihmaviuhkaevän kanssa toimia samalla tavalla? Eli kerätä kutu akvaariosta pieneen purkkiin seisotettuun veteen? Mulla kuti toissa päivänä jaavansammaleeseen, mutta en ehtinyt kerätä kutua talteen. Illalla oli kutu jo syöty. Mietin vain, miten tulisi toimia, jos kutevat uudestaan. Tarkoitus olisi jossakin vaiheessa kyllä kudettaa erillisessä akvaariossa turpeen kera. Harmitti vain, etten tiennyt mitä pitäisi tuossa tilanteessa tehdä.
Toimiiko kudetus, jos laitan näitä 1u+2n pienempään akvaarioon ja pohjalle pieneen purkkiin turvetta? Miten käsittelen turpeen ennen veteen laittoa (keitänkö?). Mulla on käytettävissä hevosille tarkoitettua puhdasta turvetta.
Miksi tehdä samat virheet uudelleen,
kun voi tehdä kymmeniä uusia.
http://kuvablogi.com/blog/5383/1/
http://kuvablogi.com/blog/5383/24/ (myynnissä olevaa tavaraa)
kun voi tehdä kymmeniä uusia.
http://kuvablogi.com/blog/5383/1/
http://kuvablogi.com/blog/5383/24/ (myynnissä olevaa tavaraa)
Rihmaviuhkaevä on puhtaan annuaali killi. Kutee pohjalle, keitettyyn turpeeseen, josta keitinvesi on valutettu pois ja samalla kaikkein hienoin turveaines, sellainen kipposysteemikin toimii, ainakin voi kokeilla. Veden lämpötila n 23 C, kovuudella ei merkitystä. Kudetusperiodi esim 1 viikko. Kuten edellä kuvattu, kannattaa syöttää kalat hyvin ennen kudetusta ja pitää naaraat erillään, jotta kutu tehostuisi. Turve nostetaan kudun jälkeen, valutetaan, kuivataan sanomalehden välissä (turpeen kosteus asteikolla 1-5 3 = keskikostea) ja pussitetaan esim minigrippiin ja säilytetään pimeässä huoneenlämpöisessä (n20-24C) 2-3 kk. Trio on hyvä kokoonpano kudetukseen. Rihmaviuhkaevä on hyvin tuottelias kala.
Eikös se hevosturvekin ole suomalaisesta suosta nostettua ja lannoittamatonta taikka muuten käsittelemätöntä.
Kudetusallas 10-20 l.
Eikös se hevosturvekin ole suomalaisesta suosta nostettua ja lannoittamatonta taikka muuten käsittelemätöntä.
Kudetusallas 10-20 l.
Hevosturve on puhdas, ilman mitään lannoitteita yms. Suoraan suolta nostettua ja kuivattua. Meillä tuo turve on isoissa säkeissä, mutta on periaatteessa samaa kamaa, kuin tuo Vapon turve, mitä saa irtoturpeena (mitä ulkomailla kuulemma käyttävät kudetukseen).
Kiitos Annikki neuvoista! Täytyy alkaa tehoruokinta ja kokeilla onnistuisinko kudettamisessa. Sopivasti olisi 20 litrainen tuossa valmiina ilman asukkaita. Olisiko parempi, jos laitan turpeen sellaisenaan pohjalle (enkä esim. johonkin laakeaan purkkiin)? Jostakin luin, että munien keruu olisi helpompaa, jos turve olisi laakeassa astiassa pohjalla, mutta voi olla että muistelen väärin (tai ymmärsin väärin).
Kiitos Annikki neuvoista! Täytyy alkaa tehoruokinta ja kokeilla onnistuisinko kudettamisessa. Sopivasti olisi 20 litrainen tuossa valmiina ilman asukkaita. Olisiko parempi, jos laitan turpeen sellaisenaan pohjalle (enkä esim. johonkin laakeaan purkkiin)? Jostakin luin, että munien keruu olisi helpompaa, jos turve olisi laakeassa astiassa pohjalla, mutta voi olla että muistelen väärin (tai ymmärsin väärin).
Miksi tehdä samat virheet uudelleen,
kun voi tehdä kymmeniä uusia.
http://kuvablogi.com/blog/5383/1/
http://kuvablogi.com/blog/5383/24/ (myynnissä olevaa tavaraa)
kun voi tehdä kymmeniä uusia.
http://kuvablogi.com/blog/5383/1/
http://kuvablogi.com/blog/5383/24/ (myynnissä olevaa tavaraa)
Heippa
Monnien ja pohja kalojen suhteen ei juuri milläään lajilla ole akressioiita niitä kohtaan poikkeuksena tietenkin Ahvenet kutua tai poikasia vartioidessaan,
Täysikokoisilla eläväsynnyttäjilläkään ei pitäisi olla ongelmia mutta poikaset varmaankin tulevat syödyksi.
Parempi vaihtoehto Killeistä olisi Epiplatus dageti tai Chromaphyosemion lajisto tai Aphyosemion lajistosta löytyy myös kilttejä ja säyseitä lajeja.
Jos eläväsynnyttäjäsi menestyvät hyvin niin OK.
mutta oikeastaan se optimi vesiarvo on erilainen näillä kaloilla.
Yleensä Länsi-Afrikan Killit elävät pehmeässä ja happamassa vedessä alle pH 7, kun taas elävä synnyttäjät viihtyvät paremmin yli pH 7 ja keskikovassa vedessä.
terv. ik
Monnien ja pohja kalojen suhteen ei juuri milläään lajilla ole akressioiita niitä kohtaan poikkeuksena tietenkin Ahvenet kutua tai poikasia vartioidessaan,
Täysikokoisilla eläväsynnyttäjilläkään ei pitäisi olla ongelmia mutta poikaset varmaankin tulevat syödyksi.
Parempi vaihtoehto Killeistä olisi Epiplatus dageti tai Chromaphyosemion lajisto tai Aphyosemion lajistosta löytyy myös kilttejä ja säyseitä lajeja.
Jos eläväsynnyttäjäsi menestyvät hyvin niin OK.
mutta oikeastaan se optimi vesiarvo on erilainen näillä kaloilla.
Yleensä Länsi-Afrikan Killit elävät pehmeässä ja happamassa vedessä alle pH 7, kun taas elävä synnyttäjät viihtyvät paremmin yli pH 7 ja keskikovassa vedessä.
terv. ik
minttis kirjoitti:Minulla siis muu kalasto molleja,miekkiksiä sekä piikkisilmiä ja korumonnisia.En muista kumpi kovuus on 7 luokkaa ja pH on 6,8 ja lämpötila 23-24 astetta
Moi
Jos Rihmaviuhkaevä on Simpsonichthys constanciae niin se on täys Annuaali erli kausikala ja tarvitsee kuivakauden noin 3kk, eli jos ne kutevat esim. Jaavansammaleeseen kerää munat sieltä pois ja laita turpeeseen joja on lannoittamatonta ja steriloitua eli keitetty noin 10-15 min sekä seuluttu . Laita siis munat sopivaan määrään turvetta esim, ½ dl josta on liika vesi puristettu pois ja laita tuve munineen taitetun sanomale4hden väliin noin 1 vrk ajaksi jonka jälkeen laitat turpeen minigrip pussiin johon kirjoitat lajin ja keräyspäivän, laita pussi pimeään huoneen lämpöön noin 3-4 kk jonka jälkeen vesität munat seisotetulla vedellä + 20 c pH 7. Poikaset kuoriutuvat 1-2 vrk kuluessa. Tämän jälkeen kerää turve talteen ja kuivaa edellä mainitulla tavalla noin 1kk ja vesitä uudelleen, todennäköisesti tästä vesutyksestä kuoriutuu lisää poikasia. Näin menetellen monista lajeista kuoriutuu poikasia vielä 4-5 vesitryksestä.
Poikaset syövät heti vasta kuoriutunutta Artemiaa ja likoeläimiä.
terv. ik
SKS_108
www.koti.phnet.fi/monea
Jos Rihmaviuhkaevä on Simpsonichthys constanciae niin se on täys Annuaali erli kausikala ja tarvitsee kuivakauden noin 3kk, eli jos ne kutevat esim. Jaavansammaleeseen kerää munat sieltä pois ja laita turpeeseen joja on lannoittamatonta ja steriloitua eli keitetty noin 10-15 min sekä seuluttu . Laita siis munat sopivaan määrään turvetta esim, ½ dl josta on liika vesi puristettu pois ja laita tuve munineen taitetun sanomale4hden väliin noin 1 vrk ajaksi jonka jälkeen laitat turpeen minigrip pussiin johon kirjoitat lajin ja keräyspäivän, laita pussi pimeään huoneen lämpöön noin 3-4 kk jonka jälkeen vesität munat seisotetulla vedellä + 20 c pH 7. Poikaset kuoriutuvat 1-2 vrk kuluessa. Tämän jälkeen kerää turve talteen ja kuivaa edellä mainitulla tavalla noin 1kk ja vesitä uudelleen, todennäköisesti tästä vesutyksestä kuoriutuu lisää poikasia. Näin menetellen monista lajeista kuoriutuu poikasia vielä 4-5 vesitryksestä.
Poikaset syövät heti vasta kuoriutunutta Artemiaa ja likoeläimiä.
terv. ik
SKS_108
www.koti.phnet.fi/monea
Retuliini kirjoitti:Hyökkään tähän samaan topikkiin.
Voiko Rihmaviuhkaevän kanssa toimia samalla tavalla? Eli kerätä kutu akvaariosta pieneen purkkiin seisotettuun veteen? Mulla kuti toissa päivänä jaavansammaleeseen, mutta en ehtinyt kerätä kutua talteen. Illalla oli kutu jo syöty. Mietin vain, miten tulisi toimia, jos kutevat uudestaan. Tarkoitus olisi jossakin vaiheessa kyllä kudettaa erillisessä akvaariossa turpeen kera. Harmitti vain, etten tiennyt mitä pitäisi tuossa tilanteessa tehdä.
Toimiiko kudetus, jos laitan näitä 1u+2n pienempään akvaarioon ja pohjalle pieneen purkkiin turvetta? Miten käsittelen turpeen ennen veteen laittoa (keitänkö?). Mulla on käytettävissä hevosille tarkoitettua puhdasta turvetta.