Kalastovinkkejä --> vanha 240 l ja uusi 84 l

[Johanna71]

Olen juuri perustamassa 84 litran akvaariota (80 x 30 x 35k) ja tuumailin kalastoa. Ensiksi ajattelin asuttaa sinne pelkän rasboraparven ja pohjalle sukarapuja (kirsikka-, tuli- tms.). Sitten mieleeni tuli isomman akvaarion pandamonniset, jotka olisi ehkä hyvä saada vähän viileämpään (nyt 25-26 asteessa) eli jos niiden mukaan rakentaisi tuon pikkuakvan ehkä 23-24 asteiseksi. Ja kolmanneksi tuo Varjon Akvaariokalat-kirja sai aivan ajatukset sekaisin… Haluaisiko joku antaa hyviä vinkkejä?

Isomman altaan (240 litraa, 120 x 40 x 50k, lämpö 25-26 C) kalastona on:
- 2 lehtikalaa,
- 10 mustatetraa,
- 9 valkoeväistä ruusutetraa,
- 6 pandamonnista,
- 5 kuparimonnista,
- 3 kirsikkabarbia (rescue-parvi 2n + 1u) ja
- albiinopartamonni.

Tässä listaa kiinnostavista pienen akvaarion kalavaihtoehdoista: rasborat, suppusuut, kirjoahvenet (keltakääpiöahven, ruostekirjoahven, perhoskirjoahven), makkarakalat ja ne sukaravut.

Ja tässä isomman altaan, jos esim. sieltä siirtyisi vaikkapa ruusutetratkin pienempään: tulijuovabarbi, piikkisilmät, kuparimonniselle black venezuelaa parven jatkoksi, punanoitamonni.

Eli kalastovinkkejä otetaan mielellään vastaan, kiitos jo etukäteen!

[ljubov]

Kyllä boiden pandamonnien pitäisi tuolla isommassa pärjätä. Jotkut lähteet sanovat niiden lämpötilaksi 22-28 astetta.

Pieneen kävisivät ihan hyvin sukaravut ja vaikkapa helmirasborat, joita sinne saa ison parven. Katso vain, että lämpötila on tarpeeksi alhainen sukaravuille ja kalat sen mukaan.

[Mika Sandell]

Pandamonniset mielellään viileämpään, aika monet lähteet ovat sitä mieltä, 23-24 astetta on mielestäni sopiva niille. Ruusutetrat muistaisin tarvitsevan sitä lämpimämpää, joten ne voisit mielestäni jättää isompaan.

Black Venezuela on kuparimonnisesta jalostettu väriversio, joten voivat risteytyä keskenään, ja helposti lisääntyvinä uskoisin olevan todennäköistä, joten en suosittele niitä samaan akvaarioon.

[Johanna71]

On kyllä ihanaa miettiä näitä juttuja! Pikku akva on muuten jo perustettu mutta kiirettähän asukkailla ei vielä ole.

Onko sulaa hulluutta yrittää yhdistää pandamonnisten kanssa joko keltakääpiöahvenpariskunta tai parvi perhoskirjoahvenia? Harmi kun kirsikkabarbit liikkuvat myös kovasti tuolla pohjan tuntumassa, tulis kyllä liikaa tunkua siihen kerrokseen.

Ja tuonne isompaan tekis sitten mieli pandojen tilalle piikkisilmiä ja punanoitamonnia, vaan montako kannattaisi ottaa? Mitäköhän partamonni tuumaa noitamonnista/-monneista? Jostakin muuten luin että punanoitamonni menisi myös tuon pienemmän kokoisessa akvaariossa ja kpl-määrä 1-3. Aika isolta määrältä kuulostaa.

Tuon tulijuovabarbi-mietinnän unohdan nyt aivan täysin, pohdin tuota lajia sitten jos huusholliin ilmestyy kansoittamaton, isompi akvaario.

Kiitokset jo kommentteja antaneille!

[Johanna71]

Ja mietinnät jatkuvat

Jostain kumman syystä nuo makkarakalat kiinnostavat kovasti. Jos ottaisikin pääkalaksi tuohon 84 litraiseen tulimakkarakalaparven (6 kpl) ja pohjaa asuttamaan isosta akvasta ne pandat (6 kpl) ja sitten hommaisi täplänuolimonneja (vaikka 3 kpl) leväpoliiseiksi. Ehkä yhdessä kirjo- tai kirsikkasukarapujen kanssa. Tuleekohan liikaa tunkua pohjakerrokseen? Ja ei kai tulimakkarakala söisi rapusia, eihän?

Makkarakalahan on sitten taas isompi (jos pariskuntaa ajattelee) - söisiköhän se? Niin ja yksi pääkalavaihtoehto on kait edelleen se keltakääpiöahven. Perhoskirjoahvenen olen jo hylännyt. Jotain edistystä!