Osaako kukaan auttaa minua? Olen harkinnut tuonne vähän päälle 400 litraiseen akvaariooni Tulisuuta, mutta ensin haluaisin siitä tietoa . Ensinnäkin...
1: Vaatiiko jotain "erikoisruokaa" vai pärjääkö rakeilla ja survareilla?
2: Onko reviiritietoinen, esim. näykkii toisten kalojen eviä jos tulevat lähelle?
3: Mikä olisi parhain, kutupari, haaremi vai yksittäinen kala?
4: Mitkä kalat olisivat hyviä samaan altaaseen?
5: Kuinka herkkä on vesiarvoille?
Tulisuu on ainakin mitä itse olen lukenut ja ymmärtänyt aika agressiivinen kala varsinkin kun alkaa lisääntyminen kiinnostaa. Veikkaisin, kun on ahven kyseessä, että melkeen kaikki menee kurkusta alas. Taitaa olla aika territoriaalinen varsinkin kutuaikana. Jos itse hankkisin niin ostaisin varmaan 1 uroksen sekä pari naarasta eli haaremin. Tossa asiaa ------> http://www.geocities.com/sttl86/Tulisuu.html
Mulla on seitsemän tulisuuta altaassa eivätkä muita kaloja kiusaa yhtään, hiukan keskenään ottavat suupainia muttei kummempaa. Kutuaikanakin puolustavat vain hyvin pientä reviiriä. Mulla altaassa pääosin ahvenia mutta myös monensortin monneja ja tetrojakin löytyy parvi.. On ehkä yksilökysymyskin millaisia ahvenia sattuu haaviin.. Voin kyllä suositella ja ottaisin sitten vaikkapa kaksi pariskuntaa niin keskittyvät toisiinsa enemmän.
1. Kannattaa antaa kirjoahvenille tarkoitettuja rakeita ja pellettejä, jotka vajoavat pohjalle (tetra discus, katkarapupelletit, ym.) Myös kasvipitoista pellettiä/räkmixiä on monipuolisuuden nimissä hyvä antaa. Spirulinalevää kannattaa ravintoon sisällyttää. Monipuolinen ravinto voimistaa kurkun punaista väriä. Hyvinvoiva kookas tulisuu on melkoinen näky!
2. On erittäin tarkka reviiristään ja pariskunta hätistää etenkin lajitoverit ärhäkästi pois reviiriltään. Reviiri on kuitenkin suht. pieni (vain n.40 cm , riippuen lähteestä). Akvaario kannattaa sisustaa kivillä ja juurakoilla siten, että kaloille muodostuu selviä reviireitä, joiden sisällä on sopiva kutupaikka (jokin luola) ja joiden luonnollisina rajoina suuret kivet/kannot tai kasvitiheiköt.
Vaikka toisinaan niin väitetäänkin, tulisuu ei ole erityisen aggressiivinen kirjoahven. Sen reviirikäyttäytyminen on voimakkaasti ritualisoitunutta. Tunkeilijat ja rauhanhäiritsijät pyritään ennen muuta pelottelemaan tiehensä uhkailueleillä, kuten levittämällä kiduskansia ja pyrstön piiskaamisella. Vasta viimeisenä keinona turvaudutaan puremiseen.
3. vain yksi kutupari tai mieluummin useampi kutupari. 400 litraiseen sopii 2 pariskuntaa. Haaremi ei ainakaan itselläni ole toiminut. Kolmas pyörä saa kovaa kyytiä sekä kudun aikana ja muulloinkin. En ainakaan itse ole huomannut, että koiras olisi vaihtanut naarasta parinmuodostuksen jälkeen.
4. Imumonneja lukuunottamatta kannattaa pohjalla viihtyvät lajit (monniset) on ehkä syytä jättää väliin. Voivat jäädä muuten tulilinjalle. Hieman suuremmaksi kasvavat parvikalat (tetrat, mollit, miekkapyrstöt, sateenkaarikalat) sopivat seuraan. Tällaiset tulisuu jättää useimmiten rauhaan. Jos haluat tulisuulle ahvenseuralaisia, niin valitse jotain pieneksi jääviä keski/väliamerikkalaisia lajeja, joiden aggressiivisuus on keskimääräistä tasoa (sateenkaariahven, muut thorichtys-lajit, sinileuka-ahven(?), ym.). En suosittele ottamaan Etelä-Amerikkalaisia ahvenlajeja. Eivät taida olla tarpeeksi kovaluontoisia pitämään puoliaan.
5. Ei ole kovin nuuka, mutta puhdasta veden pitää olla, kuten kaikille kaloille. Reilut kerran viikossa suoritetut vedenvaihdot pitävät altaan veden tulisuulle sopivan tuoreena. Itse olen huomannut, että värit ovat parhaimmillaan, Kun ph on yli 7.