Apuja 120l kalastoon!

[jasso]

Keltanokka ilmoittautuu.
Mulla on ollut akvaario joitakin vuosia, enkä ole sen ihmeemmin perehtynyt harrastukseeni. Kalat on valittu lähinnä sen mukaan mitkä on olleet kivoja, enkä ole vesiarvoihin perehtynyt. Nyt en kaipaa teilausta, tämä on ollut tilanne, ja pääasia lie se, että nyt haluaisin korjata sen mikä vaatii korjausta.

Eli mulla on tuo 120-litrainen allas, ja veden lämpötila on siellä 25 astetta. Tein jonkin sortin liuskatestin (jotka on kuulemma kehnoja) ja tässä tuloksia, sikäli mikäli osaan noita tulkita:
NO3 100
NO2 0
GH >6, >10, >16 (eikä sitte midn hajua kuinka tuo oikeesti on??)
KH 3
pH 6,8
Voisiko joku vähän suomentaa...?

Ja sitten tämänhetkinen kalasto: miljoonakaloja lukumäärä x, kirsikkabarbeja 2u+3n, 3 täplämonnista ja 2 piikkisilmää.
Miljoonakalat tuntuvat melko hyvin viihtyvän, ovat eloisia ja lisääntyvät ahkeraan, osa on jalostetumpaa ja osa maatiaisempaa kantaa. Jokin silti ilmeisesti vedessä vielä mättää, kun synnyttäneet naaraat väliin kuolevat tai ainakin ovat hetken heikossa hapessa, varsinkin jalostetummat. Kirsikkabarbit puuhaavat ja oleskelevat normaalin tuntuisesti, samoin täplämonniset. Piikkisilmät sen sijaan eivät ole ollenkaan touhukkaita, lymyävät lähinnä juurakon alla. Jokin siis ei niilläkään taida olla kohdallaan.

Mitä korjattavaa altaani tilanteesta löytyy?
Mitä uusia kaloja voisin altaaseen harkita? Jokin vähän isompi kala kiinnostaisi, mikäli mahdollista. Ei varmaan haittaisi, jos se hieman verottaisi miljoonakalakantaa, mutta niin että nekin silti säilyisivät. Ja sellainen, jota löytyy esim Faunattaresta pienemmässä kaupungissa, ei mitään hirmu harvinainen erikoisuus.

Toistan vielä tosiaan, että mitään saarnaa en kaipaa, vaikka sen henkinen palsta tämä vaikuttaa olevan mutta neuvoja kyllä.

[rovio]

Liuskatestit näyttävät nitriitin ja nitraatin luotettavimmin. Hyvä, ettei nitriittiä ole, nitraatti 100 on yläkantissa. Hyvä lukema olisi 12,5-25. Nitraatin suureen määrään vaikuttaa vedenvaihtorutiinit ja ruokinta. Kuinka usein ja minkä verran vaihdat vettä? Nykyisin suositellaan vaihdettavan 25-30 prosenttia vedestä kerran viikossa akvaarion kuormituksesta riippuen. Nyt suosittelisin vaihtamaan vettä puolet, jotta saisit nitraattimäärää pienennettyyn ja viiden päivän välein 25 prosentin vaihtoja kunnes saat nitraatin suositusarvoihin. Joku voisi suositella suurempaakin kertavedenvaihtoa, mutta itse en tykkää tehdä suuria muutoksia kertaheitolla.

Muihin liuskatestien tuloksiin en uskalla ottaa kantaa. Ainakin ph- ja kovuustesti sinun olisi hyvä ostaa tippatestinä, esim tetran. Jotkut akvaarioliikkeet myös testaavat sinulle veden jos viet näytteen mukanasi.

Kalastoon. Täplämonnisia voisit ottaa vaikka 3 kpl lisää samoin piikkisilmien määrän voisi tuplata tai triplata. Piikkisilmien arkuus voi johtua vähäisestä lukumäärästä. Myös runsaalla kasvillisuudella voi aremmatkin kalat saada rohkeammiksi. Kasvit myös kuluttavat nitraattia vedestä Mutta luotettavammat vesiarvot olisi hyvä selvittää, jotta uskaltaisi oikeasti antaa neuvoja kalaston suhteen

Jos ja kun saat mitattua tarkemmat vesiarvot niin laita tänne. Enhän saarnannut, enhän..

[Mabo]

Onko altaassa kasveja, minkälaisia? Lannoitatko? Köynnöstävät, nopeakasvuiset kasvit syövät hyvin nitraattia vedestä. Toki nyt alkuun vedenvaihdoilla saat parhaiten poistettua liikaa nitraattia vedestä.

Suomennosta:
NO3 100 Tämä on se nitraatti, jota pitäisi saada alas.
NO2 0 Nitriitti, jota kypsässä altaassa ei kuulukaan olla, nolla on oikein hyvä.
GH >6, >10, >16 Kokonaiskovuus. Tässä pieni probleema, tarkka arvo olisi hyvä tietää. Miljoonakalat tykkäävät kovasta vedestä, mutta esim. piikkisilmät pehmeästä.
KH 3 Karbonaattikovuus, ilmaisee veden puskurointikykyä.
pH 6,8 Vesi on lievästi hapanta, mikä muille lajeille ihan ok, mutta miljoonakalat tykkäisivät emäksisestä vedestä.

Minä lähtisin miettimään ensin, halutaako altaaseen rakentaa kovan ja emäksisen veden kalasto miljoonakalojen ympärille vai onko mahdollista luopua miljoonakaloista ja ottaa tilalle jotain muuta parvikalaa (muitakin värikkäitä ja edullisia lajeja löytyy kyllä).
Piikkisilmistä vielä sen verran, että kaipaavat ehdottomasti sitä hapanta ja pehmeää vettä, lisäksi lämpötila on niille aika alhainen.

[jasso]

Kiitän vastauksesta

Veden vaihtamisessa olen ollut viime aikoina nolon laiska, syynä ehkä osittain tuo puolivuotinen pikkutermiitti Viime kerran vaihdoin reilu viikko sitten ja poistin samalla aika reilulla kädellä kasvia, joka tuppaa kasvamaan turhankin tehokkaasti. Silti tuolla on mielestäni aika paljon vihreää, joten josko veden tiheämpi vaihtaminen olisi sitten ratkaisu tuohon nitraattiin.
Ruokin kalat pari kertaa päivässä, aamulla hiutaletta+tabletti pohjakaloille, illempana surviaisentoukkia. Voiko lähes päivittäinen toukka-annos nostaa nitraattia?

Hassua noista piikkisilmistä, kun Faunattaressa sanoivat että kaksi on ihan sopiva määrä, vaikka hetki sitten luin muualtakin että ovat parvikaloja Pitää tosiaan hankkia tyypeille kavereita, josko siitä piristyisivät. Ja kalakaupasta saa varmaan noita tippatestejäkin, pitää hakea kun kylälle tulee asiaa

Ja anteeksi epäluuloinen asenteeni, mikään ei rasita keskustelupalstoissa niin kuin kauhea päivittely ja mollaaminen, ehkä siksi olenkin yleensä enempi lukukannalla

[affenainen80]

Tervetuloa harrastuksen pariin! Kiva, että olet kiinnostunut parantamaan altaasi oloja.

Korkea nitraatti selittyy kyllä tiheällä (ja mahdollisesti vähän turhan avokätiselläkin) ruokinnalla sekä pitkillä vedenvaihtoväleillä. Mielestäni ei ole syytä paniikkiin: jatkossa vain säännöllisemmät vedenvaihdot, ja jos kalakuormitusta on paljon, niin vettä voi vaihtaa 50% kerralla.

Surviaiset kuormittavat vettä hieman vähemmän, jos sulatat ne tilkkaan vettä jossain erillisessä pienessä kipossa (meillä toimii desilitran mitta) ja kuivaat ennen kaloille syöttämistä. Tällöin ei sulavista toukista ja jääkuutiosta liukeneva "toukkaliemi" pääse pilaamaan vettä.

Kalastosta sen verran, että minä ainakin lähtisin tavoittelemaan pehmeän ja happaman veden kalastoa, mikä todennäköisesti voisi nykyisien vesiarvojesi mukaan olla helpompaa. Miljoonakaloille vettä pitäisi erikseen kovettaa, mikä nyt ei sinänsä ole hankalaa, mutta yksi askare lisää. Eli miljoonakalat pois ja tilalle jokin kaunis ja värikäs tetra- tai rasboraparvi.

Lämpötilaa olisi hyvä myös nostaa asteella-parilla. Jos pH on liian korkea, kannattanee kokeilla hiilidioksidilisäystä altaaseen. Tuon kokoiseen altaaseen saa edullisesti hiilaripullosysteemin (Tetra Plant CO2 Optimat), joka on helppo käyttää. Tarkoitettu max 100L altaisiin, mutta itselläni toimii loistavasti 128-litraisessa. Rinnalle voi ottaa lisäksi nestemäisen hiilidioksidilannoitteen, jos haluaa. Hiilidioksidilisäys usein laskee pH-arvoa hieman. 6,5 pH on oikein sopiva suurimmalle osalle kaloista.

Sitten vain monnisia ainakin toiset saman verran lisää, ja piikkisilmien parven kasvattaisin myöskin tuonne 6-8 yksilöön.

Kuulostaisiko hyvältä?

[jasso]

Kivaa kun ei heti teilata

Kyllähän noille miljoonakaloille varmaan uusi koti löytyisi. Olen vaan tykännyt niistä ku itsestään pitävät kansoitusta altaassa yllä. Niitä on tällä hetkellä arviolta nelisenkymmentä, josta puolet aikuisvärityksessä ainakin osittain.

Piikkisilmät ovat mielestäni kiintoisia, tosiaan niiden mukaan voisin ajatella lähteväni uutta kokoonpanoa tekemään. Ilmeisesti monniset viihtyvät sitten samankaltaisissa oloissa. Entä nuo kirsikkabarbit? Sen mitä noita rasboroita tunnen, niin ehkä eivät ole minun kalojani, tetrat ehkä. Pitää kaivella tietoa. Olisiko se 6,5pH sitten se mitä pitäisi tavoitella ja minkä mukaan valita lajit, jos noista piikkisilmistä lähdetään? Ja sanokaas ny nololle, oliko se niin päin että mitä isompi numero, sen emäksisempi vesi, vai toisin päin? Ja mikä noista lukemista kertoikaan veden kovuuden/pehmeyden ja mikä olisi lukemana sitten hyvä tavoiteltava pehmeys? Voi elämä mitä salatiedettä! Helpompaa taitaa olla lapsen kasvatus

Kasveista tuolla on valtaosa jotain juurikin nopeasti kasvavaa, köynnöstävää kasvia, nimestä ei hajua. Sitten pari matalaa ruohotupsun näköistä, tuollainen suolaheinän näköinen ja aasinkorvan näköinen. Huippua, termistö hallussa, kuten huomaatte...

Pitää testata tuota toukkien kuivaamista.

Äh, on se niin että mitä enemmän tietää, sitä vähemmän huomaa oikeastaan tietävänsä. Yksi vastaus poikii vähintään kaksi uutta kysymystä... No, jos näin saan toimivan altaan, niin eiköhän ole vaivan arvoinen.

---------------------

Voihan vihna, taitaa tämäkin olla niitä harrasteita mitkä imaisee mukanaan... Pakko pitää kurissa, isäntä ei oikeen perusta nykyisestäkään altaasta

Selailin vähän noita kaloja. Miltä kuulostaisi pariskunta jotain kirjoahvenia tai (pieniä) rihmakaloja? Lisäksi parvi jonkin sortin rasboroita, esim. kiilakylkiä tai seeprakaloja? Monien noiden kohdalla oli suositus turvelisäyksestä tmv, pitääkö tässä suolle lähteä vai kuinka se toimii? Ja mikä olisi kenties helpohkosti lisääntyvä rasboralaji?

Jos hahmottelisin tulevaa kalastoa:
2kpl kirjoahvenia/rihmakaloja (ehdotuksia?)
10kpl rasboraparvi (ehdotuksia?)
5kpl kirsikkabarbeja (muutoksia määrään, tarviiko?)
6kpl täplämonnisia
6kpl piikkisilmiä

Ihan mahdottoman kuuloinen suunnitelma?
Tavoitearvot vedelle
Lämpötila 27-28C?
pH 6-7?
Entä muut lukemat?

Lukujen kanssa mä oonki erityisen kätevä, sillä juurihan laskeskelin, että altaani koko onkin 140l Eli jokunen kirsikkabarbi mahtuisi enemmän?

[affenainen80]

Jos hahmottelisin tulevaa kalastoa:
2kpl kirjoahvenia/rihmakaloja (ehdotuksia?)
10kpl rasboraparvi (ehdotuksia?)
5kpl kirsikkabarbeja (muutoksia määrään, tarviiko?)
6kpl täplämonnisia
6kpl piikkisilmiä

Ihan mahdottoman kuuloinen suunnitelma?
Tavoitearvot vedelle
Lämpötila 27-28C?
pH 6-7?
Entä muut lukemat?

120L allas on loppupeleissä pieni. Jos siihen ahvenia haluat, voisi jotain kääpiökirjoahventa ajatella - esim. töyhtökääpiöahven pariskunta. Ahvenet ovat kuitenkin melkoisia reviirikaloja ja erityisesti kutuaikaan vaativat kokoonsa nähden paljon tilaa, joten noiden lisäksi en altaassa pitäisi muita kuin pohjakalat ja kirsikkabarbit. Ei mitään tetroja tai rasboroita lisää. Joku muu olkoon eri mieltä, tämä siis vain minun mielipiteeni. Mutta huomattavaa tässä siis se, että ei ole mieltä rauhoittavaa katsella kutevaa kirjoahvenpariskuntaa, joka hermoromahduksen partaalla koittaa pitää kalasopan kaikki muut kalat riittävän kaukana. Mitä enemmän kaloja häärii ympärillä, sitä stressaavampi vilinä ja sitä enemmän nahistelua altaassa on.

Yksi vaihtoehto olisi ottaa kirsikoita pari lisää:

7 kirsikkabarbia (2+5 tai 3+4)
20 juovaminirasboraa
Piikkisilmät
ja monniset

Vesiarvot kuulostaa hyviltä. pH 6,5 on aika tavoiteltava. Tai ainakin jossain sen korvilla. Alle sen alkaa olla alhainen joillekin lajeille, 7 yli taas liian korkea. Ja niinhän se menee, että alhainen luku tarkoittaa hapanta, korkea emäksistä. Muistisääntö: alHAinen on HApan.

KH eli karbonaattikovuus saisi olla siinä 2-5 välillä. Mitä alhaisempi KH sitä herkemmin pH pääsee heilahtelemaan. Eli KH pitää pH:n vakaana. Jos KH:ta nostaa (esim. soodalla), nousee myös pH.

Kokonaiskovuus eli GH pehmeässä vedessä jotain alle 10. Miljoonakaloillahan GH saisi olla 20 luokkaa ja ylikin.

[Malys]

Huomautuksena vaan, että täplämonnisille voi tulla hiki noissa lämpötiloissa. Minä pistäisin tilalle esimerkiksi safiirimonnisia. Ovat todella kauniita väritykseltään. Ja jos ei lähiseudun liikkeistä saa, niin sitten voi tilata Matkahuollon kautta (kolme kertaa olen tilannut itse ja aina kaikki mennyt loistavasti, huolimatta melkein 12-20 tunnin matkoista).

[Taju]

Minä ehdottaisin seuraavanlaista kalastoa:

- hunajarihmahaaremi TAI taistelukalakoiras
- 6-8 kirsikkabarbia (Pari koirasta, loput naaraita)
- 6-8 piikkisilmää
(- kenties jokin pieneksi jäävä pleko?)

Nuo kaikki ovat Aasian suunnalta, viihtyvät lievästi happamassa vedessä (tuo 6.8:kin menisi) ja lämpimässä (26 - 28 astetta) vedessä. Turvetta voi veteen lisätä joko akvaarioliikkeestä ostettavana valmiina turveuutteena, tunkemalla esim. ihan kaupasta saatavaa, lannoittamatonta kukkaturvetta sukkahousuihin ja sullomalla viritys ulko- tai sisäsuodattimeen tai keittämällä tuosta lannoittamattomasta turpeesta itse turveuutetta. Suosittelen viimeksimainittua. Mulla toiminut ainakin ihan niin, että olen ennen vedenvaihtoa liottanut "teepussimentaliteetilla" turvetta (esim sukkahousun palassa - juu, Pirkat on luettu...) ihan vedenkeittimellä kiehautetussa vedessä. Turveuutteen säilyvyys ei nimittäin ole ihan parhaasta päästä, joten sitä ei kannata ihan litratolkulla säilöön valmistaa.

[jasso]

Hunajarihmat vaikuttavat kiinnostavilta Mikä lukumäärä olisi sopiva? Entä pieneksi jäävä pleko, mitkä olisivat sellaisia? Jos täplämonnisetkin jatkaisivat matkaansa johonkin toiseen altaaseen. Tai jokin partamonni, kasvavatko kaikki hirmu matikoiksi?
Ehkä tuo turveuutteen keittely kuulostaa VIELÄ utopistiselta, josko aloittaisi kaupan uutteella

Kevät vapauttaa sisustusvietin, koskee näemmä myös akvaariota

[Taju]

Hunajarihma on melkoisen säyseä rihmuli, tarkoittaa siis että koiras ei vedä naaraita turpiin siinä missä toisia koiraitakin. Yksi koiras ja 2-3 naarasta voisi olla hyvä kokoonpano. Partis menee 120l ihan keposesti, vaikka silakaksi saattaa venähtääkin. Kunhan saa olla ainoa imuttelija. jos jtkn harvinaisempaa plekoa mielii, esim. ruskoverkkopleko (L 92/L 194), kääpiöpuupleko (LDA 67), vannekorupleko (L 38), juovapuupleko (LDA 22), seeprapuupleko (LDA 1). Tässä muutama esimerkki sellaisista pieniksi jäävistä plekoista, jotka eivät tarvitse äärimmäisen voimakasta virtausta (joka taasen ei olisi rihmakalojan mieleen). Akvaariossa saisi siis olla jonkinmoinen virtaus ja joitakin tyveniä kohtia, joihin hunis pystyy halutessaan väsäämään kuplapesää. Näitä pystyy järjestämään ihan sisustuksellisilla viilailuilla (juurakoita ja kiviä jakamaan virtausta.)

Partishan näistä se helpoin vaihtoehto on; viihtyy kun vesi on märkää.