Pohjakalaa 80 litraiseen

[Melaniie]

Eli hakusessa 80 litraiseen pönttöön kiva pohjakala, pH 8 ja lämpötila 22-23. Hiekkapohja tulee, ja kavereiksi miljoonakaloja ja platyjä.

[marinum]

Tuo pH on niin korkea että vaihtoehdot on vähän vähissä, kuparimonninen menisi max. pH 7,5 . Leväsukaravut kestäisivät max. 8 pH:n ja ne ovat muutenkin hauskoja ja hyödyllisiä "talonmiehiä" .

[Melaniie]

Jaa, itse kun olen netistä etsiskellyt, niin olen useampiakin monnisia löytänyt 6-8 pH:lla. Ei kai tämäkin mainitsemasi luku ole peräisin Markku Varjon kirjasta? Tuntuu, että siellä on kaikista luvuista eri käsitys kuin muissa paikossa mistä olen lukenut, kun esim. kaikille monnisille oli min. 54l, vaikka monesti lukee, että 40l riittää joillekin jne. (mm. kääpiömonniset)
Pakko vähän purkaa hermojani tänne, anteeksi. Mutta meinaatte, ettei 8 pH:lla löydy mitään pohjakalaa, vaan pitäisi täyttää akvaario pelkillä sukaravuilla?

[marinum]

Varjon kirjasta juu, mutta täytyykö sen pH:n olla välttämättä se 8? Kyllä reilu 7 platyille ja miljoonakaloille pitäisi riittää, elleivät ne ole jotain Kauko-idästä tuotuja, joille pitää olla aika kovaakin vettä käsittääkseni.

Netissä on niin monenkirjavaa tietoa sivuista riippuen, Varjon uudessa kirjassa nyt pitäisi olla kutakuinkin ajantasaiset tiedot, täällä Akvaariokeskuksen sivuillakin pH 8 asti olevia monnisia ei ole kuin vihermonninen, joka on myös samoilla pH tiedoilla Akvaariokalat-kirjassa. Tosin se kasvaa niin isoksi, että se ei 80 litraiseen oikein mahdu.
http://www.akvaariokeskus.com/ab2005/ka ... monnit.htm" onclick="window.open(this.href);return false;

Kyllä varmaan kuparitkin ainakin jonkin aikaa menevät pH 8:ssa mutta elinikä voi lyhentyä jne..

[miljoonakala84]

Kuparimonnista en kyllä noin pieneen akvaarioon tunkis, koska kasvaa kuitenkii aika kookkaaksi ja on vilkas menijä.

[7330]

Jaa, itse kun olen netistä etsiskellyt, niin olen useampiakin monnisia löytänyt 6-8 pH:lla. Ei kai tämäkin mainitsemasi luku ole peräisin Markku Varjon kirjasta? Tuntuu, että siellä on kaikista luvuista eri käsitys kuin muissa paikossa mistä olen lukenut, kun esim. kaikille monnisille oli min. 54l, vaikka monesti lukee, että 40l riittää joillekin jne.

Markku Varjo on sentään kymmenien vuosien kokemuksen ja tieteellisen kirjallisuudenkin perusteella suosituksiaan tekevä biologi, toisin kuin useimmat nettiin kirjoittelevat. En ole hänen kanssaan ihan joka asiasta samaa mieltä, mutta saatavilla olevista yleistietolähteistä Akvaariokalat on tällä haavaa paras.

[pikkuakvaariosta]

Juu, Varjo on kunnioitettava kollegani biologian alalta...mutta tosiaan, miksi tuo pH on noin korkea? Onko se mitattu heti vedenvaihdon jälkeen tai onko altaassa jotain kovin kalkkipitoista (simpukankuoria, koverrettuja kiviä)? Jos se "vaan on niin", voisivat olosuhteet sopia omenakotilolle. Sekin putsaa pohjaa!

[Melaniie]

Myönnän, etten ole koskaan testannut akvaarioni vettä. Tuo kasin pH:n ajattelin vain siitä, että hanavesi on n. 8. Mikä akvaariossa alentaa veden pH:ta, kun ilm. muillakaan ei tuo pH noin korkea ole, vaikka eri paikkojen vesilaitosten (mm. Oulu ja Helsinki) sivuilla olivat lukemat päälle 8. Ei se sitten varmaan meilläkään noin korkealla ole... Kun olen ajatellut, etten halua noiden vesiarvoja muuttavien aineiden kanssa läträämään.

[Veikkonen]

Ph:ta laskee alas kakka. Kun vesi kuormittuu, eli sinne tulee skeidaa, se alkaa happamoitua. Jos vesi on kalkkipitoista, eli siellä on vaikkapa simpukankuoria tai korallimurskaa, pH laskee erittäin hitaasti jos ollenkaan. Juurakot, jotka eivät ole vielä kovasti vettyneet ja lilluneet, ja vaikka olisivatkin, ilmeisesti laskevat pH:ta. Tästä en o ihan varma, mutta vettä ne ruskeaksi värjäävät. Runsas hiilidioksidin määrä, eli hiilidioksisin omapäinen lisääminen veteen (tai kovin suuri kalasto) laskevat pH:ta. Hiilidioksidi taitaa olla helpoin ja varmin tapa. Tää vastaus on nyt hyvin yksinkertaistettu vastaus.

Sinuna mittaisin pH:n viikon jälkeen vedenvaihdosta, ja sitten taas viikon päästä, jos et ole vettä vaihtanut. Jos vaihdat viikon välein, sitten tietysti vähän tiuhemmin mittaus. Kuinka nopeasti pH laskee, vai laskeeko ollenkaan? Itse vaihdan noin reilun viikon - kahden viikon välein 2/3 vedestä, olen huomannut sen parhaimmaksi. Kalat tuntuvat häiriintyvän useista vaihdoista ennemminkin, kun tykkäävän siitä. Mulla tietysti on outo lähes taäysin ripsimonnien asuttama allas.

[7330]

Ph:ta laskee alas kakka. Kun vesi kuormittuu, eli sinne tulee skeidaa, se alkaa happamoitua. Jos vesi on kalkkipitoista, eli siellä on vaikkapa simpukankuoria tai korallimurskaa, pH laskee erittäin hitaasti jos ollenkaan. Juurakot, jotka eivät ole vielä kovasti vettyneet ja lilluneet, ja vaikka olisivatkin, ilmeisesti laskevat pH:ta. Tästä en o ihan varma, mutta vettä ne ruskeaksi värjäävät.

Mikähän mekanismi tuossa kalankakan happamoittavassa vaikutuksessa mahtaa olla? Typpiyhdisteistä typpihappoa tms? Joka tapauksessa näyttää siltä, että pH valuu alaspäin sitä mukaa, mitä kauemmin edellisestä vedenvaihdosta on. Joskus mittailin erittäin huonosti hoidetun tuttavan akvaarion veden pH-arvoksi noin viisi, kun samalla hanavedellä en omissa altaissani saanut sitä millään tempulla alle 7,2.

Juurakoistahan taitaa irrota ruskean värin lisäksi myös happamoittavia tanniineja ja/tai humushappoja. Happamoittava teho tosin vaihtelee, kenties puulajin mukaan. Saman vaikutuksen voi saada aikaan turpeella, tammen tai muun lehtipuun lehdillä. Myös punapensaan lehdet käyvät, ja niitähän myydään kätevästi kaupassa rooibos-teen nimellä. Akvaariotavarana taas kaupataan ketapang-mantelipuun lehtiä. Itse ratkaisin ongelman keräämällä syksyllä naapurin pihalta kauppakassillisen tammenlehtiä.

[Melaniie]

Eli testailemaan pitäsi ruveta. Mutta pandamonnisista tykkäisin, ja leopardeista, josko sitten jompia kumpia parvi? Btw, sopivatko mustatetrat tuonne?

[pikkuakvaariosta]

Jätösten (kakkojen, syömättömien ruokien, lakastuvien kasvinlehtien) typpiyhdisteet muuttuvat nitrIIteistä nitrAAteiksi. Lisäksi kalojen (ja akvaariobakteerien) uloshengityksen hiilidioksidi reagoi happoa tuottaen, joten vesiarvot tosiaan kannattaa testata! Monnisten viihtyvyyteen vaikuttaa pohjan laatu, tykkäävät hienosta hiekasta. Mustatetroja on itselläni 1 naaras + 2 urosta 85-litran akvassa, eli tuollainen määrä mielestäni sopii, ellei muita kaloja ole liikaa.

[miljoonakala84]

Jätösten (kakkojen, syömättömien ruokien, lakastuvien kasvinlehtien) typpiyhdisteet muuttuvat nitrIIteistä nitrAAteiksi. Lisäksi kalojen (ja akvaariobakteerien) uloshengityksen hiilidioksidi reagoi happoa tuottaen, joten vesiarvot tosiaan kannattaa testata! Monnisten viihtyvyyteen vaikuttaa pohjan laatu, tykkäävät hienosta hiekasta. Mustatetroja on itselläni 1 naaras + 2 urosta 85-litran akvassa, eli tuollainen määrä mielestäni sopii, ellei muita kaloja ole liikaa.

Uusimmassa akvaariokirjassa sanotaan mustatetrojen akvaarion kooksi 100L
Ja eikös noita mustatetroja pitäs olla vähintään 6kpl kun kerta on parvikala.

[7330]

Jätösten (kakkojen, syömättömien ruokien, lakastuvien kasvinlehtien) typpiyhdisteet muuttuvat nitrIIteistä nitrAAteiksi. Lisäksi kalojen (ja akvaariobakteerien) uloshengityksen hiilidioksidi reagoi happoa tuottaen, joten vesiarvot tosiaan kannattaa testata!

Niin, mutta onkos se nitraatti sitten sinänsä hapanta vai alentaako se pH:ta jotenkin mutkan kautta? Kemia ei ole ihan erikoisalaani.

[pikkuakvaariosta]

Jeps, 7330, vaikkei nitraatti ole sinänsä hapanta, se on osatekijänä tilanteessa, jossa pieni vesitilavuus (kuten akvaarion/ämpärin/lammikon) alkaa happamoitua. Näistä kemiallisista reaktioista löytyy varmaan tietoa "altaan kypsytys"-haulla.

Ja "miljoonakala 84", mustatetra on paitsi parvi- myös reviirikala. Mielestäni on hiusten halkomista miettiä 100- vai 85- litraisen altaan sopivuutta, kun kalan käytettävissä olevaan vesitilaan vaikuttaa paljon sisustuskin, esim. onko altaassa tilaa vieviä puunkarahkoja. Luonnossahan mustatetroillakinkin on ziljoona litraa uimatilaa - en ole omieni käytöksestä havainnut mökötystä siitä että "nyt jäi kirjassa säädetystä muutama litra puuttumaan". Sen sijaan kokeillessani 6 kpl parvea alkoivat suomut pöllytä. Tiedäthän, että myös piraijat, tulipyrstöt ja norsukalat (vain muutamia esimerkkejä ottaakseni) elävät luonnossa parvina. Tuleeko mieleesi suositella myös näitä akvaarioihin aina väh. 6 yksilön ryhminä?

[miljoonakala84]

Jeps, 7330, vaikkei nitraatti ole sinänsä hapanta, se on osatekijänä tilanteessa, jossa pieni vesitilavuus (kuten akvaarion/ämpärin/lammikon) alkaa happamoitua. Näistä kemiallisista reaktioista löytyy varmaan tietoa "altaan kypsytys"-haulla.

Ja "miljoonakala 84", mustatetra on paitsi parvi- myös reviirikala. Mielestäni on hiusten halkomista miettiä 100- vai 85- litraisen altaan sopivuutta, kun kalan käytettävissä olevaan vesitilaan vaikuttaa paljon sisustuskin, esim. onko altaassa tilaa vieviä puunkarahkoja. Luonnossahan mustatetroillakinkin on ziljoona litraa uimatilaa - en ole omieni käytöksestä havainnut mökötystä siitä että "nyt jäi kirjassa säädetystä muutama litra puuttumaan". Sen sijaan kokeillessani 6 kpl parvea alkoivat suomut pöllytä. Tiedäthän, että myös piraijat, tulipyrstöt ja norsukalat (vain muutamia esimerkkejä ottaakseni) elävät luonnossa parvina. Tuleeko mieleesi suositella myös näitä akvaarioihin aina väh. 6 yksilön ryhminä?

No eiköhän piraijoitkaai pidä akvaariossa olla vähintään 6 kpl, kun kerta sekin parvi kala on, ei kait kalan koko vai kuta siihen, että miten monta niitä pitää olla.
Eli eikös parvi kaloja pidä olla aina vähintään 6 kpl riippumatta kalan koosta? Tulipyrstöstä sen verran, että tän akvakirja mukaan niitä pitää pitää yksin akvaariossa, joten rikös ne sillon luonnossakii elä yksin? Tulievää sensijaan voi pitää yksin tai parvessa näköjään.

[Mabo]

Noista Akvaariokalat-kirjan allaskokosuosituksista: muistelen, että kirjassa on maininta siitä, miten nuo suositukset on päädytty antamaan. Niihin on vaikuttanut kalalajin aikuiskoko, joka muistaakseni kerrottiin kymmenellä, josta saadaan altaan minimipituus. Saatua senttimäärää on verrattu standardikokoisiin altaisiin ja valittu parhaiten sopiva. Toki myös lajin aktiivisuus vaikuttaa uintitilan tarpeeseen.
Jokainenhan voi itse päättää, millaisissa oloissa, litroissa ja seurassa kalojaan pitää. Itse olen aika tarkka siitä, että seuraan suosituksia: parvikaloja pidän parvissa ja oikeissa vesiarvoissa, riittävän suuressa altaassa. Mielestäni Akvaariokalat on tällä hetkellä paras ja kattavin suomenkielinen akvaariokalakirja, jonka suosituksia mielelläni noudatan.
Piraijoja pidetään käsittääkseni ihan parvissa myös akvaariossa (muistelen, että parvi tulee yleensä toimeen hyvin, kunhan kaikki kalat tuodaan altaaseen samaan aikaan). Samoin mustanorsukala on parhaimmillaan suuressa, yli 10 yksilön parvessa. Se, että jokin laji elää luonnossa parvessa, ei suoraan tarkoita sitä, että se suljetuissa akvaario-oloissa sietäisi lajitoveriensa seuraa. Lisäksi monet lajit viihtyvät parvessa nuorena, mutta tulevat vanhemmiten reviiritietoisiksi.

[7330]

Luonnossahan mustatetroillakinkin on ziljoona litraa uimatilaa - en ole omieni käytöksestä havainnut mökötystä siitä että "nyt jäi kirjassa säädetystä muutama litra puuttumaan". Sen sijaan kokeillessani 6 kpl parvea alkoivat suomut pöllytä. Tiedäthän, että myös piraijat, tulipyrstöt ja norsukalat (vain muutamia esimerkkejä ottaakseni) elävät luonnossa parvina. Tuleeko mieleesi suositella myös näitä akvaarioihin aina väh. 6 yksilön ryhminä?

No, mielestäni niinkin epäluonnonmukainen käytös kuin lajitoveria vahingoittava aggressiivisuus parvikalalla kertoo nimenomaan siitä, että olosuhteissa on jotain vialla. Toki monet parvikaloina tunnetut ovat osan aikaa tai tietyssä iässä myös reviiritietoisia, ja toisaalta monet reviirikaloina pidetyt elävät luonnossa parvina- ei se ole joko tai. Mutta jos laji luonnossa elää pääosin suurina ryhminä, pitäisi sille sellaiset olot (siis lajista riippuen edes tuo pieni 6-10 yksilön parvi) myös akvaariossa suoda mikäli mahdollista. Mustatetralle tämä onnistuu aivan mainiosti jo keskikokoisessa altaassa, mutta ilmeisesti tuo 85 litraa on liian ahdas normaalia käyttäytymistä ajatellen.
Tulipyrstön parvielämää minun on kyllä vaikea kuvitella. Kenties poikasena, ja kutuaikoina, mutta tuskin pääsääntöisesti tuolla tempperamentilla. Vai onko tuolle antaa jotakin lähdettä? Tosin eivätpä taida tulipyrstöt elää luonnossa enää yhtään minkäänlaisina ryhminä, sukupuuttoon kuolleita kun ovat.

Piraijat, norsukalat, pusukalat ja isot rihmakalat pitäisin kyllä oikein mielellään nimenomaan parvessa. Piraijoitahan nyt ei yksineläjiksi suositellakaan.

[miljoonakala84]

Luonnossahan mustatetroillakinkin on ziljoona litraa uimatilaa - en ole omieni käytöksestä havainnut mökötystä siitä että "nyt jäi kirjassa säädetystä muutama litra puuttumaan". Sen sijaan kokeillessani 6 kpl parvea alkoivat suomut pöllytä. Tiedäthän, että myös piraijat, tulipyrstöt ja norsukalat (vain muutamia esimerkkejä ottaakseni) elävät luonnossa parvina. Tuleeko mieleesi suositella myös näitä akvaarioihin aina väh. 6 yksilön ryhminä?

No, mielestäni niinkin epäluonnonmukainen käytös kuin lajitoveria vahingoittava aggressiivisuus parvikalalla kertoo nimenomaan siitä, että olosuhteissa on jotain vialla. Toki monet parvikaloina tunnetut ovat osan aikaa tai tietyssä iässä myös reviiritietoisia, ja toisaalta monet reviirikaloina pidetyt elävät luonnossa parvina- ei se ole joko tai. Mutta jos laji luonnossa elää pääosin suurina ryhminä, pitäisi sille sellaiset olot (siis lajista riippuen edes tuo pieni 6-10 yksilön parvi) myös akvaariossa suoda mikäli mahdollista. Mustatetralle tämä onnistuu aivan mainiosti jo keskikokoisessa altaassa, mutta ilmeisesti tuo 85 litraa on liian ahdas normaalia käyttäytymistä ajatellen.
Tulipyrstön parvielämää minun on kyllä vaikea kuvitella. Kenties poikasena, ja kutuaikoina, mutta tuskin pääsääntöisesti tuolla tempperamentilla. Vai onko tuolle antaa jotakin lähdettä? Tosin eivätpä taida tulipyrstöt elää luonnossa enää yhtään minkäänlaisina ryhminä, sukupuuttoon kuolleita kun ovat.

Piraijat, norsukalat, pusukalat ja isot rihmakalat pitäisin kyllä oikein mielellään nimenomaan parvessa. Piraijoitahan nyt ei yksineläjiksi suositellakaan.

Ihan vaan semmonen kysymys, että eikös rihmakalat ole pikemminkii lajista riippuen haaremi/pari kaloja kun parvikaloja?
Vaikka toisaalata, jos on tarpeeksi iso akvaario, niin koiraallehan voi ottaa lajista riippuen useamman naaraan haaremin, jolloin ne muodostaa parven.

[7330]

Ihan vaan semmonen kysymys, että eikös rihmakalat ole pikemminkii lajista riippuen haaremi/pari kaloja kun parvikaloja?
Vaikka toisaalata, jos on tarpeeksi iso akvaario, niin koiraallehan voi ottaa lajista riippuen useamman naaraan haaremin, jolloin ne muodostaa parven.

Kyllä, mutta isoissa altaissa porukka on pitänyt esimerkiksi sini- ja keltarihmakaloja ihan menestyksekkäästi parvessa, jossa ne ovat käyttäytyneet ihan parvikalojen tavoin, siis vetäytyneet tiiviiseen muodostelmaan säikähtäessään jne. Kutuaikaan sitten innokas pari on erottautunut parvesta ja muodostanut johonkin kulmaan reviirin muun porukan jatkaessa parvielämää. Ja koiraitakin näissä joukoissa on kyllä ollut useampia. Nimimerkki kiltsillä ainakin tuollainen 9 rihman haaremi oli vielä jokunen vuosi sitten, en tiedä onko enää.
Arvelisin, että tämä on lähempänä sitä kuinka rihmakalat luonnossa elävät. Tietoa tosin tämän arvelun tueksi ei ole.

[pikkuakvaariosta]

Siinäpäs se, että useimmat meistä eivät pääse näkemään kalojamme luonnon ympäristössä. Siksipä pitäisikin todella tarkkaan havainnoida kalojamme keinoaltaissamme - väitän, että viihtyvyyden/viihtymättömyyden pystyy erottamaan ns. aistinvaraisesti paremminkin kuin kirjojen litrasuosituksia laskemalla, jos vain tarkkaavaisuutta riittää.

Satuin hankkimaan the Tropical Fish Hobbyist -lehden March 2006 -numeron, joka sisälsi laajan jutun Myanmarin (Burman) kalastosta. Sen mukaan huulirihmakalaa Trichogaster labiosus löytyi sameista vesistä runsaasti, ja sinirihmakala T. trichopterus oli 100 x runsaampi kuin kuutamorihmakala T. microlepis. Mikä näistä sitten on parhaiten viihtyvä, siihen ei lehtijutun (paikanpäällä käynyt) kirjoittajakaan vastannut.

Siis takaisin akvaariotilanteeseen...mistä me tiedämme viihtyvyyden? E. m. lehtiartikkelissa kerrotaan barbien uivan enimmäkseen yksikseen, joskus 3-4 yksilön ryhminä - miksi meidän akvaarioissamme barbit tungetaan ahtaiksi parviksi? Samanlaiseen trooppiseen/ subtrooppiseen ympäristöön kuuluvat tetratkin. Kun mustatetrani havaintojeni mukaan viihtyvät 1 naaras+ 2 urosta ryhmässään (ovat kuteneetkin), pohdiskelen, pitäisikö vesi vielä laittaa sameaksi vai kuinka varmistaisin harrastajaporukalle sen, että KALAT OVAT SOPEUTUVIA - mutta ovatko kirjaviisaat harrastajat?