Harrastaako kukaan Amanoa?
Valvoja: Moderaattorit
Harrastaako kukaan Amanoa?
Olen miettinyt, että rakenteleekohan kukaan Suomessa Amono typpisiä altaita?
Olisi mukava kuulla kokemuksia.
Hannu
Olisi mukava kuulla kokemuksia.
Hannu
-
- Advanced Member
- Viestit: 1889
- Liittynyt: 15:47, 06.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Labyrinttiyhdistys
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Harrastaako kukaan Amanoa?
HAS:n keväthuutokaupasta löydetyn kääpiökielen innoittamana olisi tarkoitus tässä lähiaikoina pistää pystyyn tuollainen "Nature aquarium". Kääpiökielestä tiheä matto, muutamia tarkkaan valittuja kiviä/kantoja, hiukan kääpiökeihäslehteä kivien/kantojen päälle ja avot. Levää laiduntamaan, mitäs muutakaan kuin, amanorapujaHeinäkenkä kirjoitti:Olen miettinyt, että rakenteleekohan kukaan Suomessa Amono typpisiä altaita?
Olisi mukava kuulla kokemuksia.
Hannu
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
-Sami-
Re: Harrastaako kukaan Amanoa?
No ei nyt varsinaisesti, muttei kai äijän vaikutusta omaan "tyyliin" voi ihan nollaksikaan laskea.Heinäkenkä kirjoitti:Olen miettinyt, että rakenteleekohan kukaan Suomessa Amono typpisiä altaita?
Olisi mukava kuulla kokemuksia.
Minkätyyppistä kokemustietoa haet?
Kati
Jep, kaupoissa saisit vinkua ja vonkua erikoisuuksia vuosikaupalla. Onneksi meillä on AW, jossa pörrää kaikenlaista kasvifriikkiäHeinäkenkä kirjoitti:Kasvien saatavuus lienee jonkinmoinen ongelma.

Amanolla on kuulemma "pinsettiarmeija" tekemässä altaiden ylläpitoa sillä aikaa, kun herra itse keskittyy taiteilemaan. Anyways, omasta kokemuksesta uskallan sanoa, että kasvialtaan saa näyttämään korealta ihan vaan kevyellä viikottaisen vedenvaihdon yhteydessä tehtävällä karsinnalla ja lannoituksella. Muutaman kuukauden välein voi olla paikallaan parturoida vähän laajemminkin, mutta se riippuu aika paljon lajeista.Ja ihan yleisesti, että kuinka työlästä moisen altaan teko ja ylläpito on.
Vaikken varsinaisia Amano-altaita olekaan harrastanut, henkkoht olen sitä mieltä, ettei Amanon brändin alla mitään maatamullistavaa myydä. Samaan lopputulokseen on mahdollista päästä muutenkin.Käytetty tekniikka/materiaalit kiinnostaa kovasti, sillä Amanon kirjoissa käytettään hänen omia tuotteitaan, joita ei tietysti suomesta löydy.
Kati
-
- Advanced Member
- Viestit: 1040
- Liittynyt: 14:48, 02.11.2001
- Paikkakunta: Vaasa / OAS
Minulla on yksi Amanon kirja (en muista tähän hätään nimeä). Ainakin sen kirjan maisemat on tehty lopulta hyvinkin yksinkertaisesti käyttäen vain muutamaa kasvia. Viimeksi kun kauppiaani kanssa katsottiin kasveja, niin kyllä niistä useimmat olivat saatavilla - tilaustavaraa tietysti ainakin osa. Kalasto Amanon altaissa on useimmiten ihan yleisesti saatavilla olevia tetroja, pikkuahvenia jne. Amano-rapujakin on saatavilla.Heinäkenkä kirjoitti:Kasvien saatavuus lienee jonkinmoinen ongelma.
Ja ihan yleisesti, että kuinka työlästä moisen altaan teko ja ylläpito on.
Ei löydy varmaankaan, mutta vastaavia voi helposti tehdä itse kirkkaasta pleksiputkesta. Amanohan käyttää ilmeisesti lasista tehtyjä läpinäkyviä osia.Heinäkenkä kirjoitti: Käytetty tekniikka/materiaalit kiinnostaa kovasti, sillä Amanon kirjoissa käytettään hänen omia tuotteitaan, joita ei tietysti suomesta löydy.
Viimeksi muokannut Tapio Martimo, 10:45, 06.06.2003. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1196
- Liittynyt: 09:07, 26.09.2001
- Akvaarioseurat: Oulun akvaarioseura
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Oulu
Amanon altaat
Olihan nuo upeita kuvia. Kaveri kyllä satsaa altaiden kuntoon ihan sikana ja napsii kuvat vimosen päälle. Täytyy silti muistaa että Amano allas on todellakin kaikkea muuta kuin normaali seura-akvaario.
Kalasto on niukkaa ja valitaan siten ettei pohjalla ole isompia möyrijöitä ja kasveja jyrsiviä lajeja ei ole ollenkaan. Muutoin noin upeaa allas ei voisi mitenkään pitää yllä. AInakin hermot menisivät jos yrittäisin samaa omassa kavassani (ripsareita, plekoja jne)
Periaatteessa Amano allasta voisi verrata johonkin Bonsai puiden tyyliseen harrastamiseen ihan huonekasvitasolla tjsp.
Kalasto on niukkaa ja valitaan siten ettei pohjalla ole isompia möyrijöitä ja kasveja jyrsiviä lajeja ei ole ollenkaan. Muutoin noin upeaa allas ei voisi mitenkään pitää yllä. AInakin hermot menisivät jos yrittäisin samaa omassa kavassani (ripsareita, plekoja jne)

Periaatteessa Amano allasta voisi verrata johonkin Bonsai puiden tyyliseen harrastamiseen ihan huonekasvitasolla tjsp.
Oulun Akvaarioseura
http://www.oulunakvaarioseura.net/news.php
http://www.oulunakvaarioseura.net/news.php
Kyllä kauppias tilaa kaikki kasvinsa, myös ne vallut ja vedensuosikitTapio kirjoitti:Viimeksi kun kauppiaani kanssa katsottiin kasveja, niin kyllä niistä useimmat olivat saatavilla - tilaustavaraa tietysti ainakin osa.

Ongelmia tässä tuottavat nämä jutut:
a) erikoisempiakin kasveja pitää kauppiaan yleensä tilata vähintään 10 nippua/pottia (ja saada ne sitten kaikki kaupaksi)
b) vaikka kasvitoimittajan varastolistalla lukeekin jonkin kasvin nimi, sitä ei silti välttämättä saa vaikka kuinka tilaisi. Puhumattakaan jostain Tropican saitista.. ei toivoakaan, että kaikkia mainittuja lajeja saisi heiltä!
B-kohtaan olen törmännyt jo ties miten monta kertaa. Tilatut erikoisuudet vaan yksinkertaisesti jäävät puuttumaan toimituksesta ilman sen enempiä selityksiä. En tiedä mistä moinen johtuu.
Kati
-
- Advanced Member
- Viestit: 1040
- Liittynyt: 14:48, 02.11.2001
- Paikkakunta: Vaasa / OAS
Tilaa tilaa, tottakai tilaa. Tarkoitin tietystikin sitä, että "hyllystä" kasveja ei löytynyt.Kati kirjoitti: Kyllä kauppias tilaa kaikki kasvinsa, myös ne vallut ja vedensuosikit ;). Paitsi tietysti jos innokkaat kasvistit kärräävät tavallista heinää myyntiin yli tarpeen...
Kati
Tähän Amanoon liittyen vielä semmoinen kommentti, että hänen näkemyksensä sopivasta hiekan raekoosta eroaa jossain määrin täkäläisestä ajatusmallista. Hän nimittäin kehottaa käyttämään 3 - 10 mm pohjamateriaalia. Tätä isommat ja pienemmät rakeet olisivat hänen mielestään haitallisia juurien kasvulle.
Tämähän on täkäläisen ajatusmallin kanssa kahdellakin tavalla: tälläkin palstalla monet ovat puhallushiekan (0,5 mm - 1,2 mm) ja jopa vielä hienomman tavaran kannattajia kertoen, että kasvit tykkää. Lisäksi sekakokoisen pohjamateriaalin käyttö tuomittaisiin teesillä, että pohja tukkeentuu.
"The granule size should be a combination between 3 and 1Omm"
Lähde: http://www.vectrapoint.com/main/manual/bm32.html
-
- Advanced Member
- Viestit: 2422
- Liittynyt: 13:35, 14.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Salo
Vaikkakin Amano lienee jossain väittänytkin, että hänen altaansa on tarkoitettu myös pitempiaikaiseen käyttöön niin minä olen kylläkin mieltänyt hänet enemmänkin jonkin sortin hetkelliseksi altaan puutarhasisustajaksi ja kuvaajaksi kuin että hän olisi lähtenyt kasvien tarpeiden pohjalta liikkeelle. Itse en kehoita käyttämään senttistä murikkaa pohjamateriaalina, on sellaistakin tullut kokeiltua ja minulla se ei toiminut niin hyvin kuin vaikkapa hieno hiekka. Ja pitkälti se pohjamateriaalin valinta riippuu toki myös kasvista, jota aikoo kasvattaa. Varmaan tuossakin on mahdollista monia lajeja kasvatella.Tapio kirjoitti:Tähän Amanoon liittyen vielä semmoinen kommentti, että hänen näkemyksensä sopivasta hiekan raekoosta eroaa jossain määrin täkäläisestä ajatusmallista. Hän nimittäin kehottaa käyttämään 3 - 10 mm pohjamateriaalia. Tätä isommat ja pienemmät rakeet olisivat hänen mielestään haitallisia juurien kasvulle.
Aloitin jo silloin kun sinä vielä leikit poneilla
Yksi hassu asia Takashi-sedän palvonnassa ovat Caridina japonica -katkaravut eli "Amano-ravut". Kokemusta niistä on ja tokihan kaverit ovat sekä hauskoja seurattavia että syövät levää, mutta tiuhaan istutetussa kasvialtaassa ne myös tuottavat aivan käsittämättömän määrän sontaa pohjalle. Kaikkien tuuheampien pusikoiden aluset ovat täynnä noin millistä pientä papanaa ja sitä kertyy lyhyessäkin ajassa peittämään laajoja alueita.
Vai liekö Amano itse sitä mieltä, että kasvien levä saa riittää ainoaksi ruoaksi ja silloin tietysti nälkiintyneet kaverit eivät juuri prosessitähteitäkään jätä jälkeensä.
Vai liekö Amano itse sitä mieltä, että kasvien levä saa riittää ainoaksi ruoaksi ja silloin tietysti nälkiintyneet kaverit eivät juuri prosessitähteitäkään jätä jälkeensä.
Meillä harrastetaan "Anti-Amanoa" 

" Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Kokemusta ei ole eikä tule!, mutta sen voi toteuttaa vaikka japanilaista muotoa olevalla Riccialla.Valaskala kirjoitti:Onko kellään kokemusta tuollaisesta "kasvimatosta" ja millä tuollaisen voisi toteuttaa?
Miltäköhän näyttäisi akvaario jonka pohja on jaavansammaleen peitossa...
RST-teräslangasta väännellään spiraaleja ja muita sopivia vänkkyröitä, joihin ricciaa sidotaan siimalla. Riccia kasvaa noissa häkkyröissä ja sitä leikellään aika ajoin kuten nurmikkoa. Lopuksi nuo häkkyrät ja pohja ovat ricciamaton peitossa.
Jaavansammal on tähän tarkoitukseen sopimatonta; se on liian "hötöä".
Sen sijaan kokemusta tulee mattosuodattimen peittämisestä ricciamatolla.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Multa ainakin, mutta missäpäin vaikutat?Valaskala kirjoitti:Mistä tuota Ricciaa mahtaa saada käsiinsä?
Jukka taikoi tuota veden alla hyvin kasvavaa japanilaisversiota jostain aiemmin keväällä. Sain sitä kuukausi-pari sitten, ja se on kasvanut jo aika hyväksi köntiksi. Siinä kasvaa jonkin verran rihmalevää, jota en tosin ole yrittänytkään hävittää, kun ei se näytä leviävän muualle.
Kati
Nii, tuo suattaapi olla hyvinnii noinkii. Silloin kun oli erillinen keittiö, jossa oli kasviallas, jossa oli Caridina japonicaa, ei vielä ollut kierteissarvia. Toisaalta mihinkään muuhun altaaseen papanaa ei kertynyt ja tuohon ihan tolkuton määrä (tosin lopussa 128ltr altaassa oli nelisen kymmentä katkarapua).maisu kirjoitti:Kierteissarvikotilot pelastavat prosessoimalla tämänkin tuotteen vielä kertaalleen näkymättömiin.saurama kirjoitti:Kaikkien tuuheampien pusikoiden aluset ovat täynnä noin millistä pientä papanaa ja sitä kertyy lyhyessäkin ajassa peittämään laajoja alueita.
Nyt en vain tiedä, mihin lätäkköön ne enää sopisivat - monnipaljuun, kylmävesilätäkköön vai hämärään pikkukala-altaaseen. Pikkuisia eivät ole (ei alle kolmesenttisille), parikymmenasteisesta vedestä tuskin välittävät eivätkä minusta muistuta monnejakaan. Ja ei, en perusta noille enää neljättä allasta...
Jos joku haluaa tuollaisen Amano-altaan perustaa, niin minä pienen kasviallaskokemukseni perusteella voin suositella vesiarvoihin ja lannoitukseen liittyvän tietouden päivittämistä ennen kuin leikkiin ryhtyy esim. osoitteessa
http://aquabotanicwetthumb.infopop.cc/6 ... 4006090712
Tämä on keskustelupalsta, joka on hyvä informaatiolähde, mutta kriittinen kannattaa olla annettujen ohjeiden suhteen, jotka ei aina oikein sovellu tänne Suomen olosuhteisiin.
Jos tavallisessa altaassa huolena on mikroravinteet, niin kasvialtaassa huomiota tulee kiinnittää myös makroihin. Sillä runsaasti valaistun ja hiilidioksiditehostetun kasvialtaan dynaamiikka eroaa olennaisesti tavallisesta akvaariosta. Jopa runsaskalaisessa kasviakvaariossa saattaa joutua lisäämään typpeä ja/tai fosfaatteja, että homma pyörii ja levät eivät rehota (varsinkin sinilevä alkaa kasvaa, jos nitraatit on nollassa). Myös N-P-K ja Ca-Mg-K suhteisiin tulee kiinnittää huomiota.
Amanon "temppu" on käyttää typpeä ja hieman fosfaatteja sisältävää "Power Sand"-pohjalannoitetta, joka peitetään 6-12 cm paksulla hiekkakerroksella (raekoko 5-10mm), joka estää lannoitteen suoran kontaktin varsinaiseen vesimassaan, mutta on riittävän "hengittävä", että pohjasta ei tule hapetonta ja että osa N- ja P-ravinteista liukenee myös niille kasveille, joita ei ole istutettu pohjaan (jaavansaniaiset jne.). Muut makrot ja mikrot lisätään nestelannoitteena.
Pohjalannoitteen avulla kasvit saavat juurillaan ravinteet ennen leviä, jotka siten häviävät ravinnekilpailun. Akvaarion alustusvaiheessa tämä ravinnerikas pohjalannoite kyllä aiheuttaa massiivisen leväkasvun, mutta jo kolmannella viikolla, kun kasvit lähtevät kasvuun, tilanne tasoittuu ja liiat levät katoavat Amano-rapuarmeijan suihin (tämän voi käydä katsomassa Amanon Beginners guide'sta osoitteessa www.vectrapoint.com). Amanon pohjalannoitetta ja muita tilpehöörejä voi tilata osoitteesta www.aquagoods.com. Joku rohkeahan voi yrittää Power Sandin tilalta Biolanin tai Substralin lannoitetikkuja. Nehän näyttävät olevan rakenteeltaan hyvin samanlaisia kuin Tetran Initial Sticksit, joten saattaisivat soveltua myös kasviakvaariokäyttöön, kuten tuossa rinnakkaisessa keskusteluotsikossa on vähän uumoiltu.
Pohjalannoitteen käyttö ei kuitenkaan ole pakollista, homma hoituu myös pelkällä nestelannoituksella. Kasviakvaarion ylläpitoon alkaa hitasti ilmestyä kaikenlaisia mielenkiintoisia tuotteita, joita ei kuitenkaan vielä Suomesta taida saada. Yllättäen kasviakvaarioharrastuksen takapajulasta, eli Amerikasta tulee Seachem www.seachem.com , jolla on täysiverinen nestelannoitesarja kasviakvaristille. Kannattaa kiinnittä huomiota annettuihin lannoitusohjeisiin. Vastaavasti saksankielentaitoisille voi suositella saittia www.drak.de
http://aquabotanicwetthumb.infopop.cc/6 ... 4006090712
Tämä on keskustelupalsta, joka on hyvä informaatiolähde, mutta kriittinen kannattaa olla annettujen ohjeiden suhteen, jotka ei aina oikein sovellu tänne Suomen olosuhteisiin.
Jos tavallisessa altaassa huolena on mikroravinteet, niin kasvialtaassa huomiota tulee kiinnittää myös makroihin. Sillä runsaasti valaistun ja hiilidioksiditehostetun kasvialtaan dynaamiikka eroaa olennaisesti tavallisesta akvaariosta. Jopa runsaskalaisessa kasviakvaariossa saattaa joutua lisäämään typpeä ja/tai fosfaatteja, että homma pyörii ja levät eivät rehota (varsinkin sinilevä alkaa kasvaa, jos nitraatit on nollassa). Myös N-P-K ja Ca-Mg-K suhteisiin tulee kiinnittää huomiota.
Amanon "temppu" on käyttää typpeä ja hieman fosfaatteja sisältävää "Power Sand"-pohjalannoitetta, joka peitetään 6-12 cm paksulla hiekkakerroksella (raekoko 5-10mm), joka estää lannoitteen suoran kontaktin varsinaiseen vesimassaan, mutta on riittävän "hengittävä", että pohjasta ei tule hapetonta ja että osa N- ja P-ravinteista liukenee myös niille kasveille, joita ei ole istutettu pohjaan (jaavansaniaiset jne.). Muut makrot ja mikrot lisätään nestelannoitteena.
Pohjalannoitteen avulla kasvit saavat juurillaan ravinteet ennen leviä, jotka siten häviävät ravinnekilpailun. Akvaarion alustusvaiheessa tämä ravinnerikas pohjalannoite kyllä aiheuttaa massiivisen leväkasvun, mutta jo kolmannella viikolla, kun kasvit lähtevät kasvuun, tilanne tasoittuu ja liiat levät katoavat Amano-rapuarmeijan suihin (tämän voi käydä katsomassa Amanon Beginners guide'sta osoitteessa www.vectrapoint.com). Amanon pohjalannoitetta ja muita tilpehöörejä voi tilata osoitteesta www.aquagoods.com. Joku rohkeahan voi yrittää Power Sandin tilalta Biolanin tai Substralin lannoitetikkuja. Nehän näyttävät olevan rakenteeltaan hyvin samanlaisia kuin Tetran Initial Sticksit, joten saattaisivat soveltua myös kasviakvaariokäyttöön, kuten tuossa rinnakkaisessa keskusteluotsikossa on vähän uumoiltu.
Pohjalannoitteen käyttö ei kuitenkaan ole pakollista, homma hoituu myös pelkällä nestelannoituksella. Kasviakvaarion ylläpitoon alkaa hitasti ilmestyä kaikenlaisia mielenkiintoisia tuotteita, joita ei kuitenkaan vielä Suomesta taida saada. Yllättäen kasviakvaarioharrastuksen takapajulasta, eli Amerikasta tulee Seachem www.seachem.com , jolla on täysiverinen nestelannoitesarja kasviakvaristille. Kannattaa kiinnittä huomiota annettuihin lannoitusohjeisiin. Vastaavasti saksankielentaitoisille voi suositella saittia www.drak.de
"If the desired tank seems too expensive, settle for a cheaper one" - Takashi Amano
Esimerkiksi tältä.Valaskala kirjoitti:Miltäköhän näyttäisi akvaario jonka pohja on jaavansammaleen peitossa...
Laittamalla sopivan määrän viinaa akvaarioosi saat kalojesi silmät turpoamaan ja saat ne uimaan hassulla tavalla. (Lähde: Niksipirkka to be.)
Tai vaikka tältä:Tiinanen kirjoitti:Esimerkiksi tältä.Valaskala kirjoitti:Miltäköhän näyttäisi akvaario jonka pohja on jaavansammaleen peitossa...
http://www.adana.co.jp/image/c031112.jpg
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Minulla on tarkoituksena saada eräs akvaariosuodatin-tyyppi näyttämään tuollaiselta 

Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.