
Olen itse niin monivamma-allergikko, ettei mikään muu kotieläin käy, mutta huomaan aina silittäväni akvaa ohikulkiessani::

Mikään muu ei ole riemastuttavavampaa, kun seurata kalojen kisailua iltaisin sapuska-ajan jälkeen.
Ja se liikuttava yhdenmukaisuus akvan uudelleensistustamisen aikana; kaikki fisut pallona yhdessä mytyssä mangrovekannon alla.
Ja heti, kun välitön uhka on ohi, hillitön pohjasta möyhityn aarteiden etsintä.
Voi mä rakastan näitä pikku touhoja!