Makeanvedensimpukka

[¤albiinomonninen¤]

Osaako kukaan kertoa perus tietoja makeanvedensimpukoista.
Kuulostaa niin oudolta, että kiinnostaa. Kuvakin olisi haluttu.

[miljoonakala84]

Pikkujärvisimpukka tai järvisimpukka (Anodonta anatina syn. Anodonta piscinalis) on Suomen yleisin makean veden simpukkalaji.


Koko ja ulkonäkö
Niiden kuori on melko ohut ja hauras. Väri vaihtelee vaaleankeltaisesta ja ruskenvihreästä lähes mustanruskeaan. Uloimman värin alta voi pilkoittaa hopeahkoa väriä. Kuorenpuoliskojen liitoskohdassa ei ole lukkohampaita, kuten jokisimpukoilla tai jokihelmisimpukalla.

Levinneisyys
Laji esiintyy koko maassa lähes pohjoisimpaan Lappiin asti.

Elinympäristö

Järvisimpukat elävät pehmeäpohjaisissa ja runsasravinteisissa vesissä, mutta tulevat toimeen jopa kivikkopohjalla. Ne liikkuvat pystyasennossa puoliksi pohjaan kaivautuneena. Pehmeäpohjaisissa vesissä järvisimpukat saattavat kulkea lihaksikkaan jalkansa avulla useita metrejä vuorokaudessa

Lisääntyminen

Järvisimpukat ovat nuorina kaksineuvoisia, eli samassa yksilössä on sekä muna- että siittiörauhaset. Pienissä vesistöissä yksilöt pysyvätkin kaksineuvoisina mikä turvaa munien hedelmöitumisen. Suurissa vesistöissä ne kehittyvät joko koiraiksi tai naaraiksi. Munasolut, joita on satoja tuhansia, hedelmöityvät emon ulompien kiduslehtien sisällä olevissa onteloissa ja kehittyvät glokidiumtoukiksi. Toukalla on kaksi kuorenpuoliskoa, joiden ulkoreunassa on hammas; kuorenpuoliskojen välistä tulee ulos rihmamainen säie.

Järvisimpukoiden kutuaika on loppukesällä. Talvella glokidiot ovat kehittyneet emo-simpukan sisällä, ja keväällä se päästää ne veteen kalan uidessa ohi. Toukat tarttuvat väkäsikkäillä kuorenpuoliskoillaan kalan eviin tai pintaan. Kala erittää toukan ympärille rakkulan, jonka sisällä kehitys jatkuu muutaman kuukauden ajan. Loisimisvaiheen aikana simpukka saattaa kulkeutua hyvinkin kauas lisääntymispaikastaan. Rakkulan puhjettua simpukka pudottautuu pohjaan ja aloittaa 5–10 vuotta käsittävän aikuisvaiheensa. Suurin osa emosimpukan päästämistä toukista joutuu pohjaan, missä ne voivat odotella kalan paikalle osumista 2–3 viikkoa ennen kuin menehtyvät.

Ravinto
Järvisimpukka myllää pohjaa jalallaan, ja ottaa pohjasta nousevaa eliöstöä hengitysveden mukana ravinnokseen.

NOin siinä on tietoa järvisimpukasta.

[weemano]

Mutta eikös ole olemassa ns. trooppisempia simpukkalajeja akvaario olosuhteisiin? Helsingin akvaariokeskuksen sivulla muistelen joskus bonganneeni.

[Jykke]

Mutta eikös ole olemassa ns. trooppisempia simpukkalajeja akvaario olosuhteisiin? Helsingin akvaariokeskuksen sivulla muistelen joskus bonganneeni.

Itse olen joskus nähnyt Turussa Puutorin akvaariossa, simpukoita makeavesi altaissa.

[valtteri1611]

Mutta eikös ole olemassa ns. trooppisempia simpukkalajeja akvaario olosuhteisiin? Helsingin akvaariokeskuksen sivulla muistelen joskus bonganneeni.

Itse olen joskus nähnyt Turussa Puutorin akvaariossa, simpukoita makeavesi altaissa.

Joo tässä viime lauantaina(31.1) kun kävin akvaarion haku reissulla tuolla Turun Puutorin akvaariossa huomasin, että siellä oli jotakin makean veden simpukkalajia tieteellistä nimeä en nyt valitettavasti muista.

[B&L]

Tässä aikaisempia keskusteluja aiheesta:

http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... t=simpukka
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... n+simpukka