Kalojen "yölämpötila" luonnossa

[Mimosa X]

Tuommoinen tuli mieleen että miten paljon mahtaa luonnossa kalojen veden lämpötila muuttua yöllä ? Esimerkiksi kun taistelukaloille pidetään suositeltavana n.26, 27 astetta, onko siellä luonnossa öisinkin noin lämmin vesi jatkuvasti ? Päivisin kuumina kausina ainakin varmaan paljon korkeampikin lämpötila. Mutta miten viileimpinä kausina `?

Onko joku tietoinen tällaisista seikoista, ei pelkästään taistelukalan kohdalla vaan muidenkin ?

[suomikala]

Sama kiinnostaa, ja jatko kysymyksenä. Jos kalalle lämpötilasuositus on 24-28, niin onko kyseisen kalan kotiympäristössä talvella 24 astetta ja kesällä 28, eli täydellisissä olosuhteissa kannattaisi säätää talveksi 24 ja kesäksi 28, vai voiko kesän ja talven ääripääkelit jopa mennä tuosta "optimialue" skaalasta yli? Tuskin missään maailmassa on läpi vuoden esim. tasan 25 asteista vettä satoi tai paistoi, oli kesä tai talvi.

[Deicide]

Kyllä meillä ainakin monnisten altaissa heittää lämmöt joka viikko jonkin verran veden vaihtojen yhteydessä! Kaukana luonnon oloista joutuvat muutenkin olemaan, ja uskon, ettei lämmönvaihtelut olisi suurin asia, mitä kaipaavat. Suurissa vesissä ei taida juuri yön ja pävän lämpötiloissa olla eroja. Tietysti matalikko, mihin päivällä paistaa on kuumempi, kuin syvä vesi. Toki luonnossa kaloilla on vara valita paikkansa. Tietysti vuodenajat vaihtelevat muuallakin, kuin suomessa.

[Sassi]

Eipä taida taistelukalat kuitenkaan ihan merissä uiskennella
Taitavat itseasiassa asustella varsin pienissäkin lampareissa, viisaammat korjatkoot jos olen väärässä.
Itsellä valot lämmittävät päivisin vettä sen verran paljon, että tuo "luonnollinen" lämpötilan vaihtelu päivän ja yön välillä hoituu jo tuota kautta. Eipä silti että olisin tuota asiaa koskaan tuolta kantilta edes ajatellut...

Rupeaa jo silmät harittamaan sen verran että tulee pahemman kerran lukihäiriöitä; Vesistä oli näköjään yllä puhe eikä meristä

[Mimosa X]

Kiitos kun asiaan tullut jo kommentteja.

Niin, taistelukalasta ajatus lähti. Eräs akvaristi heitti huomion, että taistelukala olisi hyvin herkkä lämpötilan vaihteluille. Sitten tuli ajatus, että miten luonnossa asian laita mahtaa olla. Epäilys, että siellä riisivainioiden lätäköissä kai joskus viileäkausikin on. Miten taisto siellä selviää vai selviääkö ? Tosin jalostetut muodot lienevät herkempiä kaikinpuolin, vai muuttuuko se asia niin radikaalisti jalostamisen myötä ?

[aquamarina]

Sassi, eikö se sitten pikkulammikossa nouse ja laske lämpö huomattavasti helpommin kuin esim. isoissa joissa ? Ainakin penskana saaressa ollessa huomasin, siellä oli sellainen pikku lampi, päivällä oli ns. kylpylämpötila (oli isompi kuin amme) ja illalla viileni, samahan se on ammeessa.

[Sassi]

Kyllähän se näin on. Mitä vähemmän vesimassaa sitä vähemmän se varastoi lämpöä itseensä.
Jos matalassa lutakossa on lisäksi paljon pinta-alaa viileä tuulikin varmaankin viilentää vettä melko nopeasti...
Kannattaisi varmaan käydä aasialaisilla nettisivuilla katselemassa sikäläisiä sääennustuksia. Saisi ainakin jonkinlaista osviittaa onko yö/päivälämpötiloilla siellä kovinkin suuri vaihtelu kausittain.
Jotenkin kuitenkin maalaisjärki sanoisi, että ainakin suurehkot lämpötilan vaihtelut olisivat pahasta kaloille oli ne luonnossa sitten millaisia hyvänsä..?
Saattaa toki olla, että esim kutu tms käytöksen voisi laukaista lämpötilan vaihtuminen, vedenpinnan nousu/lasku tms muutos.

[7330]

Veden lämpötila muuttuu kyllä sen verran hitaasti ilmaan verrattuna, ettei se taida pientä lamparetta isommassa vesistössä paljonkaan ehtiä vaihdella - riippuen tietenkin, kuinka paljon lämpötila kyseisellä seudulla vaihtelee vuorokaudenajoittain. Esimerkiksi kuivemmilla aro- ja aavikkoseuduillahan erot voivat olla hyvinkin suuria, ja sikäläiset kausikalathan vieläpä elävät pienissä lammissa. Veikkaisin näin mututuntumalla, että niiden ainakin pitäisi sietää lämpötilavaihteluja.
Seuraava ajatus oli, että vaikka isommissa vesimassoissa koko vesipatsaan lämpötila ei mihinkään muuttuisikaan, aivan ylimmäinen pintakerros todennäköisesti ehtii viiletä yön aikana. Pintakalvon tuntumassa elävät kalat, kuten vaikkapa tapparakalat tai perhoskalat, ovat varmaankin tottuneet siihen.

Vuorokaudenaikaisten vaihtelujen lisäksihän veden lämpötilaan vaikuttavat sata ja yksi muutakin asiaa. Rankkasateet voivat aiheuttaa nopeitakin muutoksia, vesistöön laskevasta lähteestä voi tulla varsin kylmää vettä tropiikissakin ja rantojen avoimuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon suoraa aurinkoa vesistö saa. Kaikkeen kuitenkin vaikuttaa se, kuinka suuresta vesistöstä oikein on kyse: virtavesiekologian oppikirjani mukaan Amazonin alajuoksu olisi yksi lämpötilaltaan maapallon tasaisimpia makean veden vesimassoja. Manausin kohdalla lämpötila on ympäri vuoden melko tarkkaan 29,5.

Uskaltaisinpa myös arvailla, ettei akvaariokirjoissa esitetyillä lämpötilasuosituksilla kovin usein ole juurikaan tekemistä sen kanssa, mitä lajin kotivesistä on tarkalleen mittailtu. Ensinnäkään monien lajien kohdalla kotivesien lämpötilaa ei ole ensinkään saatavilla niille, jotka suosituksia tekevät. Lämpötila siis arvioidaan sen mukaan, missä päin maailmaa kala karkeasti ottaen elää ja millaisissa lämmöissä sen sukulaiset viihtyvät. Lisäksi täytyy ottaa huomioon akvaario-olosuhteiden realiteetit. Vaikka Amazonin alajuoksulla veden lämpötila olisikin 32 astetta, moinen lämpötila saattaa silti johtaa happikatoon tai muihin ongelmiin akvaariossa. Tai vaikka jonkin mustanveden sivujoen pH olisi 4,3, sen toteuttaminen akvaariossa ei välttämättä ole hyvä idea.
Usein lämpötilasuositukset on myös tehty käytännön hoitokokemusten perusteella ilman mitään tietoa kalan kotivesistä. Jokin tällainen oli varmaan sen taustalla, että nuolimonneja suositeltiin pitkään vain alle 25 asteen lämpötiloihin, vieläpä monessa kirjassa varoiteltiin, että ovat herkkiä lämpimälle. Luonnossahan ne sitten elävätkin reilusti lämpimämmissä, jopa 30-asteisissa vesissä. Vanhan kirjallisuuden suosituksissa on kenties ollut taustalla se, että huonolla suodatuksella kalat ovat kärsineet lämpimässä happikadosta.

Enemmän arvelisin kalojen hyvinvointiin kuitenkin vaikuttavan vuodenaikaisvaihtelun. Päiväntasaajallahan vuodenaikoja ei juurikaan ole, mutta varsin pian siitä etelään tai pohjoiseen mentäessä lämpötila ja muutkin olosuhteet (kuten sateisuus ja sitä kautta veden kemia) alkavat muuttua vuodenaikojen mukaan. Tästä ei ole taas juurikaan saatavilla tietoa, joten luonnollisten olojen tuottaminen tällaisten seutujen kaloille on melkoisen hankalaa.

[Mimosa X]

Juu, minäpä oikein soitin vietnamilaiselle ystävälleni, mutta hän muisteli siellä olevan vain lämmintä aina. Tosin hän ei harrasta lammikoita ja kaloja . Katselin myös ilmastosivuja.
Esim.taistelukalaa tavataan Vietnamista. Eräällä matkainfosivulla lukee näin :

"Vietnam sijaitsee trooppisella ilmastovyöhykkeellä. Monsuuni-ilmaston vaikutus näkyy korkeana sademääränä ja kosteutena ja toisaalta aurinkoisena kuivana jaksona. Vuotuinen keskilämpötila Hanoissa on +23 C, Huessa +25 C ja Ho Chi Minh Cityssä +26 C. Ilmasto on jakaantunut kahteen vuodenaikaan. Kylmä vuodenaika kestää marraskuusta huhtikuuhun ja kuuma vuodenaika toukokuusta lokakuuhun. Tosin vuoristoisilla alueilla päästään nauttimaan neljästä vuodenajasta."

Olen samaa mieltä, että suuret lämpötilan vaihelut ja jatkuva liian viileässä tai lämpimässä oleilu ei ole hyväksi. Mielestäni kuitenkin yölämpötila voisi olla hiukan viileämpi kuin päivällä akvaariossakin. Käsittääkseni monet pyrkivät pitämään lämppärillä esim.taistoaltaan lämpötilan tasaisen lämpimänä ympäri vuorokauden.

[Mika Sandell]

Tässä on mielestäni syytä erottaa kaksi asiaa; vuorokauden ajasta johtuva ja vuodenajasta johtuva vaihtelu.

Muutokset vuodenajan muuttuessa ovat yleensä hitaita, esim. muistelen lukeneeni, että Amazonilla vuoteen mahtuu puoli vuotta sadekautta ja puoli vuotta kuivempaa. Mutta kaikkein kuivin jakso kestää vain kuukauden verran, loppuosa on siirtymistä seuraavan vaiheeseen. Tämä vain muistin pohjalta, ja ajat suurpiirteisiä, ei kannata hylätä oppi-/tietokirjojen oppeja. Se millä on merkitystä, on että kaloilla on aikaa sopeutua uusiin oloihin viikkokausia. Akvaario-oloissa muutokset tapahtuvat usein huomattavasti nopeammin, usein tunneissa mitaten.

Uuteen sopeutuminen rasittaa aina kalaa, mitä suurempi muutos, sitä enemmän. Jos lämpötila putoaa illan ja aamun välisen ajan, kalan elimistö yrittää koko ajan löytää tasapainoa, ja sitten aamulla alkaa lämpeneminen, ja uudelleen elimistön säätö. Käytännössä kala kokee suurimman osan vuorokaudesta ylimääräistä rasitusta.

[7330]

Uuteen sopeutuminen rasittaa aina kalaa, mitä suurempi muutos, sitä enemmän. Jos lämpötila putoaa illan ja aamun välisen ajan, kalan elimistö yrittää koko ajan löytää tasapainoa, ja sitten aamulla alkaa lämpeneminen, ja uudelleen elimistön säätö. Käytännössä kala kokee suurimman osan vuorokaudesta ylimääräistä rasitusta.

Taidat olla oikeassa. Kalataloudessa käsittääkseni pidetään lämpötilanmuutoksen maksimina kahta astetta tunnissa, jolloin kalat kyllä reagoivat muutokseen, mutta niiden terveys ei ole vaarassa (ainakaan lyhyellä aikavälillä). Kalabiologian puolella taas luennolla todettiin, että jos kaikki stressireaktiot halutaan välttää, lämpötilaa pitäisi muuttaa kaksi astetta vuorokaudessa.