Mikä mättää, kun kaloja kuolee akvaariossani?

[sonja]

Kyseessä 140 l akvaario, jossa kasvaa sinilevää ja kaloja kuolee.

Akvaario ollut toiminnassa n. 5-6kk.

Suodatus: Eheimin sisäsuodatin 2010 ja Sharkin sisäsuodatin 400l/h.

Pohjalla Optiroc 0.1-0.5mm hiekkaa.

Hiekan alla sera floredepot pohjalannoite.
Akvaariota ei voi yhtään lannoittaa nestemäisellä lannoitteella, muuten seurauksena levävaltaus(rihmalevää, viherlevää). Hiilidioksidia olen laittanut.

Kalasto: 10 inkkaria ja yksi keltakääpiöahven uros + kierteissarvikotiloita.

Ei nitriittiä, Lämpö n. 27(varmaan vähän liikaa, muttei vieläkään ole suostunut pysymään alempana)

Valaistus on kahdella loisteputkella.

Vedenvaihdot: kerran viikossa 50-75%. Levänkasvujen ja kesän lämpötilojen vuoksi olen vaihtanut saman määrän 2-3 kertaa viikossa.

Kypsytys tehtiin ammoniakilla. Kalat tuotiin vasta vesiarvojen asetuttua ja reilujen veden vaihtojen jälkeen n. 4 viikon päästä. Ensimmäset kalat olivat 3 leväbarbia ja pois hypänneen tilalle toin 2 lisää. Siirsin ne pois vähän sen jälkeen, kun toin pikkumonniset, nuolimonnit ja ahvenet. Pikkumonnisten kuoltua toin inkkarit karanteenin jälkeen.

Ruokinta: katkarapupelletit, perus- ja kasviruokatabletit ja Tetra Delica.

Akvaarion toiminta-aikana kuolleet kalat: 6 pikkumonnista, 2 seepranuolimonnia, 1 keltakääpiöahven + 1 pois hypännyt leväbarbi.

[iekku]

Olisi hyvä tietää muitakin vesiarvoja, pH, KH, GH, ja ehkäpä myös No3. Ehkä akvaariokauppiaasi voisi mitata arvot, tai olisiko nyt hyvä aika investoida omiin testeihin?

[Tiitu]

Vesiarvojen mittaamisen (joka on nyt tärkeintä!) ohella kannattaa varmaan vähentää ruokintaa ja pitää yksi tai kaksi paastopäivää viikossa. Paastopäivänä voi myös valot jättää kokonaan sytyttämättä levän vähentämiseksi. Pimennyksen voi ottaa ruutiiniksi myös seuraavissa selostetulla tavalla: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... t=pimennys
Jos raakavetenne ei ole kalojen kannalta hyvää, niin kaksi kertaa viikossa yli 50% voi olla liikaa vaihdettu. Yleensä suositellaan vain 1/4-1/3 vedenvaihtoa viikoittain - ulkomailla jopa puolta vähemmän, mikä tn. kuitenkin johtuu vedensäästötarpeesta eikä kalojen parhaasta. Vedenparannusaineen (esim. AquaSafe) käyttö saattaa auttaa ongelmaan, kuten myös bakteerivalmiste (esim. Bactozym).

Käytäthän vaihtovetenä vain kylmää vettä, jonka lasket akvaarioon hyvin hitaasti useamman tunnin aikana tai annat ensin lämmetä vuorokauden tai pari juomavesikelpoisessa saavissa. Ota vesi suihkun jälkeen tai valuta sitä ensin pari minuuttia. Kuumavesihanasta tuleva vesi voi olla jopa juomakelvotonta mm. putkistosta liuenneiden aineiden, bakteerien ja mahdollisten leväkasvustojen vuoksi. Esim. Englannista olen kuullut ettei suomalaisia hanoja saa sinne asentaa, koska juomavetenä käytettävän kylmän veden on tultava eri hanasta. Siksi siellä vaikuttaa systeemit niin alkeellisilta.

Asenna mattosuodatin, niin sen iso bakteerikanta eliminoi satunnaisen liikaruokinnan haittavaikutukset:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... c&start=15

[sonja]

Ph oli 7.4.(täytyy laittaa uusi liivate)
Veden lasken letkulla suoraan hanasta asteen pari viileämpänä kuin akvaarion vesi. Uskoisin vesijohtoveden olevan ihan hyvää, Ph tosin 8. Vesi on pehmeää.
Mattosuodatinta olin harkinnut, olisi vaan pitänyt laittaa se aikaisemmin.
Akvaariokeskuskohan täältä on lähin paikka mistä sitä saa?

[aquado]

Yleensä suositellaan vain 1/4-1/3 vedenvaihtoa viikoittain

Kyllä minä olen paljon useammin nähnyt suosituksen vaihtaa 50% kerran viikossa tai jopa enemmän. Mihin tuo sinun "yleensä" perustuu?

Kuumavesihanasta tuleva vesi voi olla jopa juomakelvotonta mm. putkistosta liuenneiden aineiden, bakteerien ja mahdollisten leväkasvustojen vuoksi.

No huh, onko sinulla tuolle joku tietolähde, vai onko tämä vain urbaani legenda? Ymmärrän kyllä, että näin voi olla muualla maailmassa, mutta kyllä minä luotan suomalaisen veden olevan kelvollista niin kylmänä kuin kuumanakin. Kyllä akvaariokaupoissakin lasketaan altaisiin suoraan hanasta sopivan lämpöistä vettä, ei vain kylmää.

[saurama]

Kyseessä 140 l akvaario, jossa kasvaa sinilevää ja kaloja kuolee.

Kati muistaakseni puhui juuri tuosta käyttämästäsi kasviravinteesta, että hän sai sillä pienoisen leväboomin kun oletettavasti joku asukas oli kaivanut ravinnenapin hiekasta ylös. Sinilevä voi hyvin olla tuosta kiinni. Koita varmistaa, että pohjalannoitteet ovat tosiaan pohjan tuntumassa eivätkä heti pintahiekan alla.

Sanoit, että nitriittiä ei ole. Ok, hyvä niin. Silti biologinen suodatuksesi on minusta vähän alimitoitettu. Minäkin suosittelisin mattosuodatinta (vaikka ns. tuplamatto jompaan kumpaan takakulmaan) tai ellei uskosi sellaiseen riitä niin jotain keskikokoista ulkosuodatinta tukemaan biologista puolta.

Minusta hoitosi on siinä suhteessa ok, että puolet vedestä viikoittain on hyvä vaihtotahti kunhan hanastasi tuleva vesi on hyvälaatuista. Nastolapolis on minulle outo paikka, en osaa sanoa, mistä teidän vetenne tulee eli millaista se on. Mikäli vesi on todella pehmeää, voi hiilidioksidilannoitus heilautella pH:ta liikaa ja kaloja menee sen takia. Puskurina toimivan karbonaattikovuuden tulisi olla 2-3, jottei pH pääsisi romahtamaan.

Voisit ajatella ostavasi vain pienen palan mattoa ja käyttäväsi esim. Sharkin moottoriosaa mattusuodattimen pumppuna, silloin ei tarvitsisi ostaa erillistä kiertovesipumppua.

[jarvij]

tiitun vedenvaihto-ohjeet voi pääsääntöisesti unohtaa ellei vesilaitoksen tiedoista muuta selviä (vedessä runsaasti vapaata klooria tai asut uudessa kupariputkisessa talossa.)

Muutama iso ämpäri tai saavi vettä täynnä olohuoneessa seisomassa tappaa koko harrastuksen hyvin lyhyeen (kuka ei usko, kokeilkoon: vaikkapa 600 litran viikottainen 75% vedenvaihtotarve ämpäreihin.)

Tosin minulla on vain noin 58 vuoden kokemus asiassa. Vedenvaihdot suoraan sekoitehanasta 75% viikottain kahdella letkulla.
Ohessa esimerkki ulkomaisesta laskelmiin perustuvasta vedenvaihtotarpeesta:
http://www.deters-ing.de/Wasser/wasserwechsel.htm
http://www.deters-ing.de/Berechnungen/B ... htm#Nitrat
70% viikottain suoraan hanasta.
Alemman linkin osoittamalla sivulla on valmiit laskukaavat todellisen vedenvaihtotarpeen selvittämiseksi lähinnä kasvittomassa akvaariossa. Kasvit käyttävät nitraattia ravintonaan, joten niissä nitraatti ei ole kovin hyvä indikaattori.

Laskien ja kokeillen voidaan mutuja, legendoja sekä myyttejä oikaista.

[herttis]

Katsoin kartasta Nastolan sijainnin. (Ei heti tullu mieleen missä on )
Sullahan on peräti kolmen kaupungin akvaarioliikkeet "lähellä". Vie vesinäytteet sekä akvaariosta että siitä hanavedestä jota käytät altaaseen. Sekä paperille ylläkirjoittamasi kertomus. Kunnon kauppias ei moiti vaan neuvoo miten selviät tästä niin ettei enää kalakuolemia tule ja jaksat jatkossakin hoitaa allastasi innokkaasti. Hoito vie useita viikkoja mutta on vaivan väärti

[cW]

Sanoit, että nitriittiä ei ole. Ok, hyvä niin. Silti biologinen suodatuksesi on minusta vähän alimitoitettu.

Alimitoitettu suhteessa akvaarion tilavuuteen vai kansoitukseen? Minusta ko. akvaariossa on kaloja varsin maltillisesti.

En huomannut mainittavan enkä kysyttävän sisustuksesta. Miten akvaariosi on sisustettu? Piilopaikkoja ei voi olla liikaa. Stressi kun on eräs tyypillinen kaloja heikentävä ja sairauksille altistava tekijä.

Miten edesmenneet kalasi oireilivat ennen kuolemaa?

[saurama]

Sanoit, että nitriittiä ei ole. Ok, hyvä niin. Silti biologinen suodatuksesi on minusta vähän alimitoitettu.

Alimitoitettu suhteessa akvaarion tilavuuteen vai kansoitukseen? Minusta ko. akvaariossa on kaloja varsin maltillisesti.

Suhteessa tilavuuteen. Kalakanta ei tuntunut minustakaan raskaalta. Pienen sisäsuodattimen biologinen puhdistuskapasiteetti on kamalan vähäinen, siksi matto tai riittävän iso ulkosuodatin puolustaisi paikkaansa. Perinteisestihän pieniin altaisiin on myyty sisäsuodattimia, mutta perinteisesti kaikilla akvaariokauppiailla (hyvikin on paljon, mutta he häviävät helposti muiden joukkoon - pääkaupunkiseudun tilanne vaikuttaa kyllä keskimääräistä selvästi paremmalta) ei myöskään tunnu olevan hajuakaan siitä, mitä biologista toimintaa purkissa oikeasti on.

Tehokas biologinen suodatus, tehtiin se sitten millä tekniikalla hyvänsä, on terveen akvaarion tärkeimpiä lähtökohtia, kunnollisen vedenvaihtojen kanssa.

[jarvij]

Ph oli 7.4.(täytyy laittaa uusi liivate)
Veden lasken letkulla suoraan hanasta asteen pari viileämpänä kuin akvaarion vesi. Uskoisin vesijohtoveden olevan ihan hyvää, Ph tosin 8. Vesi on pehmeää.
Mattosuodatinta olin harkinnut, olisi vaan pitänyt laittaa se aikaisemmin.
Akvaariokeskuskohan täältä on lähin paikka mistä sitä saa?

Mattosuodattimen voi aina laittaa. Akvaarion päätyyn helpoiten, jolloin ei tarvita työkaluja mattoon tehtävää pistoa lukuunottamatta. Pistolla tehdään reikä pumpun putkea varten.
http://aquahoito.info/suomi/tanganjika/ ... t_asen.php

Myös erilaiset pisara ja sylinterimallit voidaan sijoittaa jälkikäteen

[Tiitu]

Kuumaa hanavettä ei ole hyvä juoda. Tämä on alkeistietoa.

Vedenvaihtomääristä varmaan paras ratkaisu on antaa veden vaihtua koko ajan vaikka 100% tunnissa, mutta VAIN jos hanasta tulee hyvää, akvaariokelpoista vettä. Näinhän ei yleensä valitettavasti Suomessa ole. Ja jos olisikin niin, miksi jättää 25% vaihtamatta? Yleensä ei mainosteta yli 50%:n vaihtoja, sillä opas kuin opas olipa kyseessä sitten akvaariokirja tai Tetra:n/JBL'n uusi opaslehtinen kehoittaa aloittelevaa harrastajaa vaihtamaan huomattavasti alle 50% vedestä viikon tai kahden välein, ettei vesiarvot heilahtelisi liian nopeasti laidasta toiseen. Jopa 10 prosenttia mainitaan, mutta se lienee Suomen oloissa ja nykytekniikalla liian vähän.

[saurama]

Se on aktiiviharrastajien keskuudessa oikeasti yleinen tieto, että moni akvaariokirja on tiedoiltaan vanhentunut. Myös uudemmat sellaiset. Vastaavasti minun käsitykseni suomalaisesta vedestä on täysin päinvastainen kuin sinun. Mihin perustat väitteesi, että yleensä hanavesi olisi Suomessa akvaarioon kelpaamatonta? Raskasmetallipitoisuudet ovat häviävän pieniä ja klooria on todella vähän. Viileä ilmastomme pitää veden puhtaana verrattuna Keski- ja Etelä-Eurooppaan, jossa vesi on kovaa eikä välttämättä puhdasta.

Kun vettä vaihdetaan hyvin tiheästi ja kalakanta ei ole aivan yliampuvan runsas, ei vedenlaatu pääse muuttumaan vaihtojen välissä. Jos vettä vaihdetaan vain parin viikon välein, tai harvemmin, ja vähän kerralla, veteen tosiaan kertyy kuona-aineita. Vastaavasti alusta alkaen tiheät ja runsaat vaihdot pitävät laadun lähellä hanavettä, joka Suomessa on onneksi hyvälaatuista ja monille kaloille sopiva elinympäristö sellaisenaan.

Toki on lajeja, jotka vaativat vesiarvoiksi jotain muuta kuin pehmeähkön ja neutraalin. Osa kaipaa hyvinkin kovaa ja jotkut viihtyvät vain selvästi happamassa ja mahdollisesti humuspitoisessa. Niiden lajien harrastajat kuitenkin tietävät omien kalojensa vaatimukset ja muuttavat altaaseen laskettavan veden laadun kaloilleen sopivaksi. Silti heidänkin kalansa arvostavat veden puhtautta, joka on ylläpidettävissä vain (jälleen kerran) tiheillä ja runsailla vaihdoilla.

[jarvij]

Voi hyvät hyttyset kun maailmankello pyörii takaperin.
Ihan niinkuin meillä kotona yli 55 vuotta sitten tuo tiitun teksti
Perusteluja eikä urbaanilegendaa kiitos!

Kun yli 55 vuoden ajan vaihtanut vettä viikottain ja nyt viime vuosina 75%, niin eiköhän sekin jotain osoita. 100% vedenvaihtoakin kokeilin, mutta se ei onnistu kaasutasapainon vuoksi. Vesijohtovedessä on niin runsaasti kaasuja että kalat saavat noin vaihtaen kaasukuplataudin.

Siis ilmastaen akvaarioon suoraan sekoitushanasta. Ilmastus tarkoittaa suihkuttamista tai valuttamista vaikka lasia tai kiveä tms. vasten.

Toki, jos ehdottoman välttämättä haluaa, voi harrastuksestaan tehdä miten vaikeaa tahansa.
Minä pyrin kaloja lukuunottamatta helppouteen, halpuuteen ja tehokkuuteen myös biologisen suodatuksen ja muun tekniikan osalta.

Kalani käyn tarvittaessa hakemassa Ruotsista ja Saksasta, siltä osin kun niitä ei Suomesta saa (useimpia ei saa).

[VilleJ]

Käsittääkseni Nastolan vesi on varsin hyvä- ja puhdaslaatuista, vesi kaiketi tulee Kukkasesta (siis järvestä; Pikku-kukkanen/Iso-Kukkanen ja kauniit järvet ovatkin!). Kannattaa kuitenkin tarkastaa vesilaitoksesta tiedot.

Nastolapolis on minulle outo paikka, en osaa sanoa, mistä teidän vetenne tulee eli millaista se on

Itse asiassa paikkakunnalta löytyy Nastopoli Se on uusi lukiorakennus, jossa sijaitsee Suomen ainoa Tekniikkalukio. Samassa rakennuksessa on kai joku Lahden ammattikoulu toisessa päässä. Viimeksi kun vierailin ko. laitoksessa, oli siellä lisäksi joku muovialansysteemikin, mutta nykyään taitaa olla jotain ihan muuta..

Mitä tulee kuumaan veteen, on siitäkin varoiteltu kyllä useastikin, että ruoanlaitoissa tulisi aina käyttää kylmää vettä, ei kuumaa. Toisinaan sen voi huomata makueronakin vedessä kylmän ja kuuman välillä, etenkin vanhoissa taloissa (tietysti antaa kuuman ensin jäähtyä). Kuumavesiputkista voi liueta metalleja veteen, levästä ja muista ötököistä en kyllä ole kuullut. Onhan se tunnettu tosi asia, että monesti lämpö nostaa liukenevuutta. Se mikä kylmässä on niukkaliukoinen, voi kuumassa liueta huomattavasti. Tosin mikä merkitys sillä on ihmiset terveyden kannalta, en tiedä, koska en muista nähneeni millaistakaan tutkimusta asiasta. Kalojen kannaltakaan tuolla tuskin on merkitystä, koska harva laskee tulikuumaa vettä akvaarionsa

[jarvij]

Uusista kupariputkista liukenee kuparia kaloja tappavia määriä. Tiedän muutaman kalalaboratorion, joihin asennettiin kupariputkistot kuumaa vettä varten, mutta revittiin sitten pois ja vaihdettiin johonkin kallimpaan ratkaisuun.
Vanhoissa putkistoissa tuota ongelmaa ei ole. Muutoinhan kuumavesiputkista jäisi seiniin vain pyöreitä reikiä kaiken kuparin vuosien saatossa liuettua pois. Jos vaikka 0,3mg/litraan vauhtia olisi, niin kauanko vaikkapa 2 mm paksu putken seinämä kestäisi kerrostalossa?

[VilleJ]

Uusista kupariputkista liukenee kuparia kaloja tappavia määriä. Tiedän muutaman kalalaboratorion, joihin asennettiin kupariputkistot kuumaa vettä varten, mutta revittiin sitten pois ja vaihdettiin johonkin kallimpaan ratkaisuun.

Pitääköhän tässä hankkia oikein Cu-testi? Talon putkistot kun ainakin huoneistokohtaisesti näyttävät olevan kuparia.. Hmm.. Enpäs muuten tiedäkään, mitä noi putket ovat; Keittiössä ainakin pari liitäntä osaa näyttää olevan kuparista, kylppärissä jotain muuta (Hopean metallin väri). Osa putkista on maalattu, joten ei hajuakaan, mitä ne sitten ovat - en viitsi raaputtaa maalia pois (Talo rakennettu -98.)

[jarvij]

Hmmm! vuonna 98.
Vieläköhän tuo on tarkoittamassani mielessä uusi. No mittaa, jos vaikka seviää.
Tämä meidän on joskus 50-luvulla, mutta putkistoremppa on tulossa, ja senjälkeen tuleekin sitten ongelmia. Luotan silti mattosuodattimen kykyyn pidättää raskasmetalleja, mutta jää nähtäväksi.

Pitäisiköhän siirtyä ratkomaan alkuperäisen kysyjän ongelmaa, vai joko ratkesi?

[JuhaS]

Mitä tulee kuumaan veteen, on siitäkin varoiteltu kyllä useastikin, että ruoanlaitoissa tulisi aina käyttää kylmää vettä, ei kuumaa. Toisinaan sen voi huomata makueronakin vedessä kylmän ja kuuman välillä, etenkin vanhoissa taloissa (tietysti antaa kuuman ensin jäähtyä). Kuumavesiputkista voi liueta metalleja veteen, levästä ja muista ötököistä en kyllä ole kuullut.

Minäkin käytän vedenvaihdossa kylmää vettä. Tämä kyllä varmaan juontaa juurensa vanhoihin kirjoihin ja neuvoihin, mutta olen aina kuvitellut, että kylmä vesi on jotenkin steriilimpää - raakavettä. Nykyisessä asunnossamme on myös suora sähkölämmitys, siis oma lämminvesivaraaja, ja ei tiedä, mitä kaikkia bakteereja siellä elelee. (No joo, nyt kun tarkemmin ajattelen, niin taitaa olla vesi varaajassa sen verran kuumaa, että tuskin siellä mikään elää, vai?) Ainakin se vesi varaajassa on kauemmin seissyttä kuin kylmä vesi, joka putkistoissa virtaa lähes "jatkuvasti".

Nyt on siis akvaarioletkussa semmoinen pesukonehanaan sopiva pikaliitin, ja tuosta hanasta tulee vain kylmää vettä. Lämpötilavaihtelun pienentämiseksi olen kuitenkin vaihtanut vain 1/3 vedestä kerralla. Ehkä pitää viritellä sekoitushanaan myös letkuun sopiva liitin.

[Nobelin]

juhaS: Laitatko altaaseesi siis kylmää vettä suoraan hanasta? Oletko mitannut paljonko veden lämpö laskee kolmasosavaihdon aikana?

En itsekään kyllä millään mittareilla lämpöä mittaa, vaan noin käsituntumalta samanlämpöistä vettä kaadaan altaisiin kuin mitä siellä jo on.Eli 24-25 astetta.

[sonja]

Sinilevä kasvaa edelleen. Laitan sen maton, kun saan sopivan kokoisen palan.
Sisustuksena on kolme pientä kantoa ja kasveja.
En huomannut mitään sairauden merkkejä kaloissa.
Pikkumonnisista:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=12507
Ahvenesta:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=14472
Kalat eivät ole vaikuttaneet stressaantuneilta. Toinen nuolimonni jopa tuli kädelleni.
Laitoin kyllä yli viisi senttiä hiekkaa pohjalannoitteen päälle, mutta liekö ollut huono idea siirrellä kasveja.

[sani]

Sinilevä kasvaa edelleen. Laitan sen maton, kun saan sopivan kokoisen palan.

Minä odottelisin että sinilevä häviää, ennenkuin asentaisin mattosuodattimen. Maton karheasta pinnasta kun ei saa sinilevää imuroitua pois vaan se painuu siihen kiinni. Joku voi olla tietysti eri mieltä, mutta koska oman mattoni viskasin roskiin sinilevän vuoksi, itse odottelisin vielä.

[Reetu]

Kyseessä 140 l akvaario, jossa kasvaa sinilevää ja kaloja kuolee.

Hiekan alla sera floredepot pohjalannoite.
Akvaarion toiminta-aikana kuolleet kalat: 6 pikkumonnista, 2 seepranuolimonnia, 1 keltakääpiöahven + 1 pois hypännyt leväbarbi.

Kertomastasi päätellen epäilen minäkin sonja tuota pohjalannoitetta sinilevän aiheuttajaksi, sinelevän ilmestyminenhän kun tarkoittaa että vedessä on yleensä liikaa ravinteita. Nuo pohjaravinteethan kun pitäisi laittaa ihan alimmaiseksi hiekan alle, etteivät nouse pintaan ja silti voivat tehdä tepposet.

Korjausehdotukseksi en taida keksiä muuta kuin osan pohjahiekasta peseminen uudelleen jotta saat ravinteet pois, ja takaisin akvaarioon. Vaikka puolet akvaarion pohjapinta-alasta?

[JuhaS]

juhaS: Laitatko altaaseesi siis kylmää vettä suoraan hanasta? Oletko mitannut paljonko veden lämpö laskee kolmasosavaihdon aikana?

Kyllä lasken letkulla kylmää vettä suoraan hanasta akvaarioon. Ja vesi on pääkaupunkiseudun vettä (Vantaan Tikkurilassa). Vesi on siis sinänsä sopivaa kaloille ihan sellaisenaan, mutta tuo lämpötilan lasku vähän mietityttää. Lämpötila laskee tietysti useammalla asteella vedenvaihdon aikana (n. 27 -> n. 23). Olen pitänyt tätä kuitenkin pienempänä pahana kuin varaajassa seissyttä kuumaa vettä. Mutta kuten aiemmin totesin, tämä on ihan omaa mutuani, ja asiasta olisi kiva kuulla muidenkin mielipiteitä.

[jarvij]

Mahtaako muiden mielipiteillä olla vaikutusta siihen millaista vettä teidän kuumavesivaraajastanne tulee.
Parhaiten asia selviäisi pitemmän seisotuksen jälkeen vaikka kuparitestillä ja/tai teettämällä tuosta vedestä vesianalyysit mm. raskasmetallien osalta.