
Banjomonnien hoito
Valvoja: Moderaattorit
Banjomonnien hoito
Hei! Oisko jollakin hyviä linkkeja banjomonneista kertoville sivuille tai omia kokemuksia banjojen hoidosta. Eniten minua kiinostai millasesta ruuasta ne pitää, minkä kokosiksi ne kasvaa, ja paljonko sellanen tai sellaset tarviis litroja. Kiitos jo etukäteen niille jotka vaivautuu vastaamaan veistiini! (vastaakohan kukaan?) 

-
- Senior Member
- Viestit: 619
- Liittynyt: 07:20, 01.09.2009
- Akvaarioseurat: Akvaario harrastajien nettiseura (facebook), CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Kuopio
Re: Banjomonnien hoito
no tottakai täältä edes joku vastaa
.
Viihtyy porukassa olen syöttänyt omilleni tabletti ruokia ja katkarapupellettejä mutta kaikki näyttää kelpaavan.
Koko on noin 10-15 cm.
Itse en laittaisi alle 150 litraiseen.
Helppo hoitoinen mutta omani ainakin saavat myllättyä kasveja joskus irti kun kaivautuvat niiden juurille.
tässä vielä lainaus faunattaren sivuilta:
Litteä banjomonni sopii mainiosti hiekkapohjaiseen seura-akvaarioon. Erittäin kiltteinä ja rauhallisina ne tulevat toimeen useimpien muiden kalojen kanssa mainiosti. Banjomonneja on useita hyvin samankaltaisia lajeja, eikä itse asiassa ole tietoa onko tavallisin kaupoissa näkyvä banjomonnilaji tämä vai joku muu Bunocephalus-sukuinen laji. Onneksi kaikkia melko sileäpintaisia, ruskealaikkuisia lajeja voi hoitaa suunnilleen samojen ohjeiden mukaan. Banjomonni on kotoisin Etelä-Amerikasta, Amazonasilta ja se voi hyvässä hoidossa elää ainakin 10-vuotiaaksi.
Koko:
10-15 cm.
Vaatimukset:
pH 6,0–7,5, lämpötila 22–27 °C, vesi mieluiten pehmeää (dH alle 10). Akvaarion minimikoko pienelle ryhmälle 150 L. Pohjamateriaalina hieno hiekka, sillä kala kaivautuu mielellään. Pohjalle voi lisäksi laittaa kuolleita puunlehtiä ja muuta kariketta viihtyvyyden lisäämiseksi. Muulla sisustuksella ei juuri ole väliä.
Ruokinta:
Lähes kaikkiruokainen. Pienet elävät tai pakastetut ötökät, hiutaleet, kaikki pohjalle vajoavat pelletit ja tabletit. Banjomonnit syövät vain pohjalta ja usein vain hämärän aikaan.
Soveltuvuus ja luonne:
Banjot viettävät enimmän osan ajastaan pohjalla maaten tai pohjahiekkaan kaivautuneina. Ne eivät juuri viitsi väistää toisia kaloja tai muita vaaroja ja ne voikin yleensä pyydystää akvaariosta paljain käsin. Banjot eivät ole varsinaisia parvikaloja mutta ne tuntuvat viihtyvän parhaiten lajitovereidensa seurassa. Ne eivät ole kiinnostuneita muista kalalajeista.
Sukupuolierot:
Erittäin pienet. Naaras on pulskempi ja keskimäärin hieman kookkaampi.
Lisääntyminen:
Melko vaikeaa, mutta tätä lajia (tai jotain lähisukuista Bunocephalus-lajia) on viljelty akvaariossa useamman kerran. Tilapäinen lämpötilan lasku tai iso vedenvaihto saattaa laukaista hyvin ruokittujen, aikuisten banjomonnien kudun. Kalat kutevat yleensä öiseen aikaan ryhmänä hiekkapohjalle, josta mätimunat voi imea letkulla erilliseen kasvatusaltaaseen. Pienet poikaset ovat erittäin herkkiä huonolaatuiselle vedelle tai likaiselle pohjalle. Kaupoissa näkyvät banjomonnit ovat luonnosta pyydettyjä.
mukavia kavereita kaiken kaikkiaan
.

Viihtyy porukassa olen syöttänyt omilleni tabletti ruokia ja katkarapupellettejä mutta kaikki näyttää kelpaavan.
Koko on noin 10-15 cm.
Itse en laittaisi alle 150 litraiseen.
Helppo hoitoinen mutta omani ainakin saavat myllättyä kasveja joskus irti kun kaivautuvat niiden juurille.
tässä vielä lainaus faunattaren sivuilta:
Litteä banjomonni sopii mainiosti hiekkapohjaiseen seura-akvaarioon. Erittäin kiltteinä ja rauhallisina ne tulevat toimeen useimpien muiden kalojen kanssa mainiosti. Banjomonneja on useita hyvin samankaltaisia lajeja, eikä itse asiassa ole tietoa onko tavallisin kaupoissa näkyvä banjomonnilaji tämä vai joku muu Bunocephalus-sukuinen laji. Onneksi kaikkia melko sileäpintaisia, ruskealaikkuisia lajeja voi hoitaa suunnilleen samojen ohjeiden mukaan. Banjomonni on kotoisin Etelä-Amerikasta, Amazonasilta ja se voi hyvässä hoidossa elää ainakin 10-vuotiaaksi.
Koko:
10-15 cm.
Vaatimukset:
pH 6,0–7,5, lämpötila 22–27 °C, vesi mieluiten pehmeää (dH alle 10). Akvaarion minimikoko pienelle ryhmälle 150 L. Pohjamateriaalina hieno hiekka, sillä kala kaivautuu mielellään. Pohjalle voi lisäksi laittaa kuolleita puunlehtiä ja muuta kariketta viihtyvyyden lisäämiseksi. Muulla sisustuksella ei juuri ole väliä.
Ruokinta:
Lähes kaikkiruokainen. Pienet elävät tai pakastetut ötökät, hiutaleet, kaikki pohjalle vajoavat pelletit ja tabletit. Banjomonnit syövät vain pohjalta ja usein vain hämärän aikaan.
Soveltuvuus ja luonne:
Banjot viettävät enimmän osan ajastaan pohjalla maaten tai pohjahiekkaan kaivautuneina. Ne eivät juuri viitsi väistää toisia kaloja tai muita vaaroja ja ne voikin yleensä pyydystää akvaariosta paljain käsin. Banjot eivät ole varsinaisia parvikaloja mutta ne tuntuvat viihtyvän parhaiten lajitovereidensa seurassa. Ne eivät ole kiinnostuneita muista kalalajeista.
Sukupuolierot:
Erittäin pienet. Naaras on pulskempi ja keskimäärin hieman kookkaampi.
Lisääntyminen:
Melko vaikeaa, mutta tätä lajia (tai jotain lähisukuista Bunocephalus-lajia) on viljelty akvaariossa useamman kerran. Tilapäinen lämpötilan lasku tai iso vedenvaihto saattaa laukaista hyvin ruokittujen, aikuisten banjomonnien kudun. Kalat kutevat yleensä öiseen aikaan ryhmänä hiekkapohjalle, josta mätimunat voi imea letkulla erilliseen kasvatusaltaaseen. Pienet poikaset ovat erittäin herkkiä huonolaatuiselle vedelle tai likaiselle pohjalle. Kaupoissa näkyvät banjomonnit ovat luonnosta pyydettyjä.
mukavia kavereita kaiken kaikkiaan

Chef Omituinen otus tarjoilee tänään muikkusoppaa: Alkuruuaksi 60l ja 40l merivetistelyt pääruuaksi 500l monniallas höystettynä kirjoahvenilla, jälkiruuaksi 110l paludaario ja 60l makiavetinen kutupönttö.
Re: Banjomonnien hoito
Kiitos nyt olen vähäsen viisaampi ainakin banjomonnien suhteen. 
