Akvaarion vaihtaminen pienemmästä isompaan

[riksu]

Olen vaihtamassa akvani n. 3 kertaa isompaan, ja kaipaisin nyt hyviä neuvoja miten homma onnistuu. Uuden akvan kypsyttely ei onnistu, sillä uusi pitäisi saada saman lipaston päälle, missä vanha on nyt, joten vanhan tyhjentäminen ja uuden täyttäminen pitäisi tehdä samaan aikaan. Täytenä niitä kun ei oikein liikutella.
Pysyykö akvan asukit hengissä, kun akvaan pitää kuitenkin tuoda paljon uutta hiekkaa, vettä ja suodatinkin on ihan uusi. Miten saan aikaan sen hyvän ja terveellisen bakteerikannan?

[jarvij]

Miten kiirus Sinulla on? Minä teen sellaisen operaation että ensin siirrän 325 litraisen toiseen paikkaan (toiseen huoneeseen) ja siten parin kolmen päivän päästä siirrän kaiken 550 litraiseen. Syy tähän operaatioon on että tuo 325 on ensin tiellä ja myyn sen sitten jatkossa pois, kun kalat ovat tuossa isommassa.

Tuon kaiken kuvitan ja kerron sivuillani sitä mukaa kun homma edistyy. Homma alkaa kesäkuun toisen viikon alussa ja päättyy kesäkuun kolmannella viikolla. Huomenna, helatorstaina pintakäsittelen nyt puuvalmiin aluskaapin puuöljyllä. Kymysys kuuluu odotteletko tekstiäni, teen sen joka tapauksessa ajallaan?

[riksu]

Hieno homma, ei tässä mitään hengen hätää ole. Pönttö odottelee tuossa valmiina, mutta hiekkaa ym. tarvikkeita vielä odottelen. Laitahan infoa tulemaan milloin tekstiä ja kuvia alkaa olla sivuillasi valmiina, niin pääsen tutustumaan.

[patu]

Laitoin keväällä uuden 530 litraisen akvaarion, johon tuli uudet hiekat ja kasvit ainoa mikä oli vanhaa oli ulkosuodatin likainen sellainen. Tämä paketti kerkesi olla käytössä tasan neljä päivää ennen kuin siihen tuli nykyinen kiekkokalasto (11 kpl). viikon verran seurasin päivittäin vesiarvoja ja niissä ei ollut mitään vikaa.
Kaikesta tästä kiireestä huolimatta kaikki on mennyt hyvin... kiekot kasvavat, syövät ja ovat muutenkin virkkuja.

Siis jos sinulla on vanhaa hiekkaa ja vanha suodatin niin niitä voit hyvin käyttää ymppinä.

[Paula Luotola]

Miksei sitä voisi tehdä samana päivänäkin, kun vaan siirtää kaikki bakteereja sisältävät pinnat muuttumattomana mukana? Eli kalat ja kasvit ämpäreihin, kaloja sisältäviin ilmastus, vanha tyhjäksi, sen hiekat talteen ämpäreihin ja suodatin mieluiten koko ajan pyörivänä ämpärissä. Sitten uusi paikalle, valmiiksi pestyt uudet hiekat pohjalle, vanhat pinnalle, vesi altaaseen, suodattimet (uusi ja vanha) pyörimään ja kalat perään.

Tätä ennen on syytä vanhassa altaassa tehdä useana perättäisenä päivänä n. 50 % vedenvaihto, jolloin vanhaa vettä ei joudu uuteen juuri säästelemään. Tällä menetelmällä tein itse siirron pienestä isompaan joitakin viikkoja sitten, ja vaikka en ole sen jälkeen tehnyt kuin normaalit viikottaiset vedenvaihdot, ei vesiarvoissa ole mitään omituista näkynyt (vaikka seurattu kieltämättä on vähän turhankin ahkeraan ). Kalat voivat hyvin, jos jatkuvaa kutemista voidaan pitää mittarina.

[artturi]

Vaihdoin 128->570 parin päivän aikana hieman porrastetusti seuraavalla tavalla:

• Kuukausi ennen uuden altaan tuloa ostin isohkon ulkosuotimen ja laitoin sen tohon 128 altaaseen pyörimään ja kypsymään.
  
  Kun uusi allas tuli, vajutin vanhan niin tyhjiin että oli vain 4cm vettä pohjalla, kalat edelleen altaassa. Sitten vaimon (!) kanssa jouhevalla nostoliikkeellä allas keskelle ruokapöytää ja vettä täyteen. Olohuoneen totaalinen räjäytys ja järjestyksen vaihto. Uusi allas löysi sitten lopulta paikkansa.
  
  Kauheata levän raaputusta ja uuden hiekan kantamista isoon altaaseen. Lopulta vettä puolilleen, samalla hikeä pyyhkien ja hankauskättä lepuuttaen.
  
  Pikkualtaasta enimpien kasvien siirto isompaan ja sokkoistutusta sameaan veteen, suodattimen siirto ja sen verran vanhaa hiekkaa levälleen uuden päälle kun nyt viitsii kuopia ilman että kalat saa kauheeta slaagia.
  
  Kotvasen aikaa kun on selvinnyt voikin sitten alkaa haavimaan kaloja pienemmästä altaasta ja nakkoa suoraan isoon altaaseen ja kaikki loput kasvit ja kannot perässä.

Tällä tekniikalla kaloille tuli siis vai yksi siirto ja kun varovasti noi kasvit siirtää parhaat piilopaikat jättäen, ei hirveetä paniikkia ainakaan mulla ollut havaittavissa.

[jusa]

Aikoinaan kun vaihdoin reilu 100 litraisesta vajaa 500 litraiseen heitin vaan uuteen altaaseen vanhan sisäsuodattimen ja hiekat uusien hiekkojen päälle, sekä vedet vanhasta akvaariosta (veden laitto on suht turhaa). 100 Litraisen kalasto sekaan ja se oli siinä. Kuormitus ei kasvanut yhtään, tavallaan 100 litraisessa altaassa oli vaan 400litraa ylimääräistä vettä ympärillä, eihän se vanhan altaan bakteerikanta mihinkään hävinnyt (vastaa noin 80% vedenvaihtoa). Ei muutoksen jälkeen ei mitään ongelmia vesiarvojen suhteen, nitraattikin tipahti luonnollisesti huomattavasti alemmaksi mitä se oli 100l altaassa.

[Tapsa]

Samoin tehtiin meilläkin.
350 litraisesta 520 litraiseen vaihdossa homma sujui jäjestyksessä: kasvit ja kannot pois, kalat isoihin paljuihin odottelemaan, hiekat suurenpaan altaaseen, johon myös lisättiin uutta hiekkaa.
Sitten vaan vanhan akvan vedet, kasvit, kannot, kivet ja suodattimet, joita ei muuten pesty välillä.
Kalat innoissaan paljutuksen jälkeen tutkivat uutta ja suurempaa asuntoaan.

[-Alix-]

Kaksi kertaa olen tehnyt tuon "uusi allas vanhan altaan paikalle - heti" -jutun. Kummallakaan kerralla ei tullut ongelmia veden suhteen tms. Vaihto tapahtui näin:

- Uusi allas sisään ja melkein paikoilleen (vastikään 540 -litrainen väistyi 720 -litraisen tieltä).

- Pienempi allas tyhjäksi, kalat, hiekat, suodattimet ja kasvit sankoihin ja saaveihin (niitä sai olla PALJON). Vanha allas pois alta (lasimiesten alipaineimukupit lainaan - ne ovat todella käteviä altaiden siirrossa!! Nostin niiden avulla yhden miehen kanssa kaksistaan 540-litraisen sivulle enkä kuitenkaan ole mikään iso-hulda)

- Uusi allas paikoilleen (työnnettiin 720-litrainen paikoilleen!).

- Tavarat uuteen purkkiin, vettä päälle ja kalat sekaan. En ole laittanut uutta hiekkaa heti alussa vaan lisäilen sitä myöhemmin. Eikä suodattimia tietenkään pesty.

Jos pyttyyn tulee uusi ulkosuodatin niin laittaisin sen kyllä kypsymään toiseen altaaseen kuukaudeksi ennen uuden altaan laittamista jolloin suora siirto toimisi luotettavammin, eli bakteeristoa olisi tarpeeksi.

[riksu]

Kiitos vinkeistä.
Onko mitään haitaa, jos nyt laitan 60 litraseen akvaan liian tehokkaan ulkosuodattimen (läpivirtaus about 900 litraa/h) "kypsymään" ja siirrän sen sitten uuteen isompaan (165 litraseen)? Onko pelkoa, että ulkosuodatin suodataa 60 litrasta liian puhtaaksi? Onko tästä suodattimen kypsyttämisestä yleensäkään mitään apua?

[jarvij]

Ei voi mitenkään suodattaa liian puhtaaksi, ei edes teoriassa.
Kypsyttämisen kannalta uuden, ison suodattimen käyttö pienessä akvaariossa on vain eduksi. Virtausta voi kuristaa tai ohjata sopivasti, jos pikkuakvaariossa näyttää tulevan virtaus liian voimakkaaksi.

[-Alix-]

Kuulostaa ihan hyvältä idealta, vähentää vaan virtausta vähäsen hanoista (jos suodattimessa on sellaiset) ja laittaa vaikka suihkuputkia peräkkäin jotta virtaus tasaantuisi altaassa.

[riksu]

Minä teen sellaisen operaation että ensin siirrän 325 litraisen toiseen paikkaan (toiseen huoneeseen) ja siten parin kolmen päivän päästä siirrän kaiken 550 litraiseen.

Tuon kaiken kuvitan ja kerron sivuillani sitä mukaa kun homma edistyy. Homma alkaa kesäkuun toisen viikon alussa ja päättyy kesäkuun kolmannella viikolla.

Onko tästä operaatiosta jo tekstiä ja kuvia jossain näkyvillä? Olisi kiva seurata opetraatioita tarkemmin.

[jarvij]

Ei ole, siilä aikataulu on mennyt minusta riippumattomista syistä uusiksi; alkaa joskun Juhannuksn jälkeen.

[Aix]

Mikä on kalasto?Eri kalojen kanssa voi käyttäytyä vähän eri lailla. Esim. kiekot ja miljoonakalat eivät tarvii ihan samanlaista huolta.

[riksu]

No juu, ei onneksi tarvitse siirtää mitään kiekkokala -hienouksia. Siirrossa pitäisi saada pysymään hengissä mustatetraparvi, pandamonnisia, rusomonnisia ja yksi salamateripleko.

[jarvij]

Minulla on siirrettävänä Tanganjikajärvestä tuomani trofeukset ja muut Tanganjika-ahvenet. Happea oltava riittävästi. Hiilidioksidia ei juuri lainkaan eikä ammoniakkiakaan. Vesi on emäksistä eli yli pH yli 8 !
Tanganjika-akvaariossa ei saa olla vapaata hilidioksidia, vaan lähes kaikki karbonaatteina ja vetykarbonaatteina, jossa muodossa järven kasvit pystyvät sitä ottamaan.